Merja Maria Majanen TUOMARI VIRKAMIEHENÄ Tuomarin asemaa koskevat valtiosääntöoikeudelliset periaatteet ja niiden virkamiesoikeudelliset takeet Oikeustieteellinen lisensiaatintutkimus Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Julkisoikeuden laitos Työnohjaaja professori emeritus Mikael Hidén Jätetty tarkastettavaksi 4.5.2009
SISÄLLYSLUETTELO sivu LÄHTEET LYHENTEET I-XII XIII 1. Johdanto 1 1.1 Tutkimustehtävä 1 1.2 Tutkimustapa ja tutkimuksen lähtökohdat 5 1.3 Tutkimuksessa käytetyistä laintulkinnan metodeista 9 1.4 Tutkimuksessa käytetyistä oikeuslähteistä ja niiden tulkinnasta 10 1.5 Valtiosääntö 14 1.5.1 Valtiosääntöoikeuden yleiset opit 14 1.5.2 Mitä tarkoitetaan valtiosäännöllä ja perustuslailla? 16 1.5.3 Erityisesti perustuslain tulkinnasta 19 1.6 Tutkimuksen sijoittuminen suhteessa aikaisempaan oikeustieteelliseen tutkimukseen ja tutkimusaineisto 22 1.7 Tutkimuksen rakenne 24 2. Keskeiset käsitteet ja periaatteet 26 2.1 Tuomarin ja tuomarin viran käsitteet 26 2.2 Tuomiovallan ja muun lainkäyttövallan käsitteet 28 2.3 Tuomioistuimen ja tuomioistuinlaitoksen käsitteet 30 2.4 Oikeusvaltioperiaate ja vallanjako-oppi 36 2.5 Lainkäytön funktiot yhtäältä vallanjako-opin ja toisaalta oikeusturvaodotusten näkökulmasta 43 3. Riippumattoman tuomiovallan käytön oikeudelliset lähtökohdat: tuomarin riippumattomuus tuomioistuinten riippumattomuuden edellytyksenä 47 3.1 Perustuslaki, ihmisoikeussopimukset ja EY-oikeus 47 3.2 Riippumattomuuden käsitteen sisältö 53 3.3 Tuomiovallan erottelu lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta 57 3.4 Tuomioistuinten ohjaus ja valvonta riippumattomuuden valossa 61 3.4.1 Tulisiko tuomioistuinten johtamisen ja hallinnon olla keskitettyä? 64 3.5 Tuomitsemistoiminnan riippumattomuuden merkitys oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaajana 68 3.5.1 Erityisesti tuomarin riippumattomuudesta 72 3.5.2 Tuomarin esteettömyyden vaatimus 74 3.6 Tuomari yhteiskunnallisena vallankäyttäjänä: tuomarivaltiokeskustelu ja vallanjako-oppi 77
4. Tuomarin virkamiesoikeudellinen asema 82 4.1 Tuomarin riippumattomuuden takeet 83 4.1.1 Tuomareiden nimittäminen 83 4.1.1.1 Nimittämisjärjestelmä osana tuomioistuinten riippumattomuutta 83 4.1.1.2 Tuomarin nimitysperusteet ja kelpoisuusvaatimukset 87 4.1.2 Tuomareiden erityinen virassapysymisoikeus 89 4.1.3 Määräaikaiset tuomarit 93 4.1.4 Tuomarinura ja tuomareiden palkkaus 95 4.1.5 Tuomarien sidonnaisuudet ja sivutoimien järjestely 96 4.1.6 Tuomarin työkyvyn valvonta 98 4.1.7 Tuomarin velvollisuus noudattaa virkakäskyjä 98 4.2 Tuomarin vastuun toteutuminen 101 4.2.1 Virkavastuun perusteista 101 4.2.2 Rikosoikeudellinen virkavastuu 104 4.2.2.1 Virkarikokset 105 4.2.2.2 Seuraamukset ja vastuun toteutuminen 111 4.2.3 Tuomarin virkamiesoikeudellinen vastuu 114 4.2.4 Tuomarin muu lainvastainen menettely virkatoimessa 117 4.2.5 Tuomarin vahingonkorvausvastuu virkamiehenä 118 5. Johtopäätökset 122 OIKEUSTAPAUKSET 126
LÄHDELUETTELO Aarnio, Aulis: Katsaus oikeusteorian suuntauksiin. Teoksessa Oikeudellisen tutkimuksen problematiikkaa. Toim. Arvo Myllymäki ja Anneli Parhankangas. Tampere 1975, s. 4 23. (Aarnio 1975) Aarnio, Aulis: Laintulkinnan teoria. Juva 1989. (Aarnio 1989) Aarnio, Aulis: Oikeusvaltio - tuomarivaltio? Teoksessa Oikeusvaltio, toim. Aulis Aarnio ja Timo Uusitupa. Helsinki 2002, s. 1 12. (Aarnio 2002) Aarnio, Aulis: The Rational as Reasonable. A Treatise on Legal Justification. Dordrecht 1987. (Aarnio 1987) Arponen, Markku: Teesejä laamannista käräjäoikeuden päällikkötuomarina. Julkaisussa Lakimies 7 8/2000, s. 1313 1319. (Arponen 2000) Brusiin, Otto: Tuomarin harkinta normin puuttuessa. Helsinki, 1938. (Brusiin 1938) Bruun, Niklas Mäenpää, Olli Tuori, Kaarlo: Virkamiesten oikeusasema. Helsinki 1995. (Bruun Mäenpää Tuori 1995) Encyclopaedia Iuridica Fennica. Suomalainen oikeustietosanakirja. Jyväskylä 1997. (Encyclopaedia Iuridica Fennica) Eriksson, Lars D: Kritik, moral och rätt. Helsinki 1992. (Eriksson 1992) Ervasti, Kaius: Lainkäytön funktiot. Julkaisussa Lakimies 1/2002, s. 47 72. (Ervasti 2002) Ervasti, Kaius: Tuomioistuinkulttuurin kehityslinjoja. Julkaisussa Oikeus 4/2005, s. 352 375. (Ervasti 2005) Ervo, Laura: Esteellisyysväitteen merkitys tuomioistuimen puolueettomuudelle. Teoksessa Oikeudenkäyntejä ja tuomioistuimia: juhlakirja Juha Lappalainen 60 vuotta. Toim. Erkki Havansi, Risto Koulu ja Heidi Lindfors. Helsinki 2007. (Ervo 2007) Ervo, Laura: Oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Helsinki 2005. (Ervo 2005) Ervo, Laura: Perustuslaki ja oikeuden saatavuus. Julkaisussa Lakimies 7-8/2000, s. 1085 1105. (Ervo 2000) De Godzinsky, Virve Maria: Selvitys asianajajien halukkuudesta hakeutua tuomarinuralle. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 72. Helsinki 2006. (De Godzinsky 2006)
De Godzinsky, Virve Maria: Selvitys syyttäjien halukkuudesta hakeutua tuomarinuralle. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 85. Helsinki 2008. (De Godzinsky 2008) Haapaniemi, Pekka: Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta käräjäpaikkako? Eräitä havaintoja ja näkemyksiä tuomioistuimiin kohdistuvasta laillisuusvalvonnasta. Julkaisussa Defensor Legis 4/2002, s. 605 617. (Haapaniemi 2002) Hallberg, Pekka: Tuomioistuinlaitos, valtiosääntö ja yhteiskunta. Julkaisussa Suomen tuomariliiton järjestämien XI tuomaripäivien pöytäkirja 9.10.1998. Helsinki 1998, s. 23 28. (Hallberg, 1998) Hautamäki, Veli-Pekka: Perustuslain auktoritatiivinen tulkinta. Jyväskylä 2002. (Hautamäki 2002) Hautamäki, Veli-Pekka: Tuomioistuinaktivismi tutkimuskohteena. Julkaisussa Oikeus 2/2003, s. 170 180. (Hautamäki 2003) Hautamäki, Veli-Pekka: Valtiosäännön muuttaminen ja muuttuminen eräitä linjanvetoja yleisen valtiosääntöoikeuden näkökulmasta. Julkaisussa Lakimies 3/1999, s. 409 425. (Hautamäki 1999) Heinonen, Olavi: Sitoutumattomuus/sitoutuminen riippumattomuus/riippuvuus. Julkaisussa Oikeus 3/1982, s. 187 189. (Heinonen 1982) Heuschling Luc: Why should Judges Be Independent? Teoksessa Constitutionalism and the Role of Parliaments. Ed. by Katja S. Ziegler, Denis Baranger and Anthony W. Bradley. Oxford and Portland, 2007, s. 195 225. (Heuschling 2007) Hidén, Mikael: Normaali, kohtuullinen, järkevä ja muita kuvauksia. Hajahuomioita suhtautumisista perusoikeussuojan rajanvetokriteereihin. Julkaisussa Lakimies 7-8/2002, s. 1168 1184. (Hidén 2002) Hidén, Mikael: Perusoikeuksien yleisiä kysymyksiä. Teoksessa Perusoikeudet Suomessa, toim. Liisa Nieminen. Helsinki 1999, s. 1 27. (Hidén 1999) Hidén, Mikael: Skall det vara möjligt för andra än domstolar att påföra domare disciplinstraff och att avsätta dem? Julkaisussa Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland 3/2007, s. 188 199. (Hidén 2007). Hidén, Mikael: Tulkinnan muuttaminen valtiosäännön kehittämiskeinona. Julkaisussa Politiikka 1983, s. 377 388. (Hidén 1983) Hidén, Mikael: Tuomarin riippumattomuus, etiikka ja kurinpito. Julkaisussa Suomen tuomariliiton v. 2000 järjestämien XII tuomaripäivien pöytäkirja. Helsinki 2001, s. 56 70. (Hidén 2001) Hidén, Mikael Saraviita, Ilkka: Valtiosääntöoikeuden pääpiirteet. Kuudes, uudistettu painos. Helsinki 1994. (Hidén Saraviita 1994) II
Husa, Jaakko: Non liquet? Vallanjako, perusoikeudet, systematisointi oikeuden ja politiikan välisiä rajankäyntejä. Helsinki 2004. (Husa 2004) Husa, Jaakko: Oikeusdogmaattisesta paradigmasta. Teoreettis-metodologinen tutkimus oikeusdogmaattisesta paradigmasta ja sen vaikutuksesta oikeustieteeseen 1960-luvun lopulla käynnistyneen tieteellisyys-keskustelun näkökulmasta, erityisesti julkisoikeudessa. Rovaniemi 1993. (Husa 1993) Husa, Jaakko: Perusoikeudet ja vallanjako suomalaisen perusoikeuskeskustelun sokea piste? Julkaisussa Oikeus 1/2003, s. 4 25. (Husa 2003) Husa, Jaakko: Perusoikeudet valtiosääntöoikeudessa ja valtiosääntöoikeustieteessä. Teoksessa Perusoikeudet Suomessa, toim. Liisa Nieminen. Helsinki 1999, s. 273 307 (Husa 1999) Hämäläinen, Erkki: Tuomioistuinlaitoksen rakenteen kehittämisnäkymistä. Julkaisussa Lakimies 7-8/2000, s. 1286 1294. (Hämäläinen 2000) Jokela, Antti: Asiantuntijaedustuksesta tuomioistuimen kokoonpanossa. Julkaisussa Lakimies 7-8/2000, s. 1124 1137. (Jokela 2000) Jyränki, Antero: Montesquieu: miksi lakeja ja mitä lakien takana. Teoksessa Filosofien oikeus I. Helsinki 2001, s. 153 168. (Jyränki 2001) Jyränki Antero: Oikeusvaltio ja demokratia. Teoksessa Oikeusvaltio, toim. Aulis Aarnio ja Timo Uusitupa. Helsinki 2002, s. 13 26. (Jyränki 2002) Jyränki, Antero: Perustuslain tulkinnasta ja tulkinnan muuttamisesta. Politiikka 1983, s. 387 407. (Jyränki 1983) Jyränki, Antero: Uusi perustuslakimme. Turku 2000. (Jyränki 2000) Jyränki, Antero: Valta ja vapaus. Valtiosääntöoikeuden yleisiä kysymyksiä. Toinen, uudistettu painos ja kolmas, laajennettu ja uudistettu laitos. Jyväskylä 2003. (Jyränki 1998, Jyränki 2003) Jääskeläinen, Petri: Syyttäjä tuomarina. Julkaisussa Lakimies 7/1997, s. 1032 1039. (Jääskeläinen 1997a) Jääskeläinen, Petri: Syyttäjä tuomarina. Rikos- ja prosessioikeudellinen tutkimus seuraamusluonteisen syyttämättä jättämisen ja rangaistusmääräysmenettelyn ehdoista Suomessa ja Ruotsissa. Helsinki 1997. (Jääskeläinen 1997b) Kallioinen, Hertta: Tuomareiden nimittämiskäytäntö 2002 2004. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 65. Helsinki 2005. (Kallioinen 2005) Karhu, Juha: Perusoikeudet ja oikeuslähdeoppi. Julkaisussa Lakimies 5/2003, s. 789 807. (Karhu 2003) Kastari Paavo: Suomen valtiosääntö. Helsinki 1977. (Kastari 1977) III
IV Kekkonen, Jukka: Johdatus kontekstuaaliseen oikeushistoriaan. Helsinki 2002. (Kekkonen 2002) Kekkonen, Jukka: Suomen oikeuden historiallisia kehityslinjoja. Helsinki 1999. (Kekkonen 1999) Keravuori-Rusanen, Marietta: Yksityinen julkisen vallan käyttäjänä. Valtiosääntöoikeudellinen tutkimus julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Helsinki 2008. (Keravuori-Rusanen 2008) Kiiski, Mikko Ilmari: Sotilastuomari vallanjako-opin tähtäimessä. Julkaisussa Defensor Legis 2/2007, s. 267 278. (Kiiski 2007) Klami, Hannu Tapani: Suomen oikeustiedettä 1900-luvulla. Turku 1981. (Klami 1981) Klami, Hannu Tapani: Todistusratkaisu. Helsinki 2000. (Klami 2000) Klami, Hannu Tapani Rahikainen, Marja Sorvettula, Johanna: Todistusharkinta ja todistustaakka. Mänttä 1987. (Klami - Rahikainen Sorvettula 1987) Koskinen, Seppo Kulla Heikki: Virkamiesoikeuden perusteet. 5., uudistettu painos. Helsinki 2009. (Koskinen Kulla 2009) Kukkonen, Pentti: Vahingonkorvaus virassa aiheutetusta vahingosta. Jyväskylä 1996. (Kukkonen 1996) Kultalahti, Jukka: Omaisuudensuoja ympäristönsuojelussa. Jyväskylä 1990. (Kultalahti 1990) Laakso, Seppo: Oikeudellisesta sääntelystä ja päätöksenteosta. Helsinki 1990. (Laakso 1990) Lankinen, Antti-Jussi: Oikeudellisen tulkinnan luonteesta ajatuksia juridisesta hermeneutiikasta. Teoksessa Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja 2007. Toim. Tapio Määttä. Joensuu 2008, s. 11 44 (Lankinen 2008) Lappalainen, Juha: Tuomari ja tuomarin virka. Teoksessa Juha Lappalainen et al.: Prosessioikeus. Juva 2003, s. 223 247. (Lappalainen 2003) Laukkanen, Sakari: Oikeuslaitoksen rakennemuutos. Toteuttamiskelpoinen suunnitelma? Teoksessa Oikeudenkäyntejä ja tuomioistuimia. Juhlakirja Juha Lappalainen 60 vuotta. Helsinki 2007, s. 245 262. (Laukkanen 2007) Leading Cases of the Human Rights Committee. Compiled by Raija Hanski and Martin Scheinin. Second, revised edition. Turku 2007. (Leading Cases of the Human Rights Committee)
Leistén, Martti: Tuomioistuinten ja tuomareitten riippumattomuudesta. Julkaisussa Rovaniemen hovioikeuspiirin X tuomaripäivät 27. 28.9.1993. Rovaniemi 1993, s. 1 16. (Leistén 1993) Lindblom, Per Henrik: Access to Justice och domstolarnas roll i framtiden. Julkaisussa Lakimies 4/2002, s. 625 633. (Lindblom 2002) Lindblom, Per Henrik: Domstolarnas växande samhällsroll och processensförändrade funktioner flosker eller fakta? Julkaisussa Svensk Juristtidning 3/2004, s. 229 262. (Lindblom 2004) Locke, John: Tutkielma hallitusvallasta. Tutkimus poliittisen vallan oikeasta alkuperästä, laajuudesta ja tarkoituksesta. Suom. Mikko Yrjönsuuri. Helsinki 1995. (Locke 1995) Makkonen, Kaarle: Luentoja yleisestä oikeustieteestä. 3. painos. Helsinki 1998. (Makkonen 1998) Montesquieu, Charles-Louis Secondat de: De l éspit des lois I III. Nouvelle edition. Paris 1900. (Montesquieu 1900) Muukkonen, Matti: Oikeudenkäynti periaatepunnintana. Julkaisussa Oikeus 2/2006, s. 329 331. (Muukkonen 2006) Männistö, Jarkko: Lainkäytön vaikutuksista. Julkaisussa Oikeus kulttuuria ja teoriaa. Juhlakirja Hannu Tolonen 2005, toim. Jyrki Tala ja Kauko Wikström. Turku 2005, s. 115 125. (Männistö 2005) Mäenpää, Olli: Hallintoprosessi hallinnon valvontaa vai oikeuksien turvaa. Julkaisussa Oikeus 3/2007, s. 325 331. (Mäenpää 2007a) Mäenpää, Olli: Hallintoprosessioikeus. Porvoo 2007. (Mäenpää 2007b). Mäenpää, Olli: Keskusviraston asema valtionhallinnossa. Julkisoikeudellinen tutkimus valtionhallinnon organisaatiosta. Helsinki 1979. (Mäenpää 1979) Mäenpää, Olli: Toimeenpanovallan käytöstä ongelmien hallintaan. Julkaisussa Lakimies 7-8/2005, s. 1065 1085. (Mäenpää 2005) Mäenpää, Olli: Tuomioistuimen riippumattomuus ja riippuvuudet. Teoksessa Juhlajulkaisu Leena Kartio 1938 30/8-2008, s. 195 207. Jyväskylä 2008. (Mäenpää 2008) Määttä, Pekka: Tuomarin rikosoikeudellinen vastuu rikosasian käsittelyn viipymisestä erityisesti silmällä pitäen eräitä rikoslain 40 luvun 9 ja 10 :ien tunnusmerkistötekijöitä. Julkaisussa Defensor Legis 3/2008, s. 372 389. (Määttä 2008) Nieminen Liisa: Kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen Suomeen: haaste laillisuusvalvojille. Julkaisussa Lakimies 3/2008, s. 367 391. (Nieminen 2008) Nieminen, Liisa: Valtiosääntöoikeuden yleiset opit 2000-luvulle tultaessa. Julkaisussa Lakimies 6-7/1998, s. 1099 1110. (Nieminen 1998) V
VI Niiniluoto, Ilkka: Johdatus tieteenfilosofiaan. Käsitteen- ja teorianmuodostus. Keuruu 1997. (Niiniluoto1997) Nikula, Paavo: Tuomareiden nimityslaki ja tuomioistuinten riippumattomuus. Julkaisussa Lakimies 7-8/2000, s. 1106 1111. (Nikula 2000) Nuotio, Kimmo: Oikeuslähteet, supernormistot ja ratkaisujen perustelu. Julkaisussa Oikeus kulttuuria ja teoriaa. Juhlakirja Hannu Tolonen 2005. Toim. Jyrki Tala ja Kauko Wikström. Turku 2005, s. 127 152. (Nuotio 2005) Ojanen, Tuomas: Euroopan unioni ja kotimainen perusoikeusjärjestelmä. Julkaisussa Lakimies 7-8/2003, s. 1149 1168. (Ojanen 2003) Ojanen Tuomas: Eurooppatuomioistuimet ja suomalaiset tuomioistuimet. Julkaisussa Lakimies 7-8/2005, s. 1210 1228. (Ojanen 2005) Ojanen Tuomas: EY:n oikeuden perusvaikutuksista jäsenvaltioiden tuomioistuinten toiminnassa. Teoksessa Oikeustiede Jurisprudentia XXXII. Jyväskylä 1999, s. 219 295. (Ojanen 1999) Paarma, Jukka: Arvot ammattikunnan toiminnan perustana. Julkaisussa Defensor Legis 2000:4, s. 516 520. (Paarma 2000) Pellonpää, Matti: Euroopan ihmisoikeussopimus. 4. uudistettu painos. Helsinki 2005. (Pellonpää 2005) Pölönen, Pasi: Tuomioistuinten valvonnan kehityksestä ja nykytilasta. Julkaisussa Lakimies 7-8/2005, s. 1103 1119. (Pölönen 2005) Raitio, Juha: Euroopan unioni ja oikeusvaltio. Julkaisussa Oikeusvaltio, toim. Aulis Aarnio ja Timo Uusitupa. Helsinki 2002, s. 131 155. (Raitio 2002) Rantanen, Pirkko: Tuomioistuinlaitoksen ja tuomarin riippumattomuus ja puolueettomuus asianajajan ja hänen päämiehensä näkökulmasta. Julkaisussa Defensor Legis 74/1993, s. 788 799. (Rantanen 1993) Rautio, Ilkka: Virkarikokset. Teoksessa Rikosoikeus. 2. painos. Juva 2002, s. 1265 1296. (Rautio 2002) Rintala, Erkki: Tuomarien roolista ja riippumattoman aseman takeista Eurooppaoikeuden mukaan. Julkaisussa Defensor Legis 1996, s. 562 570. (Rintala 1996) Rissanen, Kirsti: Domstolarnas oberoende gentemot förvaltningen. Julkaisussa Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland 4 5/2005, s. 622 642. (Rissanen 2005) Rosas, Allan: Oikeus kansalliseen oikeudenkäyntiin EU-oikeuden mukaan. Teoksessa Juhlajulkaisu Pekka Hallberg 1944 12/6-2004. Helsinki 2004, s. 361 373. (Rosas 2004)
Saari Juho: Hyvinvointivaltio ja sosiaalipolitiikka. Teoksessa Hyvinvointivaltio: Suomen mallia analysoimassa, toim. Juho Saari. Toinen, korjattu painos. Helsinki 2005, s. 13 64. (Saari 2005) Saraviita, Ilkka: Perustuslaki 2000: kommentaariteos uudesta perustuslaista Suomelle. Helsinki 2000. (Saraviita 2000) Saraviita, Ilkka: Yleiset tuomioistuimet perusoikeusjärjestelmän toteuttajina. Julkaisussa Lakimies 6 7/1999, s. 887 896. (Saraviita 1999) Scheinin, Martin: Perustuslaki 2000 -ehdotus ja lakien perustuslainmukaisuuden jälkikontrolli: puoli askelta epämääräiseen suuntaan. Julkaisussa Lakimies 6 7/1998, s. 1123 1131. (Scheinin 1998) Sevón Leif: Har Högsta domstolen ett vakande öga? Julkaisussa Tidskrift utgiven av Juridiska föreningen i Finland 1 2/2006, s. 135-142. (Sevón 2006) Sevón, Leif: Tuomioistuimet ja oikeuspolitiikka. Julkaisussa Oikeus 34/2005, s. 298 302. (Sevón 2005) Siltala, Raimo: Johdatus oikeusteoriaan. Helsinki 2001. (Siltala 2001) Siltala, Raimo: Oikeustieteen tieteenteoria. Helsinki 2003. (Siltala 2003) Siltala, Raimo: Oikeustieteen tutkijan itseymmärryksestä. Julkaisussa Lakimies 1/2002, s. 95 100. (Siltala 2002) Sipponen, Kauko: Valtiovallan kolmijako I. Julkaisussa Politiikka 3/1961, s. 129 145. (Sipponen 1961) Suviranta, Outi: Hallintovalitus, hallintotoiminnan tuomioistuinkontrolli ja tuomioistuimen ratkaisuvalta. Julkaisussa Defensor Legis 2/2005, s. 231 247. (Suviranta 2005) Tapanila Antti: Tuomarin esteellisyys. Jyväskylä 2007. (Tapanila 2007) Tarukannel, Veijo: Hallintolainkäyttö oikeusvaltiossa. Teoksessa Oikeusvaltio, toim. Aulis Aarnio ja Timo Uusitupa. Helsinki 2002, s. 61 105. (Tarukannel 2002) Tolonen, Hannu: Oikeuslähdeoppi. Helsinki 2003. (Tolonen 2003) Tolonen, Hannu: Tuomarin harkinta normin puuttuessa. Otto Brusiinin väitöskirjan tarkastelua aikalais- ja nykykeskustelussa. Teoksessa Oikeuden kaleidoskooppi. Kirjoituksia oikeudesta ja sen historiasta. Helsinki 2008, s. 25 63. (Tolonen 2008) Tolonen, Hannu: Yleisten oppien rakenteesta ja muutoksesta. Teoksessa Juhlajulkaisu Allan Huttunen 1928-5/11 1988. Turku 1988, s. 177 194. (Tolonen 1988) Tontti, Jarkko: Hans-Georg Gadamer oikeus, traditio ja tulkinta. Julkaisussa Filosofien oikeus 2, toim. Jarkko Tontti ja Kaisa Mäkelä. Saarijärvi 2001, s. 219 238. (Tontti 2001) VII
Tuori, Kaarlo: Four models of the Rechtsstaat. Teoksessa Öffentliche oder Private Moral. Ferschrift für Ernesto Garzón Valdés. Hrsg. W. Krawietz & Henrik von Wrigth. Berlin 1992, s. 451 464. (Tuori 1992) Tuori Kaarlo: Julkisoikeuden perusteet. Helsinki 2000. (Tuori 2000a) Tuori Kaarlo: Kriittinen oikeuspositivismi. Vantaa 2000. (Tuori 2000b) Tuori, Kaarlo: Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt. Helsinki 2003. (Tuori 2003a) Tuori Kaarlo: Onko hallinto-oikeudella tulevaisuutta? Julkaisussa Oikeus 3/2003, s. 234 249. (Tuori 2003b) Tuori, Kaarlo: Tuomarit ja tuomioistuimet suomalaisessa oikeuskulttuurissa. Julkaisussa Lakimies 7-8/2000, s. 1049 1059. (Tuori 2000c) Tuori, Kaarlo: Tuomarivaltio uhka vai myytti? Julkaisussa Lakimies 6/2003, s. 915 943. (Tuori 2003c) Tuori, Kaarlo: Vallan jako vaiettu oppi. Julkaisussa Lakimies 7-8/2005, s. 1021 1049. (Tuori 2005) Tuori, Kaarlo: Valtionhallinnon sivuelinorganisaatiosta 1. Julkisoikeudellinen tutkimus komiteatyyppisten elinten asemasta Suomen valtio-organisaatiossa. 1. nide: teoreettinen ja historiallinen tausta. Vammala 1983. (Tuori 1983) Turunen Santtu: Välimiehen riippumattomuus ja puolueettomuus käsitteellinen mahdottomuus? Teoksessa Conflict Management - Riidanratkaisun uusi maailma. Toim. Santtu Turunen. Helsinki 2005, s. 99 177. (Turunen 2005) Vihervuori, Pekka: Totuudesta hallintolainkäytössä. Teoksessa Juhlajulkaisu Pekka Hallberg 1944 12/6-2004. Helsinki 2004, s. 494 510. (Vihervuori 2004) Viljanen, Pekka: KKO 2000:40. Virkarikos. Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Julkaisussa Lakimies 2000/4, s. 606 620. (Viljanen Pekka 2000) Viljanen, Pekka: Virkarikokset ja julkisoikeuden työntekijän rikokset. Helsinki 1990. (Viljanen Pekka 1990) Viljanen, Veli-Pekka: Perustuslain etusija ja ristiriidan ilmeisyyden vaatimus. Teoksessa Juhlakirja Hannu Tolonen 2005, toim. Jyrki Tala ja Kauko Wikström. Turku 2005, s. 309 323. (Viljanen Veli-Pekka 2005) Virolainen, Jyrki: Johdatus prosessioikeuteen. Teoksessa Prosessioikeus. Toim. Juha Lappalainen et al.: Prosessioikeus. Juva 2003, s. 39 210. (Virolainen 2007) Virolainen, Jyrki: Lainkäyttö. Oikeudenkäynnin perusteet ja lainkäyttöelimet siviili- ja rikosprosessissa. Helsinki 1995. (Virolainen 1995) VIII
Virolainen, Jyrki: Tuomareiden nimittämisestä ja kouluttamisesta. Teoksessa Velka, vakuus ja prosessi. Juhlajulkaisu Erkki Havansi 1941 11/7 2001. Helsinki 2001, s. 394 424. (Virolainen 2001) Virolainen, Jyrki: Tuomioistuimen ja tuomarin riippumattomuus. Julkaisussa Rovaniemen hovioikeuspiirin X tuomaripäivät 27. 28.9.1993. Rovaniemi 1993, s. 1 36. (Virolainen 1993) Virolainen, Jyrki Pölönen, Pasi: Rikosprosessin osalliset. Rikosprosessioikeus II. Porvoo 2004. (Virolainen Pölönen 2004) IX Virallisjulkaisut Council of Europe: Recommendation No. R (94) 12 of the Committee of Ministers to Member States on the Independence, Efficiency and Role of Judges, 13.10.1994. Domstolene i samfunnet: administrativ styring av domstolene. Utnevnelser, sidegjøremål, disiplinærtiltak. Midlertidige dommere. Utredning fra Domstolkommisjonen oppnevnt ved kgl res 8 mars 1996. Oslo 1999. (NOU 1999:19) Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset vuosilta 2000 2007. (EOA:n kertomukset vuosilta 2000 2007) Hallituksen esitys Eduskunnalle hovioikeuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 139/1993 vp. (HE 139/1993 vp.) Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 luvun 7 ja 10 :n sekä valtion virkamieslain muuttamisesta 33/2008 vp. (HE 33/2008 vp.) Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hallinto-oikeuslain muuttamisesta 85/2005 vp. (HE 85/2005 vp.) Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä eräiden virkarikoksia ja niihin liittyviä rikoksia koskevien säännösten muuttamisesta. (HE 77/2001 vp.) Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta 309/1993 vp. (HE 309/1993 vp.) Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeudellisia toimenpiteistä luopumista koskevien säännösten uudistamiseksi 79/1989 vp. (HE 79/1989 vp.) Hallituksen esitys Eduskunnalle tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi 78/2000 vp. (HE 78/2000 vp.) Hallituksen esitys Eduskunnalle tuomareiden nimittämistä koskevaksi lainsäädännöksi 109/1999 vp. (HE 109/1999 vp.)
Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi 1/1998 vp. (HE 1/1998 vp.) Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion virkamieslainsäädännön uudistamisesta 238/1984 vp. (HE 238/1984 vp.) Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion virkamieslaiksi ja laiksi valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta 291/1993 vp. (HE 291/1993 vp.) Käräjäoikeuksien tulosohjaus ja johtaminen. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 125/2006. Helsinki 2006. (Käräjäoikeuksien tulosohjaus ja johtaminen) Lakivaliokunnan lausunto 9/1998 vp. hallituksen esityksestä uudeksi Suomen hallitusmuodoksi. (LaVL 9/1998 vp./he 1/1998 vp.) Lakivaliokunnan mietintö 1/2009 vp. hallituksen esityksestä laeiksi rikoslain 2 luvun 7 ja 10 :n sekä valtion virkamieslain muuttamisesta. (LaVM 1/2009 vp./he 33/2008 vp.) Lakivaliokunnan mietintö 1/2000 vp. hallituksen esityksestä tuomareiden nimittämistä koskevaksi lainsäädännöksi. (LaVM 1/2000 vp./he 109/1999 vp.) Oikeusministeriön säädöshankkeet 1.9.2008. Oikeusministeriön toiminta ja hallinto 2008:19. Helsinki 2008. (Oikeusministeriön säädöshankkeet 1.9.2008) Perustuslakikomitean mietintö 1917:7: Ehdotus Suomen hallitusmuodoksi. (Perustuslakikomitean mietintö 7/1917 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausunto 35/2005 vp. hallituksen esityksestä eräiden verotusmenettelyyn liittyvien säännösten muuttamisesta. (PeVL 35/2005 vp./he 91/2005 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausunto 55/2002 vp. hallituksen esityksestä kunnalliseksi eläkelaiksi ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaiksi. (PeVL 55/2002 vp./he 94/2002 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausunto 36/2008 vp. hallituksen esityksestä laeiksi rikoslain 2 luvun 7 ja 10 :n sekä valtion virkamieslain muuttamisesta. (PeVL 36/2008 vp./he 33/2008 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausunto 55/2006 vp. hallituksen esityksestä laeiksi valitusasioiden siirtämisestä toisessa hovioikeudessa käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi sekä oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 13 :n muuttamisesta. (PEVL 55/2006 vp./he 202/2006 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausunto 2/2006 vp. hallituksen esityksestä laiksi hallintooikeuslain muuttamisesta. (PeVL 2/2006 vp./he 85/2005 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausunto 19/2001 vp. hallituksen esityksestä laiksi korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenttien ja jäsenten palvelussuhteen ehdoista annetun lain kumoamisesta ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta.(pevl 19/2001 vp./he 33/2001 vp.) X
Perustuslakivaliokunnan lausunto 2/2009 vp. hallituksen esityksestä laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. (PeVL 2/2009 vp./he 233/2008 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausunto 34/2006 vp. hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. (PeVL 34/2006 vp./he 182/2006 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausunto 58/2006 vp. hallituksen esityksestä lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. (PeVL 58/2006 vp./he 252/2006 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausunto 18/2007 vp. hallituksen esityksestä siviilipalveluslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. (PeVL 18/2007 vp./he 140/2007 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausunto 25/2004 vp. hallituksen esityksestä toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi. (PeVL 25/2004 vp./he 155/2003 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausunto 35/2006 vp. hallituksen esityksestä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta. (PeVL 35/2006 vp./he 91/2006 vp. Perustusvaliokunnan lausunto 16/2000 vp. hallituksen esityksestä ulkomaalaislain muuttamisesta. (PeVL 16/2000 vp./he 15/2000 vp.) Perustusvaliokunnan lausunto 3/1994 vp. hallituksen esityksestä verotuksen muutoksenhakujärjestelmän uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi. (PeVL 3/1994 vp./he 143/1993 vp.) Perustuslakivaliokunnan lausunto 11/1999 vp. hallituksen esityksestä ympäristönsuojeluja vesilainsäädännön uudistamiseksi. (PeVL 11/1999 vp - HE 84/1999 vp.) Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/1998 vp. hallituksen esityksestä uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi. (PeVM 10/1998 vp./he 1/1998 vp.) Rangaistusmääräys- ja rikesakkotyöryhmän mietintö. Oikeusministeriön julkaisu 2007:3. Helsinki 2007. (OM 2007:3) Tuomarin esteellisyys. Työryhmämietintö 1996:2. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu. Helsinki 1996. (Tuomarin esteellisyys) Tuomarin vastuun toteuttaminen. Oikeusministeriön työryhmämietintö 2007:8. Oikeusministeriön julkaisu. Helsinki 2007. (Tuomarin vastuun toteuttaminen) Tuomarinvastuun toteuttamismuotojen kehittäminen. Oikeusministeriön työryhmämietintö 2005:16. Helsinki 2005. (Tuomarinvastuun toteuttamismuotojen kehittäminen) Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietintö. Komiteanmietintö 2003:3. Helsinki 2003. (KM 2003:3) XI
Tuomioistuinlaitoksen tulosohjauksen kehittäminen. Oikeusministeriön työryhmämietintö 2006:17. Oikeusministeriön julkaisu. Helsinki 2006. (Tuomioistuinlaitoksen tulosohjauksen kehittäminen) United Nation: Basic Principles on the Independende of the Judiciary, 13.12.1985. Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomukset vuosilta 2000 2007. (OKA:n kertomukset vuosilta 2000 2007) XII Julkaisemattomat lähteet Hidén, Mikael: Tuomitsemistoimintaa ja sen johtamista koskevia valtiosääntöoikeudellisia näkökohtia. Esitelmä päällikkötuomaripäivillä 23.1.2009. (Hidén 2009) Tuori, Kaarlo: Asiantuntijaselvitys Korkeimmalle oikeudelle tulosbudjetoinnin ja -ohjauksen sekä tuomioistuinten riippumattomuuteen liittyvistä kysymyksistä 4.6.2006. (Tuori 2006) Internetlähteet Danmarks Domstolsstyrelsen: <Http://www.domstol.dk/om/organisation/domstolsstyrelsen/Pages/default.aspx>. (Luettu 24.4.2009) Esitys tuomioistuinhallinnon uudelleen järjestämiseen liittyvän selvitystyön käynnistämisestä 9.2.2007: <http://www.oikeus.fi/38483.htm> (Luettu 24.4.2009) Europa-sanasto: <http://europa.eu/scadplus/glossary/community_acquis_fi.htm>. (Luettu 24.4.2009) European Court of Human Rights: <Http://www.echr.coe.int>. (Luettu 24.4.2009) Kansainvälinen tuomariliitto: <http://www.iaj-uim.org>. (Luettu 24.4.2009) Kielitoimiston sanakirja: <https://portal-06.it.helsinki.fi/>. (Luettu 24.4.2009) The Netherlands Institute of Human Rights (SIM): <http://sim.law.uu.nl>. (Luettu 24.4.2009) Oikeusministeriön oikeushallinto-osaston tehtävät: <Http://www.om.fi/Etusivu/Ministerio/Organisaatio/Oikeushallinto-osasto>. (Luettu 24.4.2009) Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset. Tilastokeskuksen tilastojulkistus. <http://www.tilastokeskus.fi/til/syyttr/index.html>. (Luettu 24.4.2009)
XIII LYHENTEET AOA apulaisoikeusasiamies AOK apulaisoikeuskansleri EIS Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus (SopS 63/1999) EIT Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EOA eduskunnan oikeusasiamies EU Euroopan unioni EY Euroopan yhteisö HE hallituksen esitys HHO Helsingin hovioikeus HO hovioikeus JFT Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland k. kohta KHO korkein hallinto-oikeus KKO korkein oikeus KM komiteamietintö KP-sopimus Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 8/1976) LaVL eduskunnan lakivaliokunnan lausunto LaVM eduskunnan lakivaliokunnan mietintö LM Lakimies NOU Norges offentlige utredninger OK oikeudenkäymiskaari OKA valtioneuvoston oikeuskansleri PeVL perustuslakivaliokunnan lausunto PeVM perustuslakivaliokunnan mietintö PL Suomen perustuslaki RL rikoslaki RovHo Rovaniemen hovioikeus SopS säädöskokoelman sopimussarja vp. valtiopäivät YK Yhdistyneet Kansakunnat Ään. Äänestysratkaisu
Mutta abstraktiset oikeusnormit elävät, muuttuvat lihaksi ja vereksi, vasta niitä konkreettisiin tapauksiin sovellettaessa: silloin normin pohjalta syntyy historiallista todellisuutta sanan tehostetussa mielessä, tapahtuu siirtyminen normatiivisesta faktilliseen. Erityisen tärkeätä osaa oikeuden elävöittämisprosessissa näyttelevät tuomioistuimet: ratkaisuillaan ne muovaavat historiallisen todellisuuden. Otto Brusiin: Tuomarin harkinta normin puuttuessa 1. Johdanto 1.1 Tutkimustehtävä Yllä siteerattu katkelma on Otto Brusiinin vuonna 1938 ilmestyneestä väitöskirjasta Tuomarin harkinta normin puuttuessa. 1 Tolosen mukaan Brusiinin väitöskirjan [toisena] keskeisajatuksena on, että tuomarin toiminta on elimellisessä yhteydessä sekä konkreettisen että abstraktin kanssa. 2 Tuomioistuimen toiminta on toisin sanoen abstraktis-konkreettista ja se on Tolosen sanoin yhtä elimellisesti sidottu elävään elämään ja ratkaisukonkretiaan kuin yleiseen, systemaattiseen ja abstraktiin. 3 Tuomitsemistoiminta on yhteiskunnallista vallankäyttöä, jota kontrolloidaan edellyttämällä tuomareilta puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Demokraattisessa yhteiskunnassa valtaa ei voida ajatella ilman vastuuta ja tuomiovallan käytön kontrolloimisen on ajateltu olevan tärkeää vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämi- 1 Ks. Brusiin 1938, s. 172. 2 Tolonen 2008, s. 189. Tolosen mukaan Brusiin on suomalaisen oikeusteorian aikajärjestyksessä toinen suuri hahmo. (Tolonen 2008, s. 169.) 3 Tolonen 2008, s. 197 199.
seksi. 4 Tuomiovallan ja tuomarin riippumattomuuden vaatimuksella on sekä yhteiskuntapoliittista että kansalaisten oikeusturvaa koskevaa merkitystä. 2 Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tuomarin asemaa turvaavia valtiosääntöoikeudellisia periaatteita ja niiden takeita muualla lainsäädännössä, erityisesti virkamiesoikeudellisissa säännöksissä. Käsiteltäessä tuomarin virkavastuun toteutumiseen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan myös rikosoikeudellisen ja vahingonkorvausoikeudellisen vastuun perustavia säännöksiä. Keskeisin tuomarin asemaa muotoava valtiosääntöoikeudellinen periaate on epäilemättä tuomiovallan riippumattomuus. Lainkäyttötehtävä on PL 3 :n 3 momentissa varattu vain tuomioistuimiksi järjestetyille julkisille toimielimille. Jyrängin mukaan lainkäytön varaaminen perustuslaissa yksinomaan tuomioistuimille on valtiosäännössä ainoa tiukasti sitovaksi ymmärretty jäänne vallan kolmijaoksi tai vallanjako-opiksi nimitetystä valtion perustehtävien jaosta tai erottelusta. 5 Tuomioistuimen riippumattomuus tarkoittaa ennen kaikkea tuomarin tuomitsemistoiminnan riippumattomuutta muista vaikuttimista kuin lain säännöksistä. Tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuuden avulla varmistetaan yksilöiden ja yhteisöjen oikeussuojan toteutuminen. Virolaisen mukaan tarkasteltaessa lainkäyttöä eli lain soveltamista yksittäisessä tapauksessa ja tuomioistuinta lainkäyttöyksikkönä, voidaan sanoa, että tuomioistuimen ja tuomarin riippumattomuudessa on kyse samasta asiasta, jota vain tarkastellaan eri kannalta. Tuomioistuimen riippumattomuuden edellytyksenä on tuomarin riippumattomuus ja päinvastoin. 6 Tuomarin asemaa koskevat muut perustuslaintasoiset järjestelyt eli tuomareiden erityistä virassapysymisoikeutta koskeva säännös PL 103 :ssä ja erityinen nimittämisjärjestelmä (PL 58 ja 102 ) tähtäävät ennen muuta tuomiovallan riippumat- 4 Ks. esim. Brusiin 1938, s. 105. Koska tuomari voi aukkotilanteissa (Brusiinin mukaan) muotoilla (ei siis löytää eikä luoda) ratkaisun premissin, on tuomarin harkinnalle asetettava rajat, jotka perustuvat historiallisesti muodostuneisiin yhteiskunnallisiin realiteetteihin. Brusiinin ajattelussa nämä rajat asettaa siis oikeussysteemi, joka on kasuistisen mielivallan välttämisen tärkein tae. 5 Jyränki 2000, s. 69. Käytännössä myös syyttäjillä ja poliisilla on tuomiovallan käyttöön viittaavia tehtäviä ja tuomioistuimilla myös lainsäädäntövallan ja toimeenpanovallan käyttöön liittyviä tehtäviä. (Ks. tarkemmin jäljempänä luvut 2.3 ja 3.3.) 6 Virolainen 1993, s. 1.
3 tomuuden toteuttamiseen. Tuomarien riippumattomuus on tuomioistuimen riippumattomuuden perusedellytys. Riippumattoman tuomitsemistoiminnan kannalta keskeisiä säännöksiä ovat myös PL 21 :n säännös, jossa turvataan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet, satunnaisten tuomioistuinten perustamisen kieltävä säännös (PL 98 4 mom.), tuomioistuinten organisaatiota ja tehtäviä koskevat säännökset (PL 98 101 ), PL 106 :n säännös perustuslain säännöksille suhteessa tavalliseen lakiin annettavasta etusijasta ja PL 107 :n säännös lain kanssa ristiriitaisten asetusten ja muiden lakia alemmanasteisten säädösten soveltamatta jättämisestä. 7 Tutkimuksen keskeiset teemat valtiovallan kolmijaon ilmentymänä tuomiovallan riippumattomuus ja sen ilmeneminen erityisesti tuomarin valtiosääntöisessä ja virkamiesoikeudellisessa asemassa kytkeytyvät näistäkin säännöksistä ilmenevin tavoin toisiinsa ja puolustavat tutkimukselle valittua rakennetta. Suomessa tuomareiden on perinteisesti ajateltu olevan virkamiesmäisiä norminsoveltajia. Maailmanlaajuisesti tämä ajattelumalli on kuitenkin alkanut rapautua, kun on havaittu tuomioistuinten liukuneen yhä useammin yli perinteisen roolinsa. Tuomarin asemaa koskevassa tutkimuksessa tuskin voidaan sivuuttaa kysymystä nk. tuomioistuinaktivismista (engl. judicial activism), jolla tarkoitetaan tuomioistuinten oikeutta luovaa toimintaa. 8 Mainittu kehitys on johtanut kysymykseen siitä, toteuttavatko tuomioistuimet osin myös lainsäätäjälle kuuluvia tehtäviä? Tuomioistuinaktivismin ohella samaa problematiikkaa kuvaavat termit tuomarivaltio sekä tuomarisoituminen tai tuomariaktivismi, jotka liittyvät laajemmin yhteiskunnan oikeudellistumiseen. Samassa yhteydessä on aiheellista mainita myös käsitteet oikeuden politisoituminen ja politiikan oikeudellistuminen. Ensin mainitulla tarkoitetaan sitä, että tuomioistuimet käyttävät poliittisluonteista harkinta- ja päätösvaltaa. Jälkimmäisellä viitataan puolestaan siihen, että lainsäätäjän vapaalle poliittisluonteiselle harkintavallalle on olemassa tiettyjä perustuslaillisiin näkökohtiin liittyviä rajoituksia. 9 Tuomioistuinten poliittinen rooli tai edes oikeuspolitiikka ei ole kuiten- 7 Tuomioistuimia velvoittavat erityisesti ratkaisutoiminnassaan myös julkisen vallan käytön lainalaisuuden ja lakisidonnaisuuden käytön periaate PL 2 :n 3 momentissa, PL 8 :n rikosoikeudellinen laillisuusperiaate sekä PL 22 :ssä asetettu perusoikeuksien turvaamisvelvoite. 8 Ks. tarkemmin Hautamäki 2003, s. 170 171. 9 Tuori 2003c, s. 916.
kaan tämän tutkimuksen kohteena 10 ; sen sijaan tutkimuksessa käsitellään hieman tarkemmin tuomarisoitumiskehitystä ja sen liityntöjä vallanjako-oppiin. 4 Tarkoituksena ei ole kirjoittaa tuomareita koskevaa virkamiesoikeudellista yleisesitystä, jossa käsiteltäisiin yksityiskohtaisesti tuomarin virkamiesaseman eri puolia, kuten esimerkiksi tuomarin virkasuhdetta oikeussuhteena, virkasuhteen perustamista, virantoimituksen keskeyttämisperusteita, palkkausetuja tai virkajärjestelyjä. Näiltä osin voidaan viitata esimerkiksi Seppo Koskisen ja Heikki Kullan teokseen Virkamiesoikeuden perusteet vuodelta 2009 taikka Niklas Bruunin, Olli Mäenpään ja Kaarlo Tuorin teokseen Virkamiesten oikeusasema vuodelta 1995. 11 Sen sijaan tarkoituksena on keskittyä sellaisiin virkamiesoikeudellisiin kysymyksiin, joiden suhteen on olemassa tuomareita ja tuomarin virkoja koskevia erityisjärjestelyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi tuomareiden nimittämismenettely ja erityinen virassapysymisoikeus sekä toisaalta esteellisyyskysymykset oikeudenkäymiskaaressa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös tuomarin vastuuseen liittyvien säännösten soveltamista oikeuskäytännössä. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan pelkästään oikeustapausten systematisointi, vaan tavoitteena on löytää tuomarin toiminnalle tyypillisiä tilanteita, joissa erityisesti tuomarin vastuu aktualisoituu. Toisaalta oikeus- ja orgaanikäytäntöä on selostettu käsitteiden ja periaatteiden määrittelemiseksi ja selkiinnyttämiseksi. Tuomareita koskevia erityisjärjestelyitä voidaan kuten edellä kävi ilmi perustella tuomiovallan riippumattomuuden vaatimuksella. Näin on erityisesti muista virkamiehistä poikkeavan tuomareiden virassapysymisoikeuden kohdalla. Valtion virkamieslakia (750/1994) sovelletaan lähtökohtaisesti myös tuomarin virkaan ja tuomariin (45 1 mom.). Tästä on kuitenkin poikettu nimenomaan kysymyksissä, jotka liittyvät virkasuhteen pysyvyyteen. 12 Tuomareiden virkatehtävien luonne ja tuomioistuinten riippumattomuus saattavat vaikuttaa sellaistenkin valtion virkamieslain 10 Näistä kysymyksistä on tarkemmin kirjoittanut esimerkiksi Husa 2003. Sevón (2005, s. 300) on sitä mieltä, että tuomioistuinten valta on vahvistunut myös Suomessa. Hänen mukaansa tämä on kuitenkin tapahtunut lainsäätäjän toimesta eikä tuomioistuinten päätöksenteossa ole kyse oikeuspoliittisilla perusteilla tapahtuvasta päätöksenteosta, vaikka ratkaisuilla voi olla suurikin oikeuspoliittinen merkitys. 11 Koskinen Kulla 2009 ja Bruun Mäenpää Tuori 1995. 12 Ks. tarkemmin luku 4.1 jäljempänä.