202 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta HOL 31/2013 Kunnanhallitus 25.8.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esitys perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien sopimukseen sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen pääperiaatteista. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää hallituksen esitysluonnoksesta lausunnot kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan kuntayhtymään kunta katsoo perustelluksi kuulua. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Lausuntopyyntöön annettuun vastaukseen suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sote-alueeseen sijoittumista koskevasta kannanotosta tulisi toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. On mahdollista menetellä myös niin, että valtuusto ottaa kantaa ainoastaan sille osoitettuihin, sote-alueeseen kuulumista koskeviin kysymyksiin (kysymykset 37. ja 38.) ja toimittaa kannasta päätösasiakirjan STM:öön. Tällöin lausuntopyynnön muihin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa muussa kunnan toimielimessä. Mikäli kunta katsoo, ettei sen ole tarpeen ottaa alueiden muodostumiseen virallista kantaa, voidaan lausuntopyyntöön vastata kokonaisuudessaan kunnan valitsemassa toimielimessä. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jonka kysymykset on kohdistettu tiettyihin hallituksen esitysluonnoksen säännöksiin. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella vapaamuotoisesti. Lausujat voivat ottaa kantaa myös muihin lakiluonnoksen säännöksiin sekä tuoda esiin muita vapaamuotoisia näkökulmia. Vapaamuotoisille huomioille on varattu runsaasti tilaa. Kaikki lausuntokyselyyn annetut kommentit otetaan lausuntojen tarkastelussa ja hallituksen esityksen viimeistelytyössä huomioon. Lausunnot pyydetään antamaan viimeistään tiistaihin 14.10.2014 klo 16.15 mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Hallituksen esitysluonnos on julkaistu ministeriön Internet-sivuilla: http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot. Lisätietoa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta löytyy Internet-osoitteesta: www.stm.fi/sote-uudistus. Lausuntokysely oheisaineistona. Keskeiset ydinkysymykset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä liittyvät alueelliseen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen organisointiin (Päijät-Hämeessä) sekä sotealueeseen (HYKS-erva/TAYS-erva). Näiden kysymysten osalta tulee pyrkiä etsimään maakunnallista yhteistä näkemystä. Kolmas iso kysymys on rahoitus, jota käsitellään erillislaissa. Esitys: K u n n a n j o h t a j a: Kunnanhallitus merkitsee lausuntopyynnön tiedoksi ja käy alustavan keskustelun aiheeseen liittyen. Kunnanhallitus käsittelee lausuntoa kokouksessaan 22.9.2014. Kunnanvaltuusto käsittelee kokouksessaan 29.9.2014 kysymyksiä 37 ja 38.
Asiantuntijalautakunta (perusturvalautakunta) voi tehdä oman esityksen/kannanoton kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn, mutta koska perusturvalautakunta on viiden kunnan yhteinen ja järjestämislakilausunto kuntakohtainen, perusturvalautakunnan esitys ei sinällään ole automaattisesti pohjaehdotus kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelylle. Lautakunnan esitys/kannanotto tulisi olla konsernin käytettävissä viimeistään 16.9.2014. K u n n a n h a l l i t u s: Esitys hyväksyttiin. ote: perusturvaltk - - - - - Kunnanhallitus 22.9.2014 Yleistä lakiehdotuksesta Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi ehdotetaan lakia, jossa säädetään kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, tuottamisesta, hallinnosta, suunnittelusta, rahoituksesta ja valvonnasta. Uudistamisella on kolme tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on yhdenvertaisten, asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaminen. Toinen tavoite on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin panostaminen. Kolmas tavoite on kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen luominen. Tavoitteet pyritään saavuttamaan laajalla sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla, jolla tähdätään entistä kattavampiin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta tehostetaan, samoin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa. Integraatiolla myös selkeytetään hallintoa ja lisätään taloudellista läpinäkyvyyttä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sosiaali- ja terveysministeriön strategista ohjausta sekä asiakkaiden ja henkilöstön osallistamista uudistamiseen. Uudistuksessa kunnallisten palvelujen järjestämisvastuu osoitetaan viidelle sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymälle, joihin kuuluvat kaikki alueen kunnat. Kunnalla on vähintään yksi edustaja alueen ylimmässä toimielimessä poliittisten voimasuhteiden mukaan. Sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määritellään kunnat ja kuntayhtymät, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Tuottamisvastuussa olevalla kunnalla tai kuntayhtymällä täytyy olla toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palveluja. Sosiaali- ja terveysalue ei itse tuota palveluja, mutta tukipalveluista sillä voi olla tuottamisvastuu. Kunnat rahoittavat sosiaalija terveyspalvelut. Rahoituksessa käytetään kapitaatioperiaatetta, jossa huomioidaan tarvetekijät, eli ikärakenne ja sairastavuus. Sosiaali- ja terveysalue määrää maksuosuuden suuruuden ja kohdentaa voimavarat sen tuottamisvastuullisille kunnille ja kuntayhtymille. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä tuo suuria muutoksia suomalaiseen sosiaali- ja terveyshuollon kokonaisuuteen. Esityksen vahvuutena voidaan pitää vertikaalista ja horisontaalista integraatiota sekä palvelujen järjestämistä entistä asiakaslähtöisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Heikkoutena voidaan pitää kunnallisen itsehallinnon heikentymistä ja sitä, ettei kunnilla enää olisi aiempaa asemaansa palveluiden järjestäjänä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona laatinut ennakkoarvioinnin sote-järjestämislain vaikutuksista. Raportti löytyy osoitteesta http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-315-4. Kunnan lausunnossa tullaan korostamaan erityisesti seuraavia näkemyksiä: Lain perustavoitteet: laaja integraatio, palvelujen tasapuolinen turvaaminen ja tehostaminen sekä talouden läpinäkyvyyden lisääminen ovat kannatettavia tavoitteita.
Perustuslain 121 :n mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Järjestämislain luonnos ei tue perustuslain lähtökohtaa kuntien asemasta ja tehtävistä. Kunnilla on verotusoikeus, ja niille annettavista tehtävistä on säädettävä lailla. Kuntien maksuperusteiden on toteuduttava oikeudenmukaisesti ja kannustavasti. Päijät- Hämeen rahoituspohja (verotulot + valtionosuudet) ovat merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon. Jos menoja tasataan ottamatta huomioon vajetta tulopohjassa, tilanne voi johtaa erityisesti Päijät-Hämeen osalta todella tukalaan tilanteeseen. Lakiesitys ei tule ratkaisemaan sote-rahoituksen riittävyyteen liittyvää ongelmaa. Riskinä on, että toteutuksen tehottomuus yhdistettynä professioiden valtaan ja eri edunvalvontaryhmien intresseihin päinvastoin kiihdyttää sote-menoja.tähän liittyen olisi ollut erityisen tärkeää, että lakiesitykseen olisi sisällytetty luontaisia, kustannusten kasvua hillitseviä elementtejä kuten erilaisia kannustavuuselementtejä, yksityisen palvelutuotannon asemaa ja roolia (palvelumarkkinoiden kehittäminen ja hyödyntäminen), yhteisen kustannuslaskenta- ja hinnoittelupohjan laadintaa hintojen vertailemiseksi sekä yksilön oman vastuun korostamista terveyden edistämisessä. Päijät-Hämeessä on tehty suuri rakenteellinen muutos sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoinnissa. Toivottavaa on, että ennakkoluuloton ja edistyksellinen muutostyö voitaisiin käyttää hyödyksi myös tulevassa rakennemuutoksessa. Olemassa olevat hyvät ja toimivat käytännöt alueen toimijoiden kesken on voitava säilyttää ja niiden tilalle ei ole osoitettavissa laadukkaampia ja kustannustehokkaampia toteuttamistapoja. Kunnilla säilyy jatkossakin kokonaisvastuu ihmisten hyvinvoinnista. Tavoite on haastava, kun samanaikaisesti kuntavastuukokonaisuus rikkoutuu ja kunnan keinot ja mahdollisuudet etääntyvät. Vallan ja vastuiden tulisi olla tasapainossa tavoitteiden osalta. Mikäli kunnille ei luoda taloudellisia kannusteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta tavoitetta on erittäin vaikea toteuttaa. Erva-suuntautumisesta Vastoin ennakkoarviointia, yksityiskohtaisempien vastausten käsittely on tarkoituksenmukaista siirtää kunnanhallituksen kokoukseen 13.10.2014. Päijät-Häme kuuluu nykyisen erikoissairaanhoidon vastuualuejaon mukaan Tays-Ervaan eli Tampereen alueeseen. Myös lakiehdotuksessa esitetään, että Päijät-Häme kuuluu Tays-Ervaalueeseen. Analyyttiseen tavoiteasetteluun ja Erva-alueiden vertailuun perustuva selvitys valmistui syksyllä 2012. Sen pohjalta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä päätti joulukuussa 2012 yksimielisesti, kuultuaan kaikkia jäsenkuntia, hakea valtioneuvostolta siirtoa Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelta Helsingin yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelle. Hakemus on edelleen voimassa. Perusteluna Erva-alueen siirrolle oli HYKS-alueen tarjoamat laaja-alaisemmat yhteistyömahdollisuudet Päijät-Hämeen keskussairaalalle kuin TAYS-alue. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa kysymys on huomattavasti laaja-alaisemmasta kokonaisuudesta, missä erikoissairaanhoidon osuus on n. 1/3. Tähän liittyen kuntien tilaajaorganisaatioiden edustajat ovat valmistelleet liitteenä olevan Lausunto Päijät-Hämeen suuntautumisvaihtoehdoista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lausuntoon liittyy swot-analyysi koskien Erva-suuntautumista. Arvioinnin pohjana on käytetty sote-uudistukseen liittyvää viittä keskeistä näkökulmaa: järjestämis- ja tuottamisvastuu, päätöksenteko ja hallinto, henkilöstö, investoinnit ja tukipalvelut. Tilaajaedustajat päätyvät seuraavaan, Tays:ia puoltavaan johtopäätökseen: Suuntautumisvaihtoehtoja pohdittaessa on selvästi nähtävissä, että molemmissa vaihtoehdoissa (Tampere/Helsinki) on sekä etuja että haittoja. Helsingin suunnassa painottuvat selvästi enemmän muut kuin perinteiset sosiaali- ja terveyshuollon näkökulmat. Erityisesti etuja on nähtävissä elinkeinoelämän ja
infrastrukuurin kannalta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta Tamperesuuntautumisvaihtoehto painottuu selvästi parempien vaikuttamis- ja päätöksentekomahdollisuuksien sekä parempien kehittämis- ja koulutusmahdollisuuksien takia. Myös maakuntahallinnossa on pohdittu suuntautumisvaihtoehtoja. Liitteenä maakuntajohtajan arviointipohja sekä 15.9.2014 Maakuntahallituksen yksimielinen esitys, missä esitetään yksimielisesti jatkovalmistelua Hyks-Erva-alueen puolesta. Päijät-Hämeen kokonaistaloudellista arviointia vaikeuttaa se, että Päijät-Hämeen rahoituspohja (verotulot + valtionosuudet) ovat merkittävästi valtakunnallista keskiarvoa heikompi. Jos kuntien sote-menoja tasataan keskiarvoon huomioimatta vajetta tulopohjassa, tilanne voi johtaa erityisesti Päijät-Hämeen osalta todella tukalaan tilanteeseen. Painotetun kapitaatiomallin mukaiset laskelmat sote-alueittain laskettuna viittaavat siihen, että Päijät-Häme kokonaisuutena maksaisi sote-palveluista hieman nykyistä enemmän Tampereen sote-alueessa, mutta selvästi enemmän, mikäli se kuuluisi Helsingin sote-alueeseen. Olennaisin välitön vaikutus yhteistyösuunnalla, kun asiakkaiden valinnanvapaus on olemassa ja molemmat suunnat ovat yliopistosairaaloina laatu-, tuottavuus- ja palvelutasoltaan samankaltaisia, on taloudelliset ja yhteistyösuunnan muut vaikutukset (päätöksenteko, elinkeinopolitiikka). Päätöksenteon näkökulmasta Päijät-Hämeellä on enemmän vaikutusvaltaa väkiluvultaan pienemmässä TAYS-Erva-alueessa kuin kaksi kertaa suuremmassa Hyks-Ervassa. Lahden alue on kuitenkin suuntautunut vahvasti metropolialueelle. Todennäköistä on, että Erva-jako tulee vaikuttamaan muihinkin hallintorakenteisiin, jolloin on riskinä, että alue siirtyisi väärään viiteryhmään, mikä osaltaan voisi heikentää alueen edunvalvontaa ja tulevaa kehittymistä. Yhtäpitäviä laskelmia siitä, miten uudessa järjestelmässä kustannukset tulisivat kohdentumaan erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon osalta kuntiin, ei voida luotettavasti tehdä, mutta lähtökohdat pääkaupunkiseudun poikkeuksellisen korkeista sotekustannuksista tunnetaan. Lisärahoitusta ei ole luvassa kansantalouden näkökulmasta. Toisaalta parhaillaan on valmistelussa yksikanavainen rahoitusjärjestelmä, mikä voi osaltaan vaikuttaa painotuksiin. Ilman yhtä keskeisintä perustetta eli talousvaikutuksia, on erittäin vaikea saada alueelta yksimielistä näkemystä, mitä Erva-alueen vaihto edellyttäisi. Riskiarvion pohjalta pitäytyminen nykyisessä Ervassa on perusteltua. Kun rahoituslaskentaperusteet tunnetaan, voidaan jatkossa pyrkiä tarvittaessa hakemaan alueen vaihtoa. Esitys: K u n n a n j o h t a j a: Kunnanhallitus käsittelee vastaukset (1-36 ja 39-46) aiemmasta päätöksestä poiketen kokouksessaan 13.10.2014. Esitys valtuustolle kysymysten 37 ja 38 osalta: Kysymys 37: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perustettuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat) Hollolan kunnanvaltuuston vastaus: Kyllä Kysymys 38: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua?
Ei tarvetta vastata, koska ei esitetä muutosta liitteen erityisvastuualuejakoon. K u n n a n h a l l i t u s : Esitys hyväksyttiin. - - - - - Valtuusto 29.9.2014 Esitys: Valtuusto päättää kysymysten 37 ja 38 osalta: Kysymys 37: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perustettuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat) Hollolan kunnanvaltuuston vastaus: Kyllä Kysymys 38: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? Ei tarvetta vastata, koska ei esitetä muutosta liitteen erityisvastuualuejakoon. V a l t u u s t o: Esitys hyväksyttiin. ote: sosiaali- ja terveysministeriö - - - - - Perusturvalautakunta on kokouksessaan 23.9.2014 käynyt keskustelua ja merkinnyt tiedoksi pohjavalmistelumateriaalin koskien lausuntoluonnosta sekä päättänyt lähettää lausuntoluonnoksen Oivan jäsenkunnille. Liitteenä oleva esitys perustuu pääosin lautakunnan lähettämään lausuntoluonnokseen. Esitys: K u n n a n j o h t a j a: Kunnanhallitus antaa liitteen mukaiset vastaukset koskien lausuntopyyntöä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Samalla kunnanhallitus toteaa, että kyseessä on yksi kunnallishistorian tärkein lainsäädäntöhanke, joka vaatii perusteellista valmistelua. Lausuntopyynnön kysymyksenasettelu huomioon ottaen olisi tarpeen perusteellisemmin selvittää keskeisten valittujen toimintamallien käytännön sisältöä ja vireillä olevien lainsäädäntöhankkeiden etenemistä. Maan hallitus on ohjelmassaan sitoutunut hyvään lainsäädäntöpolitiikkaan. Tämä sitoumus edellyttäisi, että lausuntopyyntöä valmistellaan perusteellisemmin ja toimitetaan kuuleminen vasta sen jälkeen. Tähän liittyen kunnanhallitus katsoo, että se voi ottaa kantaa asiaan sitovasti vasta, kun riittävä tietopohja on olemassa. K u n n a n h a l l i t u s: Esitys hyväksyttiin. ote ja vastaukset: sosiaali- ja terveysministeriö, perusturvaltk
Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Hollola 14.10.2014 Meira Salila tietopalvelusihteeri
Muutoksenhakukielto Päivämäärä Pykälä 202 Muutoksenhakukielto ja sen peruste X Koska päätös koskee vain valmistelua tai a, kuntalain 91 :n nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Muu peruste, mikä Liitetään pöytäkirjanotteeseen