1 (19) Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila, korvaava uudisrakennus Hankesuunnitelma 1.11.2013

1 (19) Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila, korvaava uudisrakennus Hankesuunnitelma 1.11.2013

2 (19) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta... 3 2. Hankesuunnitelman laadinta... 4 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset... 5 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset... 5 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset... 5 4. Hankkeen perustelut... 5 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys... 5 4.2. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat... 6 5. Rakennuspaikka... 6 5.1. Sijainti ja hallinta... 6 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot... 6 5.3. Tontin ympäristö... 7 5.4. Tontin ominaisuudet... 7 5.5. Tontin rakennuskanta... 7 5.6. Liikenne ja pysäköinti... 7 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka... 8 6. Suunnittelutavoitteet... 8 6.1. Yleiset tavoitteet... 8 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet... 8 6.3. Päiväkodin ja nuorisotilan toiminta ja tilojen yhteiskäyttö... 8 6.4. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet... 12 6.5. Esteettömyys... 14 6.6. Rakennustekniset tavoitteet... 14 6.7. LVIA-tekniset tavoitteet... 14 6.8. Sähkötekniset tavoitteet... 16 6.9. Huoltokirja... 18 7. Hankkeen laajuustavoitteet... 18 8. Hankkeen kustannustavoitteet... 18 8.1. Rakennuskustannusennuste... 18 8.2. Käyttökustannusennuste... 19 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste... 19 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu... 19 10. Tarvittavat toimenpiteet... 19 10.1. Tiedotus... 19 ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

3 (19) Liitteet Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Asemakaava ja määräykset Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Tavoitehinta-arvio 1. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen numero 37540 Kohteen nimi Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Nuorisopalvelut Kaupunginosa 42 Kortteli 40137 Tontti 1 Kiinteistötunnus 49-400-137-1 Osoite Kylätorintie 5, PL, 02070 Espoon kaupunki Tontin pinta-ala 8472 m² (tonttia laajennetaan nykyisestä) Tontin rakennusoikeus 2300 kem2 Asemakaava 049 421200 Tarveselvitys Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 12.06.2009 Liikunta- ja nuorisolautakunta 13.6.2013 Rakennuksessa tapahtuva toiminta Lasten päivähoito ja nuorisotoiminta Mitoituksellinen päivähoitopaikkamäärä 126 Henkilökuntamäärä 34 Alustava hyötyala 1392 hym² (kylmät tilat 92 hym² + katos 60m²) Alustava bruttoala 2033 brm² Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²) 1728 htm² Lasten tiloja 7 hym²/hoitopaikka Kerrosluku 3 Aikataulu rakennussuunnittelu 2014-2015 rakentaminen 2016/ 2017 Tarveselvityksen kustannusennuste 6,1 milj. Investointiohjelman 2013-17 varaus 5,3 milj. Tavoitehinta 6,1 milj. Hinta / hoitopaikka 38 889 ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

4 (19) Toimitilavuokra päiväkoti: 1648 brm², 1401 htm², päiväkodin arvioitu vuokraosuus n. 32 900 /kk nuorisotila: 385 brm², 327 htm², nuorisotilan arvioitu vuokraosuus n. 7 700 /kk 2. Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talonsuunnittelu- ja rakennuspalvelut vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkiöt ja yhteystiedot Tilakeskus liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 Espoon kaupunki Rakennuttaja-arkkitehti Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Energiainsinööri Kustannussuunnittelu Tiina Riihimäki Vesa Pyy Jaana Saira Pirjo Kurttila Tiina Sekki Kalle Koskenmies Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, 02070 Espoon kaupunki Hankesuunnittelija Hankesuunnittelija Eija Riikonen Kaisa Peltonen Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Kamreerintie 3 B, PL 302, 02070 Espoon kaupunki Kehittämispällikkö Virpi Mattila Sivistystoimi, Nuorisopalvelut Kamreerintie 3 B, PL 302, 02070 Espoon kaupunki Nuorisoasianpäällikkö Tero Luukkonen Keittiösuunnittelu Espoo Catering -liikelaitos Virastopiha 3 A, PL 5111, ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

5 (19) 02070 Espoon kaupunki Ruokapalveluiden suunnittelija Ruokapalveluiden suunnittelija Monica Gentz Johanna Andsten Pohjarakenteet Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 Espoon kaupunki Suunnitteluinsinööri Katariina Hämäläinen Esisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 12.06.2009, liikunta- ja nuorisolautakunta 13.6.2013. Kirkkojärven päiväkodin peruskorjaukselle on esitetty vuoden 2013 talousarvion investointiosassa 2 milj. euroa vuodelle 2014. 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset Alustava perustamistapaselvitys Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 4. Hankkeen perustelut 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys Sekä pienten lasten että nuorten määrä kasvaa alueella merkittävästi. Väestöennusteen perusteella päivähoitopaikkoja tarvitaan Espoon keskuksen alueella. Lasten määrä kasvaa erityisesti radan pohjoispuolella. Kirkkojärven päiväkodista tehtyjen selvitysten perusteella tiloissa esiintyy useita epäkohtia, joista voi aiheutua terveydensuojelulain tarkoittama terveyshaitta ja kehottaa hankkimaan Kirkkojärven päiväkodin toiminnalle korvaavat tilat. Kirkkojärven päiväkodin toiminta siirretään syksyllä 2013 valmistuviin väistötiloihin. Nykyinen päiväkotirakennus on purettava ja korvattava uudisrakennuksella. Nuorisotoiminnalle on pitkään etsitty alueelta toimitilaa. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

6 (19) 4.2. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat Kirkkojärven päiväkodin peruskorjaaminen ei ole tarkoituksenmukaista päiväkodin toiminnan kannalta eikä rakennuksen kunnon vuoksi, mikä on mm. Tilakeskusliikelaitoksen johdon kanta. Huonokuntoisen päiväkodin korvaaminen uudisrakennuksella tuo mahdollisuuden samalla lisätä päivähoitopaikkoja, jolloin päiväkotiyksikkö tulee olemaan nykyistä parempi sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Samalla voidaan toteuttaa Keski-Espooseen tarvittava nuorisotila toiminnan kannalta oikeaan paikkaan ja yhteishankkeena taloudellisesti. 5. Rakennuspaikka 5.1. Sijainti ja hallinta Uusi Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila esitetään päiväkodin nykyiselle paikalle, Espoon keskukseen Y-tontille Ko 40137. Hankkeen sijoittaminen tontille edellyttää asemakaavanmuutosta, jonka valmistelun Kaupunkisuunnittelukeskus on käynnistänyt. Tontin pinta-ala on 8472 m². 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot Kiinteistötunnus on 49-400-137-1. Tontin omistaa Espoon kaupunki. Tontti kuuluu Kirkkojärvenpuiston asemakaavan ja asemakaavan muutosalueeseen, joka on ollut nähtävillä keväällä 2013. Suunnitelmien mukaan asemakaava saa lainvoiman kesään 2014 mennessä. Tontti sijaitsee julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueella (YL). Korttelia 40137 on laajennettu puistoalueelle, korttelin pinta-ala on 8472 m², josta laajennuksen osuus on 1821 m². Alue on tulvaherkkää, joten laajennetulla osuudella maanpintaa tulisi korottaa tasoon noin +5.3. Kortteliin on osoitettu rakennusala uutta päiväkotirakennusta varten,

7 (19) rakennusoikeus 2300 k-m² (lisäys nykyiseen 445 k-m²) ja kerrosluku kolme (III). Uudet rakennukset tulee sijoittaa tontille siten, että ne muodostavat tontille liikennemelulta suojattuja leikki- ja ulko-oleskelualueita. Olemassa olevaa asuinrakennusta varten on osoitettu oma asuinrakennusten rakennusala (as), jolle on osoitettu rakennusoikeutta 140 k-m² ja kerrosluku kaksi (II). Liite 3: Asemakaava ja määräykset 5.3. Tontin ympäristö Tontti sijaitsee Kirkkojärven puiston ja asuinkerrostalojen välissä. Tontin välittömässä läheisyydessä on uusi leikkipuisto, jota päiväkoti käyttää. Kirkkojärven skeittialue sijaitsee alle 100 metrin etäisyydellä. Kirkkojärven kouluun on matkaa noin 200 m. 5.4. Tontin ominaisuudet Geotekniikkayksikkö on selvittänyt kartta-aineistojen ja pohjatutkimusrekisterin tietojen perusteella rakennettavuusolosuhteita suunniteltavan Kirkkojärven päiväkodin ja nuorisotilan rakennuspaikalla. Vuonna 1985 pohjavesi on tavattu 0,5-1,0 metrin syvyydestä maan pinnasta. Nykyisen tontin länsiosan pohjamaa, jonne uudisrakennus rakennetaan, kuuluu rakennettavuusluokkaan 3A ja 2. 3A alueella rakennukset tulee perustaa paaluilla, mutta rakennettavuusluokan 2 alueella rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesi. Tulevan rakennuspaikan kohdalta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia maan kerrosrakenteen, maalajien ja kaillionpinnan korkeusaseman tarkistamiseksi. Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 5.5. Tontin rakennuskanta Tontilla on huonokuntoinen, purettava päiväkotirakennus ja mäen päällä 140 m2 omakotitalo, joka on asuntoyksikön toimesta vuokrattu. Omakotitalon alue ei kuulu hankkeeseen. Kirkkojärven päiväkoti on rakennettu KVR -urakkamenettelyllä ja se on valmistunut vuonna 1987. Päiväkoti on yksikerroksinen pinta-alaltaan 868 m2, kylmä leluvarasto noin 25m2 ja jätevarasto. Kirkkojärven nykyisen päiväkodin rakennusvaiheessa on tehty virheitä, jotka vaikuttavat rakennuksen nykyiseen kuntoon. Maan painuminen koko piha-alueella aiheuttaa rakenteellisia ongelmia, joiden korjaaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi. Vesikaton vuotamisen aiheuttamia vaurioita on korjattu, mutta vuotokohtaa ei ole saatu selville. 5.6. Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenteen saapumisreitti on Kirkkojärventieltä Kylävainiontielle ja Kylätorintielle, joka on päättyvä katu. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

8 (19) Pysäköintialue on tontin lounaiskulmassa ja mopopysäköinti (5-10 paikkaa) nuorisotilan sisäänkäynnin edustalla. 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka Alue on rakennettua aluetta. Uusia katuja ei rakenneta. 6. Suunnittelutavoitteet 6.1. Yleiset tavoitteet Päivähoitoympäristön ja nuorisotilojen kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleinen päiväkotirakennusten suunnitteluohje uudistetaan ja on käytettävissä syksyllä 2013. Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A, hanke voi sisältää vaatimusluokan AA rakenteita (RakMk A2). 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet Uudisrakennus rajaa yhdessä samalla tontilla olevan mäen, Kirkkojärven koulun ja viereisten asuinkerrostalojen kanssa, avoimen puistomaiseman ja rakennetun ympäristön puiston puolelta katsottuna. Rakennus suojaa sen eteläpuolelle sijoittuvaa pihaa melulta. 6.3. Päiväkodin ja nuorisotilan toiminta ja tilojen yhteiskäyttö 6.3.1. Yhteiset tavoitteet Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila -hanke esitetään toteuttavaksi yhteishankkeena, mikä tuo etuja toimintaan ja alentaa toimitilakustannuksia. Toiminta painottuu eri aikoihin päivästä: Päiväkoti toimii aamusta myöhäiseen iltapäivään. Nuorisotilan toiminta alkaa yleensä klo 13 ja jatkuu iltaan ja viikonloppuihin. Päiväkodilla ja nuorisotilalla on erilliset sisäänkäynnit, ulkoalueet ja toimintatilat. Lisäksi on yhteiskäyttöisiä tiloja: liikunta- ja monitoimisali oheistiloineen, ryhmä- ja kerhohuone sekä henkilökunnan tauko ja -sosiaalitilat. Eri käyttäjäryhmien käyttämät tilat suunnitellaan helposti saavutettaviksi ja valvottaviksi rajatuiksi alueiksi esim. kulunvalvonnalla ja rakenteilla. Lähellä on liikuntapuisto ja eri-ikäisille sopivia lähiliikuntapaikkoja. Liikunta- ja monitoimitilaa on alueen asukkaiden mahdollista käyttää iltaisin päiväkodin ja nuorison lisäksi Turunväylän melu tulee huomioida rakennussuunnittelussa. 6.3.2. Päiväkodin toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa lapsen hoito, ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

9 (19) kasvatus sekä opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eriikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Kun lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Päiväkotiympäristön tulisi sisältää mahdollisuuksia päivän rytmittämiseen leikin ja levon vuorotteluun, ohjatun toiminnan ja liikkumisen lisäksi pienessä ryhmässä toimimiseen, itsekseen leikkimiseen ja lepoon. Monipuolinen liikkuminen on mahdollista kotialueilla ja erityisesti päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa ja käytävillä sekä leikkipihassa. Sisätilojen tulee olla leikkimään ja liikkumaan houkuttelevat. Sisätilat suunnitellaan helposti valvottaviksi. Tilojen linkittäminen toisiinsa, läpinäkyvyys, sujuvat kulkureitit ja riittävä valaistus lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon lapsen mittakaava ja näkökulma. Kalustuksessa otetaan kuitenkin huomioon myös henkilökunnan työergonomia. Suunniteltavien tilojen tulisi olla muunneltavia ja mahdollistaa tilojen monipuolinen hyödyntäminen. Kirkkojärven päiväkodissa on 6 lapsiryhmää 1-6 vuotiaille. Kaikki lapsiryhmien kotialueet suunnitellaan ja varustetaan 21 lapselle, 2 kotialuetta varustetaan lisäksi 1-3 -vuotiaiden erityistarpeet huomioon ottaen. 6 Kotialuetta suunnitellaan pareiksi, joilla on yhteinen sisäänkäynti ja kuraeteinen. Kullakin lapsiryhmällä on omat eteisaulat pesuhuoneineen. Kotialueella on kolme ryhmähuonetta, joista ryhmähuone 1 on leikkitila ja siitä on ovi ryhmähuoneeseen 2 (lepohuone). Kahden kotialueen lepohuoneet (ryhmähuoneet 2) suunnitellaan siten, että ne ovat yhdistettävissä / käynti toisiinsa. Ryhmähuone 3 on kotialueella sijaitseva pienryhmähuone, joka on hyvin valvottavissa. Pelastuslaitoksen vaatimusta noudattaen: jos lepohuoneita sijaitsee toisessa kerroksessa, rakennetaan toisesta oviyhteydellä toisiinsa liittyvästä lepohuoneesta suora yhteys varsinaiseen kunnolliseen uloskäytävään tai oviyhteys säältä suojattuun varatieportaaseen. Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset ja niihin liittyvät sopet ja syvennykset suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Vältetään pitkiä käytäviä. Käynti kotialueelta toiselle suunnitellaan käytävän sijasta yhteisöllisten aulamaisten tilojen kautta, joille voidaan sijoittaa lasten toimintaa ja ruokailutilaa. Kullakin kotialueella on mahdollisuus taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen sanallisin, kuvallisin, ja musiikillisin keinoin. Ratkaisujen toivotaan houkuttelevan lasta oppimaan tutkimalla ja kokeilemalla. Käden taitojen harjoittaminen (mm. käsityöt ja nikkarointi) sekä arkiaskareet (mm. leipominen) ovat luonteva osa lasten elämää. Materiaalivalinnat, valot ja värit houkuttelevat lasta vaikuttamaan oman oppimisympäristön luomiseen ja muuntamiseen. Myös seinät ja lattiapinta ovat leikkimään ja liikkumaan houkuttelevia. Kaikilla kotialueilla on puolapuupari, renkaat ja köydet. Tilapintojen ja varustuksen värityksessä pyritään viihtyisyyteen ja rauhallisuuteen. Lisäksi lukemiseen, kirjojen katseluun, olemiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja soppia löytyy jokaiselta kotialueelta. Lapsiryhmien yhteiskäyttöisiä pienryhmätiloja ovat esim. taide-, tiede- ja verstashuone sekä yleinen pienryhmätila. Lisäksi suunnitellaan kotikeittiötila, joka ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

10 voidaan toteuttaa esim. syvennyksenä aulaan tai erotettavana tilana henkilökuntatilojen yhteyteen. Yhteiset tilat Isommille lapsille toteutetaan yhteinen ruokailutila tai ruokailutilaa voidaan jakaa myös kotiryhmien yhteydessä oleviin aulamaisiin tiloihin, jolloin osa lapsista voi ruokailla ryhmätilassa ja osa aulassa. Alle 3-vuotiaiden ruokailu järjestetään lapsiryhmän omissa tiloissa. Lapsiryhmät käyttävät ruokailutilaa useita kertoja päivässä, joten ruokailutila suunnitellaan sijainniltaan keskeiselle paikalle lähelle keittiötä. Ruokailutilan läheisyyteen sijoitetaan tarvittaessa wc-tila. Tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitila/liikuntasali suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Monitoimitilan ja välinevaraston sijainti ryhmähuoneiden läheisyydessä mahdollistaa tilan käytön lapsille pitkin päivää. Mahdollisuus yhdistää sali aula- yms. tiloihin mahdollistaa salin monipuolisen käytön. Päiväkodin varasto voi sijaita väestönsuojassa. Henkilökunnan tilat suunnitellaan kokonaisuudeksi ääneneristystarpeet huomioon ottaen. Henkilökunnan taukotila on erotettavissa erilliseksi tilaksi (Työsuojelulaki). Palvelukeittiön tilat suunnitellaan Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Palvelukeittöön on erillinen sisäänkäynti huoltopihalta. Kohteeseen rakennetaan yksi S1-luokan väestönsuoja. Västönsuojaan sijoitetaan sijoitetaan etupäässä sosiaali-, apu- ja varastotiloja. Laskentaperuste on esitetty huonetilaohjelmassa. Liite 5: Huonetilaohjelma 6.3.3. Päiväkodin pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään aidatuksi leikkipihaksi, saatto-, pysäköinti- ja huoltoliikennealueeksi. Saatto- ja huoltoliikenne erotetaan toisistaan. Rakennus sijoitetaan pihan pohjoispuolelle suojaamaan pihaa Turun väylän melulta. Leikkipiha suunnitellaan mahdollisimman suureksi. Sen laajuustavoite on noin 1 890 m² (15 m² / hoitopaikka). Pihan suunnittelussa otetaan huomioon sen monipuolinen käyttö, toiminnallisuus, valvottavuus, ilkivaltaa ehkäisevät tekijät sekä kiinteistönhuollon tarpeet. 6.3.4. Nuorisotilan tavoitteet Nuorisotilatoiminta on lähipalvelu 9-17-vuotiaille nuorille. Vanha- Espoon suuralueella asui vuoden 2013 alussa noin 4300 9-17-vuotiasta lasta ja nuorta. Lasten ja nuorten määrä nousee yli 5000:een vuonna 2022 Espoon väestöennusteen mukaan. Alueella on yksi nuorisotila, Keski-Espoon nuorisotila Sentteri, joka sijaitsee Kirstin koulun yhteydessä Suvelassa. Espoon keskuksessa on suurin palveluvaje, varsinkin kun nuorten määrä kasvaa edelleen. Uusi nuorisotila tarvitaan nimenomaan Espoon keskukseen radan pohjoispuolelle. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

11 Keski-Espoon nuorisotila Sentteri palvelee lähinnä Suvelan lapsia ja nuoria, joita alueella asuu noin 1100. Valtaosa Sentterin yläkouluikäisistä kävijöistä käy Saarnilaakson koulua radan eteläpuolella. Radan pohjoispuolella nuoria on suunnilleen saman verran. Tuleva Kirkkojärven nuorisotila tulee palvelemaan radan pohjoispuolella laajalla alueella asuvia nuoria, joista suuri osa käy Kirkkojärven koulua. Sijainti Kirkkojärven yhtenäisen peruskoulun vieressä ja päiväkodin yhteydessä ja lisäksi hyvin liikenneyhteyksin helposti tavoitettavissa, on nuorisotilalle erinomainen. Lisäksi nuorisotilalla on luonteva yhteys myös Kirkkojärven skeittipaikkaan. Skeittipaikan perusparannussuunnitelmat ovat valmiit ja toteutus käynnistyy 2014. Kirkkojärven nuorisotila tarjoaa nuorille kokoontumispaikan, ohjattua toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Toimintaa järjestetään kahdelle eri ikäryhmälle. Kirkkojärven lähipalveluna toteutettavan nuorisotilatoiminnan keskeinen asiakaskunta ovat 9-12 - vuotiaat lapset. Alakouluikäisten toiminta-aika on välittömästi koulupäivän jälkeen iltapäivisin. Toimintamenetelmänä on ryhmämuotoinen toiminta, jota toteutetaan nuorisotilatoimintana sekä pienryhmätoimintana. Nuorisotilatoiminta tarjoaa mahdollisuuden lasten omaehtoiselle toiminnalle nuorisotyön ammattilaisten kasvatuksellisessa ohjauksessa. Pienryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden lasten harrastusmahdollisuuksiin. Pienryhmätoiminnat keskittyvät erilaisten teemojen ympärille. Pienryhmät ovat esimerkiksi kädentaitojen kerhoja, kokkikerhoja ja liikunnallisia kerhoja, joihin Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila tarjoaa mahdollisuudet. Toimintaa suunnataan myös yläkouluikäisille nuorille. Heille suunnattu toiminta sijoittuu iltoihin myös viikonloppuisin. Nuortenillat tarjoavat mahdollisuuden ikäistensä kohtaamiseen turvallisessa ja omaehtoisen toiminnan mahdollistavassa tilassa vaihtoehtona Espoon aseman seudun ulkotiloihin. Kädentaidot toteutetaan päiväkodin ja nuorisotilan yhteisessä kerhohuoneessa. Kädentaidot sisältävät askartelun monien eri materiaalien parissa. Tilan suhteen tärkeää on, että siellä on vesipiste ja lattiakaivo ja että tilassa voidaan toteuttaa likaisiakin kädentaitoja. Tilassa on varaus myös keramiikkauunille. Osa keramiikkauuneista ei tarvitse omaa tilaa, kunhan seinän ja uunin väliin jää 15 cm:n rako. Uunin polttokaasut eivät pääse kulkeutumaan uunin ulkopuolelle laisinkaan. Keramiikkauunin pinta pysyy korkean poltonkin aikana alle 60 C lämpötilassa, joten turvaetäisyyksiä ei tarvitse ottaa huomioon. Osa keramiikkauuneista vaatii kolmivaihevirtaa. Kokkikerhot on tarkoitus toteuttaa nuorten toimintatilassa. Tämän takia toimintatilan yhteyteen sijoitettavan minikeittiön varustukseen kuuluu vesipisteen lisäksi uuni, astianpesukone sekä jääkaappi. Lisäksi keittiön tulisi olla erotettavissa liikkuvalla seinällä muusta toimintatilasta, että keittiö pysyisi hygieenisenä paikkana. Keittiö mahdollistaa noin 6 lapsen tai nuoren kokkaamisen yhtäaikaisesti. Liikunnalliset kerhot toteutetaan yhteisessä liikuntasalissa. Salin tulisi mahdollistaa erilaisten liikuntamuotojen harrastamisen. Suosittuja liikuntamuotoja tällä hetkellä nuorisopalveluissa ovat salibandy, sisäjalkapallo ja tanssin lukuisat eri variaatiot. Nuorisokulttuurissa uusia lajeja rantautuu kuitenkin jatkuvasti. Nuorten vapaa-ajalla tärkeä ajanviete on konsolipelit. Nuorisotilan tarkoitus on tarjota mahdollisuus etenkin verkkopelaamiseen ja esimerkiksi LAN-verkkopelitapahtumien järjestämiseen. Nämä vaativat toimivat langattomat internet-yhteydet sekä virtalähteet ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

12 noin 10 pelikonsolille. Seinille kiinnitettävät nestekidenäyttömonitorit tuovat pelitilan tunnelmaa ja mahdollistavat pelaamisessa yhteisöllisyyden tunteen. Nuorisopalvelujen yksi toimintamuoto on pienryhmätoiminta. Kohdennettua nuorisokasvatustyötä tehdään yhteistyössä koulun kanssa. Kohdennettuihin pienryhmiin ohjataan lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea kasvussaan. Erityisen tärkeää on tukea tiettyjä lapsia ja nuoria heidän koulunkäynnissään. Kohdennetusta nuorisokasvatustyöstä vastaavat nuorisonohjaajat. Kohdennetussa nuorisotyössä käytetään pienryhmälle soveltuvia menetelmiä, jotka vaihtelevat hyvin paljon. Kirkkojärven nuorisotilan toiminta muokkaantuu ajan myötä lasten ja nuorten tarpeiden mukaan. Lapsia ja nuoria kuullaan tilojen suunnittelemisessa ja toiminnan toteuttamisessa. 6.4. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. E-luvun tavoitearvoksi on Espoon päiväkodeille määritetty 130 kwh/m²/a. Tavoitearvo vastaa luonnosvaiheessa olevan energiatodistuksen (2012) B-luokkaa kouluja päiväkotirakennuksille. Kaukolämmöllä ja tämän hetken korkeatasoista tekniikkaa hyödyntäen E-luvun tavoitetaso 130 kwh/m²/a on saavutettavissa. Rakentamismääräysten sallimaa E-luvun maksimitaso on 170 kwh/m²/a. Poikettaessa yleisestä tavoitteesta esitetään perustelut tavoitetta suuremmalle E-luvulle. Suunnitteluvaiheen energialaskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 (2012) mukaan. Laskenta suoritetaan D3 (2012) kohdan 5.2.2 mukaisella dynaamisella laskentatyökalulla. Lisäksi hankkeessa laaditaan tavoitekulutuslaskenta valituilla teknisillä ratkaisuilla ja oletetuilla käyttöajoilla sisältäen määräysten mukaisen laskennan ulkopuoliset erilliskuluttajat (kuten sulatukset, ulkovalaistus ja valmistuskeittiö). Tavoitekulutuslaskennan perusteella määritetään luonnoksista hankkeen laskennalliset käyttökustannukset (energia ja vesi). E-luvun toteutumisen osoittava laskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaan. Laskennan tulokset esitetään (vähintään) energiaselvityksessä, joka sisältää D3 (2012) kohdan 5.1.1.1 mukaiset tarkastelut. Lisäksi laskennan kulusta ja lähtötiedoista tehdään erillinen selvitys. 6.4.1. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmöneristävyyden ja tiiviyden osalta noudatetaan RakMK osaa D3, Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012. Tiiviyden toteutuminen osoitetaan mittaamalla. Rakennuksen ilmavuotoluvun (q 50 ) tulee olla alle 2,0. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

13 Rakennusvaiheessa ilmanvuotoluku mitataan sekä lämpökamerakuvaukset tehdään sellaisessa vaiheessa, jossa korjauksia voidaan vielä tiiveyden parantamiseksi tehdä. Lisäksi tiiveysmittaukset ja lämpökamerakuvaukset suoritetaan takuuaikana. Ulkovaipan osalta U-arvoina käytetään ensisijaisesti D3 vertailutason mukaisia eristystasoja. 6.4.2. Sisäilmasto Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sisäilman osalta saavutetaan korkea taso. Sisäilmaston laatutaso suunnitellaan hyödyntäen sisäilmastoluokitus 2008:n mukaisia vaatimuksia seuraavasti: Ilmanvaihtomäärien mitoitus perustuu S2 sisäilmastoluokkaan. Kesäaikainen lämpötila tulee täyttää S3 mukaiset vaatimukset niinä kuukausina, kun tilat ovat käytössä. Olosuhteiden toteutuminen osoitetaan olosuhdesimuloinnein. Rakennusmateriaalien ovat päästöluokaltaan M1-luokkaa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. 6.4.3. Arkkitehtuuriin liittyvät ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Rakennuksen massoittelussa kiinnitetään huomiota vaipan kokonaisalaan ja ikkunoiden kokonaisalaltaan tehokkaaseen sijoitteluun. Auringon aiheuttama ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella, jolla pyritään jäähdytyksen välttämiseen. Auringonsuojausten toimivuus esitetään tyyppitiloille tehtävien olosuhdesimulointien perusteella. 6.4.4. Tekniikan tarpeenmukaisuus Tekniikan tarpeenmukaisella käytöllä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tarpeenmukaisuutta tarkastellaan erityisesti ilmanvaihdon ja valaistuksen osalta. Päiväkotihankkeissa E-lukuun vaikuttavia merkittävimpiä tekijöitä ovat valaistustasot sekä valaistuksen tehokkuus, ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus sekä ilmanvaihdon sähkötehokkuus. 6.4.5. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut keskitetään. Talotekniikan suunnittelussa huomioidaan muuntojoustavuuden näkökohdat. 6.4.6. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

14 6.5. Esteettömyys Päiväkodin tilat ovat esteettömiä. Pääsy rakennukseen on esteetön. Jokaisesta lapsiryhmästä on esteetön pääsy leikkipihalle, jossa on mielenkiintoisia leikkivälineitä myös pyörätuolia käyttäville lapsille. 6.6. Rakennustekniset tavoitteet 6.6.1. Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Rakennukset ja putkijohdot perustetaan pääosin maanvaraisina. Perustamisen suunnittelu edellyttää täydentäviä maaperätutkimuksia. Suunnittelussa otetaan huomioon tulvareitti. 6.6.2. Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Päiväkoti on kaksikerroksinen. Kaksikerroksinen ratkaisu edellyttää rakennuksen varustamista hissillä. Rakennusten energiatehokkuudessa noudatetaan tulevia RakMK D3 määräykset ja ohjeet 2012. Muita yleisiä tavoitteita ovat mm: Paloluokka on P1 - P2 suunnitteluratkaisusta riippuen. Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Kosteuden välttämiseksi on suunnittelussa noudatettava Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998). Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, päiväkotikäyttöön soveltuvia materiaaleja. 6.7. LVIA-tekniset tavoitteet 6.7.1. Yleistä Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA - laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille.

15 LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan tilakeskuksen ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. 6.7.2. Lämmitys Rakennus liitetään kaukolämpöön ja lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilaksi valitaan 55-35 C. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehoon kiinnitetään erityistä huomiota. Ylisuuri liittymisteho kasvattaa tarpeettomasti liittymismaksua ja vuotuisia perusmaksuja. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. 6.7.3. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. 6.7.4. Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla. Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös huolehdittava. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin, tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi. Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on vakioilmavirtaisille koneille alle 1,5 kw/m³/s ja muuttuvailmavirtaisille koneille mitoitustilanteessa alle 2,0 kw/m³/s. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

16 Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite on yli 70 %. Rakennukseen suunnitellaan tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmavirtasäätöisyys voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO 2 - että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus (erityisesti jos käytetään läsnäoloohjauksia valaistuksessa). LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena vähintään A-luokka. 6.7.5. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhyke-kohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia ratkaisuja. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä. 6.7.6. Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kohteen kokonaisenergiankäyttöä (sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä järjestelmiä sekä erilliskuluttajia seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet, kylmiöt ja keittiölaitteet. Lämpimän käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen. Lisäksi on pystyttävä seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian määrää. Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiö sekä liikuntasali sosiaalitiloineen. Lisäksi päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla vuodontunnistusjärjestelmällä. Kaikkia tämän kohdan asioita on pystyttävä seuraamaan ja tallentamaan valvomon keskustietokoneelta sekä etäyhteydellä. 6.8. Sähkötekniset tavoitteet 6.8.1. Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. 6.8.2. Sähkötilat ja sähkönjako Rakennuksiin johtavat talojohdot asennetaan maakaapeleina. Pääkeskus kosketussuojaista kennorakennetta asennetaan pääkeskushuoneeseen (3,6 x 2,6 x 2,8 m). Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

17 sulakeautomaateilla, ryhmitysalue n. 300 m². Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Talojakamoon (2 x 3 m) sijoitetaan puhelintalo- ja atk-jakamo sekä -ristikytkentä, kulunvalvonnan keskusyksikkö. Kerrosristikytkennät asennetaan komeroihin. Tietojärjestelmähuoneeseen (2 x 3 m) asennetaan antennivahvistin, paloilmoitin/varoitinkeskus, hälytyksensiirtojärjestelmä, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Maadoituselektrodit ja betoniraudoituksen maadoitus. Asennukset seudun laitosten erityisohjeen mukaan. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al-tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan pistorasiakouruilla. Päiväkodin putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla. 6.8.3. Valaistus ja pistorasiat Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso on 300 100 Lx. Ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. 6.8.4. Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä puhelin, atk varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A siirtotieluokka E A. Ryhmähuoneissa varaudutaan älytaulujen ja projektorien asennukseen. Puhelimia mm. ryhmiin, hallintotiloihin ja keittiöön. Kaukomittauksena mitataan lämmön, veden ja sähkön kulutusta yhdestä mittauspisteestä. Tilojen sijoitus voi edellyttää porttipuhelimen asentamista. Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa varten ohjelmakanavanipuilla A, B ja C. Rakennukseen tulee induktiosilmukat RH1:iin ja saliin. Saliin hankitaan äänentoistojärjestelmä ja siihen liitetty silmukkavahvistin sekä langattomat mikrofonit. 6.8.5. Turvallisuusjärjestelmät Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan "munakellolla". Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä ilkivaltaa vastaan. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallentimella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella palovaroitinjärjestelmällä. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

18 6.8.6. Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle tai rakennuksen muodosta riippuen asennetaan porttipuhelinyhteys kaikkiin ryhmätila 1:iin ja lisäksi keittiöön. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan. Paristokäyttöinen aikakello keittiöön. 6.9. Huoltokirja Kohteesta laaditaan sähköinen Ryhti-huoltokirja (Granlund), johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille. 7. Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet ovat: - bruttoala 2033 brm² - hyötyala 1392 hym² (+ kylmät tilat 92 hym²) - lasten tiloja 11 hym² / hoitopaikka - leikkipihan laajuus noin 1890 m² (15 m² / hoitopaikka) Suunnitelmille asetetaan tavoitteeksi, että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä. Liite 5: Huonetilaohjelma 8. Hankkeen kustannustavoitteet 8.1. Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty liitteen 5 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: 5/2013, Haahtela ind. 83.0. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet: Kirkkojärven päiväkoti- ja nuorisotilan yhteishankkeen koko on alustavan tilaohjelman mukaan 1392 hym2 / 2140 brm2. Alustavassa tilaohjelmassa päiväkodin tilat ovat 884 m2, nuorisotila 205,5 hym2 ja yhteiset tilat 303 hym2. Yhteisiä tiloja ovat monitoimi- /liikuntasali puku- ja pesutiloineen, ryhmä-/kerhohuone sekä henkilökunnan sosiaali- ja taukotilat. Hanke suunnitellaan yhteishankkeeksi, jossa hyödynnetään molempien toimintojen tilojen vuorokäyttöä. Hankkeen tavoitehinta on 6,1 M (2850 /brm²) ilman arvonlisäveroa, 38 889 / hoitopaikka Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Liite 6: Tavoitehinta-arvio ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

19 8.2. Käyttökustannusennuste Nuorisotilan arvioidut vuokrakulut ovat n. 92 200 /v, henkilöstö- ja toimintamenot ovat 150 000 /v ja siivouskustannukset 20 000 /v. Päiväkodin arvioitu vuokrakulujen lisäys on n. 255 400 /v. Päiväkodin henkilöstö- ja toimintamenojen lisäykseksi on arvioitu 490 000 /v ja siivouskustannusten lisäykseksi 19 000 /v. 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste nuorisotila 45 000, päiväkoti 185 000 ilman ALV. 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu Kaupunginjohtajan 24.10.2013 ehdotuksessa vuosien 2014-2018 taloussuunnitelmaksi hankkeelle on esitetty 6,1 M määräraha vuosille 2014-2017. Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään tammikuussa 2014. Suunnitelmat valmistuvat helmikuussa 2015. Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2015 ja päiväkodin on määrä valmistua kesäkuussa 2016. Rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2016. 10. Tarvittavat toimenpiteet Päiväkodin rakennussuunnittelu käynnistetään hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Suunnitteluaikaa on varattu noin 13 kk. 10.1. Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin, yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

2013 Vuosi Lomake 6 LIITE 1 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Kirkkojärven päiväkoti (korvaava uudisrakennus) ja nuorisotila 2. Toimiala / tulosyksikkö SITO/ suomenkiel. varhaiskasvatus ja nuorisopalvelut 3. Kaupunginosa 40 Kirkkojärvi 5. Käyntiosoite Kiinteistötunnus 49-400-137-1 Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Kylätorintie 5 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) PL 77319, 02070 ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) Uudisrakennus 2033 1392 Laajennus/lisärakennus Muutos/peruskorjaus Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala 8472 m² Rakennusoikeus 2300 kem² Käyttötarkoitus kaavassa YL 8. Hankkeen kuvaus Kirkkojärven huonokuntoinen päiväkoti puretaan ja korvataan uudisrakennuksella, jonka yhteydessä lisätään päivähoitopaikkoja. Samaan rakennukseen tulee nuorisotila. Palvelut sopivat hyvin toimintaajoiltaan samaan rakennukseen ja käyttävät osittain samoja tiloja. Yhteisisiä tiloja ovat liikuntasali, ryhmä- /kerhohuone sekä henkilökunnan tauko- ja sosiaalitilat. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Espoon seudun ympäristöterveys on 8.11.2012 kehottanut hankkimaan päiväkodille korvaavat tilat terveyshaittojen vuoksi ja päivähoitopaikkoja tarvitaan lisää. Nuorisotilatoiminnalle on pitkään etsitty alueelta toimitilaa. Päivähoitoikäisten lasten ja nuorten määrä kasvaa Espoon keskuksen alueella. Tarveselvityksen on hyväksynyt Opetus- ja varhaiskasvatus- ja liikunta lautakunta 12.6.2013 ja 13.6.2013 (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika 2014-2015 2016-2017 Käyttöönotto 8/2017 11. Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) 5,3 M 14. Käyttökustannukset Päiväkoti lisäys: henkilöstö- ja toimintamenot 490 000 /v, siivouskulut 19 000 /v, 255 400 vuokraosuus /v. Nuorisopalvelut: henkilöstö- ja toimintamenot 150 000 /v, siivouskulut 20 000 /v, 92 200 vuokraosuus / v. 16. Ensikertainen kalustaminen Nuorisotila 45 000 Päiväkoti 185 000 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 6,1 M / oppilas 39 000 / hoitopaikka