1 Työnantajan kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintamenettelyn käymistä varten Esitys sisältää työllistymistä edistävän toimintasuunnitelman Ruoveden kunta Yhteistyökomitea 2.2.2015 klo 8.00 Kunnanhallitus 2.2.2015 klo 16.00 1. Yhteistoimintamenettelyn perusteet Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan talouden tasapainottamisohjelman 16.6.2014 ja uudelleen vahvistanut sen 1.9.2014. Tasapainottamisohjelma edellyttää vuoden 2016 talousarviota valmisteltaessa toimenpiteitä, jotka aiheuttavat henkilöstövaikutuksia. Ennen päätöksen tekoa talousarviosta 2016 tulee näin ollen käydä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Tässä vaiheessa työnantaja rajaa tarkastelun koskemaan talousarviovuotta 2016 koskevia toimenpiteitä. Työnantajan neuvotteluesitys sisältää seuraavat toimenpiteet (eritellyt tiedot ovat tavoitteellisia ja lopulliset järjestelyt täsmentyvät YT-neuvottelujen tuloksen myötä): - sivistyspalveluiden YT-neuvottelujen kohteena olevat toimenpiteet Visuveden koulun lakkauttaminen 1.8.2016 mennessä: mahdollinen henkilöstövähennys noin -4 henkilötyövuotta, arvioitu budjettivaikutus on vuoden 2016 osalta -92 000 Pekkalan koulun lakkauttaminen 1.8.2016 mennessä: mahdollinen henkilöstövähennys noin -7 henkilötyövuotta, arvioitu budjettivaikutus on vuoden 2016 osalta -131 000 Visuveden ja Jäminkipohjan ryhmäperhepäivähoidon lakkauttaminen 1.8.2016 mennessä: o mahdollinen henkilöstövähennys Visuveden ryhmäperhepäivähoidon osalta noin -1 henkilötyövuosi, arvioitu budjettivaikutus on vuoden 2016 osalta -9 200 o mahdollinen henkilöstövähennys Jäminkipohjan ryhmäperhepäivähoidon osalta noin -1 henkilötyövuosi, arvioitu budjettivaikutus on vuoden osalta 2016-4 200 Kyläkoulujen lakkauttamiseen ja yhtenäiskoulun aloittamiseen liittyvä virkarakenteiden tarkastelu oppilasmäärää ja opetustunteja vastaavaksi. o mahdollinen henkilöstövähennys noin -2 henkilötyövuotta; arvioitu budjettivaikutus vuonna 2016 yhteensä -85 000 euroa.
o KVTES:n luku VIII 4:sta käy ilmi työvoiman vähentämisjärjestys (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) Taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä johtuvan työntekijän irtisanomisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan kunnan/kuntayhtymän toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos työntekijät ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään ja palvelussuhteen kestoaikaan. o Erityisinä kriteereinä opetustoimessa henkilöstön irtisanomista, osaaikaistamista tai lomauttamista harkittaessa huomioidaan seuraavat tekijät: yleinen kelpoisuus olemassa oleviin opetustoimen virkoihin mahdollinen usean oppiaineen opettajan kelpoisuus suoritetut täydennyskoulutukset tieto- ja viestintätekniikan opetussovellusten käytännön hallintataidot osallistuminen hanketyöhön mahdollinen koulutoimen kokonaiskehittämisen kannalta merkittävä erityisosaaminen Sivistystoimen hallinnon tiivistäminen ja töiden uudelleen järjestely 1.8.2016 lähtien. - kaikkia hallintokuntia koskien säästöjä haetaan seuraavilla kriteereillä: - palkattomat virka- ja työvapaat, ns. ostovapaamalli - lomarahojen vaihtaminen vapaaksi - pidättäydytään harkinnanvaraisista palkantarkistuksista - hyödynnetään luonnollista poistumaa - sijaisten ja muiden määräaikaisten työsuhteiden käytön vähentäminen mahdollisuuksien mukaan - täyttölupamenettely kaikkiin vakituisten virkojen ja toimien täyttämisiin sekä yli kolmen kuukauden sijaisuuksiin - ylityökielto. Esimiehet voivat antaa yksittäistapauksissa luvan ylitöiden tekemiseen. - mikäli muut keinot eivät tuota tavoiteltuja säästöjä, siirrytään toissijaisesti neuvottelemaan koko kunnan henkilöstöä koskevista lomautuksista 2
3 Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1. Perusteet Yt-lain 9 :n mukaan työnantajan on yhteistoimintaneuvotteluissa annettava henkilöstön edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi, mikäli tarkoituksena on irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein. Työnantaja toteaa, että vaikka edellä esitettyjen toimenpiteiden tuloksena irtisanottavien määrä ei välttämättä ylitä 10 henkilön rajaa, annetaan työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma tästä huolimatta. 2. Menettelytavat Tämä toimintasuunnitelma sisältää ne suunnitelmat ja toimenpiteet, joita Ruoveden kunta tekee työntekijöidensä työllistymisen tukemiseksi harkitessaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvia toimenpiteitä. Työnantaja on ilmoittanut yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta työ- ja elinkeinotoimistolle 2.2.2015. 2.1 Aikataulu Yhteistoimintaneuvottelut alkavat 2.2.2015 kunnan yhteistyökomiteassa, joka on yt-lain 14 :n mukainen toimielin. Yhteistoimintaneuvottelut päättyvät YT-lain 13 :n mukaisesti aikaisintaan kuuden (6) viikon kuluttua neuvottelujen alkamisesta lukien. Neuvottelujen aikataulu on seuraava: 28.1.2015 Yhteistyökomitealle kutsu yhteistoimintaneuvotteluihin. Yhteistoimintaneuvottelut (tavoiteaikataulu): 2.2.2015 klo 8.00 Yhteistyökomitea, kunnantalolla Valtuustosalissa 2.2.2015 klo 16.00 Kunnanhallitus 16.2.2015 klo 15.00 Sivistyspalvelujen osastokohtainen neuvottelutilaisuus 17.2.-18.3.2015 Muut sovittavat kokoukset 7.4.2015 yhteistyökomitea 7.4.2015 kunnanhallitus Tavoiteaikataulu on ohjeellinen. Osapuolet sopivat tarpeen vaatiessa lisää neuvottelukertoja sen mukaisesti, mitä neuvottelut edellyttävät.
4 2.2. Neuvottelujen osapuolet Neuvotteluihin ovat kutsuttuina seuraavat tahot: Työnantajan ensisijaisina edustajina: kunnanjohtaja Eeva Kyrönviita vs. talousjohtaja (oto. henkilöstöpäällikkö) Riina Kivistö vs. sivistystoimenjohtaja Janne Vainikainen tekninen johtaja Harri Apell Työnantajan edustajina toimivat myös entiseen henkilöstöjaostoon kuuluvat kunnanhallituksen edustajat. Mikäli neuvotteluja käydään myös muussa kuin yhteistyökomitean varsinaisessa kokoonpanossa työnantaja soveltaa neuvottelijoiden valinnassa seuraavia periaatteita: Varsinainen työnantajaa edustava pääneuvottelija on mahdollisissa osastokohtaisissa neuvotteluissa osastopäällikkö osastonsa henkilöstöä koskevissa neuvotteluissa tai tämän ollessa estyneenä henkilöstöpäällikkö. Osastopäälliköt ovat pääsääntöisesti paikalla vain oman osastonsa neuvotteluissa. Elleivät osapuolet nimenomaisesti muuta sovi, henkilöstöpäällikkö toimii kaikissa neuvotteluissa sihteerinä ja laatii pöytäkirjan. Kunnanjohtaja osallistuu osastokohtaisiin neuvotteluihin tarpeen mukaan. Työnantaja voi nimetä neuvotteluihin myös muita edustajia. Työntekijöiden ensisijaisina edustajina: Pääluottamusmies JUKO, Kari Peltoranta Pääluottamusmies JHL, Timo Ruokkeinen Pääluottamusmies TEHY, Tarja Myllykoski Pääluottamusmies JYTY, Veikko Önkki Työntekijöiden edustajina toimivat lisäksi muut heidän edustajansa YTkomiteassa ja työntekijöillä on muutoinkin oikeus käyttää neuvotteluissa edustajia. Työsuojelun edustajina: oto. työsuojelupäällikkö Juha Stenberg työsuojeluvaltuutettu Vesa Ojala Työsuojelun edustajat osallistuvat neuvotteluihin erikseen sovittaessa. 3. Muutosturva ja toimintaperiaatteet julkisia työvoimapalveluita käytettäessä Työnantajan yleisenä toimintaperiaatteena on tukea työntekijöitään mahdollisissa irtisanomistilanteissa. Julkisilla työvoimapalveluilla tarkoitetaan työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamaa työnhakupalvelua, työnvälitystä, työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, työkokeilua sekä muita ammatillisia valmiuksia kehittäviä palveluita sekä yleistä työnhakuun liittyvää neuvontaa.
5 Julkisia työvoimapalveluja ovat: Työnvälitys Sähköiset verkkopalvelut www.te-palvelut.fi TE-toimiston asiakaspäätteet ja verkkoneuvojat Urasuunnittelu ja ammatinvalinnanohjaus Työllistymistä edistävät palvelut, esim. työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu, työ- ja koulutuskokeilu Tuettu työ, esim. starttiraha, oppisopimus Matka- ja muuttokustannusten korvaus (työttömälle työnhakijalle) Työttömyysturvan vireille laitto Julkisten työvoimapalveluiden saatavuus toteutetaan seuraavalla tavalla: Työnantaja on ollut yhteydessä työvoimaviranomaisiin ja muutosturvayksikköön heidän informoimiseksi ja työnhakutoimenpiteiden käynnistämiseksi. Muutosturva-asioissa TE-toimisto on nimennyt yhteyshenkilöiksi Pirkanmaan alueen muutosturvaasiantuntijat Hannu Järvelinin ja Anne Linnakarin. Irtisanottaville/lomautettaville järjestetään tiedotustilaisuus muutosturvasta ja TE-toimiston palveluista. Lisäksi he saavat asiasta kirjallista materiaalia. 3.1 Työllistymissuunnitelma ja työttömyyspäivärahan korotusosa (KELA) / työttömyyspäivärahan korotettu ansio-osa (työttömyyskassa) Irtisanottu on oikeutettu henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman laadintaan, mikä tehdään yhdessä TE-toimiston asiantuntijan kanssa. Työllistymissuunnitelma sisältää työvoimaviranomaisen ja työntekijän kanssa yhdessä sopimia tarpeellisia palveluja ja toimenpiteitä työllistymisen edistämiseksi ja se on velvoittava. Työllistymissuunnitelma edellyttää rekisteröitymistä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Työttömyyspäivärahan korotusosaa / työttömyyspäivärahan korotettua ansio-osaa voidaan maksaa aikaisintaan työttömyyden alkamisesta lukien, enintään 200 päivältä työllistymistä edistävien palveluiden ajalta, jos palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa. 3.2. Työllistymisvapaa Kaikilla kunnan työntekijöillä, jotka ovat toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja jotka jouduttaisiin irtisanomaan tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla, on irtisanomisaikanaan oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen. Vapaata voi pitää myös työpäivän osina. Työnantajalle ei saa aiheutua työllistymisvapaan käytöstä merkittävää haittaa.
6 Työnantaja antaa työntekijöilleen työllistymisvapaata irtisanomisajalla voimassa olevan työsopimuslain sekä sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti. Edellä kuvatun mukaisesti osapuolet sopivat neuvotteluissa siitä, millä tavoin ja millaista ilmoitusmenettelyä noudattaen työntekijät voivat käyttää työaikaansa työllistymisvapaana. Työllistymisvapaata voi käyttää työnhakuun (omatoiminen työnhaku, työhönottohaastattelu, työ- ja elinkeinotoimistossa asiointi, osallistuminen työ- ja elinkeinotoimiston tarjolla oleviin työnhaku- ja uravalmennuksiin, osallistuminen työllistymissuunnitelman laadintaan sekä mm. työvoimapoliittiseen koulutukseen, työ- ja koulutuskokeiluun tai uudelleensijoittumisvalmennukseen, mikäli toimenpiteistä on sovittu irtisanotun työllistymissuunnitelmassa. Muihin tarkoituksiin työllistymisvapaata ei voi käyttää. Työllistymisvapaan pituudet ovat seuraavat: Työllistymisvapaan pituus yhteensä enintään Irtisanomisaika Työsuhteen kesto 5 työpäivää enintään 1 kk alle 4 vuotta 10 työpäivää 2 4 kk 4 12 vuotta 20 työpäivää yli 4 kk yli 12 vuotta 3.3. Sijoittuminen Ruoveden kunnassa muihin tehtäviin Työnantaja kartoittaa yhteistoimintaneuvottelujen kuluessa ja irtisanomisprosessin aikana työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 4 :n sekä viranhaltijalain (304/2003) 8 luvun 37 :n mukaisesti mahdollisuudet työllistää henkilö Ruoveden kuntaan. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin liittyy ns. takaisinottovelvollisuus, mikäli yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä tarvitaan työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt (TSL 6 luku 6 ) tai viranhaltijan irtisanomisajan päättymisestä viranhaltijaa tehtäviltään samankaltaiseen toistaiseksi voimassa olevaan tai yli kuusi kuukautta kestävään virkasuhteeseen (KVhL 8 luku 46 ). 3.4. Työterveyspalvelut Työterveyshuolto tarjoaa tietoja, neuvontaa ja ohjausta työpaikkaa koskevissa muutostilanteissa organisaation kaikille tasoille. Tämän tuen takaamiseksi työnantaja ilmoittaa työterveyshuollolle odotettavissa olevista muutoksista. Tarvittavat toimenpiteet perustuvat työpaikan tarpeisiin ja niistä sovitaan yhdessä työpaikan kanssa. Työterveyshuollon palvelut ovat mahdollisissa lomautus- tai irtisanomistilanteissa henkilöstön käytettävissä palvelussuhteen loppuun asti voimassa olevan sopimuksen ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Peruspalvelujen lisäksi tarjolla on muutokseen liittyvää keskusteluapua ja tarvittaessa myös ryhmämuotoista ohjausta ja neuvontaa. Irtisanottaville tarjotaan mahdollisuutta terveystarkastukseen ja henkilökohtaisten terveyspalvelujen jatkojärjestelyjen selvittelyyn työn päättyessä.
7 3.5. Menettelytavat irtisanomistilanteessa Irtisanomisilmoitus toimitetaan mahdollisuuksien mukaan henkilökohtaisesti. Mikäli tämä ei ole mahdollista työnantaja lähettää irtisanomisilmoituksen kirjattuna kirjeenä työnantajan rekisterissä olevaan osoitteeseen. Irtisanomistilanteessa työntekijä voi pyytää paikalle haluamiansa tukihenkilöitä (esim. luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu). Työntekijöitä informoidaan oikeudestaan työllistymissuunnitelmaan. Työ- ja elinkeinotoimiston muutosturva-asiantuntijan kanssa sovitaan pidettäväksi tiedotustilaisuus työnsä menettäville muutosturvasta ja työ- ja elinkeinotoimiston palveluista. Tiedotustilaisuus pidetään myös siinä tapauksessa, että työnantaja lomauttaa yli 10 henkilöä. 3.5.1. Palvelussuhdeasiat Irtisanomisajat määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Irtisanomisaikana on työssäolovelvoite paitsi silloin, jos saa irtisanomisaikana uuden työn tai lähtee TE-palvelujen aktiivitoimenpiteisiin (esim. koulutus). Henkilöstöetuudet ja mahdolliset luontoisedut ovat pääsääntöisesti voimassa palvelussuhteen päättymiseen saakka lukuun ottamatta tilannetta, jossa henkilö siirtyy toisen työnantajan palvelukseen. Matkapuhelin, avaimet sekä muut viranhaltijan / työntekijän käytössä työnantajan työvälineet luovutetaan viimeistään palvelussuhteen päättymispäivänä. Työvuorosuunnitelmat ja liukuvan työajan käyttö tulee suunnitella siten, että työaika tasoittuu säännölliseen työaikaan palvelussuhteen päättymiseen mennessä. Vuosilomien ja säästövapaiden osalta noudatetaan kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Palkka maksetaan palvelussuhteen päättyessä samoina säännönmukaisina palkanmaksupäivinä kuin virka-/työsuhteen kestäessä.