Tuulivoimakohteen melu- ja välkemallinnus: Isovuori - Orimattila. Erkki Heikkola Numerola Oy. NUMEROLA OY PL 126 (Piippukatu 11), Jyväskylä

Transkriptio

1 Tuulivoimakohteen melu- ja välkemallinnus: Isovuori - Orimattila Erkki Heikkola Numerola Oy

2 Tulosten käyttö- ja jakeluoikeudet Tämä raportti on luottamuksellinen ja laadittu yksinomaan raportissa mainitun vastaanottajan käyttöön. Asiakas voi kuitenkin käyttää tämän selvityksen tuloksia lähtötietoina raportissa mainitun kohteen tuulivoimaan liittyvissä jatkoselvityksissä ja suunnittelutyössä (ympäristöselvitykset, kaavoitus jne.) sekä hankkeiden toimijoiden valinnassa. Tulosten jakelu selvitysten osapuolille (esim. hankekehittäjä, kaavoittaja, viranomaiset) on myös sallittu luottamuksellisena, mutta tieto jakelusta on toimitettava Numerola Oy:lle. Muutoin aineiston esittely ja jakaminen edellyttää Numerolan lupaa. 2

3 Projektiraportin nimi ja kirjoittajat Tuulivoimakohteen melu- ja välkemallinnus: Isovuori - Orimattila Erkki Heikkola, Numerola Oy Vastaanottaja NWE Sales Oy Kimmo Kaila Aineiston käyttöoikeus Sisältää Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssin - versio ( alaista materiaalia. Tiivistelmä Tämä raportti sisältää Orimattilan kaupungin alueella sijaitsevan Isovuoren tuulivoimakohteen melu- ja välkevaikutuksen arvion. Tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso lasketaan valmistajan ilmoittamilla turbiinin melupäästön arvoilla noudattaen Ympäristöministeriön julkaisemaa mallinnusohjeistusta. Melu- ja välkeanalyysien tuloksien arvioinnissa käytetään Ympäristöhallinnon esittämiä ohjearvoja tuulivoimarakentamisen suunnitteluun. Paikka ja aika Jyväskylä Projektin vastuuhenkilöt Erkki Heikkola Asiatarkastus Pasi Tarvainen 3

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tuulivoimaloiden melu Melumallinnusohjeistus Ohjearvot Kokonaismelun mallinnus Matalataajuisen melun mallinnus Välkevarjostus Ohjearvot Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto Välkevarjostusvaikutus

5 1 Johdanto Tässä selvityksessä arvioidaan Orimattilan kaupungin alueelle suunnitellun Isovuoren tuulivoimakohteen aiheuttaman äänen ja välkevarjostuksen vaikutusta. Kohteeseen sijoitettavien neljän turbiinin paikat on esitetty kuvassa (Kuva 1) ja koordinaatit on annettu taulukossa (Taulukko 1). Analyysit perustuvat turbiinityypin Nordex N131 (nimellisteho 3.0 MW) teknisiin tietoihin. Turbiinin roottorin halkaisija on 131 m ja napakorkeus 144 m. Taulukko 1: Turbiinien sijaintikoordinaatit ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa. Turbiini E N T T T T Kuva 1: Tuulivoimaloiden sijainnit Isovuoren tuulivoimakohteessa. 5

6 2 Tuulivoimaloiden melu Tuulivoimalaitosten melu aiheutuu pääosin lapojen tuottamasta aerodynaamisesta laajakaistaisesta ( Hz) melusta 1,2. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat (esim. vaihteisto ja generaattori), jotka tuottavat pääosin mekaanista melua. Tätä on pystytty tehokkaasti vaimentamaan, kun taas lapojen aerodynaamiseen meluun on vaikeampaa vaikuttaa. Aerodynaaminen melu on hallitseva varsinkin suurilla turbiineilla. Tarkempia taustatietoja tuulivoimaloiden aiheuttaman melun syntymekanismeista, luonteesta ja vaikutuksista on koottuna julkaisuihin 1,2,3. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamiseen 4. Ohjeessa on annettu tietoja mallinnusmenettelyistä arvioitaessa tuulivoimaloiden aiheuttamaa melukuormitusta ympäristösuojelulain täytäntöönpanossa ja soveltamisessa, sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa menettelyissä. Ohjeissa määritellään yksityiskohtaisesti käytettävät mallit, niiden parametrit ja lähtötiedot sekä tulosten esittämistavat. Yksityiskohtainen ohjeistus on koettu tarpeelliseksi, jotta mallinnustulokset olisivat aina tekijöistä riippumatta vertailukelpoisia keskenään. Tämän raportin melumallinnus on toteutettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti. 2.1 Melumallinnusohjeistus Melumallinnuksen lähtötietona käytetään standardin IEC TS mukaisten mittausten perusteella määritettyjä ja valmistajan ilmoittamia äänitehotason tunnus- tai takuuarvoja (valmistajan ilmoittama declared value tai warranted level, jossa varmuus melupäästön mahdollisessa verifioinnissa on noin 95 %). Äänitehotasot on ilmoitettava 1/3-oktaaveittain keskitaajuuksilla 20 Hz Hz ja oktaaveittain keskitaajuuksilla 31,5 Hz Hz, ja ne tulee olla saatavilla 10 m:n referenssikorkeutta vastaavilla tuulen nopeuksilla 8 m/s ja 10 m/s. Melumallinnuksen epävarmuus on tarkastelussa ja ohjeistuksessa sisällytetty laskennassa käytettyyn tuuliturbiinien melupäästön arvoon, jolloin mallinnustuloksia voidaan suoraan verrata suunnitteluohjearvoihin ilman erillistä epävarmuustarkastelua, ja äänen etenemisen ja ympäristöolosuhteiden mallinnukseen voidaan käyttää vakioituja sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Lisäksi tiedossa tulee olla melupäästöön mahdollisesti liittyvät erityisen häiritsevät melukomponentit: melun kapeakaistaisuus, melun impulssimaisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän vaikutukset oletetaan sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä mallinnusohjeistuksessa edellytetä niiden erillistä tarkastelua. Mikäli tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisia komponentteja, laskennan lähtöarvoihin voidaan lisätä sanktio. Tässä yhteydessä käytettävän turbiinityypin (Nordex N131) melupäästön ei tiedetä sisältävän tonaalisia komponentteja, joten lähtöarvoina käytetään valmistajan takuuarvoja sellaisenaan. Äänen etenemislaskennassa käytetään ohjeen mukaisia ISO standardiin perustuvia sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Maaston pinnan laatu ja muoto otetaan mallinnuksessa erillisinä huomioon. 1 C. Di Napoli: Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, Suomen Ympäristö 4, S. Uosukainen: Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT Tiedotteita 2529, D. Siponen: Noise Annoyance of Wind Turbines, VTT Research Report VTTR , Ympäristöministeriö: Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, Ympäristöhallinnon ohjeita

7 Lisäksi pienitaajuisen äänen eteneminen tulee mallintaa erikseen ohjeistuksessa määritellyn erillislaskennan avulla, joka perustuu myös ISO standardin mukaiseen laskentaan. Laskennassa otetaan huomioon geometrinen etäisyysvaimennus sekä ohjeistuksen mukaiset ilmakehän absorption ja maastovaikutuksen parametrit. Pienitaajuisen äänen tarkastelu tehdään erikseen 1/3-oktaaveittain taajuusalueella Hz melulle merkittävimmin altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella. Laskennan tarkoituksena on tuottaa tieto ulkomelutasoista terssikaistoittain, joiden perusteella voidaan arvioida rakennuksen sisämelutaso oletetulla ääneneristävyydellä. 2.2 Ohjearvot Valtioneuvosto on antanut päätöksessään 993/1992 melutason yleiset ohjearvot 5. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot määritetään melun A- painotettuina päivä- (klo 07-22) ja yöajan (klo 22-07) ekvivalenttimelutasoina ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Valtioneuvoston päätös on lainvoimainen. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoiman suunnittelulle 6 on määritelty vastaavat ohjearvot tuulivoimatuotannon suunnittelulle. Ympäristöhallinnon antamat suunnitteluohjearvot eivät ole lainvoimaisia. Sekä valtioneuvoston päätöksen että ympäristöhallinnon antamissa ohjearvoissa määritellään, että mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai että se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista. Uuden melumallinnusohjeistuksen mukaan näiden vaikutusten oletetaan lähtökohtaisesti sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niihin liittyvää sanktiota edellytetä tehtäväksi. Suositusarvot on koottuna taulukkoon (Taulukko 2). Taulukko 2: Mallinnustulosten arvioinnissa sovellettavat ohjearvot. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla (VNp993/92) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla (VNp993/92) Asumiseen käytettävät alueet, loma-asumiseen käytettävät alueet taajamissa, virkistysalueet (Ympäristöhallinnon ohjeita ) Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet, luonnonsuojelualueet (yöarvoa ei sovelleta) (Ympäristöhallinnon ohjeita ) Päivä L Aeq [db] Yö L Aeq [db] Mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunut, mallinnustuloksiin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista. 5 VNp 993/92. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Annettu Ympäristöhallinnon ohjeita : Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöministeriö,

8 Tuulivoimaloiden aiheuttaman matalataajuisen melun arviointiin ei ole Suomessa annettu ohjearvoja. Asumisterveysohje antaa ohjeelliset enimmäisarvot pienitaajuiselle yöaikaiselle melulle sisätiloissa 7. Ohjearvot on annettu terssikaistoittain painottamattomille äänitasoille, ja ne on lueteltu taulukossa (Taulukko 3). Ohjeistuksen mukaiset mallinnustulokset vastaavat pienitaajuisen melun tasoa ulkotiloissa, joten ne eivät ole suoraan verrannollisia Asumisterveysohjeen arvoihin. Ulkomelutasojen avulla voidaan kuitenkin arvioida sisämelutasoja kun rakennuksen vaipan ääneneristävyys tunnetaan riittävällä tarkkuudella. Taulukko 3: Asumisterveysohjeen ohjearvot sisämelulle terssikaistoittain. Desibeliarvot ovat taajuuspainottamattomia. Taajuus [Hz] , Äänitaso [db] Kokonaismelun mallinnus Tuulivoimaloiden kokonaismelun mallinnus on suoritettu SoundPLAN-ohjelmistolla (versio 7.2) ISO laskentastandardin mukaisesti. Mallinnuksessa tuuliturbiinina on käytetty 3 MW:n Nordex N131 -turbiinia napakorkeudella 144 m (roottorin halkaisija 131 m), jonka lähtömelutaso on 104,5 db(a) tuulen nopeudella 8 m/s 10 m referenssikorkeudella. Laskennassa on käytetty valmistajan ilmoittamia turbiinin äänitehotasoja 1/3-oktaaveittain. Näyttöä turbiinityypin melun kapeakaistaisuudesta, impulssimaisuudesta tai amplitudimodulaatiosta ei ole tiedossa, joten siihen liittyvää sanktiota ei ohjeistuksen mukaan tule huomioida. Maaston korkeusaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen aineistoa Korkeusmalli 25 m, jonka pystysuuntainen tarkkuus on 2 m ja vaakasuuntainen resoluutio 25 m. Melutasot tuulivoimaloiden ympäristössä laskettiin hilapisteistöön, jonka korkeus on (ohjeistuksen mukaisesti) 4 m maanpinnasta ja vaakaresoluutio 10 m. Ilmakehän absorption aiheuttama vaimennus, äänen suuntaavuus ja sääolosuhteiden vaikutus äänen etenemiseen on määritetty Ympäristöministeriön ohjeistusten mukaisesti. Tuulivoimaliden sijoituspaikan ympäristössä olevan metsämaaston vaikutuskertoimena on käytetty arvoa 0,4 ja vesialueilla arvoa 0,0. Korkeuserot tuulivoimaloiden ja melulle altistuvien rakennusten välillä on alle 60 m, joten maanpinnan muotoon liittyvää korjausta ei ole tehty. Akustisen laskennan lähtötiedoista ja parametreista on tehty yhteenveto liitteeseen 1. Meluvaikutus Turbiinien aiheuttama mallinnettu A-painotettu kokonaisäänitaso on esitetty karttakuvana (Kuva 2). Alueen rakennustieto perustuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoon, jossa on eritelty alueen asuinrakennukset ja loma-asunnot. Kuvaan on merkitty A-painotettujen äänitasojen 35 db, 40 db, 45 db ja 50 db mukaiset vyöhykkeet. Nämä ovat tulosten arvioinnissa käytettäviä ohjeellisia melutasoja. 7 Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita

9 Läheisyydessä olevien asuin- ja lomarakennuksien kohdalla melutasot ovat alle 40 db(a), joten valtioneuvoston päätöksessä asetetut ohjearvot eivät ylity db(a):n vyöhykkeellä on yksi lomarakennus (vertailukiinteistö K6), jonka kohdalla mallinnettu melutaso on 35,5 db(a). Kuva 2: A-painotetut äänitasot tuulivoimaloiden ympäristössä äänitehotasolla 104,5 db(a) ja vertailukiinteistöjen sijainnit suhteessa tuulivoimaloihin. 2.4 Matalataajuisen melun mallinnus Matalataajuisen melun laskenta on suoritettu Ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti 4. Laskennan lähtötietona on käytetty turbiinin ilmoitettuja taajuuspainottamattomia äänitehotasoja L W terssikaistoittain taajuuksilla Hz. Laskennan tuloksena saadaan painottamattomat ulkomelutasot taajuuskaistoittain melulle altistuvissa kohteissa. Taulukossa (Taulukko 4) on määritelty seitsemän vertailukiinteistöä tuulivoimaloiden ympäristöstä, joiden kohdilla matalataajuisen melun tasoja tarkastellaan tarkemmin. Vertailukiinteistöjen paikat on merkitty myös melukarttaan (Kuva 2). 9

10 Taulukko 4: Vertailukiinteistöjen koordinaatit. Kiinteistö TM35 lat TM35 lon K K K K K K K Meluvaikutus Matalataajuisen melun arvioinnissa käytetään Suomen asumisterveysohjeissa määriteltyjä taajuuskohtaisia ohjearvoja, jotka antavat ohjeelliset yöaikaiset sisämelutasot pienitaajuiselle melulle (Taulukko 3). Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen mallinnus antaa matalataajuisen ulkomelun tasot voimaloita lähimpien kiinteistöjen kohdilla. Tulokset eivät siis ole suoraan vertailukelpoisia ohjearvojen kanssa, vaan pitää huomioida myös rakennusten ulkovaipan ääneneristävyys. Ympäristöministeriön ohjeiden mukainen matalataajuisen melun laskenta perustuu Tanskan ympäristöhallinnon ohjeissa esitettyyn menetelmään 8, jonka parametreihin on tehty joitakin Suomen olosuhteisiin perustuvia tarkennuksia. Tanskan menetelmässä on määritelty rakennuksen ääneneristävyysparametri (ΔL σ ) taajuuskaistoittain, jolloin saadaan laskettua myös sisämelutasot ja ohjearvoihin verrannolliset mallinnustulokset. Sisämelutasojen laskennassa käytämme julkaisussa 9 esitettyjä arvoja (Taulukko 5), jotka on määritelty Tanskan ympäristönsuojelulaitoksen (Danish EPA) suorittamien mittausten ja vertailujen perusteella. Nämä arvot ovat selkeästi alhaisempia kuin Tanskan ympäristöhallinnon ohjeissa annetut vastaavat arvot 8. Taulukko 5: Viitteessä 9 annetut rakennuksen ääneneristävyyden arvot taajuuskaistoittain. Taajuus [Hz] , Ääneneristävyys [db] 3,6 4,6 6,7 7,6 10,3 14,2 17,5 18,4 17,5 18,6 22,4 Melutasoja tarkastellaan aiemmin määriteltyjen vertailukiinteistöjen K1 K7 paikoilla. Lisäksi lasketaan sisämelutasot eniten melulle altistuvassa kohteessa käyttäen taulukon (Taulukko 5) mukaisia ääneneristysarvoja, ja verrataan näitä tuloksia Asumisterveysohjeen ohjearvoihin. 8 J. Jakobsen: Danish Regulation of Low Frequency Noise from Wind Turbines, Journal of Low Frequency Noise, Vibration and Active Control 31(4), D. Hoffmeyer, J. Jakobsen: Sound insulation of dwellings at low frequencies, Journal of Low Frequency Noise, Vibration and Active Control 29(1),

11 Turbiinien aiheuttama matalataajuinen ulkomelutaso vertailukiinteistöjen K1-K7 kohdilla taajuuskaistoittain ja ilman taajuuspainotusta on lueteltu taulukossa (Taulukko 6). Taulukkoon on eritelty ohjeistuksen mukaisesti lasketut ulkotilojen melutasot. Korkeimmat matalataajuisen melun tasot kohdistuvat kiinteistöön K6, jonka kohdalla on laskettu myös sisämelutasot ja verrattu niitä Asumisterveysohjeen arvoihin (Kuva 3). Kun otetaan huomioon rakennuksen ääneneristävyys melutasot jäävät selkeästi ohjearvojen alapuolelle koko taajuusvälillä. Taulukko 6: Matalataajuisen ulkomelun äänitasot vertailukiinteistöjen kohdilla. taajuus , K1 47,0 46,7 44,0 44,1 42,9 41,9 38,9 38,9 35,2 32,3 K2 46,7 46,3 43,6 43,8 42,6 41,5 38,6 38,6 34,9 32,0 K3 47,1 46,7 44,0 44,2 43,0 41,9 39,0 39,0 35,3 32,4 K4 41,7 41,4 38,7 38,8 37,6 36,5 33,5 33,4 29,6 26,4 K5 45,6 45,3 42,6 42,8 41,5 40,5 37,5 37,5 33,8 30,9 K6 48,0 47,7 45,0 45,2 43,9 42,9 39,9 39,9 36,3 33,4 K7 42,2 41,8 39,1 39,3 38,0 37,0 33,9 33,9 30,1 27, Ohjearvot K , Kuva 3: Matalataajuisen sisämelun tasot vertailukiinteistön K6 kohdalla, johon kohdistuu korkeimmat melutasot. 11

12 3 Välkevarjostus 3.1 Ohjearvot Tuulivoimaloiden välkevarjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Ympäristöministeriön julkaisemassa tuulivoimapuiston suunnittelun ohjeissa suositellaan käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkemäärien osalta 6. Tanskassa on määritetty vuotuisen välketuntimäärän raja-arvoksi 10 h, Ruotsissa vastaava suositusarvo on 8 h. Mikäli välketuntien arvioinnissa käytetään laskennallista maksimituntimäärää, voidaan välkevaikutuksien ohjearvona käyttää Saksassa käytettävää 30 h raja-arvoa. Tässä raportissa analysoitu välkevaikutus vastaa todellista odotettavissa olevaa välketuntimäärää, ja näin ollen suunnitteluohjearvona käytetään 8 ja 10 tuntia. 3.2 Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto Isovuoren tuulivoimaloiden aiheuttama vilkkuva varjostus (shadow flicker) arvioitiin geometrisella laskentamallilla, joka huomioi auringon paikan vuoden eri aikoina, tuulivoima-alueen maastonmuodot sekä tuuliturbiinien dimensiot (Numerola Oy:n implementoima malli). Laskennan tuloksena saadaan tieto siitä, kuinka monta tuntia vuodessa alueen eri kohteet ovat vilkkuvan varjostuksen alaisena. Tulosta havainnollistetaan tasa-arvokäyrästöllä, jonka perusteella voidaan arvioida varjostusvaikutusta tarkastelualueella. Laskennassa on käytetty turbiinimallia, jonka napakorkeus on 144 m ja roottorin halkaisija 131 m. Tarkastelualueiden maanpinnan korkeuserot on saatu Maanmittauslaitoksen korkeusmallista 25 m. Korkeusdatan resoluutio on 25 m ja tarkkuus 2 m. Laskennassa huomioitiin korkeuserot siten, että jos auringon, turbiinin ja tarkastelupisteen kautta kulkeva jana leikkaa maanpintaa, niin varjostusta ei esiinny. Varjostusvaikutus laskettiin 2 m korkeudelle maanpinnasta sekä 3000 m etäisyydelle jokaisesta turbiinista, mikä on riittävän suuri etäisyys tässä tarkasteltujen turbiinien tapauksessa. Auringonpaistekulman rajana horisontista käytettiin kolmea astetta, jonka alle menevää säteilyä ei oteta huomioon varjostuksessa. Todelliseen välkevaikutukseen vaikuttavat turbiinien käyttöaste, puusto ja paikallinen säätila (pilvisyys ja tuulisuus). Jos esimerkiksi tuulen suunta on kohtisuorassa auringon ja tarkastelupisteen välistä linjaa vasten, ei varjostusvaikutusta esiinny. Varjostuksen laskennassa turbiinin orientaatio voidaan määrittää, jolloin roottori oletetaan tiettyyn suuntaan asetetuksi ympyrätasoksi. Laskenta on suoritettu kuudella eri turbiinien orientaatiolla. Tämä vastaa 12 tuulen suuntasektorin varjostustuloksia, sillä vastakkaiset tuulensuunnat aiheuttavat välkkeen kannalta efektiivisesti saman roottorin orientaation. Kullakin tuulen suunnalla laskettua välketuntimäärää on skaalattu Suomen tuuliatlaksesta saatavan suuntasektorin esiintymisfrekvenssillä ja suuntakohtaisesta nopeusjakaumasta määritellyn yli 3 m/s tuulennopeuden ajallisella osuudella. Alle 3 m/s tuulessa turbiinit ovat tyypillisesti paikallaan, jolloin roottorin pyörimisestä aiheutuvaa valon välkkymistä ei esiinny. Tuuliatlaksen tuulisuusestimaatti on otettu tuulivoimapuiston alueelta korkeudelta 150 m, ja niiden perusteella lasketut suuntasektorikohtaiset ajat yli 3 m/s tuulelle on lueteltu taulukossa (Taulukko 8). Paikallinen pilvisyys on huomioitu skaalaamalla eri roottoriorientaatioilla laskettuja varjostusaikoja Kouvolan Utin mittausasemalta mitattujen auringonpaistetuntien suhteellisella osuudella teoreettisesta 12

13 maksimipaistetuntien määrästä 10. Utin mittausten perusteella lasketut kuukausittaiset auringonpaisteen todennäköisyydet on koottuna taulukkoon (Taulukko 7). Suuntakohtaisesti skaalatut välketuntimäärät yhteen laskien saadaan arvio todellisesta, säätilan huomioonottavasta välketuntimäärästä tarkastelualueella. Taulukko 7: Auringonpaisteen kuukausittaiset todennäköisyydet Utin sääasemalta. Kuukausi Auringonpaisteen todennäköisyys Tammikuu 0,153 Helmikuu 0,273 Maaliskuu 0,345 Huhtikuu 0,437 Toukokuu 0,506 Kesäkuu 0,435 Heinäkuu 0,494 Elokuu 0,424 Syyskuu 0,334 Lokakuu 0,211 Marraskuu 0,123 Joulukuu 0,092 Taulukko 8: Suuntasektorikohtaiset osuudet yli 3 m/s tuulennopeuksille Suomen tuuliatlaksen perusteella. Suuntasektori 0/180 30/210 60/240 90/ / /330 Yli 3 m/s osuus 0,153 0,194 0,164 0,143 0,136 0, Välkevarjostusvaikutus Kuvassa (Kuva 4) on esitetty mallinnettu arvio Isovuoren tuulivoimaloiden todellisten välketuntien vuotuisesta määrästä. Suositusraja-arvona käytetään Ruotsissa käytettävää 8 tuntia. Yli 8 tunnin välkevarjostusalue ulottuu suurimmillaan noin m:n etäisyydelle tuulivoimaloiden pohjoispuolelle ja reilun 1 km etäisyyksille turbiinien kaakkois- ja lounaispuolille. Analyysitulosten perusteella hieman yli 10 tunnin vuotuinen välke kohdistuu vertailukiinteistön K6 kohdalle tunnin välkevaikutus kohdistuu vertailukiinteistöille K2 ja K5 sekä muutamalle niiden lähellä sijaitsevalle kiinteistölle. Muiden rakennusten kohdalla välketuntien määrä alittaa 8 tunnin ohjearvon. On syytä huomioida, ettei puustoa, joka Suomen 10 Pirinen P. et al., Tilastoja Suomen ilmastosta , Raportteja 2012:1, Ilmatieteen laitos. 13

14 olosuhteissa rajoittaa huomattavasti turbiinien näkyvyyttä ja välkevaikutusta, ole välkemallinnuksessa otettu huomioon. Kuva 4: Laskennallinen arvio tuulivoimapuiston aiheuttamasta todellisesta välketuntien määrästä. Vertailukiinteistöille K2, K5 ja K6 kohdistuvien välkevaikutuksien ajoittuminen on taulukoitu erikseen kuukausien ja kellon ajan osalta kahden tunnin jaksojen suhteen (Taulukko 9-Taulukko 11). Vertailukiinteistön K2 kohdalla välketunnit ajoittuvat lähinnä huhti-toukokuulle ja heinä-syyskuulle aikaiseen aamuun klo Kiinteistöllä K5 välketunnit ajoittuvat kesäaamuille touko-heinäkuussa klo Kiinteistön K6 kohdalla välketunnit taas ajoittuvat pääosin maalis-toukokuulle sekä heinä-syyskuulle iltapäiville klo

15 Taulukko 9: Välkevaikutuksen ajoittuminen ja kesto minuutteina kiinteistön K2 kohdalla. Kellonaika Tammikuu Helmikuu :06 Maaliskuu :48 Huhtikuu :40 Toukokuu :42 Kesäkuu Heinäkuu :46 Elokuu :06 Syyskuu :53 Lokakuu :33 Marraskuu Joulukuu Yhteensä 0 0 2:57 6: :34 Taulukko 10: Välkevaikutuksen ajoittuminen ja kesto minuutteina kiinteistön K5 kohdalla. Kellonaika Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu :30 Kesäkuu :34 Heinäkuu :32 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä : :37 15

16 Taulukko 11: Välkevaikutuksen ajoittuminen ja kesto minuutteina kiinteistön K6 kohdalla. Kellonaika Tammikuu Helmikuu :12 Maaliskuu :53 Huhtikuu :27 Toukokuu :59 Kesäkuu :03 Heinäkuu :08 Elokuu :57 Syyskuu :59 Lokakuu :39 Marraskuu Joulukuu Yhteensä :59 4: :17 16

17 Liite 1: Yhteenveto melumallinnuksen tiedoista Tekijä: Vastaanottaja: Kohde: Erkki Heikkola, Numerola Oy Kimmo Kaila, NWE Sales Oy Isovuori - Orimattila, 4 tuulivoimalaa Mallinnusohjelma: SoundPlan, versio 7.2 Mallinnusmenetelmä: ISO Tuulivoimalan tiedot Valmistaja ja tyyppi Nimellisteho Napakorkeus Roottorin halkaisija Äänitehotaso Nordex N131 3 MW 144 m 131 m 104,5 db(a) (tuulennopeudella 8 m/s 10 m korkeudella) Valmistajan ilmoittama arvo, ei takuuarvo Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot Kapeakaistaisuus/ ei tonaalisuus Impulssimaisuus ei Merkityksellinen sykintä ei Laskennan parametrit Laskentakorkeus 4 m Laskentaruudun koko 10 m x 10 m Suhteellinen kosteus 70 % Lämpötila 15 C Maastoparametri 0 (vesialueet) 0,4 (maa-alueet) Meteorologinen korjaus 0 Maastomallin tiedot Lähde Vaakaresoluutio Pystyresoluutio Korkeusmalli 25 m, Maanmittauslaitos 25 m 2 m Melulle altistuvat kohteet (melutaso ylittää ohjearvon) Lomarakennukset 1 kpl Asuinrakennukset 0 kpl 17