Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2005 2015 (1-5) 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Milj. e 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-5) Tuonti Vienti 2015 (1-5) Helsinki 25.8.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 VIENTI VENÄJÄLLE LASKI 35 PROSENTTIA TAMMI-TOUKOKUUSSA 2015 Venäjä pudonnut viidenneksi suurimmaksi vientimaaksi Suomen vienti Venäjälle laski tämän vuoden tammi-toukokuussa 35 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vienti oli arvoltaan hieman yli 1,2 miljardia euroa. Tuonti painui alkuvuonna 37 prosenttia ja oli arvoltaan 2,5 miljardia euroa. Vienti Venäjälle kääntyi laskuun jo vuoden 2013 syksyllä kolmen kasvuvuoden jälkeen. Tuolloin laskua kertyi kuusi prosenttia. Vuonna 2014 vienti väheni 13 prosenttia ja se ylsi arvoltaan reiluun 4,6 miljardiin euroon. Tuonti madaltui 18 prosenttia vuonna 2014 ja oli arvoltaan hiukan yli 8,6 miljardia euroa. Venäjän kaupan alijäämä oli kuluvan vuoden tammi-toukokuussa lähes 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 alijäämää oli neljä miljardia euroa ja vuonna 2013 melkein 5,2 miljardia euroa. Venäjä on ollut Suomen ylivoimaisesti suurin alijäämämaa vuodesta 2008 alkaen. Tämän vuoden tammi-toukokuussa lähes kaikkien tavararyhmien vienti Venäjälle laski merkittävästi. Elintarvikkeiden vienti pieneni 78 prosenttia ja öljytuotteiden 42 prosenttia. Metalliteollisuuden vienti väheni 29 prosenttia, metsäteollisuuden 27 prosenttia. Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen vienti vajosi 38 prosenttia. Kemian teollisuuden vienti alentui kokonaisuudessaan 14 prosenttia. Tuonnissa laskua syntyi erityisesti öljyn tuontihintojen romahduksen vuoksi. Koko kauppavaihdolla mitattuna Venäjä oli suurin kauppakumppanimme vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2014 Saksa ohitti Venäjän ja on nyt jälleen Suomen suurin kauppakumppani ja vientimaa. Ruotsi on toiseksi suurin vientimaamme. Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä laski viime vuonna 8,3 prosenttiin ja kuluvan vuoden aikana 5,5 prosenttiin. Venäjä on tänä vuonna pudonnut viidenneksi suurimmaksi vientimaaksi Yhdysvaltojen ja Alankomaiden ohitettua sen. Venäjä on perinteisesti ollut selvästi Suomen suurin tuontimaa, sen osuus tuonnista oli 18 prosenttia vuonna 2013. Viime vuonna tämä osuus kutistui 15 prosenttiin. Tämän vuoden tammitoukokuussa osuus tuonnista oli laskenut 11,3 prosenttiin. Saksan osuus tuonnista vuonna 2014 oli 13,5 prosenttia ja Ruotsin 11,4 prosenttia. Kuluvan vuoden ensimmäisen viiden kuukauden aikana Saksan osuus oli noussut 15 prosenttiin ja maasta on tullut myös suurin tuontimaamme. Myös Ruotsi ohitti Venäjän kuluvana vuonna. Sen osuus nousi 11,7 prosenttiin. Venäjä oli edellisen kerran vasta Suomen kolmanneksi suurin tuontimaa vuonna 2002. Kuvio 2. Vienti Venäjälle, Saksaan ja Ruotsiin kuukausittain 2013-2015 (1-5) 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 2013 2014 2015 Saksa Venäjä Ruotsi
2 Kuvio 3. Tuonti Venäjältä, Saksasta ja Ruotsista kuukausittain 2013-2015 (1-5) 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 2013 2014 2015 Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 4. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2005-2015 (1-5) 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 5. Suomen ja Venäjän välinen kauppatase 2005-2015 (1-5) -400-1 000-1 600-2 200-2 800-3 400-4 000-4 600-5 200-5 800-6 400 Milj. e Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2005 2015 (1-5) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 2005 6 557 23 13,9 5 744 32 11,0-813 2006 7 768 18 14,1 6 220 8 10,1-1 548 2007 8 411 8 14,1 6 724 8 10,2-1 687 2008 10 174 21 16,3 7 618 13 11,6-2 556 2009 7 035-31 16,1 4 028-47 8,9-3 007 2010 9 217 31 17,8 4 716 17 9,0-4 501 2011 11 319 23 18,7 5 337 13 9,4-5 983 2012 10 583-7 17,8 5 688 7 10,0-4 895 2013 10 521-1 18,0 5 359-6 9,6-5 162 2014 8 639-18 15,0 4 638-13 8,3-4 001 2015 (1-5) 2 495-37 11,3 1 224-35 5,5-1 271
3 KAIKKIEN SEKTOREIDEN VIENTI VENÄJÄLLE LASKI JYRKÄSTI Vain lääkkeiden, moottoreiden ja henkilöautojen toimitukset olivat nousu-uralla Suurin tavararyhmä Venäjälle suuntautuvasta viennistä tammi-toukokuussa 2015 koostui koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä, niiden osuus oli 34,4 prosenttia kokonaisviennistä ja arvo 421 miljoonaa euroa. Viime vuonna ryhmän tuotteiden vienti Venäjälle laski kaksi prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan lähes 1,7 miljardia euroa. Tämän vuoden tammi-toukokuussa vienti aleni 38 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti laski viime vuonna vain viisi prosenttia, mutta tämän vuoden tammi-toukokuussa alenemaa kertyi 29 prosenttia. Viennin arvo oli viime vuonna 931 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden tammi-toukokuussa 254 miljoonaa euroa. Teollisuuskoneista voimakoneiden ja moottoreiden vienti kasvoi 60 prosenttia vuonna 2014, mutta kutistui neljä prosenttia kuluvan vuoden tammi-toukokuussa. Lasku johtui siitä, että sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden vienti jäi kuluvana vuonna 55 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmäksi, eli hieman yli 24 miljoonaan euroon. Mäntämoottoreiden (13 milj. e) ja reaktiomoottoreiden (22 milj. e) vienti sen sijaan moninkertaistui. Teollisuuden erikoiskoneiden vienti väheni viime vuonna yhdeksän prosenttia ja kuluvan vuoden tammi-toukokuussa 34 prosenttia vajaaseen 99 miljoonaan euroon. Maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti romahti kuluvana vuonna 52 prosenttia 17 miljoonaan euroon. Maatalous- ja metsänhoitokoneiden vienti putosi hiukan loivemmin (-30 %), mutta jäi vain hivenen yli 15 miljoonaan euroon. Mineraalien käsittelykoneiden vienti väheni kolmanneksen, arvo hieman yli 30 miljoonaa euroa. Sekä paperikoneiden (-23 %) että metalliteollisuuskoneiden (-58 %) vienti putosi myös selvästi. Yleiskäyttöisten teollisuuskoneiden ja laitteiden vienti pieneni viime vuonna viidenneksen vajaaseen 302 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa laskua kertyi edelleen lähes kolmannes, ja viennin arvo jäi hiukan alle 84 miljoonaan euroon. Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden vienti laski kuluvana vuonna 29 prosenttia ja oli arvoltaan lähes 11 miljoonaa euroa. Myös nostamis- ja lastaamiskoneiden vienti painui jyrkästi (-49 %) 17 miljoonaan euroon. Suodatuskoneita ja pumppuja vietiin sen sijaan lähes kolmannes edellisvuoden tammi-toukokuuta enemmän. Niiden viennin arvo kohosi lähes 17 miljoonaan euroon. Hanojen ja venttiilien vienti laski 46 prosenttia 10 miljoonaan euroon, mutta pyörästöjen ja muiden voimansiirtolaitteiden vienti kaksinkertaistui yhdeksään miljoonaan euroon. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti Venäjälle väheni kahdeksan prosenttia 510 miljoonaan euroon vuonna 2014. Tämän vuoden tammi-toukokuussa vähenemää on tullut 35 prosenttia ja viennin arvo on laskenut 126 miljoonaan euroon. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden vienti lisääntyi 13 prosenttia 122 miljoonaan euroon viime vuonna, mutta sitten vajosi 32 prosenttia tämän vuoden tammi-toukokuussa. Verkkolaitteiden vienti putosi kuluvana vuonna 38 prosenttia 12 miljoonaan euroon, kun vielä viime vuonna vienti vahvistui 42 prosenttia. Muuttajien ja induktoreiden vienti hiipui alkuvuonna 18 prosenttia 11 miljoonaan euroon, ja myös sähkökytkentä- ja ohjauslaitteiden vienti laski selvästi (-40 %, arvo lähes 15 milj. e) Elektroniikan komponenttien vienti pieneni vain kymmeneksen, ja oli arvoltaan melkein yhdeksän miljoonaa euroa. Porakoneita, sähkösahoja ja muita sähkömekaanisia työkaluja vietiin hiukan yli 18 miljoonan euron edestä (-26 %). Kuljetusvälineiden vienti kohosi viime vuonna 39 prosenttia ja vienti oli arvoltaan 246 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tammi-toukokuussa kuljetusvälineiden vienti kääntyi kuitenkin selvään 67 prosentin laskuun. Viennin prosenttimuutos johtui vertailuvuonna toimitetuista rautatievaunuista, helikoptereista ja laivoista. Henkilöautojen vienti laski viime vuonna 52 prosenttia, mutta tämän vuoden tammi-toukokuussa niiden vienti moninkertaistui yli 11 miljoonaan euroon. Tavarankuljetusautojen vienti sen sijaan vähentyi kuluvana vuonna 22 prosenttia ja oli arvoltaan hivenen alle 12 miljoonaa euroa. Myös moottorikelkkojen (-33 %), ajoneuvojen osien ja alustojen (-49 %) sekä perävaunujen (-56 %) vienti painui jyrkästi alaspäin.
4 Kemian teollisuuden tuotteiden osuus viennistä Venäjälle viime vuonna laski hivenen, 20,4 prosenttiin, mutta se oli yhä toiseksi suurin tavararyhmä koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen jälkeen. Kuluvana vuonna kemiansektorin osuus on noussut yli viidennekseen muiden tavararyhmien viennin laskettua kemianteollisuuden vientiä nopeammin. Kemian teollisuuden tuotteiden vienti väheni kymmeneksen vuonna 2014 ja oli arvoltaan 946 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa vienti vajosi edelleen 14 prosenttia 313 miljoonaan euroon. Peruskemikaalien vienti supistui tällä ajanjaksolla seitsemän prosenttia, ja myös muovien vienti pieneni selvästi (-16 %). Väri- ja parkitusaineiden vienti putosi tätäkin enemmän, 30 prosenttia. Myös voiteluaineiden vienti hiipui hiukan alle kolmanneksen. Lääkkeiden vienti Venäjälle sen sijaan suureni tammitoukokuussa yhdeksän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna (arvo 96 milj. e). Lääkkeiden osuus kemiansektorin viennistä Venäjälle on jo melkein kolmannes. Noin puolet lääkeviennistä oli erilaisia hormonivalmisteita. Öljytuotteiden vienti väheni viime vuonna 35 prosenttia ja oli arvoltaan 216 miljoonaa euroa. Tammi-toukokuussa 2015 öljytuotteiden viennin arvo pieneni edelleen 42 prosenttia, eli oli noin 56 miljoonaa euroa. Arvon lasku johtui yksinomaan viennin volyymin pienenemisestä. Vientimäärät laskivat 51 prosenttia, mutta vientihinnat nousivat lähes 19 prosenttia. Öljytuotteiden osuus viennistä Venäjälle oli alkuvuonna 4,6 prosenttia, eli lähes sama kuin vuonna 2014. Metalliteollisuuden tuotteiden viennin osuus koko viennistä Venäjälle oli viime vuonna 5,6 prosenttia ja se oli arvoltaan 261 miljoonaa euroa. Vienti vähentyi 16 prosenttia viime vuonna, tänä vuonna viennin lasku nopeutui 29 prosenttiin. Metallisektorin osuus oli alkuvuonna 6,2 prosenttia kokonaisviennistä Venäjälle ja arvo 75 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen vienti kutistui alkuvuonna 22 prosenttia, kuparin 31 prosenttia ja metallituotteiden (mm. rakenteiden, kiinnitystarvikkeiden ja työkalujen) kolmanneksen. Metalliviennin hiipumista tasoitti hieman pinnoittamattoman teräksen viennin 64 prosentin kasvu. Metsäteollisuuden tuotteiden osuus koko viennistä Venäjälle oli 11,6 prosenttia vuonna 2014, eli noin 537 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna osuus on kasvanut 13,2 prosenttiin, vaikka viennin arvo on laskenut 27 prosenttia 162 miljoonaan euroon edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suurin osa metsäsektorin viennistä Venäjälle, 149 miljoonaa euroa, oli paperia ja pahvia, joita vietiin tammi-toukokuussa 26 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Venäjälle vietiin myös seitsemän miljoonan euron edestä paperimassaa, laskua 22 prosenttia. Vanerin ja muiden puutuotteiden vienti jäi viiteen miljoonaan euroon (-36 %). Elintarvikkeiden vienti muodosti viime vuonna 6,5 prosenttia kokonaisviennistä Venäjälle. Tämän vuoden tammi-toukokuussa osuus oli pudonnut 3,1 prosenttiin. Vienti laski alkuvuonna peräti 78 prosenttia ja jäi vain 38 miljoonaan euroon. Maitotaloustuotteiden ja lihatuotteiden vienti Venäjälle loppui lähes kokonaan Venäjän asettamien tuontikieltojen vuoksi, viljatuotteiden vienti putosi lähes kolmanneksen ja hedelmien ja kasvisten yli viidenneksen. Kahvin vienti kasvoi kolmanneksen reiluun seitsemään miljoonaan euroon. Muita merkittäviä Venäjälle tammi-toukokuussa 2015 vietyjä tavaroita olivat erilaiset kojeet ja mittarit, joita vietiin 18 miljoonan euron edestä eli 43 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden vienti oli arvoltaan 37 miljoonaa euroa (-36 %). Erinäisiä rakennusaineita, mm. sementtiä, lasia ja kalkkia, (arvo 18 milj. e) sekä renkaita (arvo 4 milj. e) vietiin molempia yli kolmannes edellisvuotta vähemmän. Kuparikiven vienti syöksyi jopa 68 prosenttia lähes yhdeksään miljoonaan euroon. Tehdasvalmisteisten talojen (-36 %) sekä lehtien ja kirjojen (-54 %) vienti putosi myös jyrkästi. Ranne- ja taskukellojen vienti sen sijaan kasvoi 60 prosenttia seitsemään miljoonaan euroon.
5 Muut tavarat(-40 %) 8,1 % Kojeet, mittarit yms. (-43 %) 1,4 % Kuljetusvälineet (-67 %) 3,4 % Sähkökoneet ja - laitteet (-35 %) 10,3 % Kuvio 6. Vienti Venäjälle tavararyhmittäin v. 2015 (1-5) Elintarvikkeet (-78 %) 3,1 % Öljytuotteet (-42 %) 4,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-14 %) 25,5 % Teollisuuden koneet, moottorit yms. (-29 %) 20,7 % Metallit ja metallituotteet (-29 %) 6,2 % Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät Rakennusaineet (-34 %) 1,5 % Paperi ja pahvi (-26 %) 12,2 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-36 %) 3,1 % SITC-tavararyhmä 2014 2015 (1-5) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 301 6,5-25 38 3,1-78 33 Öljytuotteet 217 4,7-35 56 4,6-42 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 946 20,4-10 313 25,5-14 64 Paperi ja pahvi 492 10,6-9 149 12,2-26 65, 84 85, Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 152 3,3-14 37 3,1-36 66 Rakennusaineet 74 1,6-8 18 1,5-34 67 69 Metallit ja metallituotteet 261 5,6-16 75 6,2-29 71 74 Teollisuuden koneet, moottorit yms. 931 20,1-5 254 20,7-29 75 77 Sähkökoneet ja -laitteet 510 11,0-8 126 10,3-35 78, 79 Kuljetusvälineet 246 5,3 +39 41 3,4-67 87 Kojeet, mittarit yms. 84 1,8-12 18 1,4-43 Muut tavarat 426 9,2-35 99 8,1-40 Yhteensä 4 638 100,0-13 1 224 100,0-35 SÄHKÖVIRRAN JA METALLIEN TUONTI VENÄJÄLTÄ KASVOI ALKUVUONNA Muun energian tuonti alamaissa Suomi tuo Venäjältä enimmäkseen energiatuotteita. Niiden osuus viime vuoden koko tuonnista Venäjältä putosi hiukan alle 80 prosenttiin ja kuluvan vuoden tammi-toukokuussa osuus madaltui edelleen 73,7 prosenttiin. Energiatuotteiden tuonnin arvo oli kuluvan vuoden tammi-toukokuussa vain hieman yli 1,8 miljardia, eli 43 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Laskusta huolimatta Venäjä on kuitenkin edelleen perinteiseen tapaan Suomen suurin energian toimittaja. Suurin osa Venäjältä tuodusta energiasta oli raakaöljyä. Sitä tuotiin alkuvuonna Venäjältä hiukan alle 1,2 miljardin euron edestä, eli 49 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa vähemmän. Tuontimäärät laskivat noin 14 prosenttia, tuontihinnat 40 prosenttia. Vuonna 2013 Venäjän osuus Suomen raakaöljytuonnista arvolla mitattuna oli 85 prosenttia, mutta se oli vain vajaat 74 prosent-
6 tia kuluvan vuoden tammi-toukokuussa. Raakaöljyn osuus Suomen tuonnista Venäjältä oli alkuvuonna hieman yli 46 prosenttia, kun se viime vuosina on pyörinyt 53 57 prosentin välillä. Myös öljytuotteiden tuonti Venäjältä heikentyi alkuvuonna. Tuonnin arvo oli tammi-toukokuussa 234 miljoonaa euroa, eli 42 prosenttia edellisvuotista pienempi. Tuontihinnat laskivat kolmanneksen, tuonnin määrä 13 prosenttia. Tuonti alentui myös viime vuonna, jolloin pudotusta kertyi 23 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Venäjä on Suomen toiseksi suurin öljytuotteiden toimittaja Ruotsin jälkeen. Venäjän osuus on kuitenkin pudonnut muutamassa vuodessa lähes kolmanneksesta hiukan yli neljäsosaan. Öljytuotteiden osuus koko tuonnista Venäjältä putosi alkuvuonna reiluun yhdeksään prosenttiin, eli noin prosentin viime vuotta pienemmäksi. Suomeen vuoden 2015 tammi-toukokuussa tuodusta kaasusta 98 prosenttia oli venäläistä alkuperää. Venäläisen kaasun osuus ei ole juuri muuttunut viime vuosina. Tuonnin arvo oli 300 miljoonaa euroa, eli yli kolmannes edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Kaasun osuus koko tuonnista Venäjältä oli tammi-toukokuussa 12 prosenttia. Sähkön tuonti Venäjältä kasvoi kuluvan vuoden alkupuoliskolla usean vuoden laskutrendin jälkeen. Vielä vuonna 2010 venäläisen sähkön osuus oli 75 prosenttia Suomen koko sähköntuonnista, mutta vuonna 2014 osuus oli pudonnut alle 13 prosenttiin. Tammi-toukokuussa 2015 Venäjältä tuotiin kuitenkin sähkövirtaa 75 miljoonan euron edestä, mikä oli jopa 126 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tuontimäärät yli kaksinkertaistuivat, ja tuontihinnat kasvoivat kuusi prosenttia. Venäjän osuus Suomen sähköhankinnoista oli näin kohonnut alkuvuonna jo neljäsosaan. Ruotsi on kuitenkin edelleen Suomen suurin sähköntoimittaja. Sieltä tuodaan yli kolme neljäsosaa Suomeen saapuneesta sähköstä. Vaikka venäläisen tuontisähkön osuus Suomen koko sähköntuonnista kasvoi kuluvana vuonna, ei sen osuus koko tuonnista Venäjältä ollut kuin kolme prosenttia. Kivihiiltä tuotiin Venäjältä kuluvan vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena 72 miljoonan euron edestä, mikä oli 11 prosenttia vuoden 2014 samaa ajanjaksoa vähemmän. Tuontimäärät laskivat 14 prosenttia, mutta tuontihinnat nousivat kolme prosenttia. Alkuvuonna noin puolet Suomeen tuodusta kivihiilestä saapui Venäjältä. Venäjän osuus on ollut viime vuosina lievässä kasvussa: vuonna 2010 vain 42 prosenttia kivihiilestä saapui sieltä. Kivihiilen tuontiosuus säilyi alkuvuonna kolmen prosentin paikkeilla. Muun kuin energian tuonti Venäjältä on melko vähäistä, vain hiukan yli neljäsosa koko tuonnista. Osuus on kuitenkin kasvanut kuluvana vuonna lähinnä öljyn tuontihintojen pienentymisen myötä. Kemiansektorin tuonnin osuus kokonaistuonnista Venäjältä oli yhdeksän prosenttia viime vuonna ja noin 11 prosenttia kuluvana vuonna. Tuonti nousi 774 miljoonaan euroon viime vuonna eli kuusi prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Tämän vuoden puolella tuonti kääntyi 19 prosentin laskuun, eli oli arvoltaan 280 miljoonaa euroa. Suurin osa kemianteollisuuden tuotteiden tuonnista koostui orgaanisista ja epäorgaanisista peruskemikaaleista. Näiden tuonti heikentyi kuluvana vuonna 28 prosenttia 219 miljoonaan euroon. Lannoitteiden tuonti sen sijaan nousi alkuvuonna selvästi (+45 %) ja oli arvoltaan 51 miljoonaa euroa. Puutavaran tuonti aleni viisi prosenttia viime vuonna, ja putosi edelleen 15 prosenttia tammitoukokuussa 2015. Raakapuun tuonti (241 milj. e) alentui kolme prosenttia vuonna 2014, mutta sahatavaran tuonti (45 milj. e) kasvoi kuusi prosenttia. Kuluvana vuonna raakapuun tuonti putosi viidenneksen 79 miljoonaan euroon, kun taas sahatavaran tuonti nousi seitsemän prosenttia 23 miljoonaan euroon. Puuhakkeen ja -jätteen tuonti väheni viime vuonna 15 prosenttia 88 miljoonaan euroon ja tammi-toukokuussa kuluvana vuonna 17 prosenttia 32 miljoonaan euroon. Puun osuus koko tuonnista Venäjältä oli alkuvuonna 5,4 prosenttia. Metallien tuonti kokonaisuudessaan laski kuusi prosenttia viime vuonna ja tuonti oli arvoltaan 176 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa tuonti vuorostaan kasvoi neljänneksen ja oli arvoltaan 81 miljoonaa euroa. Metallisektorin osuus koko tuonnista Venäjältä oli tämän vuoden alkukuukausina 3,2 prosenttia. Raudan ja teräksen tuonnin arvo kasvoi tuolloin kolme prosenttia
7 (32 milj. e) ja värimetallien yhteenlaskettu tuonti kohosi 23 prosenttia (37 milj. e). Kuparin tuonti nousi 26 prosenttia 11 miljoonaan euroon ja alumiinin tuonti kaksinkertaistui 23 miljoonaan euroon. Värimetallien tuonnin kasvua vaimensi kuitenkin nikkelin tuonnin 82 prosentin romahdus. Venäjältä tuotiin alkuvuoden aikana myös selvästi edellisvuotta enemmän alumiinisäiliöitä (+166 %). Muita huomattavia Venäjältä tuotuja tavaroita tammi-toukokuussa 2015 olivat renkaat (27 milj. e), joiden tuonti laski 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, vaneri, jota tuotiin reilun 12 miljoonan euron edestä (+6 %), sekä ydinpolttoaine, jonka tuonti oli tammi-toukokuussa arvoltaan 30 miljoonan euroa, eli peräti 73 prosenttia edellisvuotta enemmän. Malmien ja rikasteiden tuonti oli arvoltaan lähes 18 miljoonaa euroa, laskua 30 prosenttia. Sähkökaapelia tuotiin vajaan 10 miljoonan euron edestä, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Rehujen tuonti Venäjältä lisääntyi tammi-toukokuussa 22 prosenttia hieman yli 19 miljoonaan euroon. Metallit ja metallituotteet (21 %) 3,2 % Renkaat (-13 %) 1,1 % Kuvio 7. Tuonti Venäjältä tavararyhmittäin v. 2015 (1-5) Muut tavarat Ydinpolttoaine (-12 %) (+73 %) 4,2 % 1,2 % Puutavara (-15 %) 5,4 % Kivihiili (-11 %) 2,9 % Kaasut (-34 %) 12,0 % Sähkövirta (+126 %) 3,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-19 %) 11,2 % Öljy ja öljytuotteet (-48 %) 55,7 % Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2014 2015 (1-5) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 376 4,4-5 135 5,4-15 32 Kivihiili 269 3,1-2 72 2,9-11 33 Öljy ja öljytuotteet 5 569 64,5-22 1 391 55,7-48 34 Kaasut 964 11,2-15 300 12,0-34 35 Sähkövirta 97 1,1-41 75 3,0 +126 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 774 9,0 +6 280 11,2-19 625 Renkaat 105 1,2 +1 27 1,1-13 67-69 Metallit ja metallituotteet 176 2,0-6 81 3,2 +21 71877 Ydinpolttoaine 33 0,4-49 30 1,2 +73 Muut tavarat 277 3,2-5 104 4,2-12 Yhteensä 8 639 100,0-18 2 495 100,0-37
VIENTI VENÄJÄLLE V. 2013-2015 (1-5) 2013 2014 2014 (1-5) 2015 (1-5) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 401 300 7,5 301 440 6,5-25 170 049 9,0 37 694 3,1-78 00 elävät eläimet 1 443 0,0 1 583 0,0 10 194 0,0 97 0,0-50 01 liha ja lihatuotteet 20 123 0,4 6 213 0,1-69 4 098 0,2 84 0,0-98 02 maitotaloustuotteet ja munat 253 063 4,7 164 394 3,5-35 111 807 5,9 384 0,0-100 03 kala- ja kalavalmisteet 9 030 0,2 5 292 0,1-41 3 763 0,2 477 0,0-87 04 vilja ja viljatuotteet 40 151 0,7 43 701 0,9 9 18 340 1,0 12 455 1,0-32 05 hedelmät ja kasvikset 10 903 0,2 8 694 0,2-20 4 427 0,2 3 432 0,3-22 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 3 666 0,1 4 862 0,1 33 2 138 0,1 1 092 0,1-49 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 21 492 0,4 23 057 0,5 7 9 026 0,5 9 229 0,8 2 08 rehuaineet 19 863 0,4 21 171 0,5 7 6 415 0,3 5 084 0,4-21 09 erinäiset elintarvikkeet 21 568 0,4 22 474 0,5 4 9 842 0,5 5 360 0,4-46 1 juomat ja tupakka 34 402 0,6 20 801 0,4-40 7 554 0,4 4 946 0,4-35 11 juomat 33 768 0,6 17 761 0,4-47 6 686 0,4 3 874 0,3-42 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 635 0,0 3 040 0,1 379 869 0,0 1 072 0,1 23 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 271 434 5,1 116 775 2,5-57 56 047 3,0 28 335 2,3-49 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 32 890 0,6 18 175 0,4-45 8 255 0,4 2 784 0,2-66 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 47 0,0 42 0,0-11 33 0,0 1 0,0-95 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 16 717 0,3 14 487 0,3-13 6 513 0,3 5 351 0,4-18 24 puutavara ja korkki 1 625 0,0 2 635 0,1 62 956 0,1 551 0,0-42 25 paperimassa 17 502 0,3 21 861 0,5 25 8 501 0,4 6 618 0,5-22 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 379 0,0 735 0,0 94 370 0,0 228 0,0-38 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 9 269 0,2 11 441 0,2 23 3 826 0,2 3 004 0,2-21 28 malmit ja metalliromu 191 681 3,6 45 817 1,0-76 27 075 1,4 8 677 0,7-68 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 1 325 0,0 1 583 0,0 19 519 0,0 1 120 0,1 116 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 332 218 6,2 217 409 4,7-35 96 192 5,1 56 079 4,6-42 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 248 0,0 231 0,0-7 90 0,0 69 0,0-24 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 331 954 6,2 217 176 4,7-35 96 101 5,1 56 003 4,6-42 34 kaasut 16 0,0 2 0,0-86 0 0,0 8 0,0 >999 35 sähkövirta - - - - - - - - - - 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 4 020 0,1 2 300 0,0-43 892 0,0 724 0,1-19 41 eläinöljyt ja -rasvat 2 548 0,0 773 0,0-70 328 0,0 237 0,0-28 42 kasviöljyt ja -rasvat 1 395 0,0 1 461 0,0 5 541 0,0 476 0,0-12 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 77 0,0 67 0,0-13 23 0,0 10 0,0-54 5 kemialliset aineet ja tuotteet 1 053 510 19,7 945 775 20,4-10 363 539 19,2 312 638 25,5-14 51 orgaaniset kemialliset aineet 34 087 0,6 29 498 0,6-13 11 100 0,6 10 845 0,9-2 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 58 181 1,1 55 889 1,2-4 21 898 1,2 19 885 1,6-9 53 väri- ja parkitusaineet 125 486 2,3 110 983 2,4-12 46 934 2,5 32 706 2,7-30 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 299 218 5,6 259 040 5,6-13 88 348 4,7 96 008 7,8 9 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 39 062 0,7 41 062 0,9 5 16 199 0,9 9 360 0,8-42 56 lannoitteet, valmistetut 22 0,0 179 0,0 730 60 0,0 91 0,0 50 57 muovit, valmistamattomat 258 805 4,8 230 697 5,0-11 91 055 4,8 78 346 6,4-14 58 muovit, valmistetut 67 201 1,3 72 118 1,6 7 30 238 1,6 23 436 1,9-22 59 erinäiset kemialliset tuotteet 171 449 3,2 146 309 3,2-15 57 706 3,0 41 961 3,4-27 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 1 056 211 19,7 915 201 19,7-13 368 079 19,4 265 094 21,7-28 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 2 078 0,0 1 995 0,0-4 512 0,0 270 0,0-47 62 kumituotteet 66 533 1,2 41 383 0,9-38 11 536 0,6 7 624 0,6-34 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 27 105 0,5 20 486 0,4-24 8 457 0,4 5 387 0,4-36 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 542 590 10,1 491 749 10,6-9 202 949 10,7 149 415 12,2-26 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 28 382 0,5 24 884 0,5-12 10 917 0,6 8 764 0,7-20 66 kivennäisainetuotteet 80 268 1,5 73 745 1,6-8 27 814 1,5 18 329 1,5-34 67 rauta ja teräs 132 371 2,5 102 052 2,2-23 40 011 2,1 31 298 2,6-22 68 muut metallit 25 692 0,5 25 160 0,5-2 10 007 0,5 6 800 0,6-32 69 tuotteet epäjalosta metallista 151 193 2,8 133 748 2,9-12 55 876 2,9 37 207 3,0-33 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 1 713 939 32,0 1 686 009 36,4-2 673 875 35,6 420 790 34,4-38 71 voimakoneet ja moottorit 115 016 2,1 184 221 4,0 60 65 968 3,5 63 326 5,2-4 72 eri toimialojen erikoiskoneet 443 919 8,3 405 640 8,7-9 150 607 7,9 98 940 8,1-34 73 metalliteollisuuskoneet 44 787 0,8 39 067 0,8-13 18 738 1,0 7 815 0,6-58 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 378 882 7,1 301 638 6,5-20 120 695 6,4 83 625 6,8-31 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 108 294 2,0 122 003 2,6 13 42 383 2,2 28 764 2,4-32 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 145 034 2,7 118 576 2,6-18 48 187 2,5 25 735 2,1-47 77 muut sähkökoneet ja laitteet 300 988 5,6 269 113 5,8-11 103 136 5,4 71 421 5,8-31 78 moottoriajoneuvot 150 122 2,8 146 607 3,2-2 42 811 2,3 37 213 3,0-13 79 muut kuljetusvälineet 26 896 0,5 99 144 2,1 269 81 350 4,3 3 951 0,3-95 8 erinäiset valmiit tavarat 475 483 8,9 432 096 9,3-9 158 410 8,4 97 475 8,0-38 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 60 028 1,1 55 782 1,2-7 14 789 0,8 9 477 0,8-36 82 huonekalut 25 579 0,5 25 058 0,5-2 8 758 0,5 7 136 0,6-19 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 5 794 0,1 5 156 0,1-11 2 144 0,1 1 357 0,1-37 84 vaatteet 119 551 2,2 103 545 2,2-13 41 337 2,2 24 113 2,0-42 85 jalkineet 29 197 0,5 23 230 0,5-20 5 834 0,3 4 484 0,4-23 87 kojeet,mittarit yms. 95 870 1,8 83 989 1,8-12 30 966 1,6 17 518 1,4-43 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 21 109 0,4 19 902 0,4-6 6 312 0,3 8 365 0,7 33 89 muut valmiit tavarat 118 354 2,2 115 433 2,5-2 48 270 2,5 25 025 2,0-48 9 muut tavarat 16 071 0,3 409 0,0-97 5 0,0 5 0,0 2 YHTEENSÄ 5 358 589 100,0 4 638 215 100,0-13 1 894 643 100,0 1 223 780 100,0-35
TUONTI VENÄJÄLTÄ V. 2013-2015 (1-5) 2013 2014 2014 (1-5) 2015 (1-5) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 30 742 0,3 41 776 0,5 36 19 870 0,5 22 545 0,9 13 00 elävät eläimet 3 0,0 12 0,0 271 7 0,0 11 0,0 53 01 liha ja lihatuotteet 1 652 0,0 2 817 0,0 71 1 883 0,0 1 664 0,1-12 02 maitotaloustuotteet ja munat 93 0,0 70 0,0-24 - - 9 0,0-03 kala- ja kalavalmisteet 77 0,0 36 0,0-54 13 0,0 66 0,0 398 04 vilja ja viljatuotteet 984 0,0 2 229 0,0 127 1 252 0,0 1 020 0,0-19 05 hedelmät ja kasvikset 2 127 0,0 1 771 0,0-17 442 0,0 371 0,0-16 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 543 0,0 592 0,0 9 545 0,0 230 0,0-58 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 25 0,0 240 0,0 856 13 0,0 6 0,0-57 08 rehuaineet 25 163 0,2 33 777 0,4 34 15 678 0,4 19 125 0,8 22 09 erinäiset elintarvikkeet 74 0,0 231 0,0 211 35 0,0 42 0,0 21 1 juomat ja tupakka 719 0,0 656 0,0-9 228 0,0 312 0,0 37 11 juomat 716 0,0 617 0,0-14 206 0,0 307 0,0 49 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 4 0,0 39 0,0 887 22 0,0 5 0,0-77 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 498 673 4,7 461 189 5,3-8 196 743 5,0 160 979 6,5-18 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 1 982 0,0 1 011 0,0-49 390 0,0 1 222 0,0 213 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 2 219 0,0 1 964 0,0-11 188 0,0 144 0,0-23 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 9 022 0,1 8 302 0,1-8 2 680 0,1 2 348 0,1-12 24 puutavara ja korkki 396 041 3,8 376 080 4,4-5 158 914 4,0 134 622 5,4-15 25 paperimassa 6 989 0,1 4 703 0,1-33 2 191 0,1 1 448 0,1-34 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 3 0,0 1 0,0-47 1 0,0 0 0,0-76 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 5 967 0,1 4 422 0,1-26 3 175 0,1 1 387 0,1-56 28 malmit ja metalliromu 76 271 0,7 64 591 0,7-15 29 176 0,7 19 781 0,8-32 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 180 0,0 114 0,0-37 29 0,0 25 0,0-12 0,0 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 8 744 474 83,1 6 897 827 79,8-21 3 220 105 81,3 1 838 382 73,7-43 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 274 574 2,6 268 691 3,1-2 81 202 2,1 72 281 2,9-11 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 7 169 901 68,1 5 568 751 64,5-22 2 649 688 66,9 1 391 007 55,7-48 34 kaasut 1 135 913 10,8 963 614 11,2-15 456 066 11,5 300 019 12,0-34 35 sähkövirta 164 086 1,6 96 770 1,1-41 33 149 0,8 75 075 3,0 126 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 867 0,0 2 826 0,0 226 - - 1 888 0,1-41 eläinöljyt ja -rasvat - - - - - - - - - - 42 kasviöljyt ja -rasvat 867 0,0 2 826 0,0 226 - - 1 888 0,1-43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. - - - - - - - - - - 5 kemialliset aineet ja tuotteet 733 097 7,0 774 164 9,0 6 348 093 8,8 280 475 11,2-19 51 orgaaniset kemialliset aineet 490 366 4,7 532 447 6,2 9 250 852 6,3 164 354 6,6-34 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 127 690 1,2 127 682 1,5 0 52 040 1,3 54 308 2,2 4 53 väri- ja parkitusaineet 275 0,0 194 0,0-29 - - 15 0,0-54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 1 734 0,0 2 205 0,0 27 826 0,0 1 070 0,0 30 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 703 0,0 338 0,0-52 148 0,0 64 0,0-56 56 lannoitteet, valmistetut 92 635 0,9 92 006 1,1-1 35 263 0,9 51 039 2,0 45 57 muovit, valmistamattomat 4 667 0,0 3 647 0,0-22 2 261 0,1 4 150 0,2 84 58 muovit, valmistetut 1 299 0,0 1 211 0,0-7 398 0,0 744 0,0 87 59 erinäiset kemialliset tuotteet 13 727 0,1 14 433 0,2 5 6 305 0,2 4 728 0,2-25 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 370 358 3,5 353 767 4,1-4 129 077 3,3 136 609 5,5 6 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 525 0,0 217 0,0-59 81 0,0 49 0,0-39 62 kumituotteet 104 639 1,0 106 750 1,2 2 31 087 0,8 27 860 1,1-10 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 37 633 0,4 32 844 0,4-13 14 768 0,4 13 608 0,5-8 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 22 333 0,2 17 938 0,2-20 8 374 0,2 6 625 0,3-21 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 2 099 0,0 3 463 0,0 65 1 298 0,0 1 664 0,1 28 66 kivennäisainetuotteet 17 228 0,2 16 932 0,2-2 6 640 0,2 6 259 0,3-6 67 rauta ja teräs 76 058 0,7 77 229 0,9 2 30 865 0,8 31 943 1,3 3 68 muut metallit 69 470 0,7 75 462 0,9 9 30 406 0,8 37 336 1,5 23 69 tuotteet epäjalosta metallista 40 373 0,4 22 933 0,3-43 5 558 0,1 11 264 0,5 103 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 129 423 1,2 92 354 1,1-29 39 459 1,0 49 702 2,0 26 71 voimakoneet ja moottorit 74 489 0,7 43 022 0,5-42 20 534 0,5 32 860 1,3 60 72 eri toimialojen erikoiskoneet 3 223 0,0 4 024 0,0 25 1 157 0,0 1 724 0,1 49 73 metalliteollisuuskoneet 490 0,0 41 0,0-92 10 0,0 5 0,0-55 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 7 296 0,1 8 330 0,1 14 2 820 0,1 2 447 0,1-13 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 132 0,0 76 0,0-42 30 0,0 30 0,0-2 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 874 0,0 194 0,0-78 123 0,0 206 0,0 67 77 muut sähkökoneet ja laitteet 36 895 0,4 31 090 0,4-16 12 824 0,3 12 141 0,5-5 78 moottoriajoneuvot 1 374 0,0 1 154 0,0-16 841 0,0 208 0,0-75 79 muut kuljetusvälineet 4 650 0,0 4 423 0,1-5 1 119 0,0 83 0,0-93 8 erinäiset valmiit tavarat 11 764 0,1 13 527 0,2 15 6 973 0,2 4 313 0,2-38 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 1 541 0,0 1 217 0,0-21 507 0,0 283 0,0-44 82 huonekalut 449 0,0 846 0,0 88 277 0,0 184 0,0-33 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 269 0,0 45 0,0-83 2 0,0 1 0,0-63 84 vaatteet 1 376 0,0 1 436 0,0 4 593 0,0 453 0,0-24 85 jalkineet 510 0,0 339 0,0-34 140 0,0 31 0,0-78 87 kojeet,mittarit yms. 903 0,0 1 132 0,0 25 584 0,0 1 208 0,0 107 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 67 0,0 18 0,0-74 6 0,0 22 0,0 272 89 muut valmiit tavarat 6 649 0,1 8 495 0,1 28 4 864 0,1 2 131 0,1-56 9 muut tavarat 957 0,0 774 0,0-19 457 0,0 18 0,0-96 YHTEENSÄ 10 521 075 100,0 8 638 859 100,0-18 3 961 004 100,0 2 495 222 100,0-37
Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2015:M14, 25.8.2015 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Telasuo, Christina p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 029 552 335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 029 552 335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 (0) 295 5200 Statistics service + 358 (0) 295 52 335 statistics@tulli.fi