TAUSTATEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi 3. Jos vastaaja on kunta, toimielimen kåsitteþpäivämäärä 4. vastaúksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nim
KYSYMYKSET Sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet (sote-alue) Väl rapoftin perusteella kunnan tulee kuulua sote-alueeseen, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue m maakuntien keskuskaupunkien varaan. Lisäksi vähintään no n 50 000 asukkaan kunta, joka ei ole maakunnan keskusk sote-alueen vastuukuntana, jos se on työssäkäynt alueen keskuskaupunki. Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kr väliraportin luvussa 4.1,2. (s vut 18-19). 5. a) Sote-alueiden muodostumisen kriteerit ovat riittävän selkeät? 5. b) Jos sosiaali- ja terveydenhuoltoalueen muodostumisen kriteerit eivät ole riittävän selkeät niin miten nii selkeyttää? 6. M tkä ovat kunnallenne kr teer en mukaiset mahdollisuudet ja vaihtoehdot sote-alueeks? lrrit syn lyllä tat ä sgarnnln len Yli o uden 7. Onko kunnallanne riittävät mahdoll'suudet harkita sitä, mihin sote-alueeseen sen tulisi kuulua? O Kyll i O Jos ei, niin miksi iläbyyd"a j. ""itttil *rn'-t"n"t ]-l 8. Onko kunnassanne vireillä suunnitelmia sosiaati- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi mainituista kriteere kuntien kanssa tai onko sellaisia jo toteutettu? Jos on, niin millaisia suunnitelmia? in kunta katsoo, että että riittävän laajan alueen yhteisto im inta päivystävän sairaa la n y lläpitäm ise ksi o n välttämätöntä kriteereistä p ttaamatta.
Perustason alueet Väl raportin perusteella vähintään noin 20 000-50 000 asukkaan kunta ta sen ympärille muodostuva perustason alue perustason palvelut väl rapodissa todetuin perustein. Alueiden muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu välirapor (sivut 16-27). 9. a) Perustason atueiden muodostumisen kriteerit ovat r ittävän selkeät? 9. b) Jos perustason alueen muodostumisen kriteerit eivät ole riittävän selkeät niin miten niitä tulisi selkeytt Päivystävän sairaalan toiminnan turvaaminen tulee olla kuntien ta lo udellisuutta tä rkeäm pi. Päivystävie n sa iraalo ide n to mintaedellytykset ovat kansalaisten turuallisuuskysymyksiä. los kuntarakennelain 4 d g:n (ks. laki478/2073) mukaisen selvitysalueen ulkopuolella oleva vähintään noin 20 000-5 kunta päättää järjestää itse perustason sosiaalè ja terveyspalvelut, sillä on samalla velvollisuus järjestää samaan työss tai toiminnalliseen kokona suuteen kuuluville alle 20 000 asukkaan kunnille perustason sote-palvelut. 1O. a) pitäisikö edellä kuvatussa tilanteessa alle 2O OOO asukkaan kunnalla kuitenkin olla mahdollisuus kuulr alueen sijasta suoraan sote-alueeseen, jolloin se sa s myös perustason palvelut sote-alueelta? 1O. b) Jos kunnan asukasluku on alle 20 OOO (3L.L2.2OL2), niin mitkä ovat kunnallenne kriteerien mukaiset perustason alueeksi, johon sen tulee kuulua? i Jo kilaa ksojen yhteistoiminta- alue Jyta j a ko ko Keski- Po hja nmaa n kattava yhteistoiminta-alue. 10. c) Onko kunnassanne vireillä suunnitelmia perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi mai kriteereistä poikkeavien kuntien kanssa? Jos on, niin millaisia suunnitelmia? holammilla on tavoite muodostaa Pietarsaaren, KeskF Pohjanmaan, Kalajoen, Kallion ja Selänteen alueiden yhteistoiminta-alue päivystävän sairaala-alueen m uodostamiseksi. r<99!e e- l
Kuntarakennelain 4 d g:n mukaisella selvitysalueella olevalla vähintään 20 000 asukkaan kunnalla on oikeus järjestää pc omille asukkailleen, joé alueella tehdyn erityisen kuntajakoselvityksen perusteella alueelle syntyy kokonaisratkaisu, jonk vähintään 2 yli20 000 asukkaan kuñtaa. Lisäksi tällaisen 20 000 asukkaan kunnan tulee sopia sote-alueen vastuukunn menettelyistå, joilla varmistetaan palvelujen horlsontaalinen ja vertikaalinen integraatio sote-alueella. 11. a) Millaisilla hallinnollisilla keinoilla sosiaal - ja tenreydenhuollon integraatio voitaisiin varmistaa sote-alue ja vähintään 20 OOO asukkaan kunnan välillä? aakuntahallinto tai kuntayhtymä on vastuukuntamallia to m vampi ratkaisu. 11, b) M ten p täis ratka sta tilanne, jos sote-alueen vastuukunnalla ja vähintään 20 O0O asukkaan kunnalla näkemys siitä, miten Palvelujen integraatio voidaan varmistaa? symys jo sinänsä osoittaa vastuukuntamallin imimatto muuden. <: Edellinen Seuraava -->
Palvelujen järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä perustason palveluihin kuuluvat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta eriko ssairaanhoitoa sekä sairaanhoidon sosiaalihuollon (myös turvakodit) ympärivuorokautista päivystystä, jotka sote-alue jädestää myös perustason alueeseen kuuluville kunnille. Ks. välirapoftin jakso 4.1.3, sivu 20. 12. a) pitä s kö sote-alueen järjestämisvastuulle kuuluvat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut määritellä tarkemmin? OEi 12. b) Onko muita kuin edellä mainittuja sosiaalihuollon palveluja, jotka tulisi määritellä perustason s iasta sote-alueen järjestäm svastuuseen kuuluviksi? OEi 12. c) Jos vastaus kohtaan L2 a) jalfai 12 b) on kyllä, mitkä pafuelut tulisi määritellä perustason süasta sote-alueen jä rjestämisvastuuseen kuuluviksi? t_ i li! leytä i perustasolla voidaan järjestää myös niin sanottuja peruserikoissairaanhoidon palveluja, jos perustason alueen kunta tai kunnat järjest jo uudistuksen voimaan tullessa tällaisia erikoissairaanhoidon palveluja. Lisäksi edellytetään, että palvelut tukevat olemassa olevia integraat ota tukevia palvelurakente ta. Ks. väl raportin jakso 4,1'3, s vu 20. 13. a) pitáisikö laissa säätää tarkemmin perusteet sille, mitkä ovat integraat ota tukevia palvelurôkente ta? O Kyilä 13, b) Jos vastaus on kyllä, mitkä voisivat olla tällaisia palvelurakente ta? 13. c) Mitkä kunnassanne olevat palvelurakenteet ovat sellaisia, jotka näkemyksenne mukaan mahdollistavat peruserikoissairaanhoidon jä rjestämísen Perustasolla?
Keskeytä Ruotsissa on saatu hyviä tuloksia s irryttäessä osittain liiketalo udelliseen m alliin. Enna kko o n mää ritellyt ra kentee n eivät ole paras mahdollinen toimintatapa. Hallittu mutta avoin kehittyminen tuo laatua ja kustannustehokkuutta. perustason alueen kunnat valitsevat yhteisen edustajan/edustajat vastuukunnan yhteiseen toim el meen (lautakuntaan) sote-palvelujen jä rjestäm iseen liittyvistä asio sta. 14. pitäisikö jokaisella perustason alueeseen kuuluvalla kunnalla olla edellä todetusta linjauksesta poiketen sote-alueen yhte sessä toimielimessa., perustelut O Ei, perustelut Kaikilta kustannuksiin osallistuvilta taho Väliraportissa todetaan, että kunnan asukasluvun pitää olla "väh ntään noin" 20 000-50 000 (perustason palvelujen j 5O Od0 (sote-alueen vastuukunnaksi/laajan perus- ja erikoistason palvelujen järjestämiseksi.) Ks. väliraportin jakso 4.1 1S. Miten pa jon asukaslukukriteereistä voisi näkemyksenne mukaan enimmillään po keta? a) perustason alueen muodostumisessa O 5olo o8% O 10 o/o 1S, Miten paljon asukaslukukriteereistä vo s näkemyksenne mukaan enimm llään poiketa? b) sote-alueen muodostum sessa os% ob% O 10 o/o.- Edellinen Seuraava ->
Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Erityisvastuualueen (erva) tehtävänä on mm. asukkaiden yhdenvertaisuuden turvaaminen sekä sote-alueiden järjestäm pääilekkä syyden, kiþavaiustelun ja palvelukatveiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus' Erityis tehtäviä on käsitelty tarkemmin väliraportin luvussa 4.2. 16. pitäisikö ervalla olla sote-alueita ja perustason alueita s tovaa päätösvaltaa palvelujen iärjestämasestä? O rytn 17. Jos pitäisi olla s tovaa päätösvaltaa, niin mitä päätösvallan tul s koskea? O Sote-alue voitaisiin velvoittaa jäúestäm iän joitakin palveluja myös ervaan kuuluvien muiden sote-alueiden asukkaill ^ Sote-aluetta vo taisiin kieltää tuottamasta palveluja, jotka on potilasturvallisuuden, henkilöstön saatavuuden tai mut e edellyttävän objektiivisen kriteerin perusteella tärkeätä esk ttää vain jollekin / joillekin sote-alueille. O Joitain muita asioita, mitä? --: t- Edellinen
Vastuukuntamalli Väliraportin mukaan sote-alueet ja perustason alueet toteutettaisiin vastuukuntamallilla eräitä rajattuja poikkeuksia luku Vastuukunnassa olisi yhteinen toimielin, jossa olisivat edustettuina alueen muut kunnat (jos sote-alueessa on perustaso perustasolta ol si siihen kuuluvien kuntien yhteinen edustus). Vastuukunnan hallintoa on käsitelty väliraportin luvussa 4.3 ïähan liittyen todetaan mm., että vastuukunnan hall tuksella tai valtuustolla ei olisi otto-oikeutta yhteisen toimielimen pë kunnan äánivalta yhteisessä toimielimessä määräytyis kunnan asukasluvun mukaan ilman äänileikkureita. Aänileikkurilla kunnan edustajien tänimäärää päätöksentekoelimessä esimerkiksisiten, että yhden kunnan edustajilla ei saa olla yksinl enemmistöä. Sote-aluetta tai perustason aluetta muodostettaessa kunnat voisivat kuitenkin pä ittää toisin esimerkiksi rajo ttam sesta ta äänileikkureista. Väliraportt ehdottaa, että kunnilla olisi oikeus sopia vastuukunnan hallinnon ja päätöksenteosta tois n kuin laissa on sää 18. Onko otto-oikeuden kieltäminen hyväksyttävää? O Kyilä 19. Onko kuntien äänimäärän sitominen asukaslukuun ilman äänileikkuria hyväksyttävää? Keskeytä i 20. Onko poikkeamismahdollisuus tarpeen sall a? O Kyilä OEi 21. Miten päätös poikkeamisesta tulisi tehdä? O Kuntien yksimielisellå päätöksellä O Kuntien määräenemm stöllä 22. Jos sovellettaisiin enemmistö- tai määräenemmistöpäätöstä' p tä sikö asia ratkaista O Kuntien lukumäärän perusteella O Kunt en asukasluvun perusteella O lollak n muulla tavalla, miten?.-- Edeil nen sgrlggy" -l
Rahoitus Ehdotuksen mukaan sote-alueeseen ja perustason alueeseen kuuluvat kunnat voisivat sopia palvelujen raho tuksesta (l kustannusten jaosta). Jos ne e vät kykenisi sopimaan mallista, olis la ssa ns. perälautamalli, jonka mukaan kunnat osall sote-palvelujen rahoitukseen kapitaatiomallin mukaisesti. Tällöin otettaisiin huomioon kunnan asukasluku ja jatkovalmis määriteltäväi taruetekijät. Jos sote-alueella on perustason alueita, ne raho ttavat sote-alueelta hankittavat palvelut suo väliraportin jakso 4.4, sivut 37-46. 23, M ten päätös alueen rahoituksesta tu! s tehdä O Kuntien yksimielisellä päätöksellä O Kuntien määräenemmistöllä 24. tos sovellettaisiin enemmistö- ta määräenemmistöpäätöstä' pitäisikö asia ratkaista O Kuntien lukumäärän Perusteella O Kuntien asukasluvun perusteella O Jollakin muulla tavalla, miten? i-- / Ei kantaa l f9'k9411 [.-- Eq"]!"n g"g1gy9 -Ì 't
Uudistuksen toi meenpano Uudistus etenee siten, että valm steluryhmä laat i ehdotuksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäm seksi ja siihe vuoden 2013 loppuun mennessä, Ehdotus l ihetetään lausunnoille heti sen valmistuttua, Lausuntokierroksen jälkeen hal viime stel6än ja annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait on tarkoitt vahvistetuiksi kesällä 2014 ja lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Lakien vahvistamisen jälkeen kuntia muodostettavista sote-alueista, perustason alueista ja erity svastuualueista. Alueet ja niihin kuuluvat kunnat vahvisteta 2014. Alueiden tulee aloittaa toimintansa viimeistään ''2017, 25. Onko uudistuksen ja sen to meenpanon aikataulu kannaltanne sop va? O Kyilä OE O los ei, niin miksi? 26, Mistä to meenpanoon liittyvistä asioista tulisi säätää erikseen uudistuksen sujuvan etenem sen varmista Monikanavainen rahoitusmalli tulisi purkaa ja rahoitus suunnitella uudellee n. [ ;- _Edellinen Ls:r,gglej:'_
Väliraportti ja siinä tehdyt ehdotukset 27. Muut kommentit väliraportista ja siinä tehdyistä ehdotuksista?