Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esityksestä

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Kaupunginhallitus Asianro 804/ / Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esityksestä Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esityksestä. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö pyytää ottamaan kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta haluaa kuulua. Tämän vuoksi osoitettu lausuntopyyntö on käsiteltävä kaupunginvaltuustossa. Lausuntopyyntö on ohessa liitteenä. Lausuntopyynnön käsittely Raisiossa Kaupunginhallitus käsittelee lausuntopyynnön Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta laatii kaupunginhallituksen linjausten pohjalta ehdotuksen lausunnoksi ja vastauksiksi lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin Hallitus tekee ehdotuksen lausunnosta kaupunginvaltuustolle ja valtuusto antaa lopullisen lausunnon Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi sekä sen voimaanpanolaki. Lailla uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella kootaan nykyisin usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Esityksen mukaan maahan muodostetaan viisi sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää, joilla on järjestämisvastuu julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Jokainen kunta kuuluu yhteen sosiaali- ja terveysalueeseen. Alueet eivät itse tuota palveluja, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määritellyt kunnat ja kuntayhtymät. Tuottamisvastuu voidaan antaa sellaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata kaikista sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista.

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (2) Kunnat vastaavat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Rahoitus perustuu kunnan asukaslukuun sekä ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kuntien rahoitus-osuus kerätään sosiaali- ja terveysalueille, jotka osoittavat sen edelleen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille järjestämispäätöksessä määriteltävien perusteiden mukaisesti. Yleistä Raision kaupunki katsoo, että esitetty sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen (järjestämisvastuussa oleva sote-alue sekä kuntien muodostamat tuottajat) on perusteltu ratkaisu. Riittävän laajan kokonaisuuden järjestämisvastuu mahdollistaa nykyistä tarkoituksenmukaisemman palveluverkon ja toimintojen erikoistumisen. Lisäksi valtakunnallinen potilastietojärjestelmä sekä muut tietotekniset mahdollisuudet voidaan hyödyntää tavalla, joka parantaa palvelua ja alentaa kustannuksia. Sote-rakenteen ohjaukseen, rahoitusvastuuseen ja kerrannaisvaikutuksiin liittyy kuitenkin tekijöitä, joiden perusteella Raision kaupunki ei ole valmis hyväksymään sote-lakia ja rakennetta nyt ehdotetulla tavalla. Sote-alue Sote-alueet muodostuvat nykyisten erva-alueiden pohjalta. Raisio kuuluu alueeseen, joka kattaa 62 kunnan kokonaisuuden aina Vaasasta Saloon. Alueella toimii kolme sairaanhoitopiiriä ja useita muita eri sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä. Raision kaupunki katsoo, että sote-alueen hallinto ei pysty toimimaan kuntayhtymäpohjalta siten, että jäsenkunnilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus ohjata toimintaa. Ratkaisun jälkeen koko sosiaali- ja terveydenhuolto järjestämisvastuusta tuottamiseen olisi pääosin kuntayhtymien toimintaa. Kuntayhtymämuotoinen näennäisdemokratia ei tuota mitään lisäarvoa kunnille, poliittiselle järjestelmälle eikä kansalaisille. Pahimmillaan sote-alueesta voi muodostua itseohjautuva isännätön toimija. Järjestelmä olisi monin tavoin selkeämpi, ohjaus kansallista ja selkeää, jos sote-alueet toimisivat ministeriön suorassa ohjauksessa. Kunnat puolestaan vastaisivat tuotannosta laissa esitetyllä tavalla. Tuottamisvastuu Kunnat tai kuntayhtymät voivat toimia tuottamisvastuussa, jos niillä on tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Tuottamisvastuun käsite jää jossakin määrin epäselväksi. Tässä vaiheessa on tulkittu, että tuottamisvastuu on niin laaja, ettei sote-alueelle muodostu montaa tuottajaa, mikä on toisaalta tuotantokokonaisuutta selkiyttävä tekijä.

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (3) Ehdotettu järjestämis- ja tuottamisrakenne tulee käytännössä muodostamaan kuntien yläpuolella toimivan uuden järjestelmän. Jos tuottaja toimii kuntayhtymässä, mikä on kunnan hallinnollinen suhde kuntayhtymään, joka saa rahoituksensa ja tulosohjauksensa toisesta kuntayhtymästä (sote-alue). Sairaanhoitopiirin kuten myös lastensuojelukuntayhtymien ja erityishuoltopiirien tilanne jätetään laissa sote-alueen pohdittavaksi. Soteratkaisussa integraatio tapahtuu järjestäjäorganisaatiossa, mutta tuottajien osalta tilanne jää auki. Olisiko esimerkiksi mahdollista yhdistää perusterveydenhuolto ja erityissairaanhoito samalle tuottajalle? Entä miten siinä tapauksessa käy muun sote-integraation? Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus Kunnat osallistuvat sosiaali- ja terveysalueen rahoitukseen sote-alueen vuosittain määrittelemällä maksulla. Maksu perustuu kuntien asukasmäärään, jota painotetaan ikäluokkien peruskertoimen ja sairastavuuskertoimen mukaisesti. Tämä rahoitusjärjestelmän muutos tuo mahdollisesti suuren muutoksen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustasoon. Lakia arvioidaan nyt täysin vailla tietoa kustannusten muodostumisesta uudessa sotekokonaisuudessa. Laskelmia tai käsitystä lakimuutoksen taloudellisesta vaikutuksesta ei ole. Lakitekstistä ei myöskään selviä, millä tavoin painotus viime kädessä tullaan laskemaan. Lisäksi lakitekstissä on tekninen virhe, kun sairastavuuskertoimen osalta viitataan kuntien peruspalveluista annetun lain 7 :ään. Ko. lain 7:ssä säädetään saaristokorotuksesta. Jos ja kun kustannustaso laissa olevalla laskentamallilla aiheuttaa miljoonien eurojen tai jopa kymmenten miljoonien eurojen kustannusmuutoksia yksittäiselle kunnalle, on talous mahdotonta sopeuttaa vuoteen 2017 mennessä, jolloin on jo rahoitettava uutta sote-aluetta. Palvelutuotannon tulosohjaus on laissa annettu sote-alueelle. Sote-alue siis tulosohjaa tuottamisvastuuta kuntien ohi. Toisaalta kunnat ohjaavat kuntayhtymiään siten kuin laissa kuntayhtymistä määrätään. Järjestelyssä on suuri riski, ettei isännätöntä toimijaa ohjaa kukaan ja kustannukset karkaavat jollakin aikavälillä. Kuntayhtymille on annettu alijäämän kattamisvelvoite. Kattamisvelvoite aiheuttaa sen, että kuntayhtymät tulevat laskuttamaan alijäämänsä kunnilta, jotka tässä järjestelmässä joutuvat maksamaan laskun vailla todellisen ohjauksen mahdollisuutta. Mikäli sote-alue olisi ministeriön ohjauksessa, voitaisiin noudattaa nyt laissa ehdotettua rahoitusmallia tai toisena vaihtoehtona suoraa valtion budjettirahoitusta. Tämä aiheuttaisi toisaalta suuria muutoksia kuntien valtionosuuksiin ja verorahoitteisiin vastuisiin. Kerrannaisvaikutukset kuntien muuhun toimintaan

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (4) Sote-ratkaisulla tulee olemaan suuria vaikutuksia myös kuntien muuhun toimintaan. Sote tuottaja ei voi enää hankkia tukipalveluita (ruoka, pesula, taloushallintopalvelut, kuljetuspalvelut, aineet ja tarvikkeet jne.) suoraan entisestä organisaatiosta. Tukipalvelut on joko kilpailutettava tai sitten sote-tuottajaan on sulautettava kuntien muuta organisaatiota. Joka tapauksessa kunnille tulee varsin kiire sopeuttaa toimintojaan. Kuntien omistamien kiinteistöjen tilanne on avoin niin kauan, kun soteratkaisu on auki. Jos nyt investoi terveyskeskukseen tai keskuskeittiöön, ei ole takeita, tullaanko kyseistä tuotantovälinettä käyttämään tulevaisuudessa, kun uusi järjestäjä päättää mitä, missä ja miten tuotetaan. Valmisteluryhmän HE-luonnos linkki: E pdf Perehdytysmateriaalit Linkki: Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus pyytää sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta vastausehdotukset liitteenä olevaan kyselylomakkeeseen mennessä. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg: Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää päivätyllä kirjeellään lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Lausunto pyydetään kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta. Lausunto pitää antaa klo 16:15 mennessä. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä lomakkeella, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnoksesta. Lakiesitys on luettavissa osoitteesta Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä nykyisen erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Sen vuoksi lausunto on kohdistettu valtuustoille. Uudistusta koskeva vaikutusarviointi on toimitetty lausunnonantajille erikseen syyskuun puolenvälin jälkeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suorittama vaikutusten arviointi on luettavissa Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (5) alan avoimessa julkaisuarkistossa osoitteessa Lisäksi on huomioitava, että selvitys esityksen mukaisen lakiluonnoksen suhteesta perustuslakiin on vielä kesken, mikä voi aiheuttaa muutoksia lakiluonnoksen yksityiskohtiin. Raision kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan Kaupunginhallitus on tarkastellut uudistuksen keskeisiä asioita, jotka ovat sotealueiden muodostaminen, tuottamisvastuun määräytyminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus sekä kerrannaisvaikutuksen kuntien muuhun toimintaan. Kaupunginhallitus pyytää sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta vastaukset kyselylomakkeeseen mennessä. Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta toteaa lausuntonaan, että lain hyväksyminen esitetyn kaltaisena tarkoittaa todella merkittävää muutosta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen rakenteisiin Suomessa. Mikäli lakiesitys toteutuu esitetyn kaltaisena, sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta ehdottaa Raision ja Ruskon valtuustoille, että näiden kuntien tulisi tässä mallissa kuulua nykyisen TYKS-erva:n pohjalta muodostettavaan sotealueeseen. Mahdolliseen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuuseen lausutaan myöhemmässä vaiheessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta lausuu näkemyksenään Raision kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle edellä olevan ja toimittaa vastaukset kyselylomakkeeseen kaupunginhallituksen ja valtuuston edelleen käsiteltäviksi. Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kaupunginvaltuustolle ehdotetaan, että - se antaisi oheisen lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esityksestä. Kaupunginhallitus lisäksi päättäisi, että - vastaukset kyselylomakkeeseen annetaan SoTe-lautakunnan esityksen mukaisesti siten, että kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä lomakevastauksiin muutoksia, mikäli kaupunginvaltuuston päätös annettavasta lausunnosta niitä edellyttää.

6 Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (6) Kaupunginvaltuuston lausunto lisätään liitteenä olevan kyselylomakkeen kenttään 47. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää, että vastaukset kyselylomakkeeseen annetaan SoTe-lautakunnan esityksen mukaisesti siten, että kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä lomakevastauksiin tarvittavat muutokset, jos kaupunginvaltuuston päätös annettavasta lausunnosta niitä edellyttää. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto toteaa, että Raisio kuuluu TYKS-ervan pohjalta muodostettavaan SoTealueeseen. Lisäksi kaupunginvaltuusto lausuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esityksestä seuraavaa: Sote-laki tulee palauttaa uudelleen valmisteluun Raision kaupunki hyväksyy lakiluonnoksessa perusratkaisun sote-alueista ja tuottajista. Sote-rakenteen ohjaukseen, rahoitusvastuuseen ja kerrannaisvaikutuksiin liittyy kuitenkin tekijöitä, joiden perusteella Raision kaupunki ei ole valmis hyväksymään sote-lakia ja rakennetta nyt ehdotetulla tavalla. Tämä vuoksi laki tulisi palauttaa uudelleen valmisteluun ja sen jälkeen uudelleen kuntiin lausuttavaksi Sote-hallinto Raision kaupunki katsoo, että sote-alueen hallinto ei pysty toimimaan kuntayhtymäpohjalta siten, että jäsenkunnilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus ohjata toimintaa. Ratkaisun jälkeen koko sosiaali- ja terveydenhuolto järjestämisvastuusta tuottamiseen olisi pääosin kuntayhtymien toimintaa. Kuntayhtymämuotoinen näennäisdemokratia ei tuota mitään lisäarvoa kunnille, poliittiselle järjestelmälle eikä kansalaisille. Pahimmillaan sote-alueesta voi muodostua itseohjautuva isännätön toimija. Järjestelmä olisi monin tavoin selkeämpi, ohjaus kansallista ja yhdenmukaista, jos sote-alueet toimisivat ministeriön suorassa ohjauksessa. Kunnat puolestaan vastaisivat tuotannosta laissa esitetyllä tavalla. Tuottamisvastuu Tuottamisvastuun käsite jää jossakin määrin epäselväksi. Tässä vaiheessa on tulkittu, että tuottamisvastuu on niin laaja, ettei sote-alueelle muodostu montaa tuottajaa, mikä on toisaalta tuotantokokonaisuutta selkiyttävä tekijä.

7 Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (7) Ehdotettu järjestämis- ja tuottamisrakenne tulee käytännössä muodostamaan kuntien yläpuolella toimivan uuden järjestelmän. Jos tuottaja toimii kuntayhtymässä, mikä on kunnan hallinnollinen suhde kuntayhtymään, joka saa rahoituksensa ja tulosohjauksensa toisesta kuntayhtymästä (sote-alue). Sairaanhoitopiirin kuten myös lastensuojelukuntayhtymien ja erityishuoltopiirien tilanne jätetään laissa sote-alueen pohdittavaksi. Soteratkaisussa integraatio tapahtuu järjestäjäorganisaatiossa, mutta tuottajien osalta tilanne jää auki. Olisiko esimerkiksi mahdollista yhdistää perusterveydenhuolto ja erityissairaanhoito samalle tuottajalle? Entä miten siinä tapauksessa käy muun sote-integraation? Rahoitus Laissa esitetty kustannusmalli muutos tuo mahdollisesti suuren muutoksen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustasoon. Muutos voi olla jopa niin suuri, että se horjuttaa kuntataloutta. Lakimuutoksen taloudellisten vaikutusten arviointi puuttuu ja lakia arvioidaan nyt täysin vailla tietoa kustannusten muodostumisesta uudessa sote-kokonaisuudessa. Lakitekstistä tai perusteluista ei käy selville, millä tavoin painotettu kapitaatio tullaan laskemaan. Lisäksi lakitekstissä on tekninen virhe, kun sairastavuuskertoimen osalta viitataan kuntien peruspalveluista annetun lain 7 :ään. Ko. lain 7 :ssä säädetään saaristokorotuksesta. Palvelutuotannon tulosohjaus on laissa annettu sote-alueelle. Sote-alue siis tulosohjaa tuottamisvastuuta kuntien ohi. Toisaalta kunnat ohjaavat kuntayhtymiään siten kuin laissa kuntayhtymistä määrätään. Järjestelyssä on suuri riski, ettei isännätöntä toimijaa ohjaa kukaan ja kustannukset karkaavat jollakin aikavälillä. Kuntayhtymille on annettu alijäämän kattamisvelvoite. Kattamisvelvoite aiheuttaa sen, että kuntayhtymät tulevat laskuttamaan alijäämänsä kunnilta, jotka tässä järjestelmässä joutuvat maksamaan laskun vailla todellisen ohjauksen mahdollisuutta. Mikäli sote-alue olisi ministeriön ohjauksessa, voitaisiin noudattaa nyt laissa ehdotettua rahoitusmallia tai toisena vaihtoehtona suoraa valtion budjettirahoitusta. Tämä aiheuttaisi toisaalta suuria muutoksia kuntien valtionosuuksiin ja verorahoitteisiin vastuisiin. Kerrannaisvaikutukset kuntien muuhun toimintaan Sote-ratkaisulla tulee olemaan suuria vaikutuksia myös kuntien muuhun toimintaan. Sote tuottaja ei voi enää hankkia tukipalveluita (ruoka, pesula, taloushallintopalvelut, kuljetuspalvelut, aineet ja tarvikkeet jne.) suoraan entisestä organisaatiosta. Tukipalvelut on joko kilpailutettava tai sitten sote-tuottajaan on siirrettävä myös kuntien muuta organisaatiota. Joka tapauksessa kunnille tulee varsin kiire sopeuttaa toimintojaan.

8 Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (8) Kuntien omistamien kiinteistöjen tilanne on avoin niin kauan, kun soteratkaisu on auki. Jos nyt investoi terveyskeskukseen tai keskuskeittiöön, ei ole takeita, tullaanko kyseistä tuotantovälinettä käyttämään tulevaisuudessa, kun uusi järjestäjä päättää mitä, missä ja miten tuotetaan. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 3 Webropol-vastaukset järjestämislain esityksestä.pdf Oheismateriaali 5 Lausuntopyyntö sote.pdf 6 Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.pdf Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto toteaa, että Raisio kuuluu TYKS-ervan pohjalta muodostettavaan SoTealueeseen. Lisäksi kaupunginvaltuusto lausuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain esityksestä seuraavaa: Sote-laki tulee palauttaa uudelleen valmisteluun Raision kaupunki hyväksyy lakiluonnoksessa perusratkaisun sote-alueista ja tuottajista. Sote-rakenteen ohjaukseen, rahoitusvastuuseen ja kerrannaisvaikutuksiin liittyy kuitenkin tekijöitä, joiden perusteella Raision kaupunki ei ole valmis hyväksymään sote-lakia ja rakennetta nyt ehdotetulla tavalla. Tämä vuoksi laki tulisi palauttaa uudelleen valmisteluun ja sen jälkeen uudelleen kuntiin lausuttavaksi Sote-hallinto Raision kaupunki katsoo, että sote-alueen hallinto ei pysty toimimaan kuntayhtymäpohjalta siten, että jäsenkunnilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus ohjata toimintaa. Ratkaisun jälkeen koko sosiaali- ja terveydenhuolto järjestämisvastuusta tuottamiseen olisi pääosin kuntayhtymien toimintaa. Kuntayhtymämuotoinen näennäisdemokratia ei tuota mitään lisäarvoa kunnille, poliittiselle järjestelmälle eikä kansalaisille. Pahimmillaan sote-alueesta voi muodostua itseohjautuva isännätön toimija.

9 Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (9) Järjestelmä olisi monin tavoin selkeämpi, ohjaus kansallista ja yhdenmukaista, jos sote-alueet toimisivat ministeriön suorassa ohjauksessa. Kunnat puolestaan vastaisivat tuotannosta laissa esitetyllä tavalla. Tuottamisvastuu Tuottamisvastuun käsite jää jossakin määrin epäselväksi. Tässä vaiheessa on tulkittu, että tuottamisvastuu on niin laaja, ettei sote-alueelle muodostu montaa tuottajaa, mikä on toisaalta tuotantokokonaisuutta selkiyttävä tekijä. Ehdotettu järjestämis- ja tuottamisrakenne tulee käytännössä muodostamaan kuntien yläpuolella toimivan uuden järjestelmän. Jos tuottaja toimii kuntayhtymässä, mikä on kunnan hallinnollinen suhde kuntayhtymään, joka saa rahoituksensa ja tulosohjauksensa toisesta kuntayhtymästä (sote-alue). Sairaanhoitopiirin kuten myös lastensuojelukuntayhtymien ja erityishuoltopiirien tilanne jätetään laissa sote-alueen pohdittavaksi. Soteratkaisussa integraatio tapahtuu järjestäjäorganisaatiossa, mutta tuottajien osalta tilanne jää auki. Olisiko esimerkiksi mahdollista yhdistää perusterveydenhuolto ja erityissairaanhoito samalle tuottajalle? Entä miten siinä tapauksessa käy muun sote-integraation? Rahoitus Laissa esitetty kustannusmalli muutos tuo mahdollisesti suuren muutoksen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustasoon. Muutos voi olla jopa niin suuri, että se horjuttaa kuntataloutta. Lakimuutoksen taloudellisten vaikutusten arviointi puuttuu ja lakia arvioidaan nyt täysin vailla tietoa kustannusten muodostumisesta uudessa sote-kokonaisuudessa. Lakitekstistä tai perusteluista ei käy selville, millä tavoin painotettu kapitaatio tullaan laskemaan. Lisäksi lakitekstissä on tekninen virhe, kun sairastavuuskertoimen osalta viitataan kuntien peruspalveluista annetun lain 7 :ään. Ko. lain 7 :ssä säädetään saaristokorotuksesta. Palvelutuotannon tulosohjaus on laissa annettu sote-alueelle. Sote-alue siis tulosohjaa tuottamisvastuuta kuntien ohi. Toisaalta kunnat ohjaavat kuntayhtymiään siten kuin laissa kuntayhtymistä määrätään. Järjestelyssä on suuri riski, ettei isännätöntä toimijaa ohjaa kukaan ja kustannukset karkaavat jollakin aikavälillä. Kuntayhtymille on annettu alijäämän kattamisvelvoite. Kattamisvelvoite aiheuttaa sen, että kuntayhtymät tulevat laskuttamaan alijäämänsä kunnilta, jotka tässä järjestelmässä joutuvat maksamaan laskun vailla todellisen ohjauksen mahdollisuutta. Mikäli sote-alue olisi ministeriön ohjauksessa, voitaisiin noudattaa nyt laissa ehdotettua rahoitusmallia tai toisena vaihtoehtona suoraa valtion budjettira-

10 Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (10) hoitusta. Tämä aiheuttaisi toisaalta suuria muutoksia kuntien valtionosuuksiin ja verorahoitteisiin vastuisiin. Kerrannaisvaikutukset kuntien muuhun toimintaan Sote-ratkaisulla tulee olemaan suuria vaikutuksia myös kuntien muuhun toimintaan. Sote tuottaja ei voi enää hankkia tukipalveluita (ruoka, pesula, taloushallintopalvelut, kuljetuspalvelut, aineet ja tarvikkeet jne.) suoraan entisestä organisaatiosta. Tukipalvelut on joko kilpailutettava tai sitten sote-tuottajaan on siirrettävä myös kuntien muuta organisaatiota. Joka tapauksessa kunnille tulee varsin kiire sopeuttaa toimintojaan. Kuntien omistamien kiinteistöjen tilanne on avoin niin kauan, kun soteratkaisu on auki. Jos nyt investoi terveyskeskukseen tai keskuskeittiöön, ei ole takeita, tullaanko kyseistä tuotantovälinettä käyttämään tulevaisuudessa, kun uusi järjestäjä päättää mitä, missä ja miten tuotetaan. Päätös Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (11)