Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen. KoneAgria Sampo Järnefelt

Samankaltaiset tiedostot
Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Maan kasvukunnon korjaaminen

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Peltomaan rakenteen arviointi

Toimiva maaperän mikrobisto

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Luomuliiton ympäristöstrategia

Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Baltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen

Karjanlannan käyttö nurmelle

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Kasvuohjelmaseminaari

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Kaura vaatii ravinteita

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Kasvuvoimaa maanparannusaineista. kerääjäkasveista. Elina-hanke Hollola Kaisa Riiko Baltic Sea Actio Group Järki hanke

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Envor Group Hämeenlinna

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Transkriptio:

Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen KoneAgria 8.10.2016 Sampo Järnefelt

Yrityksenä 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

1. Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä päästöillä ilmaan tai veteen.

Louhitaan kaivoksesta 2. Lannoittamiseen muutos Kuluttaa runsaasti fossiilista energiaa Ostetaan norjalaisilta vuosittain yli 200 M - raha pois Suomesta Vie maasta hiiltä ja vahingoittaa maaperää Itämeri- ja ilmastopäästöt

Louhitaan kaivoksesta 2. Lannoittamiseen muutos Kuluttaa runsaasti fossiilista energiaa Ostetaan norjalaisilta vuosittain yli 200 M - raha pois Suomesta Vie maasta hiiltä ja vahingoittaa maaperää Itämeri- ja ilmastopäästöt VILJELYKIERTO -MALLI JA OSAAMINEN RAVINTEET KIERTÄMÄÄN: korkealaatuinen viljelyosaaminen tärkeää, ravinteiden pitää löytää paikkansa. Älykästä ja hyödyllistä kierrätystä EI dumppaukselle

Raaka-ainelähteemme Biokaasu- ja etanoliteollisuus Metsäteollisuus Väkevöijät & lisäaineet

Maan kasvukunto (Jukka Rajala) Lämpö Valo Sade Tieto Taito Motivaatio Töiden ajoitus V I L J E L I J Ä Fysikaaliset tekijät Maalaji, rakenne, muruisuus, ilmavuus, vesitalous Biologiset tekijät Juuret, juurieritteet, pieneliöt, eloperäinen aines Kemialliset tekijät Happamuus, ravinteet, ravinteiden varastointikyky, suolapitoisuus Maan kivennäisaines V I L J E L Y T E K N I I K K A Kasvinvuorotus Muokkaus Lannoitus Kemialliset lannoitteet Orgaaniset lannoitteet Lanta Viherlannoitus Kasvinsuojelu

Maaperäbiologiaa Juurieritteet(sinisellä) ruokkivat mikrobeja, jotka ylläpitävät maan rakennetta ja ravinteiden vapautumista kasveille 9 Jones et al. 2009. Carbon flow in the rhizosphere: carbon trading at the soil root interface

Perusasiat kuntoon 1. Vesitalous kuntoon ojituksen ja pinnanmuotoilun avulla 2. Ehkäise maan tiivistymistä oikealla töiden ajoituksella, välttämällä märällä pellolla ajamista sekä alhaisilla (0,5 bar) rengaspaineilla 3. Poista haitalliset tiivistymät yhdessä syväjuuristen kasvien ja syväkuohkeutuksen avulla. 4. Ylläpidä monivuotista viljelykiertoa, jossa vuorottelevat yksi- ja monivuotiset kasvit, syyskasvit ja typensitojat. Hyödynnä alus- ja kerääjäkasveja.

14 ( )

Kasvukuntoa ja kannattavuutta kierrätyksestä

Maan happamuuden säätö ja hivenet Rakennekalkki Tehokkaampaa kuin louhittu kalkki Parantaa savimaan mururakennetta ja vähentää fosforin huuhtoumariskiä Kalkkituhka (Luomu) Kalkitusvaikutus kuin kalsiitti Lisäksi hiveniä (esim. Mn ja B Hivenet (Luomu) Kiseriitti (magnesiumsulfaatti), Mangaanisulfaatti, Boori Lietelannan hivenpaketti?

Maanparannusaineet syksyllä Hitaasti hajoavan eloperäisen aineksen lisäys Parantaa vedenpidätysja läpäisykykyä Lisää pieneliötoimintaa Pidättää ravinteita Parantaa muokkautuvuutta Vähentää eroosiota Lisää satoa ja vähemmän päästöjä. Positiivinen pöhinä parantaa myös maaperän ravinteiden saatavuutta kasveille.

Kuitulietteistä maanparannuskuituja Esimerkki Kotkan Ravinnekuitu 50km päähän 5 /t levitettynä, 280km päähän 9 /t ilman levitystä Levitysmäärä 32t/ha: OM: 9 879kg/ha OC: 5 730 Lisäksi ravinteita: N: 117 kg (35 kg) P: 36 kg (1,07kg) K: 5 kg Ca: 202 kg n. 100 arvosta kalkitusvaikutusta Rikki, mangaani, kupari, sinkki Ympäristökorvauksen tuki 40 /ha

Maanparannusaineet syksyllä Riihimäen ja Hämeenlinnan Maanparannuslannokset ovat biokaasutuotannon prosessista syntyvä väkevöity multamainen orgaaninen lannoite. Sisältää huomattavasti pää- ja hivenravinteita. Eloperäisen aineksen lisäys Ravinnelietteet OM N (N liukoinen*) P** K Riihimäen lannos Käyttömäärä 20-30t/ha 5 (1) kg/m3 100-150 (40-60) kg 2 kg/m3 40-60kg 1 kg/m3 20-30kg Hämeenlinnan lannos (Luomu) Käyttömäärä 5-10t/ha 150 kg/t 750-1500 kg 16 (2) kg/m3 80-160 (10-20) kg 3,5 kg/m3 17,5-35 kg 1,5 kg/m3 7-15 kg

Liukoisen typen täydennyslannoitus Kouvolan, Riihimäen, Forssan, Hämeenlinnan ja Kaakon (Luomu) Ravinnelietteet ovat biokaasutuotannon prosesseista syntyvää orgaanista ja ravinnerikasta lannoitetta. Sisältää monipuolisesti pää- että hivenravinteita. NPK:n lisäksi lietteet sisältävät muun muassa: rikkiä, booria, mangaania ja natriumia. Viljojen sekä öljy- ja palkokasvien peruslannoitukseen sellaisenaan TAI Soilfoodin tilakohtaisen reseptin mukaisesti väkevöitynä ja täydennettynä Ravinnelietteet N (N liukoinen*) P** K Riihimäen Ravinneliete Käyttömäärä 20-30t/ha 4,7 (1,4) kg/t 94-141 (28-42) kg 2,4 kg/t 48-72 kg 0,3 kg/t 6-9 kg Kaakon Ravinneliete (Luomu) Käyttömäärä 15t/ha 5,3 (3,0) kg/t 80 (45) kg 0,5 kg/t 7,5 kg 1,7 kg/t 26 kg Hämeenlinnan Ravinneliete Käyttömäärä 5-10t/ha 15 (13,5) kg/t 75-150 (67-135) kg 0,05 kg/t 0,25-0,5 kg 0,5 kg/t 2,5-5 kg Ammoniumsulfaatti

Haasteita Orgaaniset ravinteet vaativat aikaa tullakseen kasveille käyttökelpoiseen muotoon suunnittelu ja ajoitus Yhdyskuntajätteitä sisältävien lietteiden mikroskooppiset lääkeainejäämät? MMM kanta, että nykyinen lainsäädäntö tiukka ja tuotteet turvallisia Silti tarvitaan kehitystä Laitokset suunniteltava siten, että enemmän luomukelpoisia ravinteita Enemmän tietoa maaperäbiologiasta ja sen kehittämisestä

Vahva tutkimus ja kehitys 3 htv ja n. 100 000 vuosittainen omarahoitus Esimerkkejä tutkimuksista ja aiheista PÄÄSTÖSÄÄSTÖ, orgaanisten maanparannusaineiden vaikutus ravinnepäästöihin ja maan ominaisuuksiin OSMO-hanke, Viljelyosaamisen kehittäminen NSPPulp, Maanparannuskuitujen ympäristö- ja lannoitusvaikutusten tutkiminen Puhdistamolietepohjaisten tuotteiden haitta-aineiden riskit Kumppanimme

Miten? Hankkeessa testataan ja verrataan eloperäisten maanparannusaineiden, maaperään tai kasvustoon lisättävien tehosteaineiden sekä niiden yhdistelmien vaikutuksia maaperän orgaanisen hiilen määrään hiilen ja typen suhteeseen typen ja muiden ravinteiden vapautumiseen maaperästä/sitoutumiseen maaperään maan humuspitoisuuuteen maaperän mikrobistoon kasvien ravinteiden hyväksikäyttöön kasvien kasvuston kehitykseen ja satoon

Hyödyntämisen pullonkaulat Maanparannuksen tai kierrätysravinteiden arvoa ei tiedosteta viljelijöiden keskuudessa. Vaaditaan myös lisää tietoa, myös käytännön soveltamisesta. VILJELIJÄ NEUVONTA TUTKIMUS

Tärkeää, että kaikki voittavat Teollisuudelle edullisempaa ja puhtaampi imago Terveet, hyväkuntoiset pellot kannattava ja päästötön maatalous Ravinneomavarainen Suomi Ilmastonmuutos hallintaan

Hiilen palauttaminen maahan on ainoa keino kääntää ilmastonmuutos! Viljelijä ei ole ongelma, vaan ratkaisu

sampo.jarnefelt@soilfood.fi +358 40 148 35 45 Kiitos! KIITOS!