Hanketietoisku Seinäjoella 18.3.2010 Lyhyt johdatus hanketoimintaan www.rakennerahastot.fi
Yksi tukee yrityksiä kasvamaan ja työllistämään, toinen työllistää maahanmuuttajia, kolmas parantaa tulevaisuuden kilpailukykyä kouluttamalla teknologiaosaajia, neljäs vahvistaa alueellista tasa-arvoa. Yhteistä hyville, elvyttäville EU-hankkeille on realistinen toteuttamissuunnitelma ja toimiva yhteistyöverkosto. Sinäkin voit olla mukana lisäämässä organisaatiosi ja Suomen kilpailukykyä sekä hyvinvointia käyttämällä EU:n 1,7 miljardin euron vipuvoimaa, jolla ideat voidaan muuttaa kehityshankkeiksi ja käytännöksi. Tukea jaetaan kahdesta rakennerahastosta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Lähde mukaan elvyttävään hanketoimintaan Yritykset, järjestöt ja erilaiset organisaatiot voivat ottaa osansa EU:n tarjoamasta kehittämishyödystä helpoiten osallistumalla paikallisiin, alueellisiin tai valtakunnallisiin hankkeisiin. Kulut ovat varsin kohtuulliset ja hyödyt merkittävät. Hanketoiminnan punaisena lankana on uusien ratkaisujen ja toimintatapojen hakeminen, kokeileminen ja toteuttaminen sekä hyväksi havaittujen käytäntöjen levittäminen. Hyvien hankkeiden tulokset jäävät elämään normaaliin toimintaan, auttavat kasvattamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä turvaamaan tulevaisuutta. Rakennerahastotoiminnan periaatteena on, että hankkeessa on mukana ja siitä hyötyy useampi kuin yksi toimija. Hanketoiminta synnyttää parhaimmillaan uudenlaista paikallista kumppanuutta ja verkostoja. Toimivassa verkostossa mukana olevat sekä saavat että antavat. Verkostolaskuopin mukaan 2 + 3 on paljon enemmän kuin 5. Eri osapuolten välisen yhteistyön verkonkutojana ja alueellisen hanketoiminnan kehittäjänä toimivat ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Siksi osallistumisesta EU-hankkeeseen ei voi odottaa suoranaisia taloudellisia pikavoittoja. Hankkeiden vetureina toimivat usein ns. hankeammattilaiset, kuten oppilaitokset, kunnat tai muut organisaatiot. Näillä on alueellasi todennäköisesti käynnissä jo lukuisia erilaisia hankkeita, sekä paikallisia että valtakunnallisia. Näistä muutama on esitelty seuraavilla sivuilla. Hankkeisiin haetaan toimijoita mm. ilmoittelun sekä järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden omien kanavien kautta. yrittäjyys yritystoiminta Työllisyys Osaaminen ja innovaatiot Kansa
Jos ideasi tarvitsee oman hankkeen Omalla hankkeella voit saavuttaa enemmän ja tarkempia tuloksia Kun sinulla on idea hankkeesta, jota voitaisiin rahoittaa osittain EU:n rakennerahastoista, testaa se vastaamalla kysymyksiin miksi, mitä, kenelle, miten, kuka, milloin ja missä. Selvitä tarve ja kysyntä suunnitelmallesi keskustelemalla sekä omassa organisaatiossasi että muiden toimijoiden ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Samalla käynnistät verkoston, joka tulevaisuudessa toimii hankkeesi tukena. Miksi ideasi ja suunnitelmasi toteutuminen on tärkeää? Osoita minkälaista lisäarvoa suunnitelmasi toteuttaminen tuo hyödynsaajille (osallistuvat ihmiset, yritykset, organisaatiot jne.) ja omalle organisaatiollesi. Pohdi mitä suunnitelman mukaan kehitetyille uusille toimintamalleille ja käytännöille tapahtuu hankkeen päätyttyä. Varmista, että suunnitelmasi sopii organi- saatiosi strategisiin tavoitteisiin, jolloin hankkeen toteuttaminen kehittää ja vie eteenpäin organisaatiotasi. Varmista vielä, kannattaisiko hanke toteuttaa kuitenkin yhteistyössä hankeammattilaisen kuten oppilaitoksen kanssa. Mitä tavoitteisiin pääseminen vaatii? Kirjaa selkeästi asiat, mitä pitää tehdä, jotta suunnitelmassasi määritellyt tavoitteet saavutetaan. Varmista, että suunnitelmasi on mahdollista toteuttaa lainsäädännön puitteissa. Perusta suunnitelmasi hankkeen hyödynsaajien ja sen toimintaympäristön huolelliseen analyysiin. Ketä suunnitelmasi hyödyttää ja ketkä voivat auttaa sinua? Mieti hyvin tarkkaan, kenelle suunnitelmasi on tarkoitettu. Mieti myös, mitkä tahot voisivat auttaa hyödynsaajien löytämisessä. Selvitä vielä, ketkä tulee saada mukaan hankesuunnitelman toteuttamiseksi. Varsin kohtuulliset kehittämiskustannukset EU-tuen edellytyksenä hankkeille on aina myös kansallinen rahoitus, eli valtion, kuntien ja projekteihin osallistuvien yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden oma rahoitusosuus. EU:n ja muun julkisen rahoituksen jälkeen hankkeeseen osallistuvan toimijan maksettavaksi jäävä osuus on varsin kohtuullinen, kun sitä vertaa osallistumisesta saatavaan hyötyyn ja kehittämispanostuksiin yleensä. Aina ei edes tarvita eurosuoritusta, vaan osallistujat panostavat hankkeeseen omaa aikaansa. Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. Hankkeessa on oltava mukana Euroopan unionin lisäksi myös muita rahoittajia. Hanketoteuttajalta vaaditaan pääsääntöisesti myös omaa rahoitusta hankkeeseen. Esimerkkejä oman alueesi hankkeista löydät seuraavilta sivuilta. EU:n rakennerahastojen arvioidaan vaikuttaneen yli 22 000 työpaikan ja runsaan 3 200 uuden yrityksen syntymiseen vuonna 2007 alkaneella ohjelmakaudella. Koko ohjelmakauden 2007 2013 työpaikkatavoitteesta on jo toteutunut lähes 44 prosenttia ja uusien yritysten tavoitteesta 24 prosenttia. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa on aloittanut yli 61 000 suomalaista. Määrä on lähes 14 prosenttia ohjelmakauden tavoitteesta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamia hankkeita on käynnistynyt yli 5 000. invälistyminen Tasavertainen tulevaisuus Kestävä kehitys tasa-arvo
ELY-keskus on palvelutalo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia on 15 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston, sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä, muun muassa: yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus maatila- ja kalatalousasiat maahanmuuttoasiat EU:n rakennerahastohankkeet ympäristönsuojelu alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus luonnonsuojelu ympäristön tilan seuranta vesivarojen käyttö ja hoito maanteiden kunnossapito tiehankkeet liikenteen lupa-asiat liikenneturvallisuus joukkoliikenne ja saaristoliikenne ammatillinen koulutus, kirjasto-, liikuntaopetus- ja nuorisotoimen tehtävät. ELY-keskukset toimivat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa. Maakuntien liitot alueensa yhteisen tahdon muodostajia Maakuntien liitot ovat kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimivia lakisääteisiä kuntayhtymiä. Liitot toimivat lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena sekä maakuntakaavoitusviranomaisena ja ovat siten maakunnan johtavia suunnittelu- ja edunvalvontayksikköjä. Kunnalliseen demokratiaan nojaten ne ovat alueensa yhteisen tahdon muodostajia ja työskentelevät maakuntansa henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Liittojen toimialaan kuuluu myös muita, kuin laissa säädettyjä tehtäviä. Liitot toimivat maakunnan kehittämisen keskuksina. Ne ajavat maakunnan, sen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja, tuottavat tutkimuksia, suunnitelmia ja selvityksiä. Maakunnan liitto on myös maakunnan eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaatio. Maakuntien liittojen toiminnassa painottuvat sekä pitkäjänteinen suunnittelu että nopea reagointi ajankohtaisiin asioihin. Liitot toteuttavat ja koordinoivat runsaasti erilaisia kansallisia ja EUprojekteja. Liittojen palveluksessa on monipuolisesti koulutettu, ammattitaitoinen henkilöstö, jolla on kokonaisnäkemys alueen kehittämisestä. Keskeinen työskentelytapa on yhteistoiminta sidosryhmien kanssa. Maakunnan suunnittelussa ja muissa maakunnan kehittämistoimissa korostetaan visiointia ja strategista otetta. Tulevaisuuteen suuntautuneisuus on avaintekijä. Lähtökohtana on alueen omien voimavarojen vahvistaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. Alueesi ELY-keskus tarjoaa asiantuntemusta: konsultointi- ja kehittämispalveluja, koulutusta, kehittämisprojekteja ja laajempia kehittämisohjelmia. ELY-keskuksilla on valmiina täsmä- ja tuotekehitysohjelmia. Tarjolla on mm. pk-yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin tuotteistettuja asiantuntijapalveluja ja analysointi- ja kehittämistyökaluja. Näistäkin monet toteutetaan rakennerahastojen tuella. Lisätietoja yrityspalveluista saa myös osoitteesta: www.yrityssuomi.fi yrittäjyys yritystoiminta Työllisyys Osaaminen ja innovaatiot Kansa
Rytmikorjaamon hanke innovaatioympäristönä Elämä rytmissä Seinäjoen Rytmikorjaamo kokoaa yhteen rytmimusiikin ammattilaiset ympäri Pohjanmaata. Vanha postiautovarikko palvelee EAKR-rahoituksen tuella musiikkialan tekijöitä, opiskelijoita ja yrittäjiä ja tarjoaa tiedon lisäksi hyödyllisiä kontakteja. Seinäjoen alueella rytmimusiikki on juurtunut tiukasti niinkin proosalliseen ympäristöön kuin vanhalle postiautovarikolle. Tällä varikolla ryhtyi alunperin Seinäjoen elävän musiikin yhdistys (Selmu ry) käynnistämään klubitoimintaa. Kun kiinteistö laitettiin sittemmin myyntiin, Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen Teknologiakeskus ja Selmu ry ostivat kiinteistön ja ryhtyivät kehittämään sen tulevaisuutta. Nyt avuksi saatiin myös EAKR-rahaa. Tarkoitus oli luoda innovaatio- ja oppimisympäristö, saada mukaan paikallisia firmoja ja rytmimusiikkiin erikoistuneita ohjelmatoimistoja. Paikalliset toimijat ovat ryhmittäytyneet todella hyvin. Saman pöydän ääreen olemme saaneet muun muassa Sibelius-akatemian, Selmu ry:n, rytmi-instituutin, ammattikorkeakoulun kulttuurituottajat ja alan yrittäjiä. Joukossa ollaan puhallettu hyvin yhteen hiileen, kertoo Rytmikorjaamon projektipäällikkö Osku Ketola. Tiloissa järjestetään erilaisia seminaareja ja bisnestoimintaa. Osku Ketolan mukaan Rytmikorjaamon merkitys musiikkialan kohtauspaikkana on suuri. Rytmikorjaamolla on ollut huikea vaikutus Seinäjoen alueen kulttuuri- ja musiikkielämään. Luovan alan tekijät ovat perinteisesti pirstoutuneena ympäri Pohjanmaata. Ajatus oli, että jospa tässä toimisi sama, minkä huonekalumyyjät ovat huomanneet jo aikaisemmin: Jos laitetaan Iskut, Askot ja Maskut vierekkäin, se kasvattaa kaikkien volyymia. Rytmikorjaamosta halutaan kehittää konkreettinen paikka, josta voi avaimet käteen -periaatteella löytää esimerkiksi esiintyjiä tilaisuuksiin tai järjestää firmajuhlat, Osku Ketola visioi. Hankekahveilla ideat hautumaan Rytmikorjaamolta on myös lähtenyt idea hankekahveista. Alueella moni toimija pyörittää rytmimusiikkiin liittyviä hankkeita ja koulutusta. Olemme luoneet tämän aihemaailman rytmiverkoston, johon kuuluu kouluista ja musiikkiopistoista lähtien eri toteuttajia. Verkosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Hankekahveilla taas tapaamme kerran kahdessa viikossa ja käymme läpi, millaisia projekteja kenelläkin on meneillään. Näin vältetään se, että tulisi päällekkäisiä hankkeita tai muita toimia. Mieluummin teemme porukalla isoja projekteja kuin että jokainen tekee itsekseen jotakin pientä. Toiveena olisi, että jatkossa Rytmikorjaamo toimisi osaamiskeskuksena, josta löytyisi musiikkialan uusille tulijoille myös konsultaatioapua. Oleellinen asia hankkeen onnistumiselle on ollut se, että Seinäjoen kaupunki on laittanut rytmimusiikin strategiaansa prioriteettiasiana. Ennen rock-festivaalit miellettiin rasitteeksi kaupungille. Nyt kuitenkin on päättäjätasolla ymmärretty, millainen vetovoima Tangomarkkinoiden ja Provinssirockin tapaisilla tapahtumilla on alueelle. Rytmikorjaamolla ja eri festivaaleilla on iso merkitys alueen vetovoimaisuudelle esimerkiksi nuorten perheiden paluumuuttoliikenteen kannalta, Osku Ketola muistuttaa. Rytmikorjaamon hanke innovaatioympäristönä (EAKR) Toteutusaika: 1.4.2008-31.3.2010. Rahoitus: EAKR + valtio, yhteensä 112 000 euroa, kokonaiskustannukset 160 000 e. Lisätietoja: hankkeen vetäjä Osku Ketola, osku.ketola@stoy.fi www.rytmikorjaamo.com invälistyminen Tasavertainen tulevaisuus Kestävä kehitys tasa-arvo
Yrittämällä eteenpäin Kipinä syttyi uudelleen yrittäjämaakunnassa Etelä-Pohjanmaa on perinteinen yrittäjämaakunta, ja monella nuorella on yrittäjyyteen jo verenperintönä positiivinen asenne. Yrittämällä eteenpäin -hankkeen ajatuksena onkin sisäisen yrittäjyyden näkökulma: nuorille halutaan korostaa, että omalla asenteella on merkitystä yrityksen menestymiselle silloinkin kun kyse on toisen omistamasta yrityksestä. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat toisen asteen ja peruskoulun 7.-9. luokkien opettajat sekä päättäjät ja alueen yrittäjät. Tavoitteena on, että opettajat ja yrittäjät löytäisivät toisensa, mikä helpottaisi yhteistyötä. Yrittäjyyskasvatus on Etelä-Pohjanmaalla nähty aina tärkeänä, mutta sitä oli ehkä jo alettu pitää lähes itsestäänselvyytenä. Se ei koske vain kaupallisten aineiden opettajia, vaan sitä pitäisi tuoda esille kaikissa aineissa, sanoo projektipäällikkö Kirsi Lounela Koulutuskeskus Sedusta. Yhteistyö yrittäjien ja opettajien välillä toteutuu useimmiten joko niin, että yrittäjä tulee kouluun kertomaan omasta yrittäjäpolustaan tai niin, että opettaja vie oppilasryhmän tutustumaan yritykseen. Myös työelämään tutustumisjaksot ja ammatillisen koulutuksen työssäoppiminen ovat tärkeä yhteistyön muoto. Toivomme, että yritykset ja työelämä nähtäisiin laajemmin uutena oppimisympäristönä, Lounela toteaa. Yrittäjän arki tutuksi Lounelan mukaan yrittäjät ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti, vaikka kiireisen yrittäjän resurssit ovat rajalliset. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys on siinä, että tulevaisuuden työntekijät ymmärtävät myös yrittäjän arkea. Yhteistyöstä on hyötyä myös yrittäjälle, sillä joissain tapauksissa opiskelijat ovat toteuttaneet yrityksille vaikkapa webbisivuprojekteja tai esitetuotantoa. Tuloksiakin on jo saatu: yrittäjät ja opettajat ovat löytäneet yhteisen kielen. Eri puolilla maakuntaa on koolla työryhmiä, joissa yrit- Piirros: Jukka Katajamäki (Eugène Delacroixin La liberté guidant le peuple -teosta mukaillen) täjyyskasvatusta viedään tavoitteista toiminnaksi. Yrittäjyyskasvatuksella on myös voimaannuttava vaikutus, mikä on huomattu hankkeeseen osallistuvassa erityisammattioppilaitos Luovissa. Myös nuoret, joilla on erityistarpeita, voivat helpommin löytää yksilölliset vahvuutensa. Yrittämällä eteenpäin (ESR) Toteutusaika: 1.12.2008-30.11.2011. Rahoitus: ESR 171 015, valtio 202 575, kokonaiskustannukset 521 840. Lisätietoja: projektipäällikkö Kirsi Lounela, Koulutuskeskus Sedu, kirsi.lounela@sedu.fi http://yret.sedu.fi/ yrittäjyys yritystoiminta Työllisyys Osaaminen ja innovaatiot Kansa
Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Rautainen liiketoimintaosaaminen tuo menestystä Muuttuvassa ympäristössä täytyy liiketoimintaosaamista kehittää, jotta yritys pysyy muutoksessa mukana. Tästä tarpeesta on syntynyt Liiketoimintaosaamisen kehittäminen -hanke, joka tarjoaa Etelä-Pohjanmaan alueen yrittäjille erilaisia palveluita saman katon alta. Nyt on hyvä aika kehittää yrityksen toimintaa, että nousussa ollaan valmiina, sanoo projektipäällikkö Matleena Saarakkala Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Liiketoiminnasta, joka hallinnoi hanketta. Hankkeen tarjoamien palveluiden kirjo on laaja aina koulutuksesta asiantuntijapalveluihin. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu järjestää kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamiseen liittyviä koulutuksia sekä ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä teemakoulutuksia. Seinäjoen yliopistokeskus puolestaan tarjoaa esimerkiksi Akateeminen yrittäjyys -koulutusta. Seinäjoen Teknologiakeskus vastaa kansainvälistymiskartoituksista, joiden avulla selvitetään, onko yrityksellä edellytyksiä esimerkiksi vientimarkkinoille. Sedu Aikuiskoulutus puolestaan hoitaa Business Mentor -toimintaa, kuten mentoripankkia, josta aloittava yrittäjä tai esimerkiksi yritysoston tehnyt voi ilmaiseksi saada keskusteluapua kokeneelta konkarilta. Henkilöt, jotka haluavat jakaa osaamistaan ja kokemustaan eteenpäin, voivat osallistua maksuttomaan Business Mentor-valmennukseen. Tukea yrittäjälle sekä yrityksen ulkoa että sisältä Hankkeessa on mukana myös Advisory Board -toiminta, josta vastaa Solutum Oy. Advisory Board on yrityksen ulkopuolisista jäsenistä koottu asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu yhdessä yrittäjän kanssa viemään systemaattisesti bisnestä eteenpäin, Saarakkala kertoo. Yritystoiminnan kehittämiseen voidaan koota myös Prover Oy:n avulla yrityksen sisäinen johtoryhmä. Johtoryhmää varten yrityksen ei tarvitse olla iso, jo 10-12 hengen yrityksessä voidaan koota johtoryhmä, Saarakkala muistuttaa. Hanke auttaa molempien ryhmien kohdalla sekä niiden käynnistämisessä että olemassa olevien sparrauksessa. Koulutusten ja muiden palvelujen ohella selvästi hyödyllistä antia yrittäjille on ollut verkostoituminen ja kontaktien luominen. Keskustelu ja kokemusten jakaminen on Saarakkalan mukaan ollut vilkasta. Liiketoimintaosaamisen kehittäminen (ESR) Toteutusaika: 1.11.2008-31.12.2011. Rahoitus: ESR 202 960, valtio 252 624, kokonaiskustannukset 665 000. Lisätietoja: projektipäällikkö Matleena Saarakkala, SeAMK Liiketoiminta, matleena.saarakkala@seamk.fi www.liiketoimintaosaaminen.fi invälistyminen Tasavertainen tulevaisuus Kestävä kehitys tasa-arvo
Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? Euroopan sosiaalirahaston tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä, osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi työvoiman saatavuusongelman helpottamista nuorten työllistymistä nuorten koulutuksen keskeyttämisen alentamiseen pyrkiviä toimenpiteitä sellaisten joustavien rekrytointimallien kehittämistä, joilla voidaan vastata muutostilanteesta johtuviin työvoimatarpeisiin rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneita henkilöitä työllistymään työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksien lisäämistä globalisaation kohtaamiseen uudenlaisen yrittäjyyden syntymisen edistymistä koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämään siirtymistä työperäistä maahanmuuttoa. Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä. Muut rahoitusmahdollisuudet Euroopan unionilla on myös muita ohjelmia hanketoiminnan rahoittamiseksi. Maaseudun kehittämistä tuetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla ja elinkeinokalataloutta tuetaan kalatalousohjelmalla. Lisätietoa: www.maaseutu.fi ja www.mmm.fi. TEM/VCA 3/2010 Kysy lisää, kerro tarpeistasi Lisää tietoa paikallisista ja alueellisista hanketoiminnasta ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki p. 020 636 0030, faksi (06) 414 3020 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, www.ely-keskus.fi ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Kampusranta 9 C, PL 109, 60101 Seinäjoki p. 020 124 4100, faksi 020 124 4150 etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi, www. epliitto.fi Johanna Latvala, aluekehityspäällikkö, ESR-hankkeet (TEM), p. 050 396 7665 Tuija Nikkari, ESR-koordinaattori, ESR-hankkeet (OPM ja STM), p. 040 551 9844 Minna Nikkari, kehittämisasiantuntija, ESR-hankkeet (TEM), p. 0400 527 119 Pekka Lehto, rahoituspäällikkö, EAKR, yritystuet, p. 040 551 1098 Kari Rintala, yksikön päällikkö, EAKR, Tekes-hankkeet, p. 0400 565 332 Hannele Kekäläinen, ylitarkastaja, EAKR, ympäristöhankkeet, p. 040 520 0771 Timo Urpala, aluekehitysjohtaja, p. 050 558 5155 Eira Hakola, kehittämissuunnittelija, p. 040 567 8426 Sari Maunus, kehittämissuunnittelija, p. 040 736 1409 Kirsi Pajula, kehittämissuunnittelija, p. 050 338 1905 Lisätietoja myös: www.rakennerahastot.fi www.tem.fi www.oph.fi www.minedu.fi www.stm.fi www.ymparisto.fi www.liikennevirasto.fi www.mmm.fi www.finnvera.fi www.tekes.fi www.yrityssuomi.fi EU:n rakennerahastot, Yrittäjät, kauppakamarit, SAK, STTK, akava, ek, mtk, kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö www.rakennerahastot.fi