Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 Julkaisu 179 2015
Julkaisu 179 2015 Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2015
Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 Raimo Turunen Painosmäärä 200 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU Puhelin 013 337 4700 Faksi 013 267 4730 kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi Taitto Kuvat Laura Jussila Kansi Pekka Turtiainen Stockvault 5 Martti Rosendahl 6, 13, 17, 18 Rauno Jussila 8-9 Painopaikka Laser Media Oy 2016 Julkaisu on saatavana myös sähköisenä: www.pohjois-karjala.fi/julkaisut ISBN 978-952-6623-36-8 (nid.) ISBN 978-952-6623-37-5 (PFD) ISSN 1795-5610
Sisältö 1 Johdanto...4 Kulttuurin määritelmistä...4 Pohjois-Karjalan kulttuurialan kehittämisen vaiheet...4 Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset...5 Pohjois-Karjalan kulttuurin nykytilasta...6 2 Kulttuurialan kehittäminen toimintaympäristön osana...6 Kehittämiskohteet...8 3 Luovien alojen kehittäminen...10 Kehittämiskohteet...11 4 Toteutus ja seuranta...13 5 Vaikutusten arviointi...14
6 Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta
1 Johdanto Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 on osa Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaa (POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma). Maakuntaohjelma on aluekehityslain mukaisen suunnittelujärjestelmän puolipitkän aikavälin (4 vuotta) aluekehityssuunnitelma. Maakuntaohjelma puolestaan perustuu maakuntasuunnitelmaan, jonka aikajänne on 20 25 vuotta. Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma on maakunnallinen tahdonilmaus siitä, miten näitä aloja tulee kehittää. Siinä määritellään toimialojen rajat, kuvataan kehittämisen ehdot ja toimintaympäristö. Siinä asetetaan myös kehittämisen tavoitteet ja painopisteet sekä esitetään kehittämistoimet. Asiakirja sisältää myös SOVA-lain mukaisen vaikutuksien arvioinnin. Maakuntaohjelmassa kulttuuri on ymmärretty toimintaympäristön osaksi ja luovat alat yhdeksi tuotannolliseksi painopisteeksi. Modernin aikakaudella kulttuurilla on ollut, jopa toisiaan kiistävästi merkityksensä niin essentiaalisessa kuin instrumentaalisessa mielessä. Tällöin ovat yhtäaikaisesti olleet vallalla käsitykset kulttuurista yhtäältä autonomisena, suhteellisen itsenäisenä toiminnan alueena, toisaalta muihin toiminnan alueisiin kiinnittyneenä välineenä erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kulttuuri ymmärretään välineenä, sillä nähdään olevan välineellistä vaikuttavuutta muun muassa taloudelliseen kasvuun, sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin sekä imagollisiin tekijöihin liittyen. Molemmille käsitystavoille yhteistä on se, että kulttuuri itsessään legitimoi toiminnallaan ja tuloksillaan olemassaolonsa. Kaikissa kulttuurin määritelmissä kulttuuri nähdään viimekädessä tuotantona ja kulutuksena, jotka edellyttävät resursointia. Tämä asiakirja kunnioittaa kulttuuria arvona sinänsä, mutta kulttuuripoliittisena ohjelmana korostaa ensisijaisesti sen merkitystä keinona aluekehityksen tavoitteiden, kuten hyvinvoinnin, työllisyyden, kilpailukyvyn ja viihtyvyyden saavuttamiseksi. Kulttuurin määritelmistä Tässä asiakirjassa kulttuuri ymmärretään niin essentiaalisena, funktionaalisena kuin instrumentaalisena. Tämä tarkoittaa sitä, että kulttuuri eri muodoissaan taiteena, perinne- ja populaarikulttuurina sekä ihmisten elämäntapoina ja -arvoina on välttämätön ja itsesyntyinen, inhimillisille yhteisöille ominainen ilmiö. Kun käsite määritellään funktionaalisesti, tunnistetaan sille essentiaalisesta perustastaan käsin erilaisia yhteisöllisiä tehtäviä, joita voidaan kulttuuripoliittisin toimenpitein vahvistaa. Funktionaalisessa määrittelyssä kulttuuri nähdään ensisijaisesti mielen ja merkityksen antamisena ihmisen toiminnalle, identiteetin luomisena ja vahvistamisena sekä neuvotteluna yhteisesti jaettavista arvoista. Kun kulttuurille, kulttuuriselle toiminnalle ja tuotteille annetaan julkilausutusti välineellisiä tehtäviä, puhutaan instrumentaalisesta kulttuurin määrittelystä. Tällöin kulttuurin määrittely pohjaa ja rajautuu sen pitkälti ohjailtuihin välineellisiin vaikutuksiin ja hyötynäkökohtiin yhteisössä. Pohjois-Karjalan kulttuurialan kehittämisen vaiheet Maakunnan kulttuurinen kehittäminen on jatkumo, jossa epäjatkuvuuskohdat synnyttäisivät päällekkäisyyttä ja kehityskaaren aukkoja. Siksi kehittämishistoria on syytä pitää mielessä. Kulttuurin asema Pohjois-Karjalan alueellisessa kehittämisessä on käynyt läpi vaiheita, jotka voidaan jäsentää ohjelmakausittain. Ensimmäisessä vaiheessa (1995-1999) kulttuuriala oli legitimoitava aluekehityksen osaksi. Oli osoitettava, että kulttuurilla on omat säädöksensä, hallinnolliset organisaationsa, koulutusjärjestelmänsä, yrityksensä, rahoituslähteensä ja omat erilliset ammattinsa. Ohjelmarahoituksen piiriin pääsemiseksi oli osoitettava, että kulttuurisektorilla on tavoitteita, toimintoja ja toimijoita, jotka kuuluvat aluekehitysohjelmien ja -rahoitusten piiriin. Tämän vaiheen hankkeista mainittakoon matkailun kannalta merkittävien kulttuuritapahtumien (Joensuun laulujuhlat, Rääkkylän Kihaus, Lieksan Vaskiviikko, Bomban juhlaviikot) kehittäminen, osallistuminen Carelicum -kulttuurikeskuksen ja Joensuun Mediakeskuksen perustamiseen. Kulttuurion ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 7
Toisella ohjelmakaudella (2000-2006) toimialojen jäsentämisperusteeksi tuli klusteriajattelu. Sen mukaan eri toimialoilla on omat toimijaryhmänsä: yritykset, järjestöt, työntekijät, julkisen hallinnon organisaatiot, tutkimus-, koulutus- ja palveluyksiköt. Myös kulttuurialan todettiin muodostavan tällaisen klusterin. Ammatillisuuden kannalta kulttuurialan voitiin katsoa jakautuvan kulttuurin harrastajiin ja niihin, joille se on ammatti. Tavoitteena oli maakunnallisen kulttuuritoiminnan keskittäminen ja profiloiminen. Mediakulttuurin alalla keskittymäajattelu näkyi ammattikorkeakoulutasoisen opetuksen integroimisena Joensuun mediakeskuksen toimintaan sekä merkittävinä laiteinvestointeina. Myös elokuvatuotanto tuli osaksi mediakeskittymän toimintaa. Profiloituminen ilmeni muun muassa siinä, että tuettiin Lieksan Vaskiviikkoa kehittämällä sitä valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi vaskimusiikin keskukseksi. Samansuuntaiset toimet aloitettiin myös Rääkkylän kansanmusiikkitoimintojen osalta. Kolmatta rakennerahastokautta (2007-2013) leimasi maailmalaajuinen lama ja Venäjän olojen radikaali muuttuminen. Maakuntaan kehitettiin rakenteita, toimintamalleja ja verkostoja, jotka jäävät elämään ilman voimakasta ulkopuolista tukea. Yhteishankkeena Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kesken kehitettiin mediatuotantojen neuvonta- ja tukijärjestelmä, joka koostuu Josekiin liitetystä filmikomissiosta ja maakuntaliiton tulevaisuusrahaston yhteydessä toimivasta tuotantotukirahoituksesta. Josekin puitteissa kehitetään myös luovien alojen toimintaa. Esittäville taiteille perustettiin yhdistyspohjainen keskus Pakkahuoneelle. Ortodoksisen kulttuurin säätiö perusti Ortodoksisen kulttuurin keskuksen toimintaansa varten. 8 Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta
Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Kulttuuritoiminnan ytimessä ovat kulttuuritradition siirtyminen sukupolvelta toiselle, taiteen tuottamisen ja vastaanottamisen aikaansaama mielihyvä sekä henkisen kasvun ja itseilmaisun tarpeet. Ne ovat yleismaailmallisia inhimillisiä ominaisuuksia, jotka toteutuvat taloudellisista, yhteiskunnallisista ja poliittisista tilanteista riippumatta. Intohimo kulttuurin harjoittamiseen ja uusintamiseen motivoi kulttuuriväen kohtaamisia, joista myös suuri yleisö voi nauttia. Nämä kohtaamiset tarjoavat taideyhteisöille tilaisuuden kokoontua yhteen. Tällainen inhimillinen toiminta on merkityksellistä viihtyvyyden ja henkisen hyvinvoinnin mutta myös työllisyyden ja alueellisen kilpailukyvyn kannalta. Johtavien talousalueiden finanssikriisit ja maailmanpoliittisen ilmapiirin kiristyminen ovat johtaneet tuotannon supistumiseen maailmanlaajuisesti. Tämän seurauksena myös Suomen talous on ajautunut vaikeuksiin, joista on seurannut julkisen sektorin supistamispaineet ja tuottavuuden kasvun vaatimukset. Lähivuosina julkisen tuen kohdentuminen kulttuurituotantoon ja rahoitukseen muuttuvat. Kulttuurirahoituksen periaatteet uudistuvat. Tulevaisuudessa palvelujen tuottaminen, ostaminen ja myyminen ovat entistä tärkeämpi osa myös kulttuurityötä. Tuotannon kannattavuudesta tulee entistä tärkeämpi tekijä Tämän edistämiseksi toimintaympäristöjä ja rahoitusmalleja on kehitettävä laajapohjaisiksi ja monimuotoisiksi kulttuurialan erityslaatu huomioiden. Merkittäviä vaikutuksia kulttuuripalveluiden järjestämiseen aiheuttavat myös käynnissä olevat muutokset alueellisissa itsehallintorakenteissa. Odotukset järjestökenttään ja vapaisiin kulttuuritoimijoihin sisältöjen ja palvelujen tuottajina lisääntyvät. Olemassa olevan tuotanto- ja palvelurakenteen kehittäminen ja infrastruktuurin ajanmukaisena pitäminen käyvät entistä tärkeämmiksi. Euroopan ja myös Suomen väestörakenteessa tapahtuu muutoksia, etninen diversiteetti lisääntyy, millä on myös kulttuuriset ulottuvuutensa. Nykyaikainen monikulttuurisuus on ymmärrettävä päivänpoliittisten ongelmien yli ulottuvana ilmiönä, jonka perusteet lähtevät Suomen perustuslaista, kansainvälisistä sopimuksista ja ihmisyyden arvoista. Kulttuurityön on roolinsa mukaisesti toimittava edelläkävijänä kulttuurien ja kansalaisten kohtaamisissa. Kulttuurion ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 9
2 Kulttuurialan kehittäminen toimintaympäristön osana Maakuntaohjelmassa on todettu, että Pohjois-Karjala on osa karjalaista kulttuurialuetta, joka ulottuu laajalle Suomen itärajan kummallekin puolen. Sen tarustosta, historiasta, kädentuotteista ja maisemista koko suomalainen kulttuuri ja identiteetti ovat ammentaneet sisältöä. Pohjois-Karjalaan on lyönyt leimansa maakunnan geopoliittinen sijainti kahden kulttuuripiirin rajalla. Nykyinen Pohjois-Karjala tunnetaan maakunnassa tuotetuista elokuvista, nimekkäistä kirjailijoista ja taiteilijoista sekä alan koulutuslaitoksista ja tutkimuksesta. Mainetta maakunnalle ovat tuoneet menestyneet artistit, yhtyeet, yksilöurheilijat ja urheilujoukkueet. Tunnettuja ovat myös rock- ja elokuvafestivaalit sekä kansainväliset kulttuuri- ja urheilutapahtumat. Rakennusperintö, maisemat, kulttuuriympäristön kerrostumat ja monimuotoinen luonto tekevät Pohjois-Karjalasta omaleimaisen, vetovoimaisen maakunnan. Harvinainen piirre nykymaailmassa on kahden kirkkokunnan luterilaisen ja ortodoksisen ristiriidaton rinnakkaiselo. Nykyaikaisten kommunikaatiovälineiden hallinta on korkealla tasolla, mikä vähentää alueen syrjäisyydestä ja pitkistä välimatkoista johtuvia haittoja. Euroopan yhdentymisen myötä kansalaisten liikkuvuus on lisääntynyt. Venäjän läheisyydellä on mittavat vaikutukset maakunnan elämään. Siirtolais- ja pakolaisilmiöt ovat tehneet Pohjois-Karjalasta entistä monikulttuurisemman alueen. Tavoiteltavana maakunnallisena kulttuuri-identiteettinä on pidettävä suvaitsevaista, monitaustaista kulttuuri-identiteettiä, joka rikastuttaa elämänpiiriä ja pystyy välttämään kulttuurieroista johtuvia haittoja. Kulttuuripalveluilla ja -tuotteilla on myös kaupallista kysyntää, mikä tekee siitä elinkeinon, jolla on työllistäviä ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Tieteen ja kulttuurin vapaa harjoittaminen on perusedellytys menestyvään ja merkitykselliseen kulttuurituotantoon. Tällä ohjelmakaudella erityistä huomiota kiinnitetään maakunnan asukkaiden tasavertaisiin mahdollisuuksiin vastaanottaa kulttuuripalveluja. Maakuntakeskuksen kulttuurilaitosten toiminta turvataan ja niiden vuorovaikutusta muun alueen kanssa lisätään. Kulttuurialaa kehitetään täydentämällä ja hyödyntämällä olemassa olevia resursseja. Luodaan rajoja ylittäviä uusia toimintamalleja ja sosiaalisia rakenteita, joilla vastataan muun muassa kuntapalvelurakenteen muutoksen, kulttuurisen kotouttamisen ja väestömuutoksen tuomiin haasteisiin. Kansalaisjärjestöt ja eri alojen taideyhteisöt ovat tässä avainasemassa. Pohjois-Karjalan kulttuurin nykytilasta Pohjois-Karjalassa valtion tukemat taidelaitokset ovat keskittyneet Joensuuhun. Niihin kuuluu kaksi museota sekä teatteri ja orkesteri. Valtionosuusmuseoita toimii myös Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Ilomantsissa. Joensuun kaupunginteatteri ja Joensuun kaupunginorkesteri ovat saaneet opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraista avustusta alueteatteritoimintaan ja alueelliseen konserttitoimintaan. Vuonna 2009 kaupunginteatterin esityksistä 7 % järjestettiin Joensuun ulkopuolella. Yleisen kulttuuritoimen asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuonna 2009 korkeimmat Nurmeksessa ja matalimmat Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Pohjois-Karjalan kuntien nettokustannukset olivat hieman keskimääräistä matalammat muuhun maahan verrattuna. Kirjaston nettokustannukset olivat korkeimmat Rääkkylässä ja Valtimolla, matalimmat Kiteellä. Yhteenlasketut kulttuuritoimen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä kirjaston nettokustannukset olivat korkeimmat Nurmeksessa, toiseksi korkeimmat Joensuussa ja matalimmat Outokummussa. Joensuussa, Nurmeksessa ja Kontiolahdella on kokoaikaiset kulttuurityöntekijät. Muissa kunnissa kulttuuriasiat hoidetaan yhdistelmätehtävissä. Maakunnassa toimii valtion tukemat, yhdistyspohjaiset aluekeskukset elokuvan (Pohjois-Karjalan alueellinen elokuvakeskus) ja tanssin (Itäisen tanssin aluekeskus) alalla. Joensuun kaupunki on syksyllä 2015 päättänyt kulttuuripalvelujen alaisuuteen perustettavasta Joensuun lastenkulttuurikeskuksesta, joka tulevaisuudessa hallinnoi myös Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkostoa. Iso osa maakunnan taiteen ja kulttuurin ammattilaisista sekä alan toimijoista ja järjestöistä on sijoittunut Joensuun seudulle. Tämä näkyy monipuolisena sisältöjen tarjontana. Uusia tapahtumia syntyy, ja kulttuu- 10 Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta
rityölle haetaan jatkuvasti uusia tiloja ja ympäristöjä. Joensuun ohella alueelta löytyy myös muita vahvasti kulttuuriin profiloituneita paikkakuntia. Lieksasta on muodostunut Suomen vaskimusiikin pääkaupunki ja Kihaus Folk on luonut imagoa Rääkkylälle. Ilomantsi yhdistetään karjalaiseen kulttuuriin ja perinteeseen myös muualla Suomessa. Outokummussa monialainen kulttuurikoulutus ja vanha kaivosympäristö ovat synnyttäneet aktiivista taide- ja kulttuuritoimintaa. Nurmes-talo on hyvä esimerkki kaupungin kulttuuritoiminnot yhdistävästä kulttuuritalosta, jossa osallistumiskynnys madaltuu. Maakunnassa järjestetään säännöllisesti valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuritapahtumia kärkinä Ilosaarirock ja Lieksan Vaskiviikot. Aluetaloudellisestikin merkittävä Ilosaarirock on synnyttänyt ympärilleen useita muita tapahtumia. Oma ainutlaatuisuutensa on Joensuussa järjestettävällä Parafestillä, joka tarjoaa vammaisille taiteilijoille mahdollisuuden saada esiin taidettaan. Taide- ja kulttuuripalveluiden tuotantorakenteet ovat alueella kuitenkin osin kehittymättömät. Kuntien tehtävä palveluiden tuottajana on muuttumassa palveluiden ostajaksi. Kolmannen sektorin toimijoiden merkitys kasvaa, ja samalla tarvitaan lisää valmiuksia palveluiden ammattimaisempaan tuottamiseen ja myymiseen. Kulttuurialan haasteena on, että yhdistykset toimivat pitkälti vapaaehtoistyön varassa ilman palkattua työvoimaa. Yritystoimintaa alueelle on syntynyt erityisesti musiikki-, av-alan ja tapahtumatuotannon ympärille. Esimerkiksi Joensuun Popmuusikot ry. yhtiöineen on kasvanut maakunnan kulttuuri- ja luovien alojen toiminnan merkittäväksi keskittymäksi, joka toteuttaa myös kehittämishankkeita. Ammattilaisten ja harrastajien vapaaehtoistyö kulttuurisisältöjen tuottamisessa on merkittävää. Tapahtumat ovat lähes täysin talkoolaisten varassa. Vapaaehtoispohjalta tuotetaan myös säännöllisiä kulttuuripalveluja kuten Jazzkerho 76:n korkeatasoinen 10-15 vuosittaisen konsertin sarja. Harrastajapohjaiset, isoja yleisöjä keräävät kesäteatterit kertovat kulttuurin yhteisöllisestä merkityksestä. Kansainvälisen yhteistyön luonnollinen suunta Pohjois-Karjalassa on Karjalan tasavalta. Maakunnan kulttuuritoimijat eivät juuri ole olleet mukana esim. EU:n kulttuuri- tai Creative Europe -ohjelmien hankkeissa, koska niiden vaatimien useita maita käsittävien verkostojen rakentaminen on haasteellista Pohjois-Karjalasta käsin. EU:n rakennerahasto-ohjelmilla on Pohjois-Karjalassa kehitetty paljon kulttuurialan infrastruktuuria ja palveluja sekä koulutettu toimijoita muuttuvaan toimintaympäristöön. Kuvio 1. Kuviossa on esitetty Tilastokeskuksen määrittelemien kulttuurialojen osuus kansantaloudesta koko maan osalta. Kulttuurion ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 11
Kehittämiskohteet Maakuntaohjelmassa esitetyn jaottelun mukaisesti kulttuuri ymmärretään inhimillisen toimintaympäristön osaksi ja luovat alat tuotannolliseksi painopisteeksi. Kulttuurinen toimintaympäristö merkitsee virikkeellistä, viihtyisää, aktiivista ja hyvinvointia tukevaa elämänpiiriä, joka mahdollistaa asukkaiden ominaisuuksien ja vahvuuksien toteuttamisen. Toimintaympäristö vahvistaa itseymmärrystä, käsitystä menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuuden näkymistä; se saa väestön tuntemaan olonsa kotoiseksi ja hyväksytyksi. Hyvä toimintaympäristö mahdollistaa kulttuuritradition siirtymisen sukupolvelta toiselle, kulttuurin tuottamisen ja vastaanottamisen aiheuttaman mielihyvän sekä tilaisuuden henkiseen kasvuun ja itseilmaisuun. Seuraavissa kehittämistoimenpiteissä ja -kohteissa koulutus, tutkimus ja hyvinvointi ovat niihin sisäänkirjoitettu läpäisevä ja huomioitava periaate. Nykykulttuurin tarjonnan ja harrastamisen turvaaminen Kulttuurin harrastusmahdollisuudet ja palvelutarjonta ovat hyvän kulttuurisen toimintaympäristön perusedellytykset. Maakunnan asukkaille turvataan tasavertaiset edellytykset vastaanottaa kulttuuripalveluja ja mahdollistetaan vapaan kulttuurikentän sekä taidelaitosten alueellinen toiminta. toimintamallien ja rakenteiden kehittäminen, joilla kunnat voivat täydentää kulttuuripalvelujaan kulttuuriyhdistysten ja taidelaitosten maakunnallinen verkottuminen koulutuslaitosten maakuntaan ulottuvaa opetus- ja tutkimustyö monialaisten kulttuuripalvelujen kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä järjestöjen ja kulttuuriyritysten vahvistaminen kulttuuripalveluiden tuottamisessa Karjalaisen kulttuuriperinnön hyödyntäminen Pohjois-Karjala on osa laajaa karjalaista kulttuurialuetta, jonka tarustosta, historiasta, kädentuotteista ja maisemista koko suomalainen kulttuuri ja identiteetti ovat ammentaneet sisältöä. Tämä tarjoaa hyvän pohjan alueen kulttuuriselle kehittämiselle ja uusiutumiselle. karjalan kielen aseman ja karjalaisten kotiseutualueen toiminnan vahvistaminen kulttuurihistoriallisten paikkojen ja rakennusten säilyttäminen ja soveltaminen nykyaikaisiin käyttötarpeisiin rajat ylittävän kulttuuriyhteistyön vahvistaminen karjalaisen kulttuuriperinteen uudenlaisten sovellutusten, palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja esiintuominen ortodoksisen kulttuurin esiintuominen Alueellisen identiteetin vaaliminen Pohjois-Karjalan sijainti itäisen ja läntisen maailmapiirin rajalla on muokannut sen kulttuuria ja väestön itseymmärrystä. Tavoiteltavana maakunnallisena kulttuuri-identiteettinä on pidettävä suvaitsevaista, monitaustaista kulttuuri-identiteettiä, joka rikastuttaa elämänpiiriä ja pystyy välittämään kulttuurieroista johtuvia haittoja. paikkakuntakohtaisten kulttuuripiirteiden ja -harrastusten tukeminen ja esiintuominen; kylä- ja kotiseutuyhdistysten sekä muiden paikallistoimijoiden yhteisöllisen kulttuurityön tukeminen; maakunnan historian tuntemuksen lisääminen ja esiintuominen kulttuuritapahtumien, taiteilijoiden, opiskelijoiden ja kulttuurin harrastajien verkottuminen kulttuuritarjonnan luomiseksi lastenkulttuurin huomioiminen ja vahvistaminen 12 Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta
Nykyaikaisen monikulttuurisuuden tukeminen Suomeen ja siten myös Pohjois-Karjalaan kohdistuu tällä hetkellä voimakas maahanmuuttopaine, jolla on myös kulttuuriset ulottuvuutensa. Kulttuurityön on roolinsa mukaisesti toimittava edelläkävijänä kulttuurien ja kansalaisten kohtaamisissa. monikulttuurisuuteen kohdistuva koulutusja tutkimustyö uudenlaisten kulttuuripalvelujen tuottaminen kantaväestön ja maahanmuuttajien yhteistyönä maahanmuuttokeskusten ja maakunnan kulttuuritoimijoiden välinen yhteistyö monialaisen ja monikulttuurisen osaamisen vahvistaminen sekä yhteistyö karjalaisen kulttuurin esiintuominen monikulttuurisissa kontakteissa Kansalaislähtöisen kulttuuritoiminnan tukeminen Odotukset järjestökenttään ja vapaisiin kulttuuritoimijoihin sisältöjen ja palvelujen tuottajina lisääntyvät. Palvelujen tuottaminen, ostaminen ja myyminen ovat entistä tärkeämpi osa myös kulttuurityötä. Tämän edistämiseksi toimintaympäristöjä ja rahoitusmalleja on kehitettävä laajapohjaisiksi ja monimuotoisiksi. vapaan kulttuurityön verkostojen vahvistaminen kansalaislähtöisen kulttuurityön kehittäminen innovatiiviset kulttuurin tuottamisen ja harrastamisen foorumit kuntalaisten omaa aktiivisuutta ja osallistumista mahdollistavien julkisten tilojen kehittäminen Suomi 100 vuotta juhlavuoden tapahtumien huomioiminen Kulttuurion ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 13
3 Luovien alojen kehittäminen Luovilla aloilla tarkoitetaan tässä asiakirjassa sellaisia modernin yhteiskunnan perinteisestä teollisesta tuotantotavasta poikkeavia palvelu- ja kulttuurituotannon aloja, jotka innovatiivisen perustansa pohjalta synnyttävät jotain ennalta kokematonta, uutta ja merkityksellistä ja samalla kasvattavat alueen taloutta, työllisyyttä ja henkistä hyvinvointia. Luovat alat soveltavat jo vakiintuneiden muotojensa lisäksi yhtäältä digitalisaation tarjoamia, toisaalta monikulttuuristuvaan väestöpohjaan perustuvia mahdollisuuksia. Näin ne synnyttävät uudenlaisia tuotantotapoja, liiketoimintaa ja suvaitsevaisuuden ilmapiiriä alueelle. Maakunnan kulttuuritapahtumat ovat laajalti tunnettuja, ja niillä on valtakunnallista ja kansainvälistä merkitystä. Tapahtumat ja mediatuotteet lisäävät alueen matkailullista kiinnostavuutta. Kasvava peliala sekä taidelähtöisten sisältöjen tuominen hyvinvointipalveluihin luovat mahdollisuuksia synnyttää uusia luovien alojen yrityksiä ja liiketoimintaa. Luovilla aloilla on tuntuvia taloudellisia ja yhteisöllisiä vaikutuksia mielikuva- ja vetovoimavaikutusten lisäksi. Kulttuurituotannon siirtyminen enenevästi digitaalisiin ympäristöihin on johtanut siihen, että ne toimivat pikemmin taiteellisen työn sekä tapahtumien ja elämystuotteiden tiedottajina ja markkinoijina. Sosiaalisesta mediasta on tullut merkittävä kulttuurin ja itseilmaisun väylä erityisesti nuorille. Luoviksi aloiksi tässä asiakirjassa luetaan: Pohjois-Karjalan luovien alojen toimialaluettelo/josek 2015 Yritykset 90010 Esittävät taiteet 28 90030 Taiteellinen luominen 43 58110 Kirjojen kustantaminen 5 59110 Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto 13 59120 Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien jälkituotanto 0 59200 Äänistysstudiot; ääniteiden ja musiikin kustantaminen 14 73111 Mainostoimistot 40 74101 Graafinen muotoilu 15 74109 Teollinen muotoilu 10 74102 Sisustussuunnittelu 24 90020 Esittäviä taiteita palveleva toiminta 6 74901 Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut 32 6201 Ohjelmatoimistojen suunnittelu ja valmistus 72 62020 ATL laitteisto ja ohjelmistokonsultointi 19 Yrityksiä 321 Toimialoja 14 Kuvio 2. Kuviossa on esitetty Josekin luovien alojen kehittämishankkeen määrittelemät luovat alat 14 Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta
Kuvio 3. Kuviossa on esitetty Pohjois-Karjalan maakuntaliiton määrittelemien luovien alojen aikasarjat maakunnan ja valtakunnan tasoilla. Tässä luoviksi aloiksi on luettu Kirjojen kustantaminen, Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto, Elokuvien, video- ja televisio-ohjelmien jälkituotanto, Äänitysstudiot; äänitteiden ja musiikin kustantaminen, Mainostoimistot, Teollinen muotoilu ym, Esittävät taiteet, Taiteellinen luominen Kehittämiskohteet Maakuntaohjelmassa luovat alat on määritelty maakunnan vahvaksi tuotannolliseksi painoalaksi. Niiden odotetaan tuovan maakuntaan taloudellista hyötyä, liiketoimintaa ja hyvinvointia muun muassa tuottamalla sisältöjä matkailu- ja hyvinvointipalveluihin sekä elämys- ja tapahtumatuotantoon. Myös peliteollisuudella, musiikki- ja elokuvatuotannolla on edellytykset taloudelliseen tuottavuuteen. Erityisesti maakunnan markkinoinnin ja mielikuvien kannalta luovien alojen tuotteet ovat merkittävässä asemassa. Luovien alojen keskus Luovat alat sisältävät toimintoja, jotka hyödyntävät monia eri toimialoja ja luovat elinvoimaa ja liiketoimintaa. Näitä toimintoja on hyödyllistä kehittää keskitetysti monialaisena kokonaisuutena synergiaetujen vahvistamiseksi. monialaisen yhteistyön ja omaehtoisten toiminnan vahvistaminen luovien alojen osaamisen ja kaupallistamisen kehittäminen tukimuotojen kehittäminen toiminnallisten keskittymien syntymiseksi muotoiluajattelun kehittäminen palvelumuotoilusta tuotemuotoiluun Kulttuurion ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 15
Peliteollisuuden vahvistaminen Useilla luovilla aloilla on elimelliset siteet ICTalaan ja digitalisaatioon. Pelialan koulutus maakunnassa on aloitettu, ja tarvittavaa infrastruktuuria luotu. Suomalaiset peliteollisuustuotteet ovat menestyneet kansainvälisesti hyvin. Kasvava sosiaalinen media tarjoaa hedelmällisen foorumin alan tuotteille. maakunnalliset rahoitusinstrumentit pelialan rakenteiden rahoittamiseen pelialan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen maakunnassa toteutettavat kansainväliset pelialan tapahtumat pelialan tuoteosaamisen ja markkinoinnin kehittäminen Tapahtumien vahvistaminen Pohjois-Karjalalla on vankka perinne, kokemus ja taito messu-, festivaali- ja urheilutapahtumien järjestämisessä. Maakunnalle ominainen juhlaja markkinaperinne elää vahvana. Useat vakiintuneet tapahtumat tunnetaan maan laajuisesti. Tiedonvälityksen ja oppilaitosrakenteen vaikutuksesta tapahtumat ovat myös kansainvälistyneet. tapahtumatuotannon ja tuottajafoorumien tukeminen yhteistyön kehittäminen suurtapahtumien järjestämisessä tapahtumaklusterin määrittäminen ja kärkitoimenpiteiden suunnittelu tapahtumien vaatiman infrastruktuurin kehittäminen Musiikkialan vahvistaminen Musiikin tuottamisen ja harrastamisen uudet muodot ovat jatkaneet ja vahvistaneet Pohjois-Karjalan perinteistä asemaa soiton ja laulun maakuntana. Alalla on hyvät taidolliset ja tekniset edellytykset musiikin tuotannon ja kulutuksen taloudelliseen hyödyntämiseen. musiikkialan yritysten toimintaedellytysten parantaminen toimijoiden alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen verkottumisen edistäminen maakunnan musiikkialan markkinoiminen managerointi- ja tuottajataitojen kehittäminen Maakunnan kehittäminen elokuvatuotantoalueena Pohjois-Karjalaa on kehitetty elokuvatuotantoalueena pitkäjänteisesti. Elokuvatuotannon katsotaan käsittävän av-tuotannon myös laajemmin. Maakuntaan on luotu mediatuotantokeskittymä tila-, koulutus- ja laitteistopalvelujen tuottamiseksi. Myös yrityspalvelu- ja tuotantotukijärjestelmä ovat toimijoiden käytettävissä. elokuvatuotannon fyysisten edellytysten vahvistaminen ja ajanmukaistaminen maakunnallisen av-alan tuotantotuki- ja yrityspalvelujärjestelmän kehittäminen av-alan koulutuksen kehittäminen av-tuotannon erityisalojen profiloiminen ja edistäminen maakunnan markkinointi valtakunnallisten ja kansainvälisten tapahtumien alueena uusien tapahtumien pilotointi 16 Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta
4 Toteutus ja seuranta Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelman kehittämistoimet toteutetaan pääosin hankkeina aluekehitysohjelmien mukaisesti. Soveltuvia rahastoja ovat Euroopan Unionin EAKSR, ESR ja EMTR, kansallinen maakunnan kehittämisraha (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto), valtion aluehallintoviranomaisen rahoitus (ELY-keskus) sekä maakunnalliset rahastot (Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto). Hankkeita voidaan rahoittaa myös ministeriöiden, erityisesti OKM:n ja TEM:n, harkinnanvaraisista avustuksista, kulttuurirahastoista, säätiöistä ja kuntien budjettivaroista. Poliittista päätöksentekoa ja lainsäädännöllisiä toimia edellyttäviä asioita ajetaan maakunnallisena edunvalvontana. Kulttuuritoiminnan ja luovien alojen edistämisen ja tukemisen kohdalla niihin liittyvä koulutus ja tutkimus ovat läpäisevä periaate. Toimenpidesuunnitelman toteutumista seurataan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa, joka laaditaan joka toinen vuosi. Seuranta tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön määrittelemien seurannassa käytettävien mittareiden mukaan. Seurantaa toteutetaan myös kaksi kertaa vuodessa laadittavalla Pohjois-Karjalan talouskatsauksella ja sen tietoihin perustuvalla Trendit-julkaisulla. Myös maakuntaliiton Kulttuurityhmä seuraa ja ohjaa systemaattiseti suunnitelman toteutumista. Kulttuurion ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 17
5 Vaikutusten arviointi Toimenpidesuunnitelman sosiaalisia vaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Ihmisten elinoloja, viihtyisyyttä, terveyttä ja turvallisuuden tunnetta parantavat kulttuuritapahtumat. Kulttuuritoimet voimaannuttavat ihmisiä eri puolilla maakuntaa, myös maaseudulla. Lisäksi eri väestöryhmät (etniset, vammaiset jne.) ovat näkyvästi esillä kulttuuritapahtumien kautta. Kansalaisten vaikuttaminen näkyy, kun maakuntaan tulevat uudet asukkaat luovat uutta paikallista kulttuuria. Alueellisen identiteetin vaaliminen mutta myös haastaminen on tärkeää. Tärkeää on integroida eri ryhmät samaan kulttuuritoimintaan. Kulttuurialan toimijoissa on naisenemmistö. Ympäristövaikutuksia voidaan pitää lievästi positiivisina ja toisaalta negatiivisina. Kulttuurituotanto ja tapahtumat kuluttavat osaltaan luonnonvaroja ja ai- heuttavat liikennettä. Toisaalta kulttuuri yleensä luo ihmisille orientaation, joka kiinnittää huomion aineettomiin elämänlaadun tekijöihin ja samalla pois tavarakuluttamisesta. Se luo vaihtoehtoista identiteettiä kaupan ja markkinoinnin edistämälle kuluttajaidentiteetille. Kulttuuritoiminta edistää myös rakennetun kulttuuriympäristön suojelua: esimerkiksi teatterit ja luovan alan yritykset voivat sijoittua suojeltuihin rakennuksiin. Myönteisiä taloudellisia vaikutuksia tuovat työllistymismahdollisuudet, pienyrittäjyys ja edulliset harrastusmahdollisuudet. Kaikenlainen luovuutta edistävä ilmapiiri on hyväksi innovaatiotoiminnalle ja osaamisen kehittymiselle. Uhkana ovat muotoilukoulutuksen alasajon vaikutukset. 18 Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuja Pohjois-Karjalan liiton nimi muuttui 1.1.2005 Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi 1993 1 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.6. 31.12.1993 2 Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi 1994 1998, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 1994 3 Joensuun seudun seutukaava 1994 4 Toimintakertomus 1.6. 31.12.1993 5 Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista EY:n rakennerahastojen tuista 6 Kuntayhtymäsuunnitelma 1995 1999, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1995 7 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1995 1999 8 Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille 1995 1999 9 Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma 10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät 11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille 1995 1999-2. korjattu painos 1995-3. osittain korjattu painos 1996 12 Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan 1995 13 Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel 14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1994 15 Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta 16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla 17 Toimintakertomus 1994 18 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1996 2000 19 Kuntayhtymäsuunnitelma 1996 2000, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996 1996 20 Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia 21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1995 22 Toimintakertomus vuodelta 1995 23 Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kuntayhteistyössä 24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 1996 2000 25 Pohjois-Karjalan matkailufakta 1994 26 Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet 27 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1997 1999 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1997 1997 28 Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta luova periferia 29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1996 30 Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois- Karjalassa vuosina 1995 1996 31 Toimintakertomus 1996 32 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1998 2000 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1998 1998 33 POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen 2006 34 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1997 35 POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosituhannelle 36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös 31.12.1997 37 Euroopan metsämaakunta 2010 - Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi 1998 2010 38 Kauneimmat Karjalasta Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä 13. 15.6.1997, loppuraportti 39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta 1990 1997 40 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1999 2001 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1999 1999 41 Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma 1999 2006 42 By Joint Work Party to the Information Society 43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia 44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1998 45 Toimintakertomus 1998 46 Pohjois-Karjala Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia 2000 47 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000 2002 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2000 1 (4)
48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1999 49 Tilinpäätös 31.12.1999 50 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina 1990 1997 51 Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia 52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000 2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2001 53 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämisstrategia 2000 2006 2001 54 Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka 55 Tilinpäätös 31.12.2000 56 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 2000 57 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja 58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä 59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures 60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys 61 KASPNET Summary of Urban Structures 62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa 63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002 2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002 2002 64 Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO 2002 65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 66 Toimintakertomus 2001 67 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 2006 68 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003 2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003 2003 70 Toimintakertomus 2002 71 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia 2003 2006 72 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 - Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys 74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 2020 75 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 76 Raitis Elämä -projekti 2000 2003 - Loppuraportti 77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004 2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2004 78 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpanosuunnitelma 2004 79 Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutusalueille 80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994 2003 81 Toimintakertomus 2003 82 Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia 83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt 84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005 2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2005 86 Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys 87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa 2005 88 Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa 89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 2025 90 Toimintakertomus 2004 91 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2006 94 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 95 Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 2005 2010 96 Maakunta liikkumaan Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia 2006 97 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä 98 Toimintakertomus 2005 99 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007 2010 100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007 2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007 101 POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007 2010 - Ympäristöselostus 2 (4)
2007 102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti 103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007 104 Toimintakertomus 2006 105 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 106 Yhteistä Hyvää Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015 107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007 108 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007 2013 109 Ruoasta Elämys Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007 2010 110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat 2007 2013 111 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern Finland Regional structure development trends/ Summary 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja 113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2010 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2008 2008 114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat 115 Toimintakertomus 2007 116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009 117 Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 118 The Path from Development Project to Service Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä 2009 119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008 120 Toimintakertomus 2008 121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Strategiaosa 122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti 2010 2030 123 Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta 124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena 125 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 2012 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2010 2010 126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat 2010 2014 127 Pohjois-Karjalan strategia 2030 - Maakuntasuunnitelma 128 POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011 2014 129 POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011 2014 - Ympäristöselostus 130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2010 2011 131 Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelma 2015 Uusiutuva teknologiateollisuus 132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 133 Tilinpäätös 2009 134 Rural Transport Solutions in Northern Periphery 135 Pysäkiltä vai kotoa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa 136 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe) 137 Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyö Joensuun seudun kunnissa liittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen 138 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2013 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011 2011 139 Pietarin ja Helsingin välinen nopea ratayhteys Liikenteelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi 141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala 142 Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014, Osa 1: Strategiaosa Osa 2: Liitteet 143 Tankit täyteen Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 144 Tilinpäätös 2010 145 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 146 Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelma 147 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2012 2014 ja talousarvio 2012 148 Itä-Suomi uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 149 Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso 3 (4)
2012 150 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2012 2013 151 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Tiivistelmä Locally Renewably Effi ciently Climate and Energy Programme of North Karelia 2020 A Summary 152 Vaikuttavuutta etsimässä Pohjoiskarjalaisten, vuonna 2004 2010 toteutettujen bioenergiahankkeiden arviointi 153 Kysely venäläisille matkailijoille Niiralassa 2011 154 Tilinpäätös 2011 155 Materiaali- ja energiatehokas toimisto 156 DART Declining Ageing and Regional Transformation Suomenkielinen käsikirja väestön ikääntymisen ja vähenemisen alueellisista ratkaisumalleista 157 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys 158 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2015 ja talousarvio 2013 2013 159 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2013 2014 160 Tilinpäätös 2012 161 Uusia kokemuksia vaihtuvia maisemia Selvitys pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailukokemuksista ja -tarpeista 162 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1: Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Osaraportti 2: Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit Osaraportti 3: Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit Tiivistelmä 163 Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa 164 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2014 169 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 170 Ympäristöselostus Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 171 Seniorimatkailun hyvät käytännöt 172 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020 173 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015 2015 174 Tilinpäätös 2014 175 MIUN YHISTYS - Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2015 2020 176 Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen toimenpideohjelma 177 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat 2015 2017 178 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2016 179 Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 2014 165 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kolmas vaihe Maakuntakaavaselostus Liite 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa Liite 2 Natura-arviointi 166 Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus 2013 167 Pohjois-Karjalan palvelutarvekartoitus 55- ja 65-vuotiaiden arviota palvelujen nykytilasta ja niiden tulevaisuudesta 168 Tilinpäätös 2013 4 (4)
ISBN 978-952-6623-37-5 ISSN 1795-5610 www.pohjois-karjala.fi