Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa r.y:n toimintasuunnitelma 2009
Johdanto Toimintavuoden 2009 suunnittelu on tehty aikana, jolloin maailma on puhunut finanssi-, ruoka- ympäristö- ja demokratiakriiseistä vain arvaillen niiden seurauksia. Euroopan sosiaalifoorumissa ennustettiin markkinavetoisen kapitalismin loppua, kun taas finanssianalyytikot kinastelevat siitä, mitä käytännön vaikutuksia säätely- ja valvontamekanismeihin kriisillä pitäisi olla. Maailmanlaajuiselle kehitysagendalle nämä tapahtumat merkitsevät suuria haasteita. Kehittyneiden maiden huomio kiinnittyy kriisin tuomien uhkien torjuntaan samaan aikaan kun yleistä mielipidettä leimaa huoli tulevaisuudesta. Vuosituhattavoitteiden saavuttamisen haasteet eivät siis vähene vaan päinvastoin lisääntyvät. Tämä kaikki edellyttää kehitysjärjestöiltä kykyä yhä tiiviimpään yhteistyöhön, välineitä osoittaa toiminnan tuloksellisuus sekä taitoa strategiseen ajatteluun viestien ja kampanjoiden suunnittelussa. Rikkaiden maiden velvollisuus pitää vuosituhattavoitteiden saavuttaminen keskeisenä tavoitteenaan nousee esille toimintavuoden 2009 aikana useassa yhteydessä. Kepa tukee Kehyksen koordinoimaa järjestöjen europarlamentti-vaalikampanjaa, jossa vaatimus vastuullisesta EU:sta nousee vahvasti esille. Oman toiminnan tuloksellisuuden osoittaminen on kansainvälisen kansalaistoimijoiden tuloksellisuutta koskevan prosessin (CSOeffectiveness) kantava ajatus. Sen avulla pyritään luomaan periaatteet, joihin kansalaistoimijat voisivat sitoutua mahdollisimman laajasti kaikkialla maailmassa. Merkittävä osa prosessia käydään kansallisella tasolla ja Kepa johtaa sitä Suomessa. Myös hankehallinnoinnin ulkoistaminen on merkittävä prosessi, sillä ulkoistettu hallinnointi vaikuttaa merkittävästi hanketyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiin. Siksi Kepa on mukana hakemassa hallinnoijan roolia ja nostaa kilpailutuksessa esille juuri järjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistavat toimet. Tuleva vuosi on Kepan kolmivuotisen ohjelmakauden viimeinen. Samaan aikaan kun Kepan toiminta toteutetaan kolmen painopistealueen - jäsenistön toimintaedellytyksistä huolehtimisen, kansalaisyhteiskunnan ymmärryksen lisäämisen globaaleista kysymyksistä ja kehityspoliittinen vaikuttamisen kautta, näkyvät toimintasuunnitelmassa myös hallituksen elokuussa 2008 Kepan strategiaan tekemät muutokset. llmastonmuutostematiikka ja Eurooppa-tason huomioon ottaminen näkyvät toiminnan eri osa-alueilla. Kepan toimintaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella panostetaan Mahdollisuuksien torien tukemisena senkin jälkeen, kun EUrahoitteinen hanke 2006-2008 on päättynyt. Ensi vuonna hyödynnämme Kepan jäsensuhteiden kehittämishankkeen tuloksia. Käytännössä se merkitsee yhä parempaa jäsenistön tarpeiden tuntemista ja huomioon ottamista palvelujen suuntaamisessa. Samalla Kepa pyrkii vahvistamaan rooliaan jäsenjärjestöjensä yhteistyö- ja kattojärjestönä kehittämällä edunvalvontaa sekä panostamalla paikallistoiminnan kehittämiseen. Katsomme, että juuri valtakunnallinen vaikuttavuus ja samalla mahdollisimman usean järjestön äänen ja näkemysten kokoaminen auttavat Kepaa ja sen jäsenjärjestöjä pitämään kehityksen agendalla niin Suomessa kuin EU:ssa. 1 (14)
1. Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Tavoite 2007-2009: Kepa tukee jäsentensä työtä köyhdyttämisen lopettamiseksi tarjoamalla koulutusta ja neuvontaa, edunvalvontaa sekä jäsenpalveluja niiden tärkeimpien toimintaedellytysten turvaamiseksi. Koulutuksen ja hankeneuvonnan avulla Kepa vahvistaa Suomessa ja kenttämaissaan järjestöjen kehitysyhteistyön, kansainvälisyyskasvatuksen sekä vaikuttamistoiminnan laatua ja tuloksellisuutta köyhdyttämisen lopettamiseksi. Vuoden 2009 aikana Kepa osallistuu kansalaisjärjestöjen valtionavustusten ulkoistamiseksi järjestettävään tarjouskilpailuun ajaakseen hankehallintoon järjestöjä palvelevia uudistuksia. Kepa valvoo jäsentensä etua rahoituksen ja yhteiskunnallisen tunnustuksen varmistamiseksi sekä tukemalla jäsenjärjestöjen verkostoitumista. 1.1. Järjestökoulutus Vuonna 2009 Kepa järjestää 35 koulutusta Suomessa ja 14 kenttämaissaan. Näiden lisäksi järjestetään räätälöityjä koulutuksia järjestöjen täsmätarpeisiin. Suomessa järjestettävissä koulutuksissa painotetaan etelän osaamista käyttämällä vierailevia asiantuntijoita. Koulutuksessa ja neuvonnassa korostuvat tasavertainen kumppanuus sekä toimintaympäristön tunteminen, jotta hanketyön tulokset olisivat kestäviä ja vahvistaisivat paikallista kansalaisyhteiskuntaa. Myös ympäristön ja ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen hanketyössä ovat keskeisesti esillä. Kepan taloussuunnittelija osallistuu hankkeiden talousneuvontaan avaamalla talousneuvonnan sähköpostiosoitteen, josta neuvoja voi kysyä. Järjestöjen kehityskasvatus- ja vaikuttamistoimintaa tukevat koulutussarjat vakiintuvat osaksi Kepan koulutustarjontaa. Organisaation kehittämiseen keskittyvien koulutusten teemaksi Suomessa on valittu henkilöstö- ja vapaaehtoistyön hallinto. Organisaation kehittämishankkeissa vuonna 2009 tuetaan erityisesti järjestöjen arviointimenetelmien parantamista. Kepan maatoimistot kartoittavat suomalaisten järjestöjen kumppanien koulutus- ja neuvontapalvelutarpeet, osana koulutus- ja neuvontasuunnitelmia. Näin vahvistetaan suomalaisen järjestön ja sen etelän kumppanin välisen yhteistyön tuloksellisuutta ja laatua. Kaksi vuotta käytössä olleen työmuodon toimivuutta arvioidaan sekä Suomessa että maatoimistoissa. Etelän kumppanijärjestöjen tarpeita täsmentääkseen maatoimistot toteuttavat myös organisaation toimintakyvyn arviointeja. Lisäksi maatoimistoissa järjestöjen osaamista hyödynnetään ja keskinäistä oppimista vahvistetaan erilaisten tapaamisten avulla. 2 (14)
Sambiassa järjestöille tarjotaan hankeneuvontapalveluita viimeistä vuotta. Sambian taloudellisesta toimintaympäristöstä tehdään selvitys helpottamaan järjestöjen hanketyötä tulevaisuudessa. Sambiassa toimivia jäsenjärjestöjä ja heidän kumppaneitaan tuetaan vahvistamaan kumppanuuttaan yhteisen arvioinnin avulla. Hankeseurantamatka yhdessä rahoittajan kanssa tarjoaa Kepan hankeneuvonnalle ja koulutukselle mahdollisuuden tiivistää yhteistyötä ministeriön kanssa. Tulevaa ohjelmakautta varten selvitetään, miten Kepa voisi tukea jäsenjärjestöjä, jotka toimivat maissa, joissa Kepa ei ole läsnä. Koulutus- ja neuvontapalveluiden työntekijäverkosto tukee erityisesti maatoimistoissa ilman työparia toimivia hankeneuvojia. Se myös vahvistaa ja kehittää koko Kepan järjestökoulutusta ja hankeneuvontaa. Vuonna 2009 maatoimistojen hankeneuvojat osallistuvat hankeneuvontaan Suomessa toukokuun lopun hankeneuvontaruuhkan aikaan. Maatoimistoissa hankeneuvoja innostaa järjestöjä ottamaan osaa myös paikallisiin kansallisiin prosesseihin sekä hyötymään Kepan kehityspoliittisesta työstä maassa. Maatoimistojen hankeneuvojat seuraavat kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä käytävää keskustelua. Vuonna 2009 erityisenä huomion kohteena ovat desentralisaatio sekä paikallistason budjettiseuranta. 1.2. Jäsenten edunvalvonta Vuoden 2009 edunvalvonnallinen työ keskittyy kolmeen tavoitteeseen: kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantamiseen kotimaassa, edunvalvonnan kansainvälisen ulottuvuuden vahvistamiseen sekä edunvalvonnan profiilin nostamiseen. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen suurimpana tehtävänä on Kepan osallistuminen kansalaisjärjestöjen valtionavustusten ulkoistamiseksi järjestettävään tarjouskilpailuun, Kepan hallituksen keväällä 2008 tekemän päätöksen mukaisesti. Osallistumalla kilpailuun Kepalla on mahdollisuus ajaa rahoitusinstrumentteihin ja hallinnointiprosessiin järjestöjä palvelevia uudistuksia. Edunvalvonnan kansainvälisen ulottuvuuden vahvistamisen päämääränä on seurata kansainvälisillä areenoilla meneillään olevia prosesseja, identifioida niiden vaikutuksia Suomen kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön kenttään sekä tukea järjestöjen kansallisen ja paikallistason osallistumista prosesseihin. Kolmantena tavoitteena on edunvalvonnan profiilin nostaminen. Edunvalvonnan resurssien riittävyys arvioidaan Kepan strategian puoliväliarvioinnissa esille tulleiden suositusten mukaisesti sekä laaditaan suositusten mukainen kehityssuunnitelma. 3 (14)
1.3. Jäsenyhteydet ja -palvelut Kepa tukee järjestöjen keskinäistä tiedonvaihtoa ja verkostoitumista. Erityisesti tuetaan jäsenjärjestöjen uusia verkostoitumisaloitteita sekä kehitetään verkostojen toimintatapoja. Kumppanuusjärjestöjen yhteistyöfoorumille annetaan sihteeriapua. Kepa jatkaa keskustelutilaisuuksien, Kepa-foorumeiden järjestämistä jäsenjärjestöjen kannalta merkittävistä ajankohtaisista teemoista. Jäsenille kerrotaan aktiivisesti Kepan palveluista muun muassa extranetin ja jäsenkirjeiden kautta. Kepan palveluita kehitetään maakunnissa ja jäsenille tarjotaan mahdollisuuksia jakaa omaa asiantuntemustaan osallistumalla Kepan toimintaan esimerkiksi alueellisten tapaamisten ja Mahdollisuuksien toreihin liittyvän yhteisen suunnittelun ja koulutuksen avulla. Anna aikaa -tapahtumalla tuetaan järjestöjen vapaaehtoistyötä saattamalla yhteen vapaaehtoiset ja heitä etsivät järjestöt. Vuoden 2009 aikana päivitetään ja uudistetaan jäsenrekisteri ja jäsentiedotuskanavia. 4 (14)
2. Kansalaisyhteiskunnan ymmärryksen kasvattaminen globaaleista kysymyksistä Tavoite 2007-2009: Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ymmärrystä globaalikysymyksistä tarjoamalla mahdollisuuksia, välineitä ja uusia aloitteita toimintaan. Kepa tarjoaa jäsenjärjestöjen kanssa suomalaisille tietoa globaaleista, köyhyyteen ja sen syihin liittyvistä asioista sekä toimintamahdollisuuksia niihin vaikuttamiseen. Kohderyhmänä ovat tavalliset suomalaiset, joista valtaosa suhtautuu myönteisesti kehitysyhteistyöhön, mutta jotka eivät tunne sitä hyvin eivätkä osallistu toimintaan. Yritysten rooli kestävän kehityksen edellytysten luomisessa on tullut yhä voimakkaammin esille viime vuosina. Kepa jatkaa osallistumistaan keskusteluun ja selvitykseen suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta paitsi osallistumalla aktiivisesti Finnwatch-järjestön toimintaan, myös kartoittamalla edellytyksiä ja ehtoja yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyölle. 2.1. Maailma kylässä -festivaali Maailma kylässä -festivaali on sekoitus järjestöjen kansainvälisyys- ja messutapahtumaa sekä kaikille avointa monikulttuurista kaupunkitapahtumaa. Vuonna 2009 festivaali viettää kymmenvuotisjuhlaansa kooten jälleen yhteen sadat järjestöt ja yhteistyökumppanit kehitysmaaliikkeestä ja yritysmaailmasta. 23.-24. toukokuuta vietettävään tapahtumaan Kaisaniemeen odotetaan jälleen yli 50 000 kävijää. Festivaalin pääteemana on ilmastonmuutos ja sen suhde köyhyyteen. Kepalla ja sen jäsenjärjestöillä on edelleen tärkeä osuus asia- ja kulttuuriohjelman tuottamisessa omien verkostojensa ja kampanjoidensa kautta. Tapahtuman suurin haaste on edellisvuosien tapaan vastata kasvavan yleisön ja noin 350 yhteistyökumppanin odotuksiin alueen infrastruktuurin ja sisältötuotannon osalta. Yleismaailmallisen taloustilanne huomioon ottaen vuoden 2009 omarahoitusosuustavoitetta pienennetään hieman edellisvuodesta. 5 (14)
2.2. Mahdollisuuksien torien tukeminen 2.3. Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo Mahdollisuuksien tori -verkosto on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana, jolloin sitä on tuettu EuropeAIDin rahoittaman hankkeen avulla. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 23 paikkakuntaa. Kasvavan toriverkoston ja Kepan paikallistoiminnan koordinointi vaatii jatkossa Kepalta niin taloudellisia kuin henkilöresursseja. EU-rahoituksen jättämää aukkoa paikataan tuntuvalla lisäpanostuksella, joka käytetään tapahtumien kehityspoliittisen sisällön näkyvyyden lisäämiseen ja infrastruktuurin rakentamiseen. Mahdollisuuksien tori -verkoston paikalliset, tapahtumien järjestämisen ympärille muodostuneet järjestöverkostot saavat koulutusta ja tukea myös paikallisesti. Paikalliset verkostot ovat erinomainen kanava Kepan palvelujen saattamiseksi pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, jossa 40 prosenttia järjestön jäsenkunnasta toimii. Toreille valitulla ilmastonmuutosteemalla vahvistetaan tapahtumien kehityskasvatuksellista sisältöä. Kepa tuottaa teemaan liittyvää koulutusta sekä materiaaleja niin järjestöille kuin yleisölle. Teemaa hyödynnetään tapahtumien tiedotuksessa ja torien tiedotuskoulutuksessa. Etvo-ohjelma on osoittautunut hyväksi palvelumuodoksi Kepan jäsenjärjestöille: järjestöjen kiinnostus Etvoa kohtaan ja osallistumisaktiivisuus on kasvussa. Vuonna 2009 vapaaehtoisia lähetetään 15 suomalaisjärjestön 18 eri yhteistyöjärjestöön Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Palanneita vapaaehtoisia kannustetaan aktiivisesti mukaan järjestötoimintaan Suomessa. Alkuvuodesta järjestetään Etelästä Suomeen tulevan vapaaehtoisen haku. Etelän kumppanijärjestöstä tuleva vapaaehtoinen vahvistaa järjestöjen yhteistoimintaa sekä yhteistyön arviointia. Ensi vuoden painopisteenä on Etvon tunnettuuden lisääminen. Ohjelman tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan. Etvoa kehitetään entistä laadukkaammaksi ja järjestöjen tarpeisiin vastaavaksi palveluksi. Järjestöjen kokemusten vaihtoon ja oppimiseen panostetaan. Ohjelman markkinointia kehitetään, jotta mukaan hakeutuisi tarpeeksi ja osaavia vapaaehtoisia järjestöjen kiinnostuksen kasvaessa edelleen. Markkinoinnissa Etvo-hausta tiedottamista kohdistetaan järjestöjen tarpeita vastaaviin ammattilaisiin. 2.4. Kumppani Kumppani-lehti jatkaa hyväksi havaitulla linjalla: lehden ydinrakenne säilyy teemoineen ja kuvareportaaseineen sekä kiireiselle lukijalle sopivine pienine uutisjuttuineen ja palstoineen. Teema-ajattelua vähennetään hiukan 6 (14)
ja pyritään joustavampaan juttukokonaisuuteen. Kumppani-lehden markkinointiin panostetaan tilausmäärän merkittävän vähenemisen vuoksi. Tämä työ ulkoistetaan. Myös lehden ilmoitushankintaa uudistetaan. Lehti ilmestyy edelleen kuukausittain, ja maksavaa tilaajakantaa pyritään nostamaan merkittävästi nykyisestä noin 3500 tilaajasta. Lukijoiden ikäjakaumaa halutaan nostaa, joten markkinointia suunnataan myös yli 30-vuotiaille lukijoille. 2.5. Kansainvälisyyskasvatusjärjestöjen tukeminen Kansainvälisyyskasvatusta tekevien järjestöjen tukeminen kansainvälisyyskasvatusverkostossa painottuu järjestöjen keskinäiseen verkottamiseen ja uusien yhteistyömuotojen ideointiin. Uudistetut kansainvalisyyskasvatus.net -verkkosivut toimivat yhä tärkeämpänä tiedotusfoorumina ja tiedonvaihtokanavana Kepalle ja muille kvk-kentän toimijoille. Kvk-järjestöjen toimintaedellytyksiä parannetaan keräämällä tietoa ja tehostamalla neuvontaa erilaisista kotimaantoiminnan rahoitusvaihtoehdoista. Samalla vahvistetaan yhteistyösuhteita järjestöjen kannalta relevantteihin viranomaistahoihin, kuten opetusministeriöön ja toimijoihin paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. 2.6. Verkkosivujen uutistuotanto Kepan pääsivustossa (kepa.fi) jatketaan uutisten ja kolumnien tuotantoa. Noin 200 uutisella ja 42 kolumnilla tehdään kansantajuisiksi kehityspolitiikkaan liittyviä aiheita ja puretaan globalisaation syy-seuraussuhteita. Uutistuotannossa keskitytään erityisesti Kepan pääteemoihin eli kehitysrahoitukseen sekä kaupan ja kehityksen suhteisiin. Uutistuotanto on keskeinen keino varmistaa se, että kepa.fi-sivusto pysyy jatkossakin suosituimpana kehityspoliittisena sivustona esimerkiksi Googlehakukoneessa. Samalla verkkoyleisöä houkutellaan tutustumaan Kepan ja sen jäsenten toimintaan. Vuoden 2009 aikana kepa.fi uudistetaan. Yksi sivustouudistuksen tavoitteista on tarjota entistä ajankohtaisempaa ja olennaisempaa tietoa Kepan jäsenjärjestöille. Tähän pyritään yhdistämällä jäsenille suunnattu extranet-palvelu kepa.fihin. 7 (14)
3. Kehityspoliittinen vaikuttaminen Tavoite 2007-2009: Kepa vaikuttaa yhdessä jäsentensä kanssa Suomen kehityspolitiikkaan sekä tukee Etelässä paikallisen kansalaisyhteiskunnan vaikuttamistyötä keskeisissä kehityspoliittisissa prosesseissa. Strategian väliarvioinnissa nostetun ilmastonmuutosteeman lisäksi Kepa jatkaa työtään kolmivuotiseen ohjelmaansa valittujen teemojen parissa. Kepa keskittyy erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin köyhimpien ihmisten elämässä. Teemat ovat kansainvälisen kaupan sääntöjen ja ympäristön muutosten vaikutukset Etelän köyhyyteen sekä kehitysrahoituksen määrä ja laatu. Kauppapoliittinen keskustelu on ajankohtaista WTO-neuvottelujen vuoksi. Vaatimukset kehitysrahoituksen lisäämiseksi kohti YK:n suosittamaa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta ovat olleet Kepan ruisleipää järjestön perustamisesta saakka. Kepa liittää kehitysrahoituskeskusteluun ajankohtaiset aiheet kuten kehitysmaiden omistajuuden, globaalin ruokakriisin sekä innovatiiviset rahoituslähteet. Kehityspoliittista tausta-analyysia sekä Etelän että Pohjoisen näkökulmasta jatketaan Kepan viestien uskottavuuden, asiantuntevuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Eri toimintojen välisiä yhteyksiä hyödynnetään niin, että ne tukevat toisiaan, esimerkiksi kehityspoliittisen analyysityön ja kampanjoinnin osalta. 3.1. Suomen kehityspolitiikkaan vaikuttaminen Suomen eduskunnan aktivoimiseksi Kepa jatkaa läheistä yhteistyötä eduskunnan, poliittisten puolueiden ja avainministeriöiden kanssa. Keväällä 2009 Kepan kampanja- ja vaikuttamistyö keskittyy kehitysyhteistyön määrärahojen lisäksi hallituksen kehityspolitiikan puoliväliarviointiin. Myös EU:n parlamenttivaalit antavat mahdollisuuden kehityspoliittiseen keskusteluun Suomessa. Jäsenjärjestöjen aktivoimiseksi Kepa keskittyy kehittämään globbariverkostoa. Globbarit on yli 30 järjestön ja 800 toimijan verkosto, joka kannustaa päättäjiä tekemään Suomesta aktiivisemman toimijan globaalin eriarvoisuuden poistamiseksi. Kepan tavoitteena on kasvattaa mukana olevien yksityishenkilöiden ja järjestöjen määrää sekä levittää ja syventää tietoa verkostosta jo siinä mukana olevien järjestöjen keskuudessa. Alkuvuodesta 2009 globbarit kampanjoivat kehitysyhteistyön määrärahatavoitteen eli 0,7 prosentin saavuttamisen puolesta sekä osallistuvat hallituksen puoliväliarvioon tapaamalla oman vaalipiirinsä kansanedustajia. Kepa jatkaa vaikuttamistyön ja kehityspoliittisten teemojen koulutusten sarjan kehittämistä jäsenjärjestöjen tarpeita mahdollisimman hyvin 8 (14)
vastaavaksi kokonaisuudeksi. Kepa ja sen jäsenjärjestöt lisäävät EU-tason kehityspoliittisen keskustelun ja prosessien seurantaa pystyäkseen tehostamaan vaikuttamistyötään Suomessa. Kepan ja Kehyksen välistä työnjakoa ja yhteistyötä selkeytetään. Sisällön tuottamista Kepan verkkosivuille, julkaisuihin sekä Mahdollisuuksien toreille ja Maailma kylässä -festivaaliin jatketaan. Hyvän vastaanoton saaneet teema-analyysit kauppapolitiikkaan ja kehitysrahoitukseen liittyvistä kysymyksistä jatkuvat ja näiden tuloksia jaetaan jäsenjärjestöjen kanssa. Kepan kauppateemoja ja kehitysyhteistyön perusteita pyritään kansantajuistamaan niin erilaisten julkaisujen kuin uudistuvien nettisivujenkin avulla. Kepan asiantuntijuuden kehittämiseksi analyysityötä kohdistetaan ajankohtaisiin prosesseihin. Vuonna 2009 keskitytään palvelukaupan vapauttamisen vaikutuksiin sekä jatketaan kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen keskittyvää työtä. Kehitysyhteistyön laatukysymyksiä tukee Tansaniaan suuntautuva oppimisja analyysimatka syksyllä 2009. Tansanialaisten järjestöjen kokemuksia budjettiseurannasta tullaan hyödyntämään paitsi Suomen vaikuttamistyössä, myös Kepan eri maatoimistoissa. 3.2. Kehityspoliittinen työ Etelässä Vuosi 2009 on tärkeä Kepan Mekongin toiminnan painopisteiden ja toimiston lopullisen maantieteellisen sijainnin määrittelemiseksi. Kehityspoliittinen analyysi- ja selvitystyö sekä alueellinen verkostoituminen pohjustavat tulevan vuoden aikana aloitettavia kumppanuuksia. Kepa tukee erityisesti kehitysrahoitus- ja kauppapoliittisten kysymysten työskentelevien kansalaistoimijoiden alueellista verkostoitumista. Kepan Mekongin koordinaattorin työparina aloittaa vuoden alusta paikallinen ohjelmatyöntekijä. Kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, ja erityisesti Aasian kehityspankin toimiin keskittyvä analyysimatka Mekongille järjestetään syksyllä 2009. Matkan tarkoituksena on ruokkia kehityspoliittista vaikuttamistyötä Suomessa ja tukea Kepan paikallista työtä kehitysrahoitusteemassa. Tämän lisäksi analyysissä tullaan Mekongin alueella keskittymään vapaakauppasopimusten vaikutuksiin sekä kansalaisyhteiskuntien toimintaedellytyksiin alueella. Kepan kaikissa kenttämaissa jatketaan tukea kansalaisyhteiskunnan toimijoiden verkostoitumiselle kaupan ja kehitysrahoituksen kysymyksissä. Ympäristön- ja ilmastonmuutoksen seurauksia erityisesti ruokaturvaan seurataan. Kepa tuo yhteen näissä teemoissa toimivia järjestöjä ja jakaa tietoa ajankohtaisista kansainvälisistä prosesseista. Mosambikissa parannetaan paikallisten kansalaisjärjestöjen valmistautumista ja kapasiteettia osallistua hallituksen järjestämiin, käynnissä oleviin seurantaja keskustelufoorumeihin. Kepa seuraa Mosambikissa myös uuden 9 (14)
Nordic+-maiden aloitteen käynnistymistä. Kyse on pilotista, jonka avulla avunantajamaat kanavoivat suoraa rahoitusta paikallisille kansalaisyhteiskunnan toimijoille sekä yhtenäistävät siihen liittyviä hallintokäytäntöjään. Suomen pilottimaa on Mosambik. Tansaniassa tehdään yhteistyötä kansallisen kehityspoliittisen foorumin ja paikallisen kauppapoliittisen verkoston kanssa. Nicaraguassa tuetaan desentralisaatioprosessin myötä entistä tärkeämmäksi muodostuvaa paikallistason budjettiseurantaa sekä Keski- Amerikan tasolla kauppakysymyksien parissa työskenteleviä verkostoja. Lisäksi Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja Nicaraguan hallituksen toiminnan seurantaan kansallisella tasolla. Kepan maatoimistot tukevat paikallisia toimijoita niiden omassa analyysi- ja vaikuttamistyössä tarjoamalla tietoa, mutta myös taloudellista ja teknistä tukea. Kepan kenttähenkilökunnan analyysityö hyödyttää sekä paikallisia kumppaneita että tukee Suomessa tehtävää vaikuttamistyötä. Kepan toimiston vahvistaminen Pohjois-Mosambikin Pembassa on antanut entistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa poliittista analyysityötä Mosambikissa. Ensi vuonna lisätään kumppanuuksia Cabo Delgadon maakunnassa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa ja tuetaan erityisesti paikallisen tason osallistumismahdollisuuksia esimerkiksi kouluttamalla enemmän. Cabo Delgadon kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen lisäksi kumppanuudet syventävät Kepan ymmärrystä kauppa- ja kehitysrahoituskysymysten vaikutuksista paikallistasolla. Nicaraguassa kumppanuus ympäristö- ja kauppapoliittisen Centro Humboldtin kanssa jatkuu. Tansaniassa kumppanina jatkaa kansallinen kehityspoliittinen kattojärjestö TANGO. Mosambikissa puolestaan jatkuvat kumppanuussopimukset naisjärjestö Forum Mulherin ja Mosambikin velkaryhmä GMD:n kanssa. Kaikki toimistot pyrkivät löytämään uusia kumppanijärjestöjä vuoden 2009 aikana. Tämän työn tueksi Tansaniassa ja Mosambikissa arvioidaan nykyisiä kumppanuuksia. Sekä kumppanuus- että pienempien yhteistyösopimusten toteutumista seurataan säännöllisesti. Seuranta tukee paitsi ohjelman toteutusta myös maatoimistojen analyysityötä. Poliittisen työn työntekijäverkosto auttaa yksittäisiä työntekijöitä, tiimejä ja maatoimistoja keskittymään asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen sisäisen oppimisen, palautteen ja toiminnan seurannan kautta. Osallistuminen verkoston yhteisiin toimintoihin vahvistaa ohjelmatyöntekijöiden osaamista, verkosto puolestaan tukee heitä laadukkaan analyysin tuottamisessa. Vuonna 2009 järjestetään yksi verkostokokous. 10 (14)
4. Yleisviestintä Tavoite 2007-2009: Kepa arkipäiväistää ja tekee ymmärrettäväksi toimintansa keskeiset teemat. Se myös innostaa kansalaisia toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta sekä profiloituu keskeisenä mielipidevaikuttajana. Yleisviestintä tarjoaa kehityskysymyksistä kiinnostuneille yleisöille ja keskeisille viiteryhmille ajankohtaista tietoa Kepasta ja Kepan toiminnasta. Näin vahvistetaan kuvaa Kepasta keskeisenä kansalaisjärjestötoimijana suomalaisessa kehityskysymyksistä käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kepan omaa jäsenuutisointia varten otetaan käyttöön uudistettu kepa-lsähköpostilista kohdennetusti suoraan jäsenjärjestöille. Kansalaisjärjestöjen keskinäistä viestinnän koordinaatiota parannetaan vuoden aikana kokoamalla yhteen järjestöjen viestintäihmisiä. Kepan englanninkielisen julkaisun, Newsletterin, ja englanninkielisen vuosikertomuksen muotoa mietitään paremmin kohdeyleisöjen tarpeisiin vastaaviksi. Kepan sisäistä viestintää seurataan ja tarkennetaan säännöllisin väliajoin. Henkilökunnan viestintäkoulutusta jatketaan. Kepan kehityspoliittisen työn ja kampanjoiden kulmakivi on onnistunut mediatyö. Tavoitteena on, että Kepan teemat näkyvät keskeisissä tiedotusvälineissä kampanjoiden kannalta sopivaan aikaan ja herättävät keskustelua mediassa. Erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa alkuvuonna kehitysrahoituksen 0,7-kampanjointiin sekä Suomen hallituksen puoliväliarvioon myöhemmin keväällä. Kepa jatkaa mediasuhteiden rakentamista myös pidemmällä tähtäimellä. Vuonna 2009 järjestetään vapaamuotoisia koulutustilaisuuksia median edustajille. Uudeksi sidosryhmäksi on tunnistettu muun muassa EUkirjeenvaihtajat. Toimintavuonna 2009 Kepa jatkaa sähköisen mediaseurantapalvelun käyttämistä, johon siirryttiin vähitellen jo syksyllä 2008. Mediaseurannan järjestämistä entistä kattavammin tutkitaan yhdessä muiden isojen kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. 11 (14)
5. Ohjelman kehittäminen Tavoite 2007-2009: Kepan ohjelma on oikein kohdistettu ja tuloksellinen, ja sen vaikuttavuutta pystytään arvioimaan. Ohjelman kehittäminen tuottaa asiantuntemusta Kepalle, sen jäsenjärjestöille ja suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle sekä Etelän kumppaneille. Globaalin toimintaympäristön analyysi jatkaa Etelän kansalaisyhteiskuntien aseman seuraamista. Erityishuomio on Nicaraguassa, jossa hallitus on merkittävästi alkanut puuttua kansalaisyhteiskunnan vapaaseen toimintaan ja mielipiteenmuodostukseen. Ilmastonmuutoksen seuraukset kehitykseen on vuoden teema tutkija- ja toimijaverkostolle, joka kokoaa eri alojen ihmisiä yhteiseen pohdintaan. Kepan omiin teemoihin liittyen seurataan Tansanian virallistamisohjelmaa, jossa köyhyyttä pyritään poistamaan ottamalla epävirallinen talous virallisen piiriin. Kepa jatkaa myös paikallistason seurantaa kansainvälisen kauppapolitiikan seurauksista eri maissa. Vapaaehtoisuuden muuttuvia muotoja Suomessa ja niiden vaikutusta kehitysjärjestöjen toimintaan selvitetään. Tämä toimii myös pohjana Kepan tulevan kolmivuotiskauden toimintojen suunnitteluun. Kepan toiminnan tuloksellisuutta kehitetään tulevan kolmivuotisohjelman tavoitteellisuuden ja systemaattisen suunnittelu- ja seurantamallin rakentamisen kautta. Vaikuttavuuden arviointia yhdessä muiden järjestöjen kanssa jatketaan. Kepan kirjaston tulevaisuutta pohditaan vakavasti: myös sen sulkeminen on yksi vaihtoehdoista. Tietopalveluja tarjotaan ennen kaikkea Kepan omaa asiantuntemusta tukemaan, mutta myös järjestöasiakkaille. 12 (14)
6. Johtaminen Tavoite 2007-2009: Kepalla on toimiva johtamisjärjestelmä, joka tukee Kepan strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Tärkeimmät yksittäiset toiminnot ensi vuonna ovat tarjous hankehallintopalveluiden tuottamisesta sekä uuden ohjelman rakentaminen ja neuvotteleminen rahoittajan kanssa vuosille 2010-2012. Uusi ohjelma seuraa Kepan strategian väliarvioinnin linjauksia. Uusia avauksia tehdään jo ensi vuonna muun muassa edunvalvonnan ja muualla Suomessa tapahtuvan paikallistoiminnan osalta. Kepan hallitus kokoontuu kuusi kertaa. Toinen Kepan vuosikokouksista järjestetään muualla maassa. Syyskokous valitsee uuden hallituksen vuosille 2010-2011. Vuosikokousten yhteyteen järjestetään jäsenistöä kokoavia keskusteluja ajankohtaisista aiheista. Kepan johtamista kehitetään laatuhankkeen avulla, joka keskittyy johtamisen yhdenmukaistamiseen ja hyvään laatuun organisaation eri tasoilla: tiimeissä, maatoimistoissa ja johtotiimissä. Huomiota kiinnitetään toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin reagoimiseen: mahdollisesti syvenevä kansainvälinen talouskriisi ja ruokakriisi voivat tuoda paineita nopeisiin muutoksiin toiminnan painopisteissä. Kepan johto jatkaa aktiivista osallistumistaan eurooppalaisissa verkostoissa. 13 (14)
7. Hallinto Tavoite 2007-2009: Kepalla on tarkoituksenmukaiset ja riittävät hallinnolliset rakenteet ja menettelytavat ohjelman toteutukseen. Ohjelmakauden viimeisenä vuotena hallinnossa ei tehdä suuria uudistuksia, vaan hienosäädetään nykyisiä ohjeistuksia, järjestelmiä ja käytäntöjä. Tansanian-toimisto muuttaa vuoden 2008 lopussa Morogorosta Dar es Salaamiin, joten uusi vuosi aloitetaan uusissa toimitiloissa. Muut toimistot jatkavat entisissä tiloissa; sekä Helsingin että Managuan toimitiloista osa on vuokrattu edelleen järjestöille. Sambiassa hankeneuvojan toiminta päättyy vuoden 2009 lopussa, mikä aiheuttaa paljon hallinnollista työtä: omaisuuden myyntiä ja arkistoitavien asiapapereiden lähettämisen Helsinkiin. Kaikille toimistoille laaditaan ohjeistus toimistojen aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseksi osana Kepan ympäristöohjelmaa. Taloushallinnon kehittämistä jatketaan ilman suurempia järjestelmä- tai muita uudistuksia. Jokaisen maatoimiston taloushallinto tarkastetaan kenttäkäynnein vuonna 2009 ja kahdessa toimistossa tarkastetaan lisäksi yleis- ja henkilöstöhallinto. Maatoimistoissa teetetään myös ulkoinen tilintarkastus, josta tulee näin jokavuotinen vuonna 2006 tehdyn erityistilintarkastuksen suositusten mukaisesti. Kepa myy edelleen taloushallinnon ja palkanlaskentapalveluita Kehys ry:lle. Arkistoinnin kehittämistä jatketaan aloittamalla sähköisen arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen, mikä liittyy laajempaan tietohallinnon kehittämishankkeeseen. Henkilöstöhallinnossa panostetaan järjestelmälliseen ja strategialähtöiseen henkilöstön kehittämiseen. Englanninkielistä ohjeistusta intranetissä lisätään maatoimistoilta tulleiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Palkitsemisjärjestelmästä otetaan käyttöön kaksi uutta osa-aluetta, työmatkaseteli ja terveydenhoitoraha. Maatoimistojen paikallishenkilöstöä koskeva, vuonna 2006 hyväksytty työehtosopimus tarkistetaan tarpeen mukaan. 14 (14)