Työnhaku www.mol.fi Muutosturva Työvoimatoimisto
Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskevalla toimintamallilla parannetaan työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän on vaarassa tulla irtisanotuksi tai hänet on irtisanottu taloudellisten tai tuotannollisten syiden perusteella. Toimintamallin osapuolia ovat työnantaja, työntekijä ja työvoimatoimisto. Etujen piiriin tulevat lakisääteisesti kaikki ne, jotka on irtisanottu tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi ja joilla on työhistoriaa vähintään kolme vuotta saman tai eri työnantajan työssä. Työhistoriaa laskettaessa mukaan luetaan muun muassa lomautusaika sekä perhe-, opintoja vuorotteluvapaa-ajat. Edut koskevat myös määräaikaisia, jotka ovat olleet työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään 36 kuukautta viimeisten 42 kuukauden aikana. Muutosturva koskee irtisanottujen ja määräaikaisten lisäksi henkilöitä, jotka irtisanoutuvat itse oltuaan lomautettuna yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää. Muutosturvan etuisuudet koskevat niitä työntekijöitä, jotka on irtisanottu 16.2.2005 tai sen jälkeen ja joille on laadittu työllistymisohjelmaa vastaava työnhakusuunnitelma 16.2.2005 jälkeen ja jotka täyttävät muut muutosturvaa koskevat edellytykset. Muutosturva tukee työnhakijaa irtisanomistilanteissa Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli lisää työntekijän turvaa irtisanomistilanteissa, tukee irtisanottua työnhaussa sekä auttaa häntä työllistymään mahdollisimman nopeasti uudelleen. Toimintamalli tehostaa työntekijöiden, työnantajien ja työvoimatoimistojen yhteistyötä. Muutosturva on työntekijälle vapaaehtoinen. Muutosturvaan liittyvän työttömyysturvakorotuksen eli työllistymisohjelmalisän saaminen edellyttää työllistymisohjelman laatimista ja sen aktiivista toteuttamista. Työntekijällä on oikeus jäädä muutosturvan ulkopuolelle menettämättä oikeuttaan työttömyyspäivärahaan. Työnhakijan oikeudet ovat palkallinen työllistymisvapaa irtisanomisaikana työllistymisohjelma työllistymisohjelmalisä. Työnhakijan velvollisuudet ovat ilmoittautua halukkaaksi työllistymisohjelmaan mahdollisimman nopeasti, viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä hakea aktiivisesti työtä vastaanottaa tarjottua työtä ja koulutusta viiden kuukauden jälkeen velvollisuus noudattaa työllistymisohjelmaa. Muutosturvan piiriin kuuluvalla on oikeus henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan ja siihen liittyvään työttömyysturvan korotukseen. Lisäksi työnhakija voi käyttää irtisanomisaikaansa työnhakuun. Muutosturva muodostuu palkallisesta vapaasta irtisanomisaikana esimerkiksi työnhakua varten työnhakijan oikeudesta työllistymisohjelmaan korotetusta työttömyysturvasta eli työllistymisohjelmalisästä työnantajan lisääntyneestä ilmoitus- ja neuvotteluvelvollisuudesta työvoimatoimiston tehostetuista palveluista. 2 3
Työnantajan ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuus Ennen yhteistoimintaneuvottelujen alkamista työnantaja antaa henkilöstön edustajalle kirjallisen neuvotteluesityksen ja arvion irtisanomisten laajuudesta sekä toimenpiteiden aikataulusta. Tiedot annetaan myös työvoimatoimistolle. Työnantajan pitää ilmoittaa muutosturvan piiriin kuuluvien työntekijöiden irtisanomisesta tai määräaikaisen työsuhteen päättymisestä viipymättä työvoimatoimistolle. Työnantaja antaa työntekijän suostumuksella työvoimatoimistolle työntekijän koulutusta, työtehtäviä ja työkokemusta koskevat tiedot. Näin irtisanotun henkilön työllistymistä tukevien toimenpiteiden suunnittelu ja työllistymisohjelman tekeminen nopeutuvat. Työnantajalla on velvollisuus kertoa työntekijälle tämän oikeudesta työllistymisohjelmaan ja työllistymisohjelmalisään. Työnantajan toimintasuunnitelma Työnantajalla on muutosturvan toimintamallin mukaan tehostettu neuvotteluvelvollisuus työvoiman vähentämistilanteissa. Työnantajan on annettava henkilöstön edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi yhteistoimintamenettelyn alkaessa. Toimintasuunnitelma laaditaan aina, kun irtisanomisuhka koskee vähintään kymmentä työntekijää. Tarkoituksena on tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimatoimiston välistä yhteistyötä. Suunnitelmassa kerrotaan neuvotteluaikojen ja menettelytapojen lisäksi suunniteltujen työvoimapalveluiden käyttämisestä sekä siitä, miten työnantaja edistää työntekijän työnhakua ja koulutusta. Lopullinen toimintasuunnitelma valmistellaan yhdessä henkilöstön kanssa osana yhteistoimintamenettelyä. Alle kymmentä henkilöä koskevissa irtisanomisissa työnantaja esittää yhteistoimintamenettelyssä toimintaperiaatteet, joilla hän tukee irtisanomisajan kuluessa työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä työllistymistä julkisen työvoimapalvelun avulla. Irtisanomisia koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä on tehtävä tarvittavat muutokset myös yhteistoimintalain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Tarkoituksena on selvittää, aiheuttavatko irtisanomiset ja mahdolliset toimintojen uudelleenjärjestelyt muutoksia työhön jäävän henkilöstön tehtäviin ja koulutustarpeisiin. Työnantajalla, jolla ei ole yhteistoimintalain mukaista neuvotteluvelvoitetta, on velvollisuus kertoa työntekijälle irtisanomisen perusteiden ja vaihtoehtojen lisäksi työvoimatoimistolta saatavista työvoimapalveluista. Työvoimaviranomaiset kartoittavat tarvittavat työvoimapalvelut yhdessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa. Työvoimatoimisto toteuttaa muutosturvaa Kun työnantaja on tiedottanut työvoimatoimistolle yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä, työvoimatoimisto ottaa viipymättä yhteyttä työnantajaan. Työvoimatoimisto laatii yhdessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa toimintasuunnitelman ja sopii palvelujen tarjoamisesta sekä niiden järjestelyistä. Muutosturvan toimenpiteiden piiriin kuuluvat myös tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvat henkilöstön vähennykset, joissa irtisanottavien määrä on vähäinen. Lisäksi siihen kuuluvat edellä mainitut määräaikaiset työntekijät. Työvoimatoimistot tiedottavat työllistymisen ja muutosturvan toimintamallista sekä neuvovat ja auttavat työnantajia ja työntekijöitä sen toteuttamisessa. Työvoimatoimistoihin koulutetaan erityisesti muutosturvaan perehtyneitä virkailijoita. He toimivat liikkuvana voimavarana suurten irtisanomistilanteiden varalta. Nämä erityiskoulutetut virkailijat käynnistävät nopeasti toiminnan ja huolehtivat työhallinnon palveluista suurten irtisanomistilanteiden yhteydessä. Työvoimatoimistot tarjoavat muutosturvatilanteissa erityisesti työnhakupalveluita työnvälitystä työvoimapoliittista aikuiskoulutusta työkokeilua ja muita ammatillisia valmiuksia kehittäviä palveluita. Näistä palveluista sovitaan jokaiselle henkilökohtaisesti tehtävässä työllistymisohjelmassa. Työllistymisvapaa irtisanomisaikana Kaikilla työntekijöillä, jotka irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä, on irtisanomisaikanaan oikeus palkalliseen vapaaseen. Vapaan pituus määräytyy työsuhteen keston ja irtisanomisajan mukaan, ja se on 5 20 työpäivää. Vapaata voi käyttää myös työpäivän osina siten, että pidettyjen vapaiden summa vastaa työpäivien säännöllisen työajan tuntimäärää. Palkalliseen vapaaseen on oikeus irtisanotulla, kun hän hakee työtä omatoimisesti tai työvoimatoimiston avustuksella menee työhaastatteluun tai osallistuu uudelleensijoitusvalmennukseen. 4 5
Jos irtisanottu työntekijä on oikeutettu työllistymisohjelmaan, hän voi käyttää vapaata myös työllistymisohjelman laatimiseen tai työllistymisohjelmassa sovittuihin toimenpiteisiin osallistumiseen, kuten työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Vapaasta ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa, ja siitä on ilmoitettava työnantajalle aina mahdollisimman ajoissa. Vapaan kieltämisen tulisi olla poikkeuksellista, ja vapaa tulisi antaa työntekijän ilmoittamana aikana. Kieltäminen voi olla mahdollista vain silloin, kun työntekijä ilmoittaa siitä hyvin lähellä vapaan alkamista tai kun vapaata käyttäisi usea työntekijä samanaikaisesti, ja tästä syystä työnantajalle aiheutuisi olennaisia vaikeuksia työn järjestelyille ottaen huomioon yrityksen koon. Vapaan käytöstä johtuvaa haittaa voidaan myös vähentää siten, että työntekijä ja työnantaja sopivat vapaan ajankohdasta, jos se on vapaan käytön kannalta mahdollista. Työnantajalla on oikeus saada selvitys vapaan perusteesta. Palkallinen vapaa ei koske määräaikaisessa palvelussuhteessa olevia työntekijöitä, koska heidän työsuhteensa päättyy ilman irtisanomisaikaa. Työllistymisohjelma auttaa työnhaussa Työllistymisohjelma on yksilöllinen työnhakusuunnitelma. Sillä parannetaan työntekijän mahdollisuutta työllistyä esimerkiksi koulutuksen ja työharjoittelun avulla. Työllistymisohjelma tehdään yhdessä työvoimatoimiston virkailijan kanssa. Siinä sovitaan omatoimisesta työnhausta ja työnhaun tukemisesta sekä julkisen työvoimapalvelun palveluista, joilla edistetään työnhakijan nopeaa ja pysyvää työllistymistä uuteen työpaikkaan. Työllistymisohjelmalisä korottaa työttömyysturvaa Irtisanotulla on mahdollisuus saada korotettua työttömyysturvaa eli työllistymisohjelmalisää. Työntekijän jäätyä työttömäksi työllistymisohjelmalisää voi saada työllistymisohjelmaan liittyvien toimenpiteiden ajalta ja rajoitetusti työnhaun ajalta. Työllistymisohjelmalisä on nykyistä työttömyysturvaa korkeampi. Esimerkiksi 2 000 euron bruttokuukausipalkalla korotettu työttömyysturva on 70 prosenttia bruttopalkasta. Ansiopäiväraha on nykyisin vastaavilla tuloilla 56 prosenttia bruttopalkasta. Peruspäivärahan indeksiin sidottu työllistymisohjelmalisä on neljä euroa päivältä vuonna 2005, kun peruspäiväraha on 23,24 euroa päivältä. Työllistymisohjelmalisän edellytyksenä on, että henkilöllä on oikeus joko työttömyyspäivärahaan tai koulutustukeen. Työllistymisohjelmalisää maksetaan työttömyyspäivärahan ja työvoimakoulutuksen koulutustuen korotuksena muutosturvan piiriin kuuluville, joille on laadittu henkilökohtainen työllistymisohjelma työllistymisohjelmaan merkittyjen toimenpiteiden (valmennus, työkokeilu, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus) ajalta työsuhteen päättymisen jälkeisen omatoimisen työhaun ajalta, enintään 20 päivältä, minkä lisäksi työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa toimenpiteiden väliseltä, omatoimisen työpaikkojen haun ajalta, joka on enintään seitsemän päivän pituinen kaikkiaan enintään 185 päivältä. Työllistymisohjelmalisän maksamisesta saa lisätietoa työttömyyskassoilta ja Kansaneläkelaitokselta. Työllistymisohjelman laatiminen edellyttää vakinaisessa työsuhteessa olleelta työntekijältä rekisteröitymistä työnhakijaksi työvoimatoimistoon että työsuhde on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä vähintään kolmen vuoden työhistoriaa yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työllistymisohjelman laatiminen määräaikaisessa työsuhteessa olevalle edellyttää rekisteröitymistä työnhakijaksi työvoimatoimistoon vähintään 36 kuukauden työsuhdetta samaan työnantajaan viimeisten 42 kuukauden aikana. Työllistymisohjelma laaditaan irtisanomisaikana mahdollisimman pian irtisanomisen tai määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen. Työnhakija voi pyytää työllistymisohjelman tekemistä vielä ensimmäisen työttömyyskuukautensa aikana. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin toteuttamisesta vuosia 2005 2007 koskevassa tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa joulukuussa 2004. Toimintamallia koskevat lait on valmisteltu kolmikantaisesti työministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä. Muutosturvaa koskevat lait tulivat voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2005. 6 7
suomi Lisätietoa saa Työministeriöstä ja työvoimatoimistoilta www.mol.fi Sosiaali- ja terveysministeriöstä www.stm.fi Työmarkkinajärjestöiltä: www.akava.fi www.ek.fi www.kuntatyonantajat.fi www.sak.fi www.sttk.fi Kansaneläkelaitokselta www.kela.fi Työttömyyskassojen yhteisjärjestöltä www.tyj.fi Muutosturvaan liittyvät lait ovat Laki työsopimuslain muuttamisesta (456/2005) Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta (457/2005) Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta (458/2005) Laki työttömyysturvalain muuttamisesta (459/2005) Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (460/2005) Laki sairausvakuutuslain 11 luvun 6 :n muuttamisesta (461/2005). Lait löytyvät valtion säädöstietopankista Finlexistä osoitteesta www.finlex.fi. Työministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö AKAVA ry. Elinkeinoelämän keskusliitto ry. Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry. Valtion työmarkkinalaitos Työvoimatoimisto www.mol.fi Tme 7.005s 7/2005 Edita Design/Edita Prima Oy