SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILU LUNASTUKSET JA KUNNIAMAININTA

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILU LUNASTUKSET JA KUNNIAMAININTA

LUNASTUS nro 33, nimimerkki Varpu

KUNNIAMAININTA nimimerkki, nro 19, Liike

LIIKE Juutuanjoki moottorikelkkareitti VT 4 Toimiston laajennus Sauna +121,8 III Bussipysäkit Arktinen puisto +124,5 Tapahtumakenttä +124,5 Polkupyöräkatos Esiintymislava II I +124,5 Lastaus / Jätepiha Koulun laajennus Kittiläntie P

huolto / lastaus Löylyhuone 8 m 2 takkahuone 35 m 2 Pesuhuone Pukuhuone 14 m 2 Rantasauna WC +122,0 2 m 2 Keit. 5 m 2 Palvelu yks. 40 m 2 tekn. 7 m 2 Kirja- ja av-varastot 40 m 2 Pääsisäänkäynti B 21 x 171 = 3,600 m A A Sámi Duodji ry 20 m 2 SámiSoster ry 40 m 2 Kirjaston henk. 17 m 2 Pakkaamo 20 m 2 Lainauspiste Kopionti /toimistojäte Sos. keskus 20 m 2 Inarin Saamelaiskirjasto ATK-pisteet 5 m 2 Tutkijatilat 7 m 2 wc 20 m 2 Lääninhallitus 15 m 2 wc Parlamenttisali 150 m 2 Tulkkauskopit 8 m 2 Puk. 5 m 2 Naulakot 30 m 2 wc 15 m 2 Vahtimestari 15 m 2 Tulkkauskopit 8 m 2 Kokoustila 10 hlö 20 m 2 Lehdet ja lukupaikat Äänitarkkaamo 5 m 2 WC Luottamusmiehet 14 m 2 Tapahtuma-aula myyntinäyttely Kokousaula 30 m 2 Kokoustila 15 hlö 30 m 2 näyttelytila 15 m 2 Ulkoneuvottelutila +124,7 Siivouskeskus 15 m 2 Esiintyjälämpiö 30 m 2 Lepohuone wc 6 m 2 Pääsisäänkäynti Monitoimisali 140 m 2 Pukeutumis- ja pesutilat 25 m 2 Pukeutumis- ja pesutilat 25 m 2 B Ravintola 85 m 2 Mt-salin varasto 20 m 2 Näyttämö 100 m 2 Talon varastot 40 m 2 VSS Näyttämön varastot 40 m 2 Esiintymislava Keittiö 80 m 2 Päätearkisto 30 m 2 Tekninen tila 100 m 2 Tekninen tila 60 m 2 Pihakeittiö Puku-pesu- wc 15 m 2 Ravintola huolto / lastaus Ravintola wc Kiinteistönhoito katettu jätepiha

20 x 180 = 3,600 m tekn. 7 m 2 Elokuvakesk 30 m 2 lämmin varasto 15 m 2 Kylmävarasto Saam. last varasto 5 m 2 lähivarasto 20 m 2 ATK-suunnittelija Koulutuskeskus Toimistot 40 m 2 ATK-suunnittelija ATK-huone ATK-varasto projektityöntekijät 50 m 2 Kopionti /toimistojäte projektityöntekijät 50 m 2 wc wc 3 m 2 3 m 2 kk Naulakko Taukotila 25 m 2 B Käsikirjasto 20 m 2 +128,3 21 x 171 = 3,600 m Naulakko 5 m 2 ryhmätyötila 15 m 2 wc 5 m 2 Teorialuokka, ATK/media 25 m 2 wc 5 m 2 Kieli / ATK-luokka 25 m 2 varastot Kielistudio 30 m 2 B varastot 18 m 2 Teorialuokka 42 m 2 mus. varasto 17 m 2 Editointi 30 m 2 Elokuva, esiint-, kongressisali 300 m 2 Äänitarkkaamo 25 m 2 AV-tekniikka Laulukoppi 7 m 2 Tulkkauskopit 16 m 2 Studio 60 m 2 A A projektorihuone

20 x 180 = 3,600 m Yleinen toimisto lähineuvottelutila 20 m 2 Yleinen toimisto toimistohuoneet 90 m 2 tekn. 7 m 2 A A Arkisto- ja varastotilat Varastotilaa 30 m 2 Yleinen toimisto toimistohuoneet 60 m 2 lähivarasto 20 m 2 wc wc 3 m 2 3 m 2 Kopionti /toimistojäte Koulutus- ja oppimateriaalitsto toimistohuoneet 40 m 2 Naulakko Kielitoimisto toimistohuoneet 50 m 2 B var +131,9 Tekninen tila 100 m 2 B

+128,30 +137.70 +137,400 +135,80 +134,80 +131,30 Monitoimisali Näyttämö Auditorio +128,300 Kirjasto Tapahtuma-aula +124,70 Tekninen tila +137,70 +135,30 +135,80 Toimisto +131,90 Toimisto +128,30 Neuvottelutilat Kirjasto Tapahtuma-aula +124,70

KUNNIAMAININTA nro 32, nimimerkki Baiki 1 / 12 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS

SIJAINTI 1 / 2500 BÁIKI SAAMELAISKULTTUURIKESKUS - 2. VAIHE Tekijä on kilpailun toisen vaiheen aikana kehittänyt ehdotusta taloudellisesti ja toiminnallisesti, jatkosuunnitteluohjeet huomioiden, sekä vienyt arkkitehtonista ratkaisuaan eteenpäin. Tavoitteet 2.vaiheen suunnittelussa - Arkkitehtonisen konseptin kehittäminen - Julkisen rakennuksen hahmon luonne ja mittakaava - Saamelaiskulttuurin ilmentäminen arkkitehtuurissa - Toimistojen ja työhuoneiden aukotus - Rakennuksen sijoittuminen kilpailualueelle - suhde nelostiehen, näkyvyys, lähestyminen - Lähiympäristön suunnittelu - maastonmuodot, valaistus, maisemointi - Toiminnalliset ratkaisut - Auditorio, näyttämö ja monitoimisali - Parlamenttisalin luonne ja sijainti rakennuksessa - Tekniset ratkaisut - Räystäät - Luonnonkivisokkeli - Ekologiset periaatteet ja energiataloudellisuus - Lumen ja jään, sekä tuuliolosuhteiden huomiointi rakenne ratkaisuissa Ratkaisut Kyläkuva ja maisemalliset lähtökohdat Saamelaiskulttuurikeskuksen asemakaavallisena lähtökohtana on uuden, Inarin kirkonkylän identiteettiä vahvistavan julkisen rakennuksen sovittaminen tontille kyläkuvaa eheyttäen. Rakennus asettuu Juutuanjoen rantaan niin paikan erityispiirteiden kun myös toiminnan ehdoilla samalla kun rakennus on tunnistettava osa keskeistä Inarintien näkymää. Rakennus nousee olemassa olevaa metsänreunaa myötäillen kohti etelää rajaten ympärilleen sisätilojen tunnelmaa toistavia ulkotiloja. Rakennusta on hieman suunnattu uudelleen jotta aukotuksien suhde ilmansuuntiin, tuuliolosuhteet sekä lähestymissuuntien näkymäakselit ovat ratkaistu ensimmäistä vaihetta paremmin. Rakennuksen arkkitehtuurista Saamelaiskulttuurikeskus hanke tarjoaa harvinaisen tilaisuuden luoda saamelaista kulttuuria ilmentävää nykyarkkitehtuuria. Ensimmäisen vaiheen arkkitehtonisen konseptin peruslähtökohta oli rinnastaa rakennuksen muotokieli pohjoiseen luontoon osana elettyä ja koettua maisemaa. Ratkaisu nojaa saamelaisen kulttuurin historiaan jossa julkisen rakentamisen perinnettä kuitenkaan ei ole. Jatkosuunnittelussa arkkitehtuuria on kehitetty eteenpäin tekijän alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti. Saamelaiskulttuurin teemat ovat löydettävissä rakennuksen yksityiskohdissa ja osissa eri mittakaavoissa. Saamelainen käsityö on saamelaiskulttuurin peruspilari ja vaikuttaja sekä tulevaisuuden rakentaja tämän pitää välittyä selkeästi kulttuurikeskuksen käyttäjille ja vierailijoille. Periaatteena on tuoda teemoja ja symboleja osaksi arkkitehtuuria ja sen detaljeja yhdessä paikallisten käsityöläisten ja taiteilijoiden kanssa, jolloin arkkitehtuurin kokonaisvaltaisuus säilyy eikä saamelaisteema ole irrallinen. Kilpailuvaiheessa esitetään muutama yhteistyön tuloksena syntynyt esimerkinomainen ratkaisu. Yhteistyö vaatii enemmän aikaa kuin mitä tässä vaiheessa on käytettävissä, mutta jo nyt lopputulos antaa erittäin positiivisia lupauksia hienon, ainutkertaisen yhteistyön syntymisestä. Yhteistyön tuloksena on aulatilan luonnonkivilattiaan syntynyt vaaleaan kiveen tummemmalla koottu suurimittakaavainen kuvio joka pohjautuu itäiseen segmenttijakoiseen rumpuun (ns.kemin tyyppi). Teema on yleinen mutta tekijät katsovat sen olevan merkittävä osa saamelaista historiaa ja näin esille tuotuna kävijät löytävät sen fragmentteja vaiheittain. Teatterisalin näyttämöverho sekä akustiset vaimennusverhot sekä omat kuviopaulat toteutetaan tekstiilitaitelijoiden kanssa. Saamelaistaideteokset sekä käsityöt liitetään rakennuksen tarpeellisiin osiin, toimintaa tukevaan käyttöön, eikä pelkiksi taide-esineiksi tai koristeiksi. Rakennukseen on lisätty paikoin korkeatkin luonnonkivijalat. Tuulen ja lumen käyttäytymistä tutkittiin pienoismallin avulla tuulitunnelikokeessa jonka raportin perusteella kivijalka on muotoiltu vastaamaan paikan olosuhteita. Talvella rakennuksen ympärille kasautuva lumi liittyy osaksi arkkitehtuuria. Rakennus oli tarpeettoman korkea 1.vaiheessa. Nyt räystäskorko asettuu muutaman metrin alemmaksi kokonaisvaikutelman kärsimättä. Nauhaikkunoiden ratkaisua on kehitetty eteenpäin. Ikkunakonsepti on järkevä rakennuksen muuntojoustavuuden puolesta mutta arkista nauhamaisuutta on syytä välttää. Tekijän kehityskelpoinen ratkaisu perustuu nauhan jakamiseen osiin ja ikkunan yläreunassa aaltoilevaan julkisivuverhousta jatkavaan matalaan säleikköön. Jo pienet määrät säleikköä antavat rakennukselle voimakkaan ja persoonalliseen luonteen. Tekijän tavoitteena on ollut löytää Saamelaiskulttuurikeskuksen tiloihin persoonallinen ja ajaton tunnelma, jonka rakennuksen käyttäjät voivat kokea omakseen. Toiminnallinen ratkaisu Inarin Saamelaiskulttuurikeskus on saamelaisten yhteinen tekemisen ja kokemisen keskus. Se on kohtaamispaikka, jossa voi tutkia, löytää, nauttia ja viihtyä. Rakennus tilajärjestely perustuu, niin tilallisesti kuin toiminnallisesti, vyöhykkeisiin. Ulkotila kulkee rakennuksen läpi palveluaula- ja liikennetilana. Toisen vaiheen suunnittelussa on toiminnallista ratkaisua kehitetty aulan ympärille kiertyvien yhteistilojen kirjasto, monitoimisali, auditorio, parlamenttisali - osalta. Toimintojen suunnittelussa selkeys ja orientoituvuus ovat olleet tärkeät tavoitteet. Saamelaiskäräjien parlamenttisali: Parlamenttisali on siirretty vapaana tilassa olevan elementtinä keskeisemmälle paikalla rakennusta jolloin yhteys aulaan on hyvä ja myös kokouskeskus toimii paremmin. Salissa on kaksi ikkunaa. Toinen avautuu ulkoverhoilusäleikön läpi sisääntulopihalle ja toinen kattolyhtynä maisemaan. Näin pyöreistä ikkunoista hehkuva valo viestii iltaisin rakennuksen toiminnasta. Audiotorio ja monitoimisali: Ehdotamme, että auditorio nimettäisiin teatteriksi. Teatteri tilana ja käsitteenä pitää sisällään laajan kirjon toimintaa, tapahtumia ja vuorovaikutusta moneen suuntaan. Saamelaiskulttuurikeskukseen rakennetaan salikokonaisuuteen tulee osittain kokoonpainuva katsomo, laskeutuva näyttämö sekä avautuvat seinät teatterin, näyttämön ja monitoimisalin välille. Tämä mahdollistaa tarvittaessa ison, yhtenäisen lattian ja tilan. Teatterisali varustetaan esitys-, konsertti- ja luentotoiminnan edellyttämällä tekniikalla. Järjestelmät suunnitellaan helppokäyttöisiksi piilottamalla tekninen monimutkaisuus yksinkertaisten ja selkeiden käyttöliittymien taakse. Teatteri varustetaan myös elokuvien esitysjärjestelmällä. Teatteriin rakennetaan muunneltava akustiikka joka mahdollistaa tilan kaiunnan säätämisen käyttötarkoituksen mukaan. Teatteriin rakennetaan näyttämömekaniikka joka sisältää nousevan näyttämön, esirippu- ja verhojärjestelmän sekä huoltosillat erilaisten näyttämöllisten tehtävien turvalliseen ja tehokkaaseen suorittamiseen. Teatterin välittömässä läheisyydessä sijaitsee monitoimisali. Monitoimisali on itsenäinen tila joka voi kuitenkin toimia myös luontevana jatkeena teatterisalille kun yleisöä on paljon. Kirjasto: Kirjasto on sijoitettu rakennuksen luoteisosaan. Ratkaisu avartaa aulatilaa ja helpottaa kulunvalvontaa sekä henkilökunnan yhteyksiä. Näkymät ovat miellyttävämmät, tunnelma rauhallisempi mutta kirjasto sijaitsee toiminnallisesti silti hyvin keskeisellä paikalla. Tarvittaessa oma käynti suoraan ulos on järjestettävissä mutta tekijä katsoo kulun pääsisäänkäynnin kautta järkeväksi kirjastoyksikön kokoon viitaten. Palveluaulatason yläpuoliset kerrokset toimivat keskenään yhtenäisen vyöhykejaon mukaan 1.vaiheen ratkaisun pohjalta. Ratkaisun muuntojoustavuus on pyritty säilyttämään. Sisäänkäyntijärjestelyt ovat pääosin samat kuin 1.vaiheessa. Materiaalit Materiaaleilla on tärkeä rooli arkkitehtonisen kokonaisilmeen syntymisessä. Selkeät pinnat luovat taustan moninaiselle toiminnalle. Saamelaisen käsityön ja arjen materiaalit tulevat luonnosta. Pohjoisen luonnon monimuotoisuus näkyy materiaalien käytön rikkaana variaationa. Valitut julkisivumateriaalit ovat kestäviä, ajattomia ja rakennuksen hengelle ominaisia puuta, lasia ja luonnonkiveä. Sisätilat verhoillaan puulla. Tavoitteena ovat selkeät pinnat joita harkituilla yksityiskohdilla viimeistellään. Detaljeissa käytetään puuta ja terästä täydentämässä lisäksi luuta, hopeaa, nahkaa ja lehtikultaa. Aulan pilarit verhoillaan osittain juurikudelmalla. Teatterin vaimennus- ja näyttämöverhoissa käytetään saamelaisvärejä. Laajuuslaskelma Hyötyala: 3080 m2 Bruttoala: 4570 m2 Tilavuus: 19 850 m3 2 / 12 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS

PIHA JA KASVILLISUUS Lähtökohtana on sekä rakentamisvaiheessa että myöhemmin minimoida maaperän muokkausta sekä suojata olemassa olevaa puustoa ja kasvualustaa. Muokattaville alueille istutetaan paikallisia, alueelle ominaisia ja saamelaiselle kulttuurille merkityksellisiä kasveja. Aluskasvillisuutena ja maanpeittokasvina suositaan eri varpukasveja kuten variksenmarjaa, puolukkaa, juolukkaa sekä mustikkaa. Sieltä täältä varvikosta kohoaa pienten pensaiden ja puiden ryppäitä, joissa käytetään pajuja, vaivaiskoivuja, pihlajia ja haapoja, jotka sykkivät ruskan lämpimiä värejä syksyllä. Alueella vältetään maata sinetöivien pintamateriaalien käyttöä, jolloin pintavesi imeytyy maahan mahdollisimman suurella alueella ja täten minimoidaan viemäröintiä. Kulun helpottamiseksi käytetään kuitenkin tasaisia pintamateriaaleja kulkuväylillä. Tapahtumapiha on muita alueita niittymäisempi. Keskellä oleva pyöreä aukio on sorapintainen, jotta sen käyttö olisi mahdollisimman joustavaa. Ympäröivässä kevyesti kumpuilevassa maastossa kasvaa muun muassa suolaheinää sekä lapinsaraa, sekä kulleroa, väinönputkea ja pohjansinivalvattia ja muita saamelaiseen perinnekulttuuriin liittyviä luonnonvaraisia hyötykasveja. Pysäköintialue on päällystetty luonnonmukulakiveyksellä. Tällä tavalla pysäköinnin yleisilme on varsinkin kesäisin mahdollisimman vihreä ja huomaamaton. Rakennuksen länsipuolella olevassa arktisessa puistossa kuljetaan pitkospuita pitkin, niin että puiston luonto kuluu mahdollisimman vähän. Puistoon liittyvä esiintymispaikka on kivipintainen, mikä erottaa sen myös toiminnallisesti tapahtumapihasta. Arktisessa puistossa esitellään saamelaisten alueen ominaiskasvillisuutta ja se toimii näin eräänlaisena arboretumina sekä kulttuuri- että luonnonkasveille. Pihalla kiemurtelevat kiviuomat viittaavat läheiseen Juutuanjokeen ja sen rantatörmiin, joihin vesi kasaa hioutuneita kiviä. Pintavesien imeytys ja puhdistaminen tapahtuu näissä uomissa sorapuhdistuksella, ja niiden kautta vedet voi hiljalleen johtaa jokeen. 3 / 12 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS HUONETILAOHJELMA 1. Saamelaiskäräjät 1.9. Kokous- ja neuvottelutilat 4.1.4 4.1.9 5.3.1 1.9.1 Saamelaiskäräjien parlamenttisali 142 1.9.4 Odotustila / kokousaula 30 1.9.5 Kokoustilojen WC:tilat 12 1.9.6 Pukeutumistila 7 1.9.7 Kokoustila, 15 henkeä 30 1.9.8 Kokoustila, 10 henkeä 20 1.9.9 Luottamusmiesten huone 25 1.9.10 Neuvottelutila /takkahuone 35 1.9.11 keittokomero + varastokaapit 5 1.9.12 Pukuhuone 12 1.9.13 Pesuhuone 9 1.9.14 Löylyhuone 9 1.9.15 Saunan wc 2 1.2. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto 4.1.7 4.1.8 5.3.2 1.2.1 Pakkaamo/lähettämö* 20 1.2.2 Kirja- ja av-varastot * 40 *tilat audiotorion katsomon alla 2. Saamelaisyhdistykset 4.1.11 4.1.10 5.6. 2.2.2 Myyntinäyttelytilat 18 4. Inarin saamelaiskirjasto 4.1.3 5.4.4 4.1 Kirjastotilat 4.1.5 KIRJASTO 4.1.6 4.1.1 4.1.2 5.1.5 5.3.3 2.2.2 5.1.4 5.4.1 4.1.1 Henkilökunnan työtilat 20 4.1.2 Henkilökunnanwc 3 4.1.3 Aikuisten osasto 65 4.1.4 Lasten ja nuorten osasto 40 4.1.5 Lehdet ja lukupaikat 10 4.1.6 Lainauspiste 10 4.1.7 ATK-työpisteet 5 4.1.8 Opiskelijakirjasto 35 4.1.9 Tutkijatilat 8 4.1.10 Saamelaismusiikkikirjasto 15 4.1.11 oppimateriaalitoim. näyttelytilat 15 1.9.10 SAUNAOSASTO 1.9.11 5.1.1 AULA 5.1.2 5.1.3 1.2.2 5.4.5 5. Yhteiskäyttötilat 5.1. Kokous- ja neuvottelutilat 1.9.12 1.9.15 1.9.13 1.9.14 5.5.2 5.5.1 RAVINTOLA 1.2.1 5.4.3 5.4.6 5.4.2 5.1.1 Monitoimi- ja palvelutila (aula) 230 5.1.2 Kiinteistöval. ja neuvontav.m. 20 5.1.3 Naulakkotilat 30 5.1.4 Yleisö-WC-tilat 35 5.1.5 Lastenhoitotila ja inva-wc 10 5.2. Esiintymis- ja monitoimitilat 5.5.3 5.5.4 1.9.1 PARLAMENTTISALI 5.2.1 AUDITORIO 5.2.1 Elokuva-, esiintymis- ja kongressisali 300 5.2.4 Näyttämö 110 5.2.5 Monitoimisali 140 5.2.6 Monitoimisalin varasto 25 5.2.7 Esiintyjälämpiö 30 5.2.8 Esiintyjälämpiön WC:tilat 5 5.2.9 Näyttämön varastot 65 5.3. Pukeutumis-, peseytymis- ja lepotilat 1.9.6 1.9.5 1.9.4 KOKOUSTILAT 5.2.4 5.2.8 5.3.1 Pukuhuoneet (vss) 30 5.3.2 Peseytymis- ja WC-tilat (vss) 20 5.3.3 Lepohuone 10 5.4. Rakennuksen palvelutilat 1.9.9 1.9.7 1.9.8 5.2.5 MONITOIMISALI 5.2.9 5.2.6 5.2.7 5.4.1 Saamen Talon p.yksikön työtilat 40 5.4.2 Kiinteistönhoitajan tila 10 5.4.3 Siivouskeskus 15 5.4.4 Talon varastot (vss) 40 5.4.5 Toimistojätteen välivarasto 10 5.4.6 Ristiinkytkentätilat 10 5.2.9 5.5. Ravintola POHJAPIIRUSTUS 1. KERROS 1 / 200 5.5.1 Ruokailutila 90 5.5.2 Valmistuskeittiö 80 5.5.3 Keittiön puku-, pesu-, wc-tilat 15 5.5.4 Asiakas-WC 10 5.6. Väestönsuoja 95 3 1 2 5 JULKISIVU ETELÄÄN 1 / 200 JULKISIVUMATERIAALIT 1. PYSTYLAUDOITUS, TUMMA KUULTOKÄSITTELY 2. LASI, KIRKAS 3. PYSTYRIMOITUS, TUMMA KUULTOKÄSITTELY, TAKANA LASI 4. KUMIBITUMIKERMI, TUMMANHARMAA 5. LUONNONKIVISOKKELI JULKISIVU LÄNTEEN 1 / 200 4 / 12 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS

1.1.1 1.1.2 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS HUONETILAOHJELMA 1. Saamelaiskäräjät 1.1. Yleinen toimisto 1.5.1 1.6.1 1.6.1 1.8.1 2.1.1 1.1.1 Puheenjohtaja 20 1.1.2 Puheenjohtajan sihteeri 10 1.1.3 Hallintopäällikkö 20 1.1.4 Hallintopäällikön sihteeri 10 1.1.5 Puheenjohtajan erityisavustaja 10 1.1.6 Lakimiessihteeri 10 1.1.7 Kulttuurisihteeri 10 1.1.8 Sosiaali- ja terveyssihteeri 10 1.1.9 Ympäristösihteeri 10 1.1.10 Tiedotus- ja kansaiväl. asioid. sihteeri 10 1.1.11 Taloussihteeri 10 1.1.12 Toimistosihteerit 20 1.1.13 Projektityöntekijät 70 1.1.14 Lähivarastot 40 1.1.15 Lähineuvottelutila 20 1.7.1 1.7.2 2.1.1 1.2. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto 1.7.1 1.8.2 1.2.3 Koulutussihteeri 10 1.2.4 Oppimateriaalisihteerit 20 1.2.5 Toimistosihteeri 10 1.7.1 2.1.1 1.3. Kielitoimisto 1.1.5 1.1.6 1.1.7 1.1.8 1.1.9 1.1.10 1.1.11 2.2.1 2.1.2 1.9.16 1.4.1 1.4.9 2.2.1 1.4.10 1.4.1 1.4.3 1.4.7 1.4.1 Käräjien yhteistilat 1.4.8 1.4.2 +4.30 SAAMELAISKÄRÄJÄT IV konehuone 5.2.2 1.3.1 Kääntäjä, pohjoissaame 10 1.3.2 Kääntäjä,inarinsaame 10 1.3.3 Kääntäjä,koltansaame 10 1.3.4 Kieliturvasihteeri 10 1.3.5 Toimistosihteeri 10 1.4. Käräjien yhteistilat 1.4.1 Projektityöntekijät 30 1.4.2 Kopionti,fax ja lomakevarasto 20 1.4.3 Käsikirjasto 20 1.4.4 ATK-suunnittelija 10 1.4.5 ATK-huone 10 1.4.6 ATK-laitevarasto 10 1.4.7 Ulkovaatenaulakko 3 1.4.8 Taukotila 28 1.4.9 Henkilökunnan WC:tilat 10 1.4.10 sk 2 1.1.3 1.1.4 1.1.12 1.1.15 Yleinen toimisto Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto Kielitoimisto 1.7.3 1.7.3 1.4.5 1.9.17 1.4.6 5.2.3 1.5. Lapin lääninhallitus 1.5.1 Esittelijä 15 1.6. P-S Sosiaalialan osaamiskesk. 1.1.12 1.9.2 1.9.3 1.1.13 1.6.1 Toimistotilat 20 1.2.3 1.2.4 1.1.13 1.7. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus 1.7.1 Toimistotilat 30 1.7.2 Säilytystila filmeille, kylmä 10 1.7.3 Säilytystila materiaaleille, lämmin 15 1.2.5 1.1.14 1.8. Saamelainen lastenkulttuurikeskus 1.8.1 Toimistotila 10 1.8.2 Varasto 5 1.1.13 1.9. Kokous- ja neuvottelutilat 1.1.13 1.1.13 1.1.14 1.1.13 1.1.13 1.9.2 Tilavaraus tulkkaukselle 20 1.9.3 Äänitarkkaamo 5 1.9.16 Päätearkisto 30 1.9.17 Varastotilaa, Saamelaiskäräjät 30 2. Saamelaisyhdistykset 1.3.1 1.3.2 1.3.3 1.3.4 1.3.5 2.1. SámiSoster ry 2.1.1 Toimistotila 30 2.1.2 Toimistotila, Projektityöntekijä 10 2.2. Sámi Duodji ry 2.2.1 Toimistotila 20 POHJAPIIRUSTUS 2. KERROS 1 / 200 5. Yhteiskäyttötilat 5.2. Esiintymis- ja monitoimitilat 5.2.2 Projektorihuone 15 5.2.3 AV-tekniikka, miksaus 15 4 4 1 1 3 3 5 2 2 JULKISIVU POHJOISEEN 1 / 200 JULKISIVUMATERIAALIT 1. PYSTYLAUDOITUS, TUMMA KUULTOKÄSITTELY 2. LASI, KIRKAS 3. PYSTYRIMOITUS, TUMMA KUULTOKÄSITTELY, TAKANA LASI 4. KUMIBITUMIKERMI, TUMMANHARMAA 5. LUONNONKIVISOKKELI 1 2 3 JULKISIVU ITÄÄN 1 / 200 5 / 12 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS

3.1.1 3.1.1 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS HUONETILAOHJELMA 3. Saamelaisalueen koulutuskeskus 3.1. Opetus ja tutkimus 3.1.1 Toimistotila 20 3.1.2 Toimistotila 20 3.1.3 Ryhmätyöhuone/opetustila 15 3.1.4 Teorialuokka 40 3.1.5 Teorialuokka ATK 25 3.1.6 kieli- / ATK-luokka 25 3.1.7 Kielistudio 30 3.1.8 Studio 60 3.1.9 Äänitarkkaamo 25 3.1.10 Laulukoppi, jälkiäänitystila 8 3.1.11 Editointi 30 3.1.12 Varastot 30 3.1.13 Musiikinopetuksen varasto 15 3.1.14 ATK-suunnittelija 10 3.1.15 Ulkovaatteet / opisk.lokerot 5 3.1.16 Oppilaiden WC:t 5 3.1.17 Inva-WC 5 3.1.18 Henkilökunnan WC:t 5 3.1.19 sk 2 3.1.5 3.1.4 3.1.2 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS +7.60 3.1.3 3.1.1 3.1.6 3.1.13 3.1.15 3.1.12 3.1.7 3.1.14 3.1.17 3.1.12 3.1.12 3.1.19 3.1.16 3.1.18 3.1.9 3.1.10 3.1.8 3.1.11 POHJAPIIRUSTUS 3. KERROS 1 / 200 LEIKKAUS A-A 1 / 200 LEIKKAUS B-B 1 / 200 6 / 12 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS

Ilmastolliset tekijät Suunnitelma ottaa huomioon pohjoisen sijainnin ilmastolliset erityistekijät maastoon sovituksen, rakenteiden ja teknisten järjestelmien kautta. Rakennus suuntautuu siten, että sisäänkäynti ja sisääntulopiha suunnataan etelän/lännen suuntaan suojaten tuulilta. Auringon paistaessa sisääntulopihan kiveys ja julkisivupinnat keräävät lämpöä ja pihalle muodostuu suojainen pienilmasto. Rakennuksesta on tehty erillinen tuulianalyysi, jossa on tarkasteltu vallitsevien tuulensuuntien vaikutusta rakennukseen ja lumen ja jään muodostukseen ja kasautumiseen. Elinkaari Saamelaiskulttuurikeskus rakennetaan kestämään vuosikymmeniä. Suunnitelmissa otetaan huomioon rakenteiden ja materiaalien kestävyys pohjoisissa olosuhteissa. Kovimmalla kulutuksella olevien Lämpötalous Rakenteet suunnitellaan toteuttamaan AA-energialuokan ja pohjoisten erityisolosuhteiden vaatimuksia. Lämmöneristykseen, tiiveyteen ja lämmöntalteenottoon kiinnitetään erityistä huomiota. Rakennuksen runko valetaan paikallavalurakenteena massiiviseksi lämpöä varaavaksi sisäkuoreksi. Lattialaattoja hyödynnetään varaavana rakenteena, jolloin mm. maalämmön käyttäminen on mahdollista. Ilmanvaihtoratkaisuissa otetaan huomioon tehokkaasti hukkalämmön talteenotto. Rakenteet Vesikate tehdään kumibitumikermistä ulkopuolisella vedenpoistolla. Katon kallistuksen alaräystäät toteutetaan reiluina ulokkeina. Korkeimmilla osilla räystäsuloke suojaa julkisivua ja rimoitusta. Yläpohja rakennetaan tuulettuvana, ilma virtaa alimpien reunojen kautta ullakkotilaan ja poistuu yläreunan raoista. Kondensoituminen on hallittua myös ääriolosuhteissa riittävän yläpohjan tuuletustilan kautta. Välipohjat toteutetaan paikallavalettuina betonilaattoina. Alapohja rakenne toteutetaan maanvaraisena laattana. Julkisilla alueilla, aulatilojen, kirjaston, ravintolan ja käräjäsalin osalla pintamateriaalina käytetään liuskekiveä ja lattialämmitystä. Kantavat seinät ja pilarit valetaan betonista. pintojen, kuten aulan, ravintolan ja kirjaston materiaaleihin kiinnitetään erityistä huomiota. Lattioissa käytetään paikallista liuskekiveä yhdistettynä lattialämmitykseen. Sisäpinnoissa ja kalusteissa käytetään massiivipuuta. Monikäyttösali, auditorio sekä aulatilat muodostavat kokonaisuuden, jonka tulee palvella pitkälle tulevaisuuteen. Ne suunnitellaan joustavaksi ja muunneltavaksi kokonaisuudeksi siirtoseinäelementtejä hyödyntäen. Toimisto- ja pienryhmätilat suunnitellaan muuntojoustaviksi elementtirakenteisten väliseinäratkaisuja hyödyntäen ja varautumalla taloteknisten järjestelmien joustaviin ratkaisuihin. Ulkoseinärakenteen sisäkuori valetaan betonista, lämmöneristepaksuus 250mm. Rimalauta-julkisivuverhous on taustalta tuuletettu, veden ja lumen pääsy rakenteisiin estetään myrskypelleillä. Julkisivulauta tiheäsyistä mäntyä, paksuus 30mm, rimoitus 70x120. Julkisivuverhous on harmaannutettu rautaoksidikäsitelyllä. Arkkitehdin ratkaisussa julkisivuverhouksen rimoitus ulotetaan ikkunoiden yläreunan yli vapaamuotoisen kaarevasti mukaillen paikallisen maiseman muotokieltä. Ikkunoissa käytetään rautaoksidivapaata lasia, jotta saavutetaan maksimaalinen valonläpäisy, läpinäkyvyys ja mahdollisimman välitön näköyhteys sisä- ja ulkotilojen välillä. Lasituksissa käytetään 3k-lasia, U-arvo <1.0. Aulatilojen ikkunarakenteet on tuettu ylä- ja alareunasta ilman tuulipilareja, Toimisto- ja pienryhmätilojen ikkunarakenteet toteutetaan puualumiini-ikkunoina. Liuskekivisokkelin korkeus on asetettu eri korkuiseksi vapaamuotoista kaariviivaa myötäillen siten, että vallitsevien tuuliolosuhteiden kinoksenmuodostus on otettu huomioon ks. erillinen tuuli- ja kinostusanalyysi. Ekologiset periaatteet Rakennus rakennetaan paikallisia materiaaleja käyttäen. Rakennuksen ulkovaippa verhotaan pohjoisesta tiheäsyisestä männystä tehtyyn tukevaan rimalautaverhoukseen. Rakennuksen runko valetaan paikalla massiiviseksi lämpöä varaavaksi sisäkuoreksi. Sisäverhouksissa käytetään paikallista puuta ja luonnonkiveä. Rakennus tukeutuu paikallisesta liuskekivestä rakennetun sokkelin varaan. Sokkelin korkeus vaihtelee tarpeen mukaan, niillä osin kun lumi kasautuu tuulen vaikutuksesta käytetään korkeampaa sokkelikiveystä. 7 / 12 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS

TAIDETEOKSEN SIJOITUS TÄHTIKUVIOT, VALAISTUS Pihaa, arktista puistoa ja ympäröivää metsää jäsentää teos, joka koostuu pohjoisen taivaan tähtikuvioista. Kuviot liittyvät saamelaiseen kulttuuriin, mytologiaan ja historiaan. Ne nousevat esille parhaiten pimeällä, jolloin valaistut pisteet näkyvät hohtavina maastossa. Valaistuksella esille nostettuja asioita ovat esimerkiksi hienoimmat mäntyhongat, revontulen värit, auringon ja kuun valon heijastus vesipeilissä, nuotiopaikka, tärkeät kasvit sekä eläinten (poron, peuran, hirven, karhun, suden ja joutsenen) varjot. Näin vierailija liikkuu fyysisesti keskellä saamelaista tarustoa ja antropologista taustaa. Pohjantähti, Boahji, on alueen keskeisimmällä paikalla, kulttuurikeskuksen tuloaukiolla, mistä sen jousi ojentuu kohti kokoontumisaukiolla olevaa tähtihirvasta, Sarvvis. Muut tähdet ja tähtikuviot ovat löytäneet paikkansa ympäröivissä metsissä. Tämän lisäksi alueella on hillitty mutta tarkoituksenmukainen kulkuväylien sekä oleskelupaikkojen valaistus, josta sisääntuloaukio, pääsisäänkäynti ja itse rakennus nousevat valon avulla esille. Tavoitteena on miellyttävä valo, joka valaisee maanpinnan muttei häikäise. Efektivalaistuksessa käytetään mastoihin kiinnitettyjä spottivaloja sekä led-valaistusta. Valaistusideassa ei pyritä korostamaan rakennuksen julkista luonnetta vaan valaistusta lähestytään erityisesti ympäristön suunnasta. Rakennuksen läsnäoloa ei pyritä varsinaisesti korostamaan vaan sen olemus ja luonne tulee enemmänkin esiin kokonaisvaltaisen ympäristövalaistuksen kautta. Valaistussuunnitelma on jaettu tunnelmavyöhykkeisiin maisemasuunnitelman mukaisesti. VALAISTUSSUUNNITELMA 8 / 12 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS

Aulatilan luonnonkivilattiassa on vaaleaan kiveen tummemmalla koottu suurimittakaavainen kuvio joka pohjautuu itäiseen segmenttijakoiseen rumpuun (ns.kemin tyyppi). Kuvio jatkuu ulkotilaan. TAIDE Taideteosluonnos Saamelaiskulttuurikeskuksen Saamelaiskäräjien parlamenttisaliin Teos Auringon pisaroita/ t sijoittuu Saamelaiskäräjien parlamenttisalin päätyseinään, pyöreän kokouspöydän läheisyyteen, pyöreän ikkunan eteen. Teos roikkuu tilassa yläosastaan uloimpana seinästä ja alaosastaan lähellä seinää. Osia teoksesta on kiinnitetty hajalleen päätyseinää vasten. Alimmat, seinän vieressä olevat osat ovat kosketusetäisyydellä, muuten teos on pääosin korkealla, kulkutilan yläpuolella. Teoksen muotokielen lähtökohtana on risku, rintakoru jota käytetään naisen saamenpuvussa. Uskomusperinteen mukaan risku suojelee kantajaansa karkottaen pahan välkkeellään ja helinällään. Myös teoksessa roikkuvat riskun laukkaset (lávggastagat) välkehtivät valossa liikehtiessään ilmavirrassa, luoden eläväisen ja juhlavan monikerroksisen sekä ilmavan kokonaisuuden. Teoksessa riskun lautasia on lisätty riskukehän ulkopuolelle säteittäisesti, korostaen auringon kimmellystä ja heijastelua. Näin se muodostaa lähtökohtaansa riskua rönsyilevämmän kokonaisuuden, luonnon sattumanvaraisuutta muistuttavan tilateoksen jonka pinnassa heijastuu ympäröivä todellisuus. Heijastamalla teokseen valoa eri tavoin, saa teos aina uusia ulottuvuuksia. Tilan kattoikkunasta tuleva valo siivilöityy kauniisti teokseen ja sen läpi. Teoksen temaattisena lähtökohtana on aurinko, jolla on tärkeä osa saamelaisessa kulttuuriperinnössä. Beaivvi Nieida kertomusperinteessä aurinkoon liitetään feminiininen hahmo, auringon tyttö, joka on auringon persoonallinen aspekti. Myös teos viittaa auringon feminiinisyyteen ja on kunnianosoitus saamelaisyhteisön vahvan naisen kulttuurille. Teoksen riskuosa on jaettu geometrisesti 21:een lautaseen, vrt 21 saamelaiskäräjien jäsentä. Niinpä jokaiselle jäsenelle on oma suojelijansa, sekä heijastuspinta josta voi vaikkapa katsoa itseään peiliin vaikeita päätöksiä tehdessään. Pääpintamateriaaliksi on valittu kulta. Sillä on merkittävä rooli hopean ja luun rinnalla saamelaisessa koruperinteessä, jota nykyaikana käytetään yhä useammin. Perinteisesti koru ei ole ollut saamelaisille vai koriste, vaan myös arvotavara johon sijoitettuna omaisuus on säilynyt mukana. Niimpä tämä juhlava materiaali sopii hyvin tähän arvokkaaseen tilaan. Teoksen koko: - Teoksen kokonaisala n. kork.9m/lev.8m/syv.2m - riskukehikon halkaisija 2m-3m - lautasten halkaisija 15cm-30cm Materiaalit: - hitsattu teräskehikko (jossa ehkä kuparilankapäällystys) - kullattuja metallilautasia - hopeoituja metallirenkaita - vaijerikiinnitys seinään - perinteisiä sisnanahasta tehtyjä suopunkiköysiä, joista osa lautasista roikkuu teoksen keskiössä kolttasaamelainen helmikirjailu verkakankaalla Beaivvás Goaikkanašat -teos saamelaiskäräjien parlamenttisalissa 9 / 12 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS

SAAMELAISKÄRÄJIEN PARLAMENTTISALI, SISÄNKYMÄ 10 / 12 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS

11 / 12 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS

12 / 12 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS