VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA TARKASTUSRAPORTTI
1 (7) Sisällys 1. Kohde... 2 1.1 Kohteen kuvaus... 2 1.2 Tarkastusajankohta... 2 1.3 Työn kuvaus... 2 2. Havainnot... 3 2.1 Lohko 5... 3 2.2 Lohko 6... 4 2.3 Yhteenveto... 5 2.4 Aineistojen vertailusta... 6 3. Liitteet... 6
2 (7) 1. Kohde 1.1 Kohteen kuvaus Tarkastuskohteena oli Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaan kaksi lohkoa (Kuva 1). Tilaajana oli WSP Finland Oy / Aarne Juvonen. Tarkastuksella todennettiin kipsisakka-altaan pohjan topografia ja muoto. Kuva 1. Kuva tarkastuskohteesta. 1.2 Tarkastusajankohta Kohteen kenttätyöt suoritettiin 24. - 25.6.2013. 1.3 Työn kuvaus Pohjan topografian luotaus suoritettiin AquaticSonar laajakulmaluotaimella. Mittaus suoritettiin tarkastusaluksella valittuja ajolinjoja ajaen. Aluksen paikannuksessa käytettiin VRS RTK-GPS laitteistoa.
2. Havainnot TARKASTUSRAPORTTI 3 (7) Pohjapisteaineisto tuotettiin kkj / N60 koordinaatti- ja korkeusjärjestelmissä. Kipsisakka-altaan luodattavan alueen koko oli n. 20 hehtaaria (400 m x 500 m) (Kuva 2). Tarkastettava allas koostuu kahdesta lohkosta, lohkojen välissä on pinnanalainen välipenger. Kuva 2. Kipsisakka-allas, tarkastusalue ympyröitynä. 2.1 Lohko 5 Alueen lounaispäässä oleva lohko 5 on mitoiltaan n. 380 x 240 m. Veden syvyys tarkastushetkellä oli alueen lounaispäässä alle 1 metri ja lohkon keskialueella n. 5 metriä (Kuva 3). Kuva 3. Lohko 5.
4 (7) Lohkossa 5 on havaittavissa pohjaan kasautunutta ainesta, jota on alkuperäiseen mittausaineistoon verrattuna paikoin enimmillään n. 6 metrin paksuinen kerros. Lohkon keskivaiheilla pohjassa olevan kerroksen paksuus on n. 1,5 m. Lohko syvenee tasaisesti reunoilta keskelle päin. Pohjan muodossa ei ole havaittavissa äkillisiä kohoamia tai painaumia. 2.2 Lohko 6 Alueen koillispäässä oleva lohko 6 (Kuva 4) on mitoiltaan n. 430 x 240 m. Veden syvyys oli tarkastushetkellä suurimmillaan n. 10 11 m, matalin lohkon kohta (syvyys n. 5 m) sijaitsee luoteispäässä. Kuva 4. Lohko 6. Lohkon 6 osalta mittausaineistosta tehtiin poikkileikkauksia (Kuva 5.), joita verrattiin alkuperäiseen, vuonna 2011 mitattuun vertailuaineistoon. Kuva 5. Mittausaineistojen vertailu, Leikkaus 1 Kaikuluotaamalla tuotettu mittausaineisto on paikoin hieman vertailuaineistoa syvemmällä tai korkeammalla. Lohkon mittausaineisto myötäilee kuitenkin pääsääntöisesti alkuperäistä vertailuaineistoa, eikä kaikuluotausmittauksessa ole havaittavissa äkillisiä muodonmuutoksia pohjatasossa.
5 (7) Kuva 6. Mittausaineistojen vertailu, koillisreuna Kuvassa 6 on esitettynä nykyinen mittausaineisto ja vertailuaineisto rinnakkain. Pohjan muodossa ei ole havaittavissa äkillisiä kohoamia tai painaumia. 2.3 Yhteenveto Kipsisakka-altaan pohjassa on laajoilla alueilla kasautuneena ainesta, jota on paikoin useiden metrien paksuudelta verrattuna alkuperäiseen mittausaineistoon (Kuva 7). Kuvassa 7 on vertailtu pintamalleja, nykyinen aineisto on esitetty sinisellä ja vertailuaineisto keltaisella. Lohko 6 Lohko 5 Kuva 7. Tarkastusalue, pintamallien vertailu Aineksen kasautumista on havaittavissa enemmän lohkossa 5. Välipenkereen toisella puolella lohkossa 6 aineistot myötäilevät pääsääntöisesti toisiaan. Pohjan muodossa ei ole havaittavissa äkillisiä kohoamia tai painaumia.
6 (7) 3. Liitteet 2.4 Aineistojen vertailusta Vuonna 2013 kartoitettu kaikuluotausaineisto on tehty huomattavasti tiheämmällä pistevälillä kuin aiempi vuonna 2011 vertailuaineistona käytetty GPSmittaus. Tästä johtuen aineistoissa saattaa näkyä piste- tai poikkileikkauskohtaisia eroja. Vertailuaineiston pistetiheyden ollessa poikkileikkauslinjalla keskimäärin n. 5-10 m eivät tiheästä ja harvasta aineistosta tehdyt poikkileikkaukset ja niiden taitepisteet ole välttämättä täsmällisesti samassa kohdassa. GPS-mittauksen korkeustarkkuus sisältää virheitä, jotka ovat korkeudessa normaalisti n. 3-5 cm suuruusluokkaa. Tämä ei sisällä vielä yksittäisen mittauksen alustuksen sisältämää epävarmuutta. Vuoden 2013 kaikuluotauksessa on myös käytetty GNSS paikannusta. Kaikuluotaus perustuu äänen heijastumaan mitattavasta pinnasta, mikä akustisesti rakeisen pinnan tapauksessa johtaa etäisyysmittauksen keskiarvostukseen. Tämä tarkoittaa muutamien senttien epävarmuutta mitatussa etäisyydessä. Kun kaikki, vuonna 2013 suoritetussa kaikuluotauksessa ja aiemmassa GPSmittauksessa mahdollisesti olevat mittausepävarmuudet huomioidaan, on 10 cm:n luokassa olevat erot pinnanmuodossa mittaustoleranssien rajoissa. Vertailuaineiston harvuus voi aiheuttaa tätä suurempiakin eroja. Huomattavasti harvempaa vertailuaineistoa voidaan käyttää ainoastaan suuntaa-antavana, arvioitaessa altaassa tapahtuneita muodonmuutoksia. Patoaltaan muodonmuutosten seuraamiseksi olisi suositeltavaa jatkaa kaikuluotausmittauksia mittaustekniikan mahdollistaman tiheämmän vertausaineiston aikaansaamiseksi. Korkeuskayrat.dwg Korkeuskayrat_3D.pdf Pintamalli.dwg Pintamalli_3D.pdf
7 (7) sakka-allas_050m.asc Talvivaara_sakka-allas_vertailu.dwg VRT Finland Oy Olli Auer, Projektipäällikkö Kirsi Hänninen, Toimitusjohtaja