Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014



Samankaltaiset tiedostot
Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kelan ammatillinen kuntoutus

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos , kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kela kuntouttaja 2009

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

KELAn tukema kuntoutus

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa?

Osatyökykyisten TE-palvelut

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Kelan TYP-toiminta KELA

Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana. Anne Flak Suunnittelija

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Nuoren ammatillinen kuntoutus

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Kelan ammatillinen kuntoutus. Milla Kaitola Suunnittelija Kela, työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, kuntoutusryhmä

Kiinni työelämässä -seminaari

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Keski-Suomen TE-palvelut

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia?

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Kelan järjestämä kuntoutus. Satakieli keskustelufoorumi Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä

Kelan asiantuntijalausunto

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus Toimisto Otsikko

Yhteistyökokous Kela ja NUOTTIvalmennuksen Skype Klo

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

Nuorten ammatillinen kuntoutus

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus

KELAN TULES-AVOKURSSIT

PSYKIATRINEN TYÖKYVYN ARVIO JA AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Aktiivisen tuen avaimet

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

AMMATILLINEN KUNTOUTUS. Ammatillisella kuntoutuksella takaisin työelämään

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

TE-toimiston palvelut

Transkriptio:

Kelan ammatillinen kuntoutus Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen Muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa/nuoren kuntoutusrahaa 2

Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa Kuntoutuksen tarve Kuntoutusmuoto Korvausjärjestelmä Ammattitauti Liikennetapaturma Työtapaturma Työsuhteiset henkilöt tai henkilöt, joilla on yhteys työelämään sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkan Ammatillinen kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus Apuvälineet Ammatillinen kuntoutus työkokeilu, työhönvalmennus, oppisopimuskoulutus, ammatillinen koulutus, elinkeinotuki yritystoimintaan, työhönpaluusuunnitelma -palvelu Liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiö aina ensisijainen Työeläkelaitos Vajaakuntoiset, vaikeavammaiset, nuoret, työttömät, ei ammatillista koulutusta sairaus tai vamma+henkilön kokonaistilanne, joka aiheuttaa työ- tai opiskelukyvyn olennaista heikentymistä. Työsuhteiset Ammatillinen kuntoutus kuntoutustarveselvitys, kuntoutustutkimus työkokeilu, työhönvalmennus, MTtyöhönvalmennus ammatilliset kurssit aikuisille ja nuorille ammatillinen koulutus apuvälineet opiskeluun ja työhön Elinkeinotuki Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (TYK-kuntoutus) ASLAK-kurssit Kela

Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa Kuntoutuksen tarve Kuntoutusmuoto Korvausjärjestelmä Työttömät ja työttömyysuhan alaiset työnhakijat ammatinvalinta ja uraohjaus Valmennus (työnhakuvalmennus, uravalmennus ja työhönvalmennus) kokeilu (koulutuskokeilu ja työkokeilu) työolosuhteiden järjestelytuki Työ- ja elinkeinotoimisto (=TE-toimisto) Sairaat, vammaiset ja heikomman työkyvyn omaavat henkilöt Lääkinnällinen kuntoutus Päihdekuntoutus Työhönkuntoutus Kunta:terveydenhuolto/ sosiaalivirasto

Kelan ja työeläkelaitosten välinen työnjako ammatillisessa kuntoutuksessa Työikäisten tärkeimmät kuntouttajat ammatillisen kuntoutuksen osalta ovat Kela ja työeläkelaitokset. Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta kuntouttamisesta ja ryhmämuotoisesta kuntoutustoiminnasta. 5

Kelan ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmä Työikäiset nuoret Joiden on vaikea sairauden takia työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen, löytää sopivaa koulutusalaa tai keskeyttävät koulunsa Syrjäytymisvaarassa olevat vajaakuntoiset nuoret 6 Työikäiset vajaakuntoiset aikuiset Koulutetut henkilöt, jotka eivät kykene sairauden takia tekemään työtään tai työn tekemisessä on merkittäviä rajoitteita, suunnittelevat mahdollisesti ammattialan vaihtoa ja yhteys työelämään on katkennut Kouluttamattomat henkilöt, joilla sairaus haittaa työllistymistä tai sopivan ammattialan löytymistä, ja voivat olla syrjäytymisvaarassa

Ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset mitä asiakkaan kohdalla arvioidaan? Arvioidaan Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä suhteessa nykyhetkeen ja lähivuosiin ottaen huomioon; henkilön diagnosoitu sairaus, vika tai vamma henkilön kokonaistilanne; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa kokonaistilanteeseen tekijöihin ottaen huomioon mm.: onko haettu kuntoutus sellainen, joka johtaa todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen, työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen 7

8 Kuntoutustilasto

Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Kela järjestää ja korvaa kuntoutustarveselvityksiä kuntoutustutkimuksia työ- ja koulutuskokeiluja työkykyä ylläpitävää valmennusta (TYK-valmennusta) työhönvalmennusta perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta ammatillisia kursseja Lisäksi Kela järjestää ja korvaa tarpeelliset kalliit ja vaativat opiskelun tai työn apuvälineet maksaa elinkeinotukea työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä oman yrityksen perustamista ja muuttamista varten 9

Kuntoutustutkimus Sisältö: Monipuolinen lääketieteellinen, ammatillinen, sosiaalinen ja psykologinen tutkimus lähinnä ammatillisten kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi Tutkimuksen perusteella laaditaan kuntoutujalle ammatillinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustutkimus kestää enintään 12 päivää ja se toteutetaan 1-3 jaksossa. Kenelle: asiakkaalla useita toiminnanvajavuutta tai työrajoituksia aiheuttavia sairauksia tai vammoja, tai sosiaaliset tai muut suoriutumisongelmat vaikeuttavat kuntoutussuunnitelman tekoa tai suunnitteilla on ammatinvaihto tai koulutus ja suunnitelman laatiminen edellyttää moniammatillista arviointia 10

Kuntoutustarveselvitys Sisältö: Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toteutettava asiantuntijoiden arvio kuntoutuksen tarpeesta ja kuntoutusmahdollisuuksista. Kuntoutustarveselvitys kestää 1-3 pv. Kenelle: Niille työikäisille ja nuorille vajaakuntoisille henkilöille, joilla asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. joiden työ- ja toimintakyvyssä on todettu rajoitteita, mutta niiden vaikutusta työssä selviytymiseen ja kuntoutusmahdollisuuksiin ei ole selvitetty riittävästi ja rajoitteet vaikeuttavat kuntoutuksen suunnittelua. 11

Ammatillinen koulutus Sisältö: Ammatillisena kuntoutuksena voidaan myöntää sellainen asiakkaalle sopiva koulutus, joka mahdollistaa osallistumisen työelämään sairaudesta tai vammasta huolimatta ja/tai joka vähentää työkyvyttömyyden riskiä. Suunnitellun koulutus- ja ammattialan tulee olla asiakkaalle sairauden tai vamman kannalta sopiva, perustuu kuntoutussuunnitelmaan ja on tutkintotavoitteista. Lisäksi sen tulee mahdollistaa toimeentulon hankkiminen uuden koulutuksen mukaisessa työssä. Koulutus voi olla perus-, uudelleen-, jatko- tai täydennyskoulutusta sekä ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä peruskoulutusta. Kenelle: Niille työikäisille ja nuorille vajaakuntoisille henkilöille, jolla asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Nuorelle, jolla sairaus, vika tai vamma aiheuttaa olennaisia rajoituksia ammatin tai työn valinnassa. Koulutuksen ajalta Kela maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahaa.

Koulutuskokeilu Sisältö: Koulutuskokeilussa kuntoutujalla on mahdollisuus tutustua kouluelämään ja arvioida omaa kiinnostustaan tiettyyn koulutusalaan. Kokeilun tavoitteena on saada tietoa ja selvyyttä siitä, mitä vaatimuksia koulutus kuntoutujalle asettaa ja millaista suoriutumista edellytetään kuntoutujan valitsemalla ammattialalla Koulutuskokeilua järjestetään ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa ammatillisissa oppilaitoksissa Kokeilu voi kestää 1-14 vrk Kenelle: Koulutuskokeilu on tarkoitettu vaikeavammaisille nuorille tai muille henkilöille, joilla on koulutusalan valinnassa erityisiä vaikeuksia. 13

Työkokeilu Sisältö: Työkokeilun tarkoituksena on yhdessä kuntoutujan kanssa selvittää hänen mahdollisuuksiaan ja edellytyksiään työelämässä tai opiskelussa suoriutumiseen tai työelämään siirtymiseen ja varmistaa ammattialan soveltuvuus. Järjestetään palveluntuottajan tiloissa tai työpaikalla enintään 40 vrk + 1-3 seurantapäivää Kenelle: Työkokeilu soveltuu aikuisille, joiden työelämään paluuta tai ammatin vaihtoa on tarpeen selvitellä nuorille, joiden on vaikea työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen tai löytää soveltuvaa koulutusalaa.

Työhönvalmennus Sisältö: Tavoitteena lisätä ja parantaa kuntoutujan yleisiä työelämävalmiuksia sekä tietyn työtehtävän tai -prosessin oppimista selvittää työtehtävissä suoriutumista ja niiden soveltuvuutta kuntoutujalle sopivan koulutusalan löytäminen. Käytännön työssä tapahtuvaa työnopastusta ja harjoitusta työpaikalla, laitoksessa tai tarvittaessa kuntoutujan kotona. Toteuttamisesta vastaa moniammatillinen työryhmä. Kesto n. 4 kk Kenelle: asiakkaalle, joka tarvitsee tukea työelämään siirtymiseen tai palaamiseen ammatillisen kuntoutuksen jatkosuunnitelman laatimista varmistusta ammatillisille suunnitelmille asiakkaille, jotka ovat muutoin vaarassa syrjäytyä työelämästä. nuorille, joilla on vaikeuksia työllistyä, saada ammatillista koulutusta päätökseen tai löytää itselleen soveltuvaa koulutusala

Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus (MT-) Sisältö: Työelämään liittyvien tavoitteiden ohella MT-työhönvalmennuksella tuetaan kokonaisvaltaista kuntoutumista, johon kuuluu myös kuntoutujan tavanomaisista arkielämän toiminnoista selviytymisen ja kodin ulkopuoliseen toimintaan osallistumisen tukeminen. Kuntoutus järjestetään palveluntuottajan tiloissa pitkäkestoisena valmennuksena, jossa painottuvat yksilöllinen tuki ja elämänhallinnan taidot. Ulkopuolisessa työharjoittelupaikassa tapahtuva työharjoittelu on keskeinen osa MTtyöhönvalmennusta (vähintään 60 päivää). Kesto n. 12 kk Kenelle: Asiakkaille, joilla ensisijainen työkykyä alentava ja työllistymistä vaikeuttava sairaus on aina psyykkinen sairaus. Psyykkisen sairauden lisäksi kuntoutujalla voi olla muitakin sairauksia. Kuntoutukseen valituilla on näistä syistä erityinen tarve pitkäkestoiseen tuettuun valmennukseen. Aikuisille, joiden työelämään paluuta tai ammatin vaihtoa on tarpeen selvitellä Nuorille, joiden on vaikea työllistyä, löytää sopiva ammatillinen ura tai saada ammatillisia opintojaan päätökseen. Asiakkailla tulee olla hoitosuhde terveydenhuoltoon ja siellä ensisijaisesti psykiatriseen yksikköön.

Aikuisten ammatilliset kuntoutuskurssit 1/2 Sisältö: Aikuisten ammatillinen kuntoutuskurssi on avomuotoista kuntoutusta Kurssilla on esivalintamenettely; palveluntuottaja haastattelee hakijan ja tekee esivalinnan hakijan kurssille soveltuvuudesta, jonka jälkeen Kelassa tehdään kurssia koskeva kuntoutuspäätös Kurssille osallistuu 10 kuntoutujaa Kenelle: 18-25-vuotiaille nuorille aikuisille (nuorten ryhmä) 26-60-vuotiaille aikuisille (aikuisten ryhmä) 18-60-vuotiaille aikuisille (nuorten ja aikuisten yhdistetty ryhmä) Kuntoutujat ovat eri sairauksia sairastavia vajaakuntoisia henkilöitä, jotka ovat palaamassa työhön tai ovat kuntoutustuella tai jotka ovat poissa työelämästä tai jotka ovat syrjäytyneet tai joilla on uhka syrjäytyä.

Aikuisten ammatilliset kuntoutuskurssit 2/2 Tavoitteena on auttaa työelämään pääsyä joko suoraan työharjoittelun kautta tai etsimällä kuntoutujalle sopiva koulutus- tai ammattiala työharjoittelussa ja laatimalla jatkosuunnitelma työhön palaamiseksi esimerkiksi koulutuksen kautta, tässä tärkeää on palveluntuottajan antama tuki omien voimavarojen, osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen elämänhallinnan, työelämätaitojen ja aktiivisuuden lisääminen toimivan tukiverkoston luominen kotipaikkakunnalla. Toteutus Kurssi toteutetaan 12 kuukauden aikana Kurssin kesto on yhteensä 110 vrk, joka sisältää ryhmämuotoista kuntoutusta 35 vrk, työharjoittelua 70 vrk, kuntoutujan yksilöllisiä käyntejä palveluntuottajan luokse 3 kertaa ja ryhmän tapaamisia 2 kertaa

Apuvälineet Sisältö: Tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantaminen ja säilyttäminen parantaa selviytymistä apuvälineillä niissä toiminnoissa, joita sairaus tai vamma välittömästi vaikeuttaa työssä tai opiskelussa Apuväline on yksilöllisesti suunniteltu ja tekniseltä tasoltaan vaativa ja siten kallis Apuväline voi myös olla standardivalmisteinen laite (esim. kannettava tietokone) kun sen tarve perustuu sairauteen tai vammaan ja se on yksilöllisesti perusteltu, tietylle vammaryhmälle suunniteltu laite (esim. lukutelevisio) tai standardivalmisteen ja tietylle vammaryhmälle suunnitellun laitteen kokonaisuus (esim. pistenäytöllä varustettu tietokone). Kenelle: Vajaakuntoisille henkilöille, jotka eivät sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan takia suoriudu opiskelusta tai työstä ilman haettavaa apuvälinettä tai suoriutuminen ilman apuvälinettä on kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa saavat työstä toimeentulonsa tai olennaista lisäansiota eläkkeeseensä.

Elinkeinotuki Sisältö: Elinkeinotuki on elinkeinon tai ammatin harjoittamiseksi myönnettävä tarpeellinen ja kohtuullinen avustus työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä oman yrityksen perustamista tai muuttamista varten. Elinkeinotukena myönnetään määrä, joka arvioidaan kuntoutujan tilanteessa kohtuulliseksi ja tarpeelliseksi. Elinkeinotuen enimmäismäärä on 80 % avustuksella rahoitettavan hankinnan hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista eli kuntoutujalle jää aina vähintään 20 %:n omavastuuosuus. Elinkeinotuen ehdoton enimmäismäärä on 17 000 euroa Elinkeinotukena myönnetään avustusta yritystoimintaan tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle, ei sen sijaan toisen työssä olevalle. Kenelle: Asiakkaalle jonka työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman

Työkykyä ylläpitävä ja parantava toiminta eli TYK- kuntoutus Sisältö: Työssä jatkamista tuetaan vahvistamalla kuntoutujan voimavaroja työssä selviytymiseen. Tavoitteena on, että kuntoutuja voi jatkaa omassa työssään tai siirtyä terveydentilan kannalta sopivampiin työtehtäviin. käynnistää muutos- ja oppimisprosessi, jossa kuntoutuja itse osallistuu kuntoutuksen tavoitteiden määrittämiseen. Tyk-kuntoutus voi toteutua yksilöllisenä valmennuksena tai ryhmämuotoisena. Tyk-kuntoutuksen kesto 30 33 vrk. Kenelle: työntekijöille, joilla asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. työpaikalla ja/tai työterveyshuollossa on selvitetty työntekijän kuntoutustarve ja mahdollisuudet, mutta työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole parantaneet työssä selviytymistä. 21

Kuntoutusraha 22 Tarkoituksena turvata kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen ajalta Myöntämisedellytykset: o kuntoutuksen tarkoituksena on kuntoutujan työelämään tulo, työelämässä pysyminen tai sinne palaaminen o kuntoutuja on 16 67-vuotias o kuntoutuja on estynyt tekemästä työtään o hyväksyttävä kuntoutuspäätös esim. Kelasta, sosiaali- tai terveydenhuollosta Veronalaista tuloa Voidaan maksaa kuntoutusajan palkkaa vastaavalta ajalta työnantajalle Omavastuuaika Maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta (myös odotusja väliaika mahdollisia) Kuntoutusrahan määrän voi arvioida www.kela.fi/laskurit

Nuoren kuntoutusraha Tarkoituksena o nuoren ammatillisen kuntoutuksen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen sekä o ehkäistä nuoren siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle Myöntöedellytyksenä o ikä 16 19 vuotta o nuoren työkyky tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet o tarve tukitoimiin opiskelussa ja muussa kuntoutuksessa o kuntoutus perustuu kotikunnassa nuorelle laadittuun henkilökohtaiseen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaan (katso: KU 110) Maksetaan ajalta, jolloin nuori opiskelee tai osallistuu muuhun toimintaan, joka edistää nuoren kuntoutusrahan tarkoitusta 23

Sidosryhmäyhteistyö ammatillisessa kuntoutuksessa Jotta kuntoutuja eläisi hyvää elämää tässä talossa, siihen osallistuvat yhteistyössä useat tahot Koti ja perheenjäsenet Kela TEtoimisto Työnantaja Terveydenhuolto Sosiaal i toimis to Palveluntuotta jat Oppilaitokset

Kuntoutusetuuksien hakeminen 1/2 Ammatillinen kuntoutus hakemus lomakkeella KU 101 Apuvälineet hakemus lomakkeella KU 103 Elinkeinotuki hakemus lomakkeella KU 105 Kuntoutusraha hakemus verkossa tai lomakkeella KU 112 25

Miten haet Kelan ammatilliseen kuntoutukseen? Hakemus (KU 101,KU103 tai KU 105) Hoitavan lääkärin B-lausunto Tarvittavat muut lääketieteelliset selvitykset Voit varata ajan haastatteluun/keskusteluun Kelan toimistoon Haastattelussa Kelan kuntoutuskäsittelijän kanssa mietitään ammatillista suunnitelmaa ja samalla saat apua hakemuslomakkeen täyttämisessä Ota haastatteluun mukaasi koulu- ja työtodistukset

Kuntoutussuunnitelmaan toiveita Diagnoosi ja ICF numero Mikä on asiakkaan tämä hetkinen toimintakyky? Arkiaskareet? Esim. kaupassa käynti? Ns. tavallisen arkipäivän sisältö? Sosiaalinen verkosto? Harrastukset? Miten sairaus näkyy opiskelu- ja työkykyä alentavasti? Mikä on kuntoutuksen tavoite? Lyhyen ja pitkän aika välin konkreettiset tavoitteet

Mistä saa tietoa Kelan kuntoutuksesta? Yhteistyökumppani www.kela.fi> Yhteistyökumppanit Valtakunnallinen viranomaislinja puh. 020 692 235> vastataan yleisesti etuuteen liittyviin kysymyksiin Kuntoutuja www.kela.fi> Henkilöasiakkaat Valtakunnallinen kuntoutuksen palvelunro 020 692 205 Kelan toimistot Ajanvaraus Kelan toimistoon tai puhelinaika - > Automaattinen puhelinpalvelu 020 634 0210 28