Tampere Pöytäkirja 1/2016 1 (16) Aika 27.09.2016, klo 16:03-17:05 Paikka Voimakatu 11, Reinivaara Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Ajankohtaiskatsaus 4 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan talousarvio v. 2017 5 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2015 6 Kouluikkunan suurten kaupunkien vertailutiedot 2011-2015
Tampere Pöytäkirja 1/2016 2 (16) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Vesa Koskinen koskvesa, puheenjohtaja Tero Arvonen arvotero, 1. varapuheenjohtaja Ulla Aatsinki, jäsen, poistui 17:05 Virva-Mari Rask, jäsen, poistui 17:05 Laila Räikkä, jäsen, poistui 17:05 Lehtinen Kristiina, sihteeri Leena Viitasaari, hallinto- ja kehittämispäällikkö Tuija Viitasaari, kasvatus- ja opetuspäällikkö Sirkkaliisa Virtanen, kaupunginhallituksen edustaja, poistui 17:05 Allekirjoitukset Vesa Koskinen Puheenjohtaja Kristiina Lehtinen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 29.09.2016 29.09.2016 Lailta Räikkä Virva-Mari Rask
Tampere Pöytäkirja 1/2016 3 (16) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Vesa Koskinen Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 4 (16) 2 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Vesa Koskinen Päätösehdotus oli Tämän kokouksen pöytäkirjatarkastajiksi Virva-Mari Rask ja Laila Räikkä (varalle Tero Arvonen). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään tiistaina 4.10.2016.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 5 (16) 3 Ajankohtaiskatsaus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Leena Viitasaari Päätösehdotus oli Merkitään ajankohtaiskatsaus tiedoksi. Perustelut Tuotantoalueen ajankohtaiskatsauksessa käsitellään mm. seuraaavat asiat: Ajankohtaista varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta Johtokuntien päätöstilaisuus ja joulukahvit Valtuustosalissa tiistaina 20.12.2016 klo 16:00-17:00
Tampere Pöytäkirja 1/2016 6 (16) 4 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan talousarvio v. 2017 TRE:6210/02.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Leena Viitasaari Leena.Viitasaari@tampere.fi Valmistelijan yhteystiedot Hallinto- ja kehittämispäällikkö Leena Viitasaari, p. 050 553 8672, controller Vesa-Matti Kangas, puh. 050 566 4477, strategiacontroller Lotta Perämaa, puh. 040 838 0393, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Johdon assistentti Kristiina Lehtinen, p. 040 806 2660, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Leena Viitasaari Päätösehdotus oli Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käsittelee ja merkitsee tiedoksi sivistys- ja kulttuurilautakunnan talousarvioesityksen oman tuotantoalueensa kunnallisen toiminnan osalta. Kokouskäsittely Merkittiin, että Kalle Kiili saapui kokoukseen klo 16:35 asian käsittelyn aikana. Perustelut Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2017 talousarviokehyksen 22.8.2016 313. Lähtökohdan vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnalle muodostavat kaupunkistrategia, kaupungin vuoden 2015 tilinpäätös ja vuoden 2016 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia 2016 2020 koskevat taloudelliset ennusteet. Verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus on vähenemässä ensi vuonna noin 18,5 milj. euroa (1,6 prosenttia) vuoden 2016 toteumaennusteesta. Vaatimaton verorahoituksen kehitys vaikeuttaa talouden tasapainottamista. Kehyksessä kaupungin yhteenlaskettu vuosikate on 84,8 milj. euroa ja tilikauden tulos 18,8 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvion jatkovalmistelussa on toteutettava talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Tulojen ja menojen välisen aukon paikkaamiseksi on vauhditettava rakenteellisia uudistuksia, hyödynnettävä uutta teknologiaa ja ke-vennettävä hallintoa. Talouden tasapainottaminen edellyttää myös puuttumista
Tampere Pöytäkirja 1/2016 7 (16) palvelujen määrään ja palvelutasoon tai tulojen merkittävää lisäämistä, sillä nykyiset tulot eivät riitä palvelujen rahoittamiseen. Hyvinvoinnin palvelualue aloittaa toimintansa uudella organisaatiolla 1.1.2017. Hyvinvoinnin palvelualueen organisoinnin ollessa kesken talousarvioesitys on valmisteltu palvelukokonaisuuksittain. Talousarviossa on huomioitu sisäisen tilaaja-tuottaja -mallin purkaminen. Poliittisten toimielinten osalta uusi organisaatio astuu voimaan 1.6.2017, jolloin sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen yksilöjaosto sekä sivistys- ja kulttuurilautakunta aloittavat toimintansa. Siirtymäajan 1.1.2017-31.5.2017 hyvinvoinnin palvelualueella on neljä lautakuntaa: lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, ikäihmisten palvelujen lautakunta, sivistystä ja elämänlaatua edistävien palvelujen lautakunta sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta ja sen yksilöasioiden jaosto. Talousarvioesitys on laadittu uuden lautakuntarakenteen mukaisesti. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää osaltaan sivistys- ja kulttuurilautakunnan talousarvioesityksestä. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan talousarvioesityksessä Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan palvelut sijoittuvat pääosin varhaiskasvatus ja esiopetus sekä perusopetus - palvelukokonaisuuksiin. Nuorisopalvelut ja lasten kulttuuripalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin liittyvät toimintaavustukset sisältyvät kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut - palvelukokonaisuuteen. Toisen asteen opiskelijahuolto on siirretty elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle osaksi elinkeino- ja osaamislautakunnan talousarvioesitystä. Vuoden 2017 kehyksessä on sitovaa uuden lautakuntarakenteen mukainen lautakunnan toimintakate. Talousarviokehyksen mukaisesti sivistys-ja kulttuurilautakunnan nettomenojen vuonna 2017 tulisi olla 346,641 milj. euroa. Kuntalain tarkoittamat valtuustoon nähden sitovat toiminnan tavoitteet asetetaan talousarviossa palvelualuetasolle. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan toimialueelle kohdistuvien tavoitteiden mukaisesti vuonna 2017 monipuolistetaan liikuntamahdollisuuksia sekä käynnistetään Kumppanuus 2020 -ohjelmatyön mukainen toimintamalli kaupungin ja hyvinvointipalveluja tuottavien järjestöjen yhteistyön lisäämiseksi. Palvelumallia toteutetaan alueellisten kehittämissuunnitelmien pohjalta palveluverkkoa tiivistämällä ja kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Lisäksi elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle asetettava tavoite kaupunkimarkkinoinnin sekä matkailu- ja tapahtumatoiminnan uudistamisesta kokonaisuutena vaikuttaa osaltaan myös sivistys- ja kulttuurilautakunnan alaiseen toimintaan. Talousarviossa asetetaan lisäksi palvelualuekohtaisesti sitovat tavoitteet koskien lautakuntien tulosta, tuottavuuden parantamista ja työvoimakustannusten tasoa.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 8 (16) Sivistys- ja kulttuurilautakunnan talousarvioesityksessä on huomioitu lasten määrän kasvu ja rakennemuutosten toteuttaminen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuuden lisäys kohdistuu palvelusetelipäivähoitopaikkojen kasvuun, esiopetuspaikkojen kasvuun ja yksityisen päivähoidon tukeen. Perusopetuksen lisäys kohdistuu oppilasmäärän kasvuun ja uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen. Lisäksi palvelusetelipäivähoidon kustannuksia on korjattu talousarvioon. Palvelujen osalta sisältyy riskejä varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulojen kertymään ja palveluverkkomuutosten toteutumiseen. Lasten määrän kasvu kohdistuu paineena myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin, mikä pyritään huomioimaan palvelujen käyttömäärien kasvaessa sisäisillä järjestelyillä. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan talousarvioesityksen toimintatulot ovat 35,885 milj. euroa, toimintamenot -377,337 milj. euroa ja toimintakate -341,452 milj. euroa. Investointimenot ovat -6,675 milj. euroa. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan talousarvioesitys on laadittu 5,189 milj. euroa annettua nettokehystä pienemmäksi. Ero johtuu pääosin siitä, että kilpailukykysopimuksen henkilöstömenoja vähentäviä vaikutuksia ei oltu koh-distettu vielä kehysvaiheessa toimintayksiköille. Kehyspäätöksen mukaan toimintayksiköt sisällyttävät menojen vähennykset (-5,566 milj. euroa) talousarvioesityksiinsä. Lisäksi esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten tulot ja menot on päivitetty vastaamaan valtionosuuslaskelmien tasoa (+0,373 milj. euroa) ja kehykseen sisältyneet pääomavuokrat ovat tarkentuneet (+0,04 milj. euroa) Pormestarin talousarvioesitys voi sisältää muutoksia lautakunnan talousarvioesitykseen verrattuna. Talousarvioesitys ei sisällä kaikkia palvelualueiden organisointiin liittyviä muutoksia. Organisointiin liittyvät muutokset eivät heikennä koko kaupungin tulosta. Muutokset otetaan huomioon lautakunnan vuoden 2017 palvelu- ja vuosisuunnitelmassa. Talousarvion valmistelutilannetta käsitellään pormestarin johtoryhmän talousarvioseminaarissa 30.9.2016. Talousarviovalmistelua on esitelty kuntalaisille yhteistilaisuudessa 23.8.2016. Talousarviovalmistelu ja siihen liittyvät kysymykset ovat olleet kommentoitavana Valmistelufoorumi Valmassa 19. 26.8.2016. Yhteenveto kommenteista on toimitettu päätöksentekijöille ja liitetään pykälän liitteeksi. Tiedoksi Kostiainen Leena, Päivänen Maria, Sulonen Hanna, Kangas Vesa- Matti, Männikkö Jukka, Järvelä Kristiina, Viitasaari Leena, Viitasaari Tuija, Gråsten Katja, Hartman Jaana, Pentti Marja-Liisa Liitteet 1 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan talousarvioehdotus 2017
Tampere Pöytäkirja 1/2016 9 (16)
Tampere Pöytäkirja 1/2016 10 (16) 5 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2015 TRE:6564/05.01.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Hartman Jaana, Rasimus Elli Valmistelijan yhteystiedot Erikoissuunnittelija Jaana Hartman, p. 040 806 2122, projektipäällikkö Elli Rasimus, p. 050 523 7386, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Johdon assistentti Kristiina Lehtinen, p. 040 806 2660, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Leena Viitasaari Päätösehdotus oli Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2015 merkitään tiedoksi. Perustelut Erikoissuunnittelija Jaana Hartman ja projektipäällikkö Elli Rasimus: Suomen kuuden suurimman kaupungin (kuutoskaupungit), Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun päivähoidon asiantuntijaryhmä tuottaa vuosittain tilastollisen raportin päivähoidon palveluista ja kustannuksista. Raportissa selvitetään kunnallisen ja kunnan ostaman päivähoidon sekä kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen käyttöä ja kustannuksia vuonna 2015. Lisäksi raportissa tarkastellaan esiopetukseen ja kunnalliseen kerhotoimintaan osallistuneiden määriä sekä avoimen varhaiskasvatuksen kustannuksia. Raportti sisältää myös katsauksen, miten asiakaspalautteita on eri kunnissa kerätty sekä tiivistelmän erityisestä tuesta päivähoidossa. Päivähoitoikäisten lasten määrä kuutoskaupungeissa Kuutoskaupungeissa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 119 625 päivähoitoikäistä lasta, mikä oli 32,1 prosenttia koko Suomen päivähoitoikäisistä lapsista. Lasten lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta kaikissa kaupungeissa Tamperetta ja Oulua lukuun ottamatta. Tampereella lukumäärä pysyi lähes ennallaan (-30 lasta) ja Oulussa väheni 1,3 prosentilla (-219). Vuonna 2015 kuutoskaupunkien pienten lasten hoitojärjestelmän piirissä (päivähoidossa, kotihoidon tuella, yksityisen hoidon tuella
Tampere Pöytäkirja 1/2016 11 (16) sekä palvelusetelillä) olevien lasten osuus oli 92,7 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista. Tampereella osuus oli 92,3 prosenttia (- 0,7 prosenttiyksikköä). Tampereella kunnallisessa päivähoidossa oli 59 prosenttia (muutos +0,6 % vuoteen 2014) ja kunnallisessa perhepäivähoidossa 1,4 prosenttia lapsista (muutos -0,1 % vuoteen 2014). Tampereella kotihoidon tuella olevien lasten osuus oli 21,7 prosenttia (muutos -1,8 % vuoteen 2014). Ostopalvelupäivähoidossa, yksityisen hoidon tuella tai palvelusetelillä järjestetyssä päivähoidossa oli yhteensä 10,1 prosenttia tamperelaisista lapsista (muutos + 0,5 %). Kuusikkokuntien kunnallisessa päiväkotihoidossa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 750 lasta enemmän kuin edellisvuonna. Vain Oulussa ja Vantaalla lapsimäärä väheni. Tampereella kunnallisessa päiväkotihoidossa lapsia oli 8 205, mikä oli 58 lasta (0,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2014. Kunnallisessa päiväkotihoidossa olevista lapsista erityistä tukea tarvitsevia lapsia oli 595. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä väheni kaikissa kuutoskaupungeissa edellisvuoden tapaan. Tampereella perhepäivähoitajia oli 39 (muutos -13,3 % vuoteen 2014) ja hoitajilla lapsia 133. Esiopetukseen osallistui 16 960 kuutoskaupunkien lapsista (muutos +1,2 %). Esiopetuksesta tuli velvoittavaa vuoden 2015 alusta alkaen. Tampereella esiopetukseen osallistuneiden lasten määrä hieman väheni (-1,6 %, -30 lasta). Tampereella osallistui kunnan järjestämään esiopetukseen 6-vuotiaiden ikäluokasta 90 prosenttia. Kuutoskaupunkien päivähoitoikäisistä kunnalliseen kerhotoimintaan osallistui vuoden 2015 lopussa 5 359 lasta eli 5,3 prosenttia alle 6-vuotiaista päivähoitoikäisistä (10kk 5-vuotiaat) lapsista. Tampereella kunnalliseen kerhotoimintaan osallistui 5,4 prosenttia (636 lasta) päivähoitoikäisistä lapsista (muutos -1,9 %). Kustannukset Kuutoskaupunkien vuoden 2015 päivähoitojärjestelmän ja avoimen varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna keskimäärin 2 prosenttia. Kokonaiskustannukset kasvoivat Tamperetta lukuun ottamatta kaikissa kaupungeissa. Tampereella kustannukset laskivat 0,4 prosenttia. Kuutoskaupunkien kunnallisen päiväkotihoidon vuosikustannukset laskennallista lasta kohti olivat vuonna 2015 keskimäärin 9 896 euroa. Päivähoidon kustannukset laskennallista lasta kohden vaihtelivat Tampereen 8 982 eurosta Espoon 10 522 euroon. Kunnallisen perhepäivähoidon (hoitajan kotona tapahtuva sekä kolmiperhepäivähoito) vuosikustannukset lasta kohden olivat kuutoskaupungeissa keskimäärin 12 504 euroa, mikä on 0,1
Tampere Pöytäkirja 1/2016 12 (16) prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tampereella hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoidon vuosikustannukset olivat 9 587 euroa lasta kohden (muutos -5,2 %). Kuusikkokuntien avoimen varhaiskasvatuksen kokonaiskustannusten osuus (2,4 %) verrattuna päivähoitojärjestelmän kustannuksiin nousi hieman edellisestä vuodesta (+ 0,2 %). Tampereella avoimen varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset vuonna 2015 olivat 1 472 191 euroa (muutos +14,2 %). Henkilöstö Kuusikkokuntien päiväkotien henkilökunnan määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 prosenttia. Yhteensä vuoden 2015 lopussa henkilökuntaa oli 12 261. Hoito- ja kasvatushenkilöstön osuus päiväkodin henkilöstöstä oli keskimäärin 88,7 prosenttia. Lastenhoitajien osuus hoitoja kasvatushenkilöstöstä oli keskimäärin 57,8 prosenttia ja lastentarhanopettajien reilut 39,5 prosenttia. Tampereella lastenhoitajien osuus oli 62,4 prosenttia ja lastentarhanopettajien osuus 37,1 prosenttia. Raporttiin on kerätty myös lapsen päivähoitoa koskevia asiakastyytyväisyyskyselyiden tuloksia. Tampereella toteutettiin palvelukykykysely päivähoidon uusille asiakkaille ja päivähoitopaikkaa vaihtaneille syksyllä 2015, vastausprosentti 72. Vastaajien päivähoitopalveluille antaman yleisarvosanan keskiarvo oli 8,4." Tiedoksi Järvelä Kristiina, Viitasaari Leena, Hannelius Riitta, Marja-Liisa Pentti, Palin Katri, Rasimus Elli, Siltanen Ulla, Lahtinen Kirsi, Salomaa-Niemi Sari, Viitasaari Tuija, Savolainen Virve Liitteet 1 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2015.pdf
Tampere Pöytäkirja 1/2016 13 (16) 6 Kouluikkunan suurten kaupunkien vertailutiedot 2011-2015 TRE:6565/12.01.02/2016 Valmistelija / lisätiedot: Gråsten Katja-Liisa Valmistelijan yhteystiedot Erikoissuunnittelija Katja Gråsten, p. 040 801 6646, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Johdon assistentti Kristiina Lehtinen, p. 040 806 2660, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Leena Viitasaari Päätösehdotus oli Kouluikkuna -hankkeen ja perusopetuksen aikasarjavertailu 2011-2015 merkitään tiedoksi. Perustelut Erikoissuunnittelija Katja Gråsten: Kouluikkuna on kuntien ja Kuntaliiton yhdessä kehittämä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen vertailutietokanta. Viime vuodesta alkaen tietokannassa on mukana myös esiopetus. Tietokanta mahdollistaa oman kunnan toiminnan ja kustannusten vertaamisen muihin kuntiin sekä nopean tiedon saamisen kunnan päätöksentekoa ja talousarvion valmistelua varten. Se tukee tiedolla johtamista. Tampere on ollut mukana Kouluikkunan alun kehittämisvaiheesta lähtien eli vuodesta 2011. Tampereelta on edustus Kouluikkunan sekä ohjaus- että asiantuntijaryhmässä. Kustannustietojen lisäksi Kouluikkunasta saa tietoja opetusryhmäkoosta, vähimmäistuntimääristä, opettajien kelpoisuuksista ja avustajien sekä oppilasja opiskelijahuoltohenkilöstön määristä, kouluverkon laajuudesta, kiinteistöjen ylläpidosta ja niihin liittyvistä pääomakustannuksista sekä kustannusten jakautumisesta eri toimintojen välillä. Opetustyön vaikuttavuudesta saa tietoja muun muassa peruskoulun ja lukion päättäneiden sijoittumisesta jatkokoulutukseen, lukiokoulutuksen keskeyttäneiden määristä ja koulutustakuun toteutumisesta. Kouluikkuna julkaisee kunkin vuoden tiedoista kustannuskehitystä kuvaavan vuosiraportin verkkojulkaisuna. Tiedot koskevat kuntien omana toimintana järjestämiä perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen palveluja. Vuonna 2014 Kouluikkunan vertailutietokannassa oli mukana 63 kuntaa. Kuntien määrä kattoi 1 062 peruskoulua ja yli 300 000 peruskoululaista, joka oli noin
Tampere Pöytäkirja 1/2016 14 (16) 60 % koko maan oppilasmäärästä. Lukiokoulutuksen aineisto piti sisällään 134 lukiota ja noin 62 700 opiskelijaa eli noin 60 % koko maan lukiolaisten määrästä. Raportissa on tarkasteltu sekä kustannustietoja että toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja ja niiden vuosimuutoksia. Vuoden 2015 osalta vuosiraportti ei ole vielä ilmestynyt, mutta alustavien tietojen mukaan perusopetuksen toimintamenoissa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna tilivuonna 2015. Oman perusopetuksen euromääräiset toimintamenot kasvoivat 2,1 %. Eniten kasvoivat kiinteistöjen ylläpidon ja pääomakustannuksien yhteen lasketut kustannuserät, kiinteistömenot kasvoivat yhteensä 3,8 %. Opetuksen kustannukset kasvoivat 1,8 % ja hallinnolliset menot 2,1 %. Koulukuljetuksiin liittyvät kustannukset sitä vastoin laskivat 1,2 % samoin kuin ruokailun kustannukset 1,7 %. Tampereen osalta perusopetuksen euromääräiset toimintamenot kasvoivat viime vuodesta 1,7 %. Opetuksen kustannukset kasvoivat 0,6 %, vammaisopetus yhteensä 0,9 %, muu oppilashuolto 14,2 % ja hallinnolliset menot 2,5 %. Koulukuljetuksien kustannukset laskivat puolestaan 5,9 %, samoin kuin kiinteistöjen ylläpito 0,5 %. Sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset nousivat 1,5 % ja oppilasruokailun kustannusten nousu oli 2,0 %. Tampereen perusopetuksessa Kouluikkuna -tietokannasta kootussa aika-sarjassa on tarkasteltu Suomen kuuden suurimman kaupungin (kuutoskaupungit) Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun kaupungin tietoja ja kehitystä vuosien 2011-2015 ajalta. Vertailutietokannasta on poimittu keskeisiä tunnuslukuja sekä toiminnan että talouden osalta. Vuoden 2015 tiedot ovat alustavia. Oppilasmäärillä lasketuissa yksikköhinnoissa (e/oppilas) tapahtui suurten kaupunkien keskuudessa laskua edellisvuodesta useiden tunnuslukujen osalta. Keskimäärin perusopetuksen käyttömenot (ilman kiinteistöjen pääomakustannuksia) olivat kuutoskaupungeilla 7 592 e/oppilas, muutos edelliseen vuoteen -2,8 %. Tampereella käyttömenot olivat 7 604 e/oppilas, muutos -1,5 %. Opetuksen vuosikustannukset oppilasta kohden oli kuutoskaupungeissa keskimäärien 4 828 euroa/oppilas, joka oli 1,4 % edellisvuotta vähemmän. Tampereella opetuksen kustannus oli 5 045 euroa oppilasta kohden, muutoksen ollessa -1,9 %. Tampereella opetuksen osuus käyttömenoista oli 55,2 %, keskimäärin kuutoskaupungeissa se oli 53,2 %. Tunnusluku kuvaa opetuksen prosentuaalinen osuutta toimintojen yhteenlasketuista kustannuksista. Tampereella kuljetusten oppilasmäärään suhteutettujen toimintamenojen muutos oli -8,5 % ja ruokailun -0,6 %. Keskimäärin kuljetuskustannukset oppilasta kohden olivat kuutoskaupungeissa 111 euroa, Tampereella 75 euroa. Ruokailukustannus oli Tampereella 471 euroa/oppilas, keskimäärin sen ollessa 427 euroa/oppilas. Muun oppilashuollon
Tampere Pöytäkirja 1/2016 15 (16) kustannukset kuutoskaupungeilla olivat 263 e/oppilas, Tampereella 191 e/oppilas. Hallinnollisissa kustannuksissa nousua oli keskimäärin 1,3 %, Tampereen osalta 0,2 %. Suurten kaupunkien hallinnolliset menot olivat keskimäärin 564 e/oppilas, Tampereella 531 euroa/oppilas." Tiedoksi Järvelä Kristiina, Viitasaari Leena, Viitasaari Tuija, Peltonen Petri, Ikola Päivi, Raatikainen Ville, Palin Katri, Rasimus Elli, Siltanen Ulla, Lahtinen Kirsi, Pentti Marja-Liisa, Hannelius Riitta, Hartman Jaana Liitteet 1 Kouluikkuna vertailutietoja isot kaupungit_2011-2015.pdf
Tampere Pöytäkirja 1/2016 16 (16) Muutoksenhakukielto 1, 2, 4, 6, 5, 3 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)