METROPOLIALUEEN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN HALLINTOMALLI SUOMEN KUNTALIITTO 2014
HANKE JA TOIMEKSIANTO Kuntaliiton hanke, 9/2013 1/2014 Toimeksianto: Metropolialueen ruotsinkielisten kunnallisten palvelujen turvaamisen, koordinoinnin ja kehittämisen hallintomallin kuvaaminen Hallintomallin ohella ehdotetaan myös seudullista palvelumallia Kilpailutuksen tuloksena OTK Marcus Henricson ista nimettiin hankkeen vastaavaksi konsultiksi Hankkeen ohjausryhmä (6 jäsentä) on raportoinut seurantaryhmälle (22 kuntia, poliittisia puolueita, Valtiovarainministeriötä ja Kuntaliittoa edustavaa jäsentä)
LÄHTÖKOHDAT: AJANKOHTAISET LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET Metropolihallintoa koskevan lainsäädännön valmistelu Valtiovarainministeriön 4.10.2013 asettama työryhmä Väliraportti 31.3.2014, loppuraportti 15.9.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain valmistelu Koskee koko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet, mukaan lukien erikoissairaanhoito Sosiaali- ja terveysministeriön 8.4.2013 asettama työryhmä Antoi hallituksen esityksen muotoisen loppuraporttinsa 19.12.2013 Terveyskeskuksen lakisäätäinen valintaoikeus 1.1.2014 lähtien Rajallinen valinnanvapaus, ei koske sosiaalipalveluja
LÄHTÖKOHDAT: KAKSI VAIHTOEHTOISTA RAKENNETTA A: Ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen, koordinointi ja kehittäminen metropolihallinnon vastuulle Tämän selvittäminen on osa metropolivalmistelun toimeksiantoa B: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen malli toteutuu, Uudellemaalle yhteinen sote- alue Koko Uudenmaan julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ison kuntayhtymän hoidettavaksi Helsingistä, Espoosta, Vantaasta, Porvoosta, Hyvinkäästä ja Lohjasta tulisi perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vastuukuntia Vårt förslag kan tillämpas oberoende av strukturell lösning
LÄHTÖKOHDAT: METROPOLIALUEEN KUNNAT Metropolialueella 14 kuntaa, 82.000 ruotsinkielistä asukasta Nämä muodostavat n. 6 % alueen väestöstä Ruotsinkieliset asuvat hajallaan koko alueella Kuusi kaksikielistä kuntaa, kahdeksan suomenkielistä Kuntien ruotsinkielinen palvelukyky vaihtelee paljonkin Suuria eroja myös eri palvelumuotojen välillä Ruotsinkielisten palvelujen tuntemus usein heikko Palvelujen käyttö yli kuntarajojen tuntuu luontevalta
METROPOLIALUEEN KUNTIEN RUOTSINKIELISET ASUKKAAT Kunta Ruotsinkielisiä %- osuus Helsinki 35 600 5,9 Espoo 20 200 7,9 Vantaa 5 700 2,8 Kauniainen 3 300 36,9 Kirkkonummi 6 600 17,7 Sipoo 6 800 36,1 Alueen suomenkielisten kuntien ruotsinkieliset asukkaat Ruotsinkielisiä asukkaita metropolialueen kunnissa yhteensä 3 800 82 000
MITKÄ OVAT HAASTEELLISIMMAT PALVELUMUODOT? Kuntien edustajilta, valtion viranomaisilta ja riippumattomilta asiantuntijoilta yksiselitteinen viesti: Suurimmat haasteet löytyvät sosiaali- ja terveydenhuollosta Erityisesti perusterveydenhuollosta ja vanhustenhuollosta Sivistys- ja kulttuurialalla on jo kehitetty suhteellisen vahvoja rakenteita ja toimivia yhteistyöratkaisuja Äidinkieli on hyvin keskeinen osa sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöä ja laatua. Jotkut palvelumuodot eivät toimi kuin potilaan tai asiakkaan äidinkielellä
METROPOLIALUEEN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN HALLINTOMALLI Ruotsinkielisistä palveluista vastaava toimielin (esim. lautakunta) metropolihallinnossa tms. seudullisessa viranomaisessa Toimielimellä talousarviovastuu ja päätösvalta Metropolihallinnon puitteissa toimielimen valitsisi metropolivaltuusto Toimielimen jäsenet valitaan alueen ruotsinkielisistä asukkaista Vrt. kaksikielisten kuntien sivistyslautakunnat tai - jaostot Päätöksenteko tapahtuu ruotsinkielisistä palveluista vastaavan johtajan esittelystä Käyttäjädemokratiaa voidaan vahvistaa esim. asiakasneuvostolla
VALINNANVAPAUTEEN PERUSTUVA PALVELUMALLI TUO PALJON ETUJA Metropolihallinto tai muu seudullinen viranomainen vahvistaa hyväksyttyjen palvelutuottajien kriteerit, tarjottavat palvelukokonaisuudet sekä näiden yksikköhinnat Kriteerit täyttävät julkiset, yksityiset tai järjestöpohjaiset palvelutuottajat hyväksytään palvelujen tarjoajiksi Palvelutuottajat kilpailevat laadulla kiintein yksikköhinnoin Asukkailla valinnanvapaus yli kuntarajojen Ennalta vahvistettu vaihtoehto omiin valintoihin kykenemättömille Kotikunta maksaa vahvistetun yksikköhinnan
VALINNANVAPAUSMALLI ON PALVELUSETELEIDEN KEHITETTY VERSIO Ennalta vahvistetut yksikköhinnat, tarkkaan määritellyt laatu-, pätevyys-, kielitaito-, henkilöstötiheys- yms. kriteerit Seudullinen viranomainen (metropolihallinto) ylläpitää järjestelmää, vahvistaa palvelukokonaisuudet ja yksikköhinnat, päivittää kriteerejä ja hintoja, tiedottaa aktiivisesti ja tasapuolisesti hyväksytyistä palvelutuottajista Palvelutuottajat kilpailevat laadulla palvelukokonaisuuksien sisällön ja hintojen ollessa kaikille samat Luo kunnille mahdollisuuden palveluvolyymien kasvattamiseen ja toiminnan kehittämiseen taloudellisesti kestävällä tavalla Sisältää aina ennalta vahvistetun vaihtoehdon omiin valintoihin kykenemättömille
MITEN JÄRJESTÄMIS- JA RAHOITUSVASTUUT JAKAUTUISIVAT? Rahoitusvastuu säilyisi kunnilla Tämä malli ei edellytä verotusoikeuden muutoksia Järjestämisvastuu ei siirtyisi metropolihallinnolle Seudullisen viranomaisen tehtävä on seudullisella tasolla Palvelujärjestelmän koordinointi ja kehittäminen, Laadunvarmistuksesta vastaaminen, Palvelukokonaisuuksien määrittely ja yksikköhintojen vahvistaminen, sekä Maksuliikenteen hoitaminen järjestelmään sisältyvien palvelujen osalta Rahoitusvastuu voi säilyä kunnilla myös siinä tapauksessa että julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi sote- järjestämislakiesityksessä tarkoitetuille seudullisille viranomaisille
LAATU JA KUSTANNUSTEHOKKUUS Seudullisen viranomaisen vahvistamat yksikköhinnat takaavat järjestelmän kokonaisvaltaisen kustannustehokkuuden Asukkaiden valinnanvapaus kannustaa laatukilpailuun, mikä johtaa parempaan hinta- laatu- suhteeseen Kuntien hallinnollisen taakan keveneminen mahdollistaa resurssien siirtämisen seudulliselle viranomaiselle Samalla pystytään vähentämään kuntien päällekkäisiä toimintoja Seudullisen palvelujärjestelmän isommat palveluvolyymit mahdollistavat resurssien tehokkaamman hyödyntämisen, jolloin palveluja pystytään tarjoamaan entistä kustannustehokkaammin
METROPOLIALUEEN RUOTSINKIELISTEN PALVELUJEN YKSIKÖN ALUSTAVA TALOUSARVIO Kustannuslaskenta perustuu johtajan, kuuden asiantuntijan ja assistentin muodostamaan henkilöstöön Tällä henkilöstöllä suorat kustannukset voidaan arvioida seuraavasti (euroa, ilman arvonlisäveroa): Palkat + sivukulut 633 750 Muut henkilöstökulut 63 375 Kiinteistökulut (sisäiset) 48 960 ICT, toimistokulut yms. (osittain sis.) 130 000 Kulut yhteensä, ml. sisäiset 876 085
MITEN LAKISÄÄTEINEN TERVEYSKESKUKSEN VALINTAOIKEUS VAIKUTTAA? Kuntarajoista riippumaton terveyskeskuksen ja aseman valintaoikeus 1.1.2014 alkaen Tehty valinta sitoo vuodeksi eteenpäin Lakisääteinen valintaoikeus ei koske sosiaalipalveluja Valinnanvapausjärjestelmään kuluvan terveyskeskuksen valitseva muun kunnan asukas tulee valinnanvapausjärjestelmän piiriin siihen sisältyvien palvelumuotojen osalta Esimerkiksi valinnanvapausjärjestelmään sisältyviä puheterapiapalveluja tarvitsevalla asiakkaalla on mahdollisuus valita järjestelmän hyväksyttyjen palvelutuottajien kesken
MITEN OMIIN VALINTOIHIN KYKENEMÄTTÖMÄN PALVELUT TURVATAAN? Merkittävä osa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjistä eivät syystä tai toisesta käytännössä tee omia valintoja Tällöin tarvitaan ennalta vahvistettu vaihtoehto Käytännössä tämä on usein oman kotikunnan tuottama palvelu Näiden asukkaiden osalta valinnanvapausjärjestelmään siirtyminen ei toisi näkyviä muutoksia
EHDOTUKSIA UUDEKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Ehdotamme vaihtoehtoisia lakitekstejä, jotka soveltuvat joko metropolihallintoon tai esimerkiksi Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueeseen perustuvaan rakennemalliin Ehdotamme muutoksia ja lisäyksiä Esitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain voimaanpanolakia koskevaan esitykseen, sekä Tulevaan metropolihallintoa koskevaan lakiin Valinnanvapausmalli ei ole käytössä Suomessa, joten sen käyttöönotto edellyttää uutta lainsäädäntöä Ruotsin vastaavaa lainsäädäntöä voidaan käyttää esikuvana
MITEN TYÖ JATKUU TÄSTÄ ETEENPÄIN? Hankkeen loppuraportti luovutetaan Valtiovarainministeriölle sekä Sosiaali- ja terveysministeriölle 21.1.2014 Sekä metropolihallintoa että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva lainsäädäntötyö jatkuu Kuntaliiton koolle kutsuma metropolialueen ruotsinkielisten palvelukysymysten seurantaryhmä jatkaa työtään Metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä valmisteleva työryhmä antaa väliraportin 31.3.2014 ja loppuraportin 15.9.2014 mennessä
YHTEYSTIEDOT Suomen Kuntaliitto Kristina Wikberg kristina.wikberg@kuntaliitto.fi +358-50- 378 0466 H&M Henricson Management Consulting Marcus Henricson marcus@henricson.fi +358-50- 696 11