Lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle Märynummen tuulivoimaloiden aiheuttamasta melusta

Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 127 14.10.2015 54 20.04.2016 Lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle Märynummen tuulivoimaloiden aiheuttamasta melusta 559/11.03.01.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 14.10.2015 127 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Hillevi Lehto, hillevi.lehto@salo.fi, puh. (02) 778 7805, terveystarkastaja Sami Saari, sami.saari@salo.fi, puh. (02) 778 4607 ja rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, (02) 778 2302 Salon Märyn alueelle on myönnetty kolmen tuulivoimalan rakennusluvat. Tilalle Kannikkometsä 734-440-4-20 myönnettiin yhden voimalan rakennuslupa 27.6.2012. Tuossa vaiheessa lupa koski 3 MW:n voimalaa, jonka napakorkeus oli 120 metriä. Luvan hakijoina olivat Pirjo ja Markku Alm. 25.6.2013 myönnettiin muutoslupa, jonka mukaan voimalan teho kasvoi 4.5 MW:iin ja napakorkeus140 metriin. Muutokset pohjautuivat lieventyneisiin viranomaisrajoituksiin. Kiinteistötietojärjestelmän mukaan Almit ovat vuokranneet voimala-alueen Restuuli Oy:lle, joka siten on rakennuspaikan haltija. Tiloille Perämetsä 734-440-2-25 ja Takametsä 734-440-4-35 myönnettiin tuulivoimalan rakennusluvat 5.7.2013. Lupien perusteella sai rakentaa 4.5 MW:n voimalat, joiden napakorkeus on 140 metriä.hakijana oli Saarelan Energia Oy, joka hallitsi voimala-alueita vuokrasopimuksen perusteella. Saarelan Energia Oy on siirtänyt vuokrasopimukset Tuuliwatti Oy:lle. Lupavaiheessa esitetty selvitys Kaikki kolme tuulivoimalalupaa perustuvat suunnittelutarveratkaisuihin. Restuuli Oy toimitti Numerola Oy:n tekemän melu- ja välkemallinnuksen, joka on päivätty 3.6.2013. Selvityksessä todetaan, että turbiinin tyypiksi on valittu Gamesan G 128, jonka nimellisteho on 4.5 MW, napakorkeus 140 metriä ja roottorin halkaisija 128 metriä. Selvityksessä on ympäristöhallinnon ohjeiden 4/2012 mukaisesti tarkasteltu päivä- (kello 7-22) ja yöajan (kello 22-7) keskimääräistä melutasoa ja suhdetta ohjearvoihin. Selvityksen mukaan ohjearvoihin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista, jos tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja tai se on selvästi amplitudimoduloitunutta. Tehdyssä meluanalyysissä turbiinien

äänen oletettiin olevan tyypillistä tuulivoimaloille, joten 5 db.n lisäystä ei tehty. Restuuli Oy:n tuuliturbiinin vaikutusalueella, jossa turbiinimelu on 40-45 db:n välillä, sijaitsee yksi asuinkiinteistö, jonka mallinnettu melutaso ylittää ympäristöhallinnon ohjearvot yöajan keskimelutasolle. Kyseisen kiinteistön omistaja vaatii melumittausten suorittamista. Tuuliwatti Oy:n kahden tuulivoimalan luvitusvaiheessa oli käytössä Numerola Oy:n 3.6.2013 päivätty selvitys tuulivoimakohteen melu- ja välkevaikutuksista. Selvityksen mukaan yöajan keskimelun 40 db:n suositusarvo saattaa ylittyä melun kannalta ääriolosuhteissa voimalan itäpuolella sijaitsevien Nummenpään asuinrakennusten kohdalla. Meluselvityksen mukaan meluhaittaa voidaan vähentää ajamalla turbiineja matalamman melutason moodilla kello 22-07 välisenä aikana näissä sääolosuhteissa. Vaatimuksia melumittauksista ei ole esitetty. Melua koskevat säännökset ja ohjeistus Rakennuslupia myönnettäessä oli voimassa valtioneuvoston päätös 993/92 melutason ohjearvoista. Käytännössä ohjearvoja sovellettiin sitovina. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla oli ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun keskiäänitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla oli ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Asetuksen mukaan ympäristöministeriö antaa tarkemmat ohjeet melutasojen mittaus- ja laskentamenetelmistä. Ympäristöministeriö on antanut ohjeet 4/2012, jotka koskevat tuulivoimalarakentamisen suunnittelua. Niiden mukaan ohjearvoina asuinrakennusten osalta oli päiväaikaan 55 db ja yöaikaan 50 db. Loma-asuntojen osalta vastaavat arvot olivat 45 ja 40 db. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Tämä tarkoittaa, että kunkin vuorokauden päiväajan 15 tunnin (klo 7 22) keskimääräisen ulkomelutason (LAeq) on tarkoitus pysyä annetun päiväajan suunnitteluohjearvon mukaisena. Vastaavasti kunkin vuorokauden yöajan osalta 9 tunnin (klo 22 7) keskimääräisen ulkomelutason (LAeq) on tarkoitus pysyä annetun yöajan suunnitteluohjearvon mukaisena. Valtioneuvosto on aivan äskettäin antanut uuden asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015). Niissä pysyvän ja loma-asutuksen laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittää melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason ohjearvoja päivisin 45 db ja öisin 40 db. Asetus tuli voimaan 1.9.2015.

Voimaantulosäännöksen mukaan asetusta sovelletaan toimivaan tuulivoimalaan, jos harkitaan ympäristöluvan tarvetta ympäristönsuojelulain 27 :n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Kyseisessä lainkohdassa ympäristölupaa edellytetään toimintaan, josta saattaa aiheutua naapurustoon kohtuutonta rasitusta (naapuruussuhdelaki 26/1920 17). Asunnon sisämelutasosta on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015, joka on tullut voimaan 15.5.2015. Tehdyt valitukset ja toimenpidepyynnöt 12.3.2015 on kaupungille lähetetty neljän henkilön allekirjoittama vetoomus äänimittausten suorittamisesta. Tero Kannisto, Keijo Kuisma, Helena Laine ja Irja Ekblom pyytävät, että Salon kaupunki järjestää ulko- ja sisämeluselvitykset Märynummen tuulivoimala-alueen ympäristön asuinalueilla. Selvitysten tekijäksi esitetään valtion teknistä tutkimuslaitosta eli VTT:tä. Tuulivoimalatoimijoiden eli Tuuliwatti Oy:n ja Restuuli Oy:n tulee maksaa kustannukset. Kirjeessä todetaan, että melumallinnukset on tehty 3.0 MW:n voimalalle, jonka napakorkeus olisi 88 metriä, vaikka todellisuudessa on rakennettu 5.0 MW:n voimalat. Matti Sjöberg vaatii 20.3.2015 saapuneessa kirjeessä ohjeen mukaisia mittauksia koko tuulivoimaloiden meluvaikutusalueella. Hän vaatii myös selvitystä siitä, mikä vaikutus on ollut yhteismelumallinnoksen puuttumisella. Päivi Kiprianoff on 13.5.2015 saapuneessa viestissä kertonut, että tuulivoimalat pitävät kovaa meteliä. Meluhaitta on epäsäännöllistä, mutta kuitenkin niin häiritsevää, ettei saa nukuttua. Melumittaukset tulee tehdä eri aikoina ja eri päivinä. Ulla-Maria Tuominen on 3.7.2015 saapuneessa viestissä tiedustellut, milloin melumittaukset valmistuvat. Ääni on häiritsevää, kun pitää nukkua ikkunat auki.humina häiritsee asumismukavuutta. Asianosaisten kuuleminen Tuulivoimalatoimijoille eli Tuuliwatti Oy:lle ja Restuuli Oy:lle varattiin mahdollisuus lausua meluvalitusten ja toimenpidevaatimusten aiheellisuudesta. Yhtiöt toteavat yhteisessä vastineessaan, että ne käyttävät äänimittauksissa aina parhaita asiantuntijoita ja tunnettuja konsulttiyrityksiä. Yhtiöiden mukaan ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella tehtyjä äänimallinnuksia olisi mahdollista pitää virheellisinä. Aiheutuneet meluvaikutukset eivät poikkea ennakoiduista. Tuulivoimatoimijoita ei voida velvoittaa tuottamaan yleistä ympäristötietoa. Toiminnanharjoittajat ovat toimineet ympäristönsuojelulain 6 :ssä tarkoitetulla tavalla (selvilläolovelvollisuus päästöjen vaikutuksista) eikä sellaisia seikkoja ole esitetty, joiden nojalla erilliset meluselvitykset olisivat tarpeen. Tuulivoimatoimijat toteavat, että Gamesan 5.0 MW:n voimaloiden lähtömelutason takuuarvo on 107,5 db. Tero Kanniston ja hänen

myötäpuolensa kirjeessä esitetty väite 110,3 lähtömelutasosta on virheellinen. Kaikkien kolmen voimalan meluselvitykset on päivitetty koskemaan toteutuksen mukaista Gamesan voimalaa. Olennaista on ymmärtää, että voimalan nimellisteho ei ole ratkaisevaa seikka melumallinnuksessa, olennaista on voimalan lähtömelutaso. Melumallinnusten suhteen yhtiöt toteavat, että niiden on todettu käytännössä hyvin vastaavan melumittauksia. Yhtiöt viittaavat Porin Peittoossa tehtyihin tutkimuksiin, joiden tulokset on esitetty Tuuliwatti oy:n nettisivuilla. Lasse Heino on toimittanut vastaselityksen tuulivoimatoimijoiden kirjeeseen. Hän viittaa asetukseen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellistä olosuhteista. Asetuksessa annetaan päivä- ja yöajan sisämelun keskitason raja-arvot. Kirjeeseen liittyy Perälän Paja Oy:n vastaselitys. Siinä johtava ääniasiantuntijoita Vesa Viljanen toteaa johtopäätösosiossa, että tuulivoimalameluun liittyvät melumittaukset sekä ulko- että sisätiloissa ovat edellytyksenä melun todellisten altistustasojen arvioimiseen riippumatta tehdyistä melumallinnuksista. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kannanotto Ely-keskuksen 7.8.2015 päivätyssä kannanotossa todetaan, että kunta voi perustellusti määrätä toiminnanharjoittajan teettämään uudet melututkimukset tämän kustannuksella. Mikäli tutkimus osoittaa ohjearvot ylittävää melua, olisi parasta edellyttää toimijaa hakemaan ympäristölupaa. Uusien tuulivoimaloiden aiheuttamista meluista on ympäri Suomea aiheutunut paljon häiriötä ja negatiivisia kokemuksia asukkaille. Uusi melumallinnus 8.9.2015 Restuuli Oy on toimittanut uuden melumallinnuksen, jonka on laatinut Numerola Oy. Raportti sisältää arvion Salon kaupungissa Märynummella sijaitsevan neljän tuulivoimalan tuulivoimapuiston aiheuttamista melu- ja välkevarjostusvaikutuksista. Neljännen tuulivoimalan lupa-asia on vireillä rakennusvalvonnassa. Tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso on laskettu lähtömelutasoa 107,5 db(a) vastaavalla taajuusjakautumalla. Mallinnus on laadittu ympäristöministeriön julkaiseman ohjeistuksen 2/2014 mukaisesti ja tulosten arvioinnissa on käytetty Valtioneuvoston asetuksen ohjearvoja tuulivoimaloiden ulkomelutasolle (1107/2015). Mallinnuksen mukaan analyysit perustuvat turbiinityypin Gamesan G128-5.0 MW teknisiin tietoihin. Valmistajan ilmoittama maksimiäänitehotaso on 107,5 db(a). Melumallinnusta varten valmistajan on tullut ilmoittaa äänitehotason tunnus- ja takuuarvot. Äänen etenemislaskelmat perustuvat ISO 9613-2 standardiin perustuviin sää- ja ympäristöolosuhdearvoihin. Maaston pinnan laatu ja muoto on otettu mallinnuksessa erillisenä huomioon. Kun laskennallisia melutasoja verrataan valtioneuvoston asetuksen ohjearvoihin, laskettuun melutasoon ei tehdä korjausta melun impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden vuoksi. Näiden vaikutusten oletetaan lähtökohtaisesti sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön

takuuarvoihin. Valvonnan yhteydessä tehtäviin mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista, mikäli tuulivoimalan ääni sisältää kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja. Raportissa on meluvaikutukset tarkemmin selvitetty neljän eri vertailukiinteistön kohdalla (kiinteistöt K1, K2, K3 ja K4). Raportin mukaan voimalan T4 eteläpuolella on yksi asuinrakennus (vertailukiinteistö K1), jonka kohdalla yöajan ohjearvo 40 db(a) ylittyy. Muiden alueen rakennusten kohdilla ohjearvot eivät ylity. Kokonaismelun äänitasot vertailukiinteistöjen kohdilla ovat: K1: 44,7dB(A), K2: 39,6, K3: 32,3 ja K4: 37,5. Johtopäätöksiä Asian ratkaisun suhteen olennaista on, voidaanko melumallinnuksia pitää siten luotettavina, ettei konkreettisia mittauksia ole tarpeen määrätä alueilla, joilla säädetyt tai ohjeiden mukaiset melun raja-arvot eivät ylity. Nyt kysymyksessä olevien kolmen voimalan rakennuslupavaiheen melumallinnukset on tehty Gamesan 128-mallin turbiinilla. Porin Peittoon alueen melumittaukset osoittavat, että mallinnukset ovat varsin luotettavia. Ne tehtiin samalla laitetyypillä kuin Salon Märyn tuulivoimalat ovat. Rakennuslupavaiheessa käytössä olleen Numerola Oy:n melumallinnus osoitti, että Tero Kanniston kiinteistö sijaitsee alueella, jolla saattaa ylittyä 40 db:n keskiäänitaso. Kannisto on suunnittelutarveharkinnan ja rakennuslupaprosessin yhteydessä hyväksynyt hankkeet. Hän on kuitenkin voimaloiden käynnistyttyä tehnyt toimenpidepyynnön melujen mittaamiseksi. Hallinnollisessa prosessissa ei aiempi suostumus ole sillä tavoin sitova kuin esimerkiksi yksityisoikeudellisessa sopimuksessa. Tämän vuoksi valvontaviranomaisen tulee harkita konkreettisten mittausten suorittamista Kanniston kiinteistöllä. Uuden 8.9.2015 päivätyn melumallinnuksen mukaan yöaikaisen melun ohjearvo ei ylity. Mallinnuksen mukainen lukema on 39,6 db(a), kun ohjearvo on 40 db(a). Mallinnusten ero voi johtua siitä, että 3.6.2013 päivätty melumallinnus on tehty ennen ympäristöministeriön ohjeistusta, joka on annettu vuonna 2014. 3.6.2013 päivätyn mallinnuksen mukaan epävarmuutta sisältyy turbiinin aiheuttaman melutason suhteen. Kyseisessä raportissa on pyritty käyttämään tarkasteltujen turbiinityyppien korkeimpia melutasoja, jotta melun leviämiselle saadaan niin kutsuttu worst case-estimaatti. ISO 9613-2-laskentastandardin mukaisen menetelmän tuloksen tarkkuudeksi arvioidaan tyypillisesti +- 3 db. 8.9.2015 päivättyä mallinnusta tehtäessä on ollut käytettävissä valmistajan ilmoittama maksimiäänitehotaso ja melun oktaavijakautuma. Valmistaja on siten ilmoittanut tarkemmat lähtötiedot, jotka osaltaan poistavat mallinnuksen epävarmuutta. Turbiinitoimittaja on ilmoittanut melumallinnuksen tekijälle takuuarvon turbiinin lähtömelutasosta (107.5

db). Tätä arvoa on pidettävä luotettavana toisin kuin eräissä mittauksia vaatineiden kirjelmissä on todettu. Kiinteistön K1 omistaja ei ole vaatinut melumittausten suorittamista. Kiinteistön K2 omistaja Kannisto on sen sijaan vaatinut mittausten suorittamista. Kiinteistön kohdalla oleva mallinnettu meluarvo on 39,6 db(a). Ohjearvon alitus suhteessa yöaikaiseen "sallittuun" melutasoon on vähäinen. Aiempi mallinnus osoitti, että yöaikainen melu saattaa ylittää ohjearvon. Worst Case-mallinnuksen virhemarginaali on +- 3 db. Vaikka uusi mallinnus on tehty tarkemmin lähtötiedoin ja soveltaen vuoden 2014 ohjeistusta, on perusteltua arvioida, että uuteenkin mallinnukseen liittyy epävarmuustekijöitä. Tämän vuoksi näyttää melumittauksen määrääminen perustellulta Kanniston kiinteistön osalta. Valtioneuvoston asetuksen voimaantulosäännös Valtioneuvoston asetusta 1107/2015 tuulivoimalan ulkomelutason ohjearvoista sovelletaan 1.9.2015 lukien. Pääsäännön mukaan asetusta ei sovelleta tuulivoimalaan, jolla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lainvoimainen rakennuslupa asetuksen voimaantullessa. Poikkeuksena tästä asetusta sovelletaan toimivaan tuulivoimalaan harkittaessa sitä, onko ympäristölupa tarpeen sillä perusteella, että voimalan toiminnasta aiheutuu naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta. Edellä on viitattu Ely-keskuksen kannanottoon. Sen mukaan mikäli melumittaus osoittaa ohjearvot ylittävää melua, olisi parasta edellyttää toimijaa hakemaan ympäristölupaa. Kannanotossa viitataan myös mahdollisuuteen antaa erillinen päätös melun rajoittamisesta tiettyjen olosuhteiden aikana. Myös melumallinnusasiakirjoissa viitataan mahdollisuuteen säätää turbiinin tai lapojen toimintaa siten, että melutasoja voidaan kontrolloida. Uusi valtioneuvoston asetus asettaa häiritsevän yöaikaisen keskimelun tasoksi 40 db ulkona. Tätä on asetuksen mukaan noudatettava harkittaessa olemassa olevien tuulivoimaloiden ympäristöluvan tarvetta. Melun enimmäisraja vastaa myös ympäristöministeriön ohjetta, joka on ollut voimassa rakennuslupaa myönnettäessä. Mainituin perustein voidaan uutta asetusta soveltaa nyt esillä olevaan tapaukseen. Liite ja oheisaineistot Oheisaineistona on kartta, joista ilmenee melumallinnosten äänialueet sekä kiinteistöjen sijainnit, joiden omistajat tai haltijat ovat toimenpiteitä vaatineet. Asianosaisten kirjelmiin ja vastineisiin voi tutustua ympäristönsuojelun toimitiloissa ja kokouksessa. Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö Melumittauksia vaatineiden kiinteistönomistajien/haltijoiden Helena Laine

(734-540-1-19), Keijo Kuisma (734-504-1-85), Irja Ekblom (734-504-1-73), Matti Sjöberg (734-440-1-75), Päivi Kiprianoff (734-504-2-250) ja Ulla-Maria Tuominen (734-504-2-227) osalta vaatimus hylätään, koska tuulivoimaloista aiheutuva melu ei melumallinnnosten mukaan ilmeisesti aiheuta naapuruusuhdelaissa määriteltyä kohtuutonta rasitusta. Rakennus-ja ympäristölautakunta päättää velvoittaa Restuuli Oy:n suorittamaan sekä sisä- että ulkotilan melumittaukset Tero Kanniston kiinteistöllä Taikametsä 734-440-2-56. Mittaukset on suoritettava 30.6.2016 mennessä. Mittaukset tulee tehdä ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisina ja niiden suorittajan tulee olla luotettava alan toimija. Sisätilojen melututkimusten suorittajan tulee täyttää asetuksen 545/2015 edellyttämät osaamisvaatimukset. Sovellettuja oikeusohjeita: Ympäristönsuojelulaki 527/2014 6, Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 1107/2015 3, voimaantulosäännös 6, Terveydensuojelulaki 763/1994 32, STMa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015, 12 ja 21 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 17 Muutoksenhaku Tästä päätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä Jakelu Toimenpidevaatimuksen tehneet Restuuli Oy Tuuliwatti Oy Varsinais-Suomen Ely-keskus Päätös: Esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Melumittauksia vaatineiden kiinteistönomistajien/haltijoiden Helena Laine (734-540-1-19), Keijo Kuisma (734-504-1-85), Irja Ekblom (734-504-1-73), Matti Sjöberg (734-440-1-75), Päivi Kiprianoff (734-504-2-250) ja Ulla-Maria Tuominen (734-504-2-227) osalta vaatimus hylätään, koska tuulivoimaloista aiheutuva melu ei melumallinnosten mukaan ilmeisesti aiheuta naapuruussuhdelaissa määriteltyä kohtuutonta rasitusta. Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää hylätä myös Tero Kanniston vaatimuksen melumittausten toimittamisesta kiinteistöllä Taikametsä 734-440-2-56, koska hän on kirjallisesti perunut toimenpidepyynnön. Sovellettuja oikeusohjeita: Ympäristönsuojelulaki 527/2014 6, Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista

1107/2015 3, voimaantulosäännös 6, Terveydensuojelulaki 763/1994 32, STMa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015, 12 ja 21 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 17 Muutoksenhaku Tästä päätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä Jakelu Toimenpidevaatimuksen tehneet Restuuli Oy Tuuliwatti Oy Varsinais-Suomen Ely-keskus Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän muutetun päätösehdotuksen. Rakennus- ja ympäristölautakunta 20.04.2016 54 Valmistelija: rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, puh. (02) 778 2302. Lasse Heino on laatinut valituksen rakennus- ja ympäristölautakunnan 14.10.2015 :n 127 kohdalla tekemään päätökseen, jolla melumittausvaatimukset oli hylätty. Valittajina ovat Lasse Heino, Helena Laine, Keijo Kuisma, Irja Ekblom, Päivi Kiprianoff, Ulla-Maria Tuominen ja Matti Sjöberg. Valittajat vaativat, että päätös kumotaan ja että kaupunki teettää asiantuntijoilla puolueettoman melumittauksen siitä, aiheuttavatko Märyn tuulivoimalat naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ja mahdollista terveysvaaraa. Vaasan hallinto-oikeus pyytää Salon rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan lausuntoa 29.4.2016 mennessä. Valitusten liitteinä ovat DI Denis Siposen laatima 24 sivuinen melumallinnus ja johtavan ääniasiantuntijan Vesa Viljasen asiantuntijalausunto. 1 Vaatimus siitä, että kaupunki teettäisi melumittaukset Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksen valmistelussa on lähdetty siitä, että mahdolliset mittaukset määrätään toiminnanharjoittajan tehtäväksi. Kattavan tuloksen saaminen edellyttää pitkäaikaista seurantaa

eri sääoloissa, joten tutkimukset ovat suhteellisen kalliita. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintojensa aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Mainituilla perusteilla on katsottu, ettei melumittausten teettäminen ole kaupungin vaan toiminnanharjoittajan tehtävä. Tämän lausunnon liitteenä olevasta kartasta ilmenee, että lähin kiinteistö, jonka omistaja on vaatimassa mittauksia, sijaitsee 1 120 metrin etäisyydellä voimalasta. Alkuperäisen valmistelun mukaisesti mittaukset olisi määrätty tehtäväksi voimalasta 590 metrin päässä sijaitsevasta kiinteistöstä 734-440-2-56 (Tero Kannisto). Kanniston peruttua toimenpidevaatimuksensa rakennus- ja ympäristölautakunta hylkäsi muiden mittauksia vaatineiden kiinteistöomistajien vaatimukset. Perusteena on ollut se, että kiinteistöt sijaitsevat niin kaukana voimaloista, ettei voimaloiden melusta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta. 2 Melumallinnukset Valittajat ovat toimittaneet Akustiikka D. Siponen Ky:n (myöhemmin Siponen) 3.11.2015 päivätyn melumallinnuksen valituksensa tueksi. Mallinnuksen yhteenvedon mukaan tuulivoimalamalli on Gamesa G 128 5.0 MW. Melumallinnuksessa on käytetty A-taajuuspainotettua takuuarvoa 110,3 db, joka saavutetaan tuulennopeudella 8 m/s mitattuna 10 metrin korkeudella. Mallinnuksessa on vertailu tehty kolmella eri tavalla, joissa tapauksessa A ei ole huomioitu laskentastandardin virherajan 95 % luottamusväliä eikä tuulivoimaloiden merkityksellisestä sykinnästä aiheutuvaa häiritsevyystekijää. Mallinnustapauksessa B on huomioitu laskentastandardin virherajan 95 %:n luottamusväli. Mallinnustapauksessa C on huomioitu mallinnusstandardin virherajan 95 % luottamusväli ja tuulivoimaloiden merkityksellisestä sykinnästä aiheutuva häiritsevyyskorjaus. Valituksenalaista päätöstä valmisteltaessa on tuossa vaiheessa uusimpana mallinnuksena ollut käytössä Numerola Oy:n 8.9.2015 päivätty mallinnus. Sen mukaan melumallinnuksen lähtötietoina on käytetty standardin IEC TS 61400-1 mukaisten mittausten perusteella määriteltyjä ja valmistajan ilmoittamia äänitehotason tunnus- tai takuuarvoja. Tiivistelmän mukaan tuulivoimaloiden melutaso on laskettu lähtömelutasoa 107,5 db(a) vastaavalla taajuusjakautumalla. Melumallinnuksen epävarmuus on tarkastelussa ja ohjeistuksessa sisällytetty laskennassa käytettyyn tuuliturbiinin melupäästön arvoon, jolloin mallinnuksia voidaan suoraan verrata suunnitteluohjearvoihin ilman erillistä epävarmuustarkastelua. Jos mallinnuksia vertaillaan lähtömelutason erilaisuudesta huolimatta, vertailuun tulee Siposen mallin A tulokset suhteessa Numerolan tuloksiin.

Siposen mallinnuksen tuloksena kiinteistön K 1 äänitaso oli 47.7 db(a), K 2 kiinteistön 42,5 db(a), K3 kiinteistön 35,3 db(a) ja kiinteistön K4 40,4 db(a). Numerolan selvityksessä vastaavat luvut ovat: K1 44,7 db(a), K2 39,6 db(a), K3 32,3 db(a) ja K4 37,5 db(a). Kiinteistöjen K1 ja K2 omistajat eivät ole vaatineet mittausten suorittamista. Melumallinnusten johtopäätösten erilaisuus saattaa selittyä suurelta osin mainitusta lähtökohtien erosta. Salon rakennus- ja ympäristövalvonnan käsityksen mukaan muutoksenhakuvaiheessa tulisi harkita selvityksen hankkimista siitä, millä melutason lähtöarvoilla mallinnukset olisi tullut tehdä. Siposen mallinnuksesta ilmenee, että Märynummen alueella on suoritettu muutamia lyhytaikaisia ulkomelun keskiäänitasonmittauksia. Havaintoja on Siposen raportissa analysoitu siten, ettei niiden perusteella voida sanoa mitään lopullista, koska mittausjaksot ovat liian lyhyet. Mittaustulokset antavat Siposen mukaan vahvaa viitettä siitä, että alueen tuulivoimaloiden melu sisältää merkityksellistä sykintää. Valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 sekä sen perustelumuistion mukaan mallinnustuloksiin ei tehdä mahdollisesta sykinnästä tai kapeakaistaisuudesta johtuvaa häiritsevyyskorjausta. Korjaus voidaan tehdä mitattuihin tuloksiin, jos on todettu, että ääni on kapeakaistaista tai sykkivää. 3 Noisere/Noicecontrol/Vesa Viljasen asiantuntijalausunto (Viljanen) Viljasen lausunto on päivätty 15.12.2015. Viljanen toteaa, että kaupungin ympäristöterveydenhuollon mittaustulos kiinteistön Hirvitie 190 kohdalla on virheellinen, koska tuulen nopeus on ollut vain 4 metriä sekunnissa. Viljanen toteaa vielä, että kaupungin ympäristöinsinööri olisi tuonut esille melumallinnuksen ja edellä mainitun ympäristöterveydenhuollon suorittaman melumittaustuloksen osoittavan, että melu ei ylitä viranomaisarvoja asuinalueilla. Lausunnossaan Viljanen esittää väitteen, että rakennus- ja ympäristölautakunta olisi tehnyt päätöksensä näiden puutteellisten ja väärien tietojen pohjalta. Tähän voidaan todeta, että lautakunnan esittelytekstissä ei ole mainintaa Viljasen esittämästä ympäristöterveydenhuollon toimittamasta mittauksesta eikä myöskään ympäristöinsinöörin kannanotosta. Lautakunta on perustanut päätöksensä siihen, että mittauksia vaatineiden kiinteistöjen etäisyys voimaloista on ollut niin pitkä, ettei kohtuutonta tuulivoimalamelusta aiheutuvaa rasitusta ilmeisesti tapahdu. Viljasen lausunnossa vertaillaan Numerolan ja Siposen mallinnustuloksia ja pidetään Siposen tuloksia luotettavampina. Näyttää kuitenkin siltä, että Viljasen ja Siposen tulkinnat voimalan lähtömelusta ovat keskenään ristiriidassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on Märyn neljännen tuulivoimalan

suunnittelutarveratkaisua käsitellessään laajasti perehtynyt Numerolan, Siposen ja Viljasen kannanottoihin. Tämän vuoksi on perusteltua selvittää lautakunnan käsittelyä tässä kohdassa. Suunnittelutarveratkaisun koskeva valitus tutkitaan Turun hallinto-oikeudessa. 4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyt Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.10.2015 tehnyt myönteisen suunnittelutarveratkaisun Märynummen alueelle sijoitettavasta neljännestä tuulivoimalasta. Tästä päätöksestä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen, jolle kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut lausunnon 23.2.2016. Lausunnossa käsitellään Siposen mallinnuksen ja Numerolan mallinnuksen eroavaisuuksia seuraavasti: Melumallinnuksen arviointi Valittajien keskeinen valitusperuste on, että melumallinnuksia ei ole tehty oikein. Valituksen tueksi valittajat ovat tilanneet Akustiikka D. Siponen Ky:ltä uudet melumallinnukset perusteluineen. Siponen pyrkii osoittamaan, että melumallinnuksessa ei ole käytetty tuulivoimalan valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa vaan ns. äänitehotasoa ilman epävarmuuskorjausta. melumallinnuksiin pitää liittää ns. epävarmuustekijä +2dB koskien lähtömelutasoa. mallinnettuihin meluarvoihin tulee liittää 5 db:n sanktio johtuen melun merkityksellisestä sykinnästä ja kapeakaistaisuudesta. Salon kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole mahdollisuutta ottaa kantaa siihen, vastaako Numerolan mallinnuksessa käyttämä 107,5 db:n lähtömelutaso turbiinille Gamesa G128 valmistajan takuuarvoa. Numerolan mukaan arvo perustuu valmistajalta saatuun seuraavaan tietoon: "We have measurements for the G128 available, but for the G132 we are not ready with the measurement campaign yet. We warrant the sound power level according to the IEC standard 61400-14 for all our turbines even if we have not yet performed the measurements." Siponen ilmoittaa käyttäneensä omissa mallinnuksissaan takuuarvona 110,3 db. Kaupunki on saanut asiassa Numerolalta seuraavan selvityksen: Huomasimme, että Ramboll on käyttänyt joissakin melumallinnuksissa turbiinille G128 lähtömelutasoa 110,3 db(a). Rambollin raporttien perusteella taso on saatu lisäämällä 2 db ilmoitettuun melutasoon 108,3 db(a). Ilmeisesti Siposen lausunnossaan käyttämä arvo on saatu Rambollin selvityksistä. Myös meillä on Gamesalta saatu dokumentti, jossa melutasoksi ilmoitetaan 108,3 db(a), mutta tämä dokumentti on vanhentunutta tietoa vuodelta 2013. Viimeisin Gamesalta saamamme tieto on 107,5 db(a).

Epävarmuustekijän liittämisen perusteluissaan Siponen viittaa Ympäristöministeriön ohjeeseen Tuulivoimaloiden melun mallintaminen (2/2014), jonka johdanto-osassa on todettu: Melumallinnuksen epävarmuus sisällytetään laskennan lähtöarvoina käytettyyn tuulivoimaloiden melupäästön lukuarvoon. Siponen tulkitsee edellä olevan siten, että 95 %:n luottamusvälillä 2 db:n epävarmuustekijä tulisi lisätä valmistajan ilmoittamaan takuuarvoon. Kun Siponen tulkitsee takuuarvoksi 110,3 db, hän lisää siihen vielä epävarmuuskorjauksen (+2 db) toiseen kertaan, mikä tarkoittaa lukuarvoa 112,3 db mallinnuksen lähtötietona. Ministeriön ohjetta tulkitaan kuitenkin yleensä siten, että epävarmuustekijä on jo mukana valmistajan ilmoittamassa takuuarvossa. Tämä ilmenee mm. oppaan (2/2014) sivuilla 9 ja 13, joista esimerkkinä kohta 4.1.1. sivulla 13: Melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus. Myös valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 määritellään melupäästön takuuarvolla tarkoitettavan tuulivoiman laitteiston valmistajan ilmoittamaa saman tuulivoimalatyypin melupäästön hajonnasta johtuvan epävarmuuden huomioivaa varmuusarvoa. Edellä olevaan perustuen näyttää siltä, että valittajien käyttämä asiantuntija Siponen on mallinnustensa pohjaksi ottanut väärän lähtömeluarvon (110,3 db, Siponen sivu 7) ja lisännyt siihen vielä epävarmuustekijän +2 db. Kun Numerolan mukaan turbiinitoimittaja Gamesa ilmoittaa lähtömeluarvon 107,5 db olevan ns. takuuarvon, ei epävarmuustekijää tule lisätä mallinnuksen lähtömeluarvoon. Näin ollen kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että hakijan toimittamat melumallinnukset (uusi voimala yksinään sekä kaikki neljä voimalaa suhteessa kolmeen jo toimivaan voimalaan) on laadittu ns. epävarmuustekijän osalta ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Mikäli mallinnuksessa käytetty lähtömeluarvo ei jostakin syystä vastaisi valmistajan takuuarvoa, saattaisi olla perusteltua liittää Siposen esittämä epävarmuuskorjaus lähtömeluarvoon. Lautakunta pitää kuitenkin Numerolan mallinnuksia oikeina ja riittävinä kyseisessä tapauksessa eikä väitetyillä lähtöarvojen eroilla ole merkitystä päätelmien tasolla, sillä valittajien esittämä ja Siposen laatima melumallinnus 110,3 + 2 db lähtömelutasolla osoittaa, ettei käsittelyssä oleva neljäs voimala merkitse minkään asunnon tai loma-asunnon kohdalla edes näin laaditulla mallinnuksella 40 db:n ohjearvon ylittymistä (lukuun ottamatta hakijatahon kumppaneita). Lautakunnan näkemyksen mukaan Siposen mallinnuksessa epävarmuustekijä on otettu huomioon vähintäänkin kahdesti, ensin takuuarvossa ja sitten vielä erillisenä lisäyksenä, joten näin laadittuna mallinnus ei vastaa Ympäristöministeriön mallinnusohjetta. Siponen on tehnyt valittajien pyynnöstä myös mallinnuksen, jossa edellä kuvattujen lähtömeluarvojen korotuksen lisäksi mallinnukseen on lisätty vielä 5 db perustuen olettamukseen ja Viljasen havaintoihin, että alueella

käytössä olevat voimalat saattaisivat tuottaa meluasetuksen tarkoittamaa impulssimaista ja kapeakaistaista melua. Siposen lausunnon mukaan kohdassa 4.2 Havaintoja esitetään, että ministeriön ohjeistuksen mukaan mahdollisesta merkityksellisestä sykinnästä johtuen pitäisi mallinnuksissa huomioida + 5dB:n häiritsevyyskorjaus (sanktio). Tällä ilmeisesti viitataan ministeriön oppaaseen vuodelta 2012. Sen jälkeen on kuitenkin annettu tarkennettu ohje mallinnusten suorittamisesta (2/2014), jossa todetaan asiaan liittyen sivulla 13: "Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä (huom. mallinnettaessa) edellytetä." Meluasetuksen (vnp 1107/2015) 5 :n mukaan mahdollisesta amplitudimodulaatiosta johtuva sanktio lisätään vain valvontamittauksissa. Ohjeen (2/2014) mukaan melun mahdollisesta kapeakaistaisuudesta johtuva sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/ tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuutta ei kyseisen voimalatyypin kohdalla ole tunnistettu eikä näin ollen ole perusteltua lisätä sanktiota mallinnuksiin. Lyhytaikaisiin mittauksiin vedoten Siponen on yhteenvedossaan kuitenkin todennut, että ( näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että ) alueen tuulivoimaloiden melu sisältää myös kapeakaistaisia komponentteja. Raportin kohdassa 5.1.2 hän kuitenkin toteaa, ettei Gamesan G128 voimalan melu ole kapeakaistaista. Asetuksen mukaan mahdollisesta impulssimaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta johtuvaa +5 db:n sanktiota sovelletaan vain valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen, joten mallinnusohjeen ja asetuksen määräykset ovat samansuuntaiset ja yksiselitteiset. Sanktio voisi siis käytännössä tulla sovellettavaksi vain, jos valvontamittauksissa todetaan melun olevan luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista. (Jos näin saaduilla arvoilla tulisi asetuksen ohjearvojen ylityksiä altistuvassa kohteessa, voisi valvontaviranomainen antaa toimintaa koskevia määräyksiä.) Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa edellä olevaan viitaten, että valittajien asiantuntijalausunnon perusteella ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että mallinnuksiin olisi tullut lisätä melun mahdollisesta kapeakaistaisuudesta tai merkityksellisestä sykinnästä johtuvaa sanktiota. Hakemukseen liittyvät melumallinnukset on tehty oikein ja muodostavat hyvän pohjan suunnittelutarveratkaisun tekemiselle. Liite ja oheisaineisto Liitteenä etäisyyskartta.oheisaineistona ovat valituskirjelmä ja sen liitteenä olevat Siposen ja Viljasen raportit sekä Numerolan selvitys 8.9.2015.

Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa Vaasan hallinto-oikeudelle valmistelun mukaisen lausunnon. Lautakunnan käsityksen mukaan valituksissa ei saateta todennäköiseksi sitä, että Märynummen tuulivoimaloiden melu aiheuttaa ympäristönsuojelulaissa ja naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.