RAPORTTI 18.09.2006
1 VUOREKSEN KOULU- JA PÄIVÄHOITOPALVELUJEN
SISÄLTÖ ESIPUHE...3 TIIVISTELMÄ...4 1. JOHDANTO...5 1.1. ALUEEN SIJAINTI...5 1.2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA AIKATAULUTUS...5 2. JULKISTEN PALVELUIDEN TUOTANTOTARPEET...6 3. VUOREKSEN JULKISET PALVELUT...7 4. ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE...9 4.1. VUORES-VISIO PIKKUKAUPUNKI LUONNON KAINALOSSA...9 4.2. VUOREKSEN KAAVOITUSTILANNE JA RAKENTAMINEN...9 4.3. VUOREKSEN KESKUSTAN ARKKITEHTIKILPAILU...13 4.4. MÄYRÄNMÄEN ASEMAKAAVALUONNOS...13 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUOREKSEN KOULU- JA PÄIVÄHOITOPALVELUISSA...15 5.1. HAASTATTELUT...15 5.2. PÄIVÄHOITO...15 5.3. NEUVOLA...16 5.4. KOULU...16 5.5. TUKIPALVELUT...17 5.6. MONIKÄYTTÖISYYS, MUUNTOJOUSTAVUUS JA ELINKAARI...18 5.7. ESIIN TULLEITA HYVIÄ VIITEKOHTEITA JA ESIMERKKEJÄ...18 6. TILOJEN TOTEUTTAMINEN...19 6.1. KOULUN KOKO...19 6.2. AIKATAULU...19 6.3. OMISTUSVAIHTOEHDOT...19 7. POLIITTISET PÄÄTÖKSET...21 8. KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ...22 9. HANKINTALAINSÄÄDÄNTÖ...23 10. VAIHTOEHTOISET TOTEUTUSMALLIT...24 10.1. VE1, VUOREKSEN SIVISTYSPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN ESITYS...24 10.2. VE2, YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON PAINOTUS...25 10.3. VE3, KOLME KOULUA...26 10.4. VAIHEISTUS JA TOTEUTUS...27 11. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU...29 12. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELULLE...30 12.1. PÄIVÄHOITO...30 12.2. KOULU...31 KIRJALLISUUS...32 2
ESIPUHE Vuores on Tampereen ja Lempäälän yhteinen, molempiin kuntiin ulottuva uusi asuinalue, jonka tuleva asukasmäärä on noin 13 500. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut koota suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi tietoa koulu- ja päivähoitopalveluiden sekä niihin liittyvien tuki- ja liitännäispalvelujen vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Selvityksen on tehnyt konsulttityönä Pöyry Environment Oy, työryhmällä Jarmo Lukka, projektipäällikkö, Eeva Kyläkoski, Anita Toro, projektisihteeri ja Timo Vatanen. Selvitys on tehty tiiviissä yhteistyössä Tampereen ja Lempäälän koulu- ja päivähoitopalveluiden suunnittelijoiden kanssa. Tämän selvityksen toimeksiantajana on ollut Vuores-projekti ja rahoittajana Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma (AKO). Selvitystä on ohjannut ohjausryhmä, johon on kuulunut Tampereen kaupungilta Pertti Tamminen, puheenjohtaja, Vuores-projekti, Ulla Tiilikainen, Vuores-projekti, Sisko Hiltunen, Kasvatus- ja opetustoimialan hallintopalvelukeskus, Taru Kuosmanen, Lasten ja nuorten palvelut, Päivi Nurminen, Seutujohtaja, Ilkka Ojala, Tilakeskus, Liisa Parviainen, Tilakeskus, Annikka Paavola, Talous- ja strategiaryhmä sekä Lempäälän kunnasta Nina Lehtinen, Sivistystoimisto ja Markku Sipilä, Elinkeinotoimi, AKO. 3
TIIVISTELMÄ Tämä selvitys on jatkoa Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelmassa vuonna 2003 käynnistetylle Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla -tutkimushankkeelle. Tässä selvityksessä on tutkittu Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämisen vaihtoehtoja julkisin ja yksityisin palveluin. Lähtökohtana Vuoreksen alueen toteuttamiselle kahden kunnan alueella on ollut kuntien välinen yhteistyö. Yhteistyötä sovelletaan myös kunnallisten peruspalvelujen toteuttamiseen ja tarjoamiseen. Perusajatuksena on mahdollisimman monien palveluiden tuottaminen Vuoreksen omalla alueella hallinnollisesta kuntarajasta riippumatta. Vuoreksessa on päivähoitopalveluiden suunniteltu jakautuvan kunnalliseen ja yksityiseen päivähoitoon. Neuvolapalveluiden on aluksi suunniteltu sijoittuvan päiväkodin yhteyteen Keskuskoululla. Myöhemmin neuvola voitaisiin siirtää ns. SOTE-taloon, missä tulevat sijaitsemaan myös terveydenhoitaja ja lääkäri, perhetyöntekijä ja psykologi. Vuoreksen opetus järjestetään kunnallisena palveluna. Keskuskoulun suunnittelussa tulee lähteä siitä, että eri luokat ryhmitellään omiksi kokonaisuuksiksi kuten esiopetus, alkuopetus luokat 1-2, peruskoulun luokat 3-4 ja 5-6 sekä yläkoulu luokat 7-9. Tukipalveluissa voidaan käyttää myös kuntien ulkopuolista palvelutuotantoa, esim. koulukeittiössä voisi olla yksityinen toimija, myös lääkäri- yms. palvelut voidaan ostaa ulkopuolisena palveluna. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa voivat olla järjestämässä kuntien lisäksi mm. urheiluseurat ja seurakunta. Tilojen monikäyttöisyys on tärkeää, näin saadaan tilojen käyttöaste korkeammaksi. Toimintaa varsinaisen pääkäytön lisäksi voivat olla järjestämässä kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat. Vuoreksen keskuskoulun on suunniteltu koostuvat useasta eri rakennusmassasta, jotka rajaavat koulucampuksen alueelle erilaisia pihatiloja. Koska keskuskoulusta on suunniteltu noin 1000 oppilaan koulukokonaisuutta, voidaan suuren koulun tuntua vähentää juuri campus-alueen pienempiin kokonaisuuksiin jakaantuvilla koulurakennuksilla. Selvityksessä esitellään kolme vaihtoehtoa Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämiseksi. Vaihtoehtojen lähtökohtina ovat hoitopaikat ja oppilasmäärät, kun alue on jo rakentunut kokonaisuudessaan. Vaihtoehdot on nimetty seuraaviksi: Vaihtoehto 1. Vuoreksen sivistyspalveluiden työryhmän esitys, Vaihtoehto 2. Yksityisen päivähoidon painotus ja Vaihtoehto 3. Kolme koulua. Vaihtoehtoja on myös verrattu toisiinsa. Tämän vertailun pohjalta on konsulttityöryhmä muodostanut johtopäätöksiä sekä suosituksia alueen koulu- ja päivähoitopalvelujen jatkosuunnittelulle ja päätöksenteon tueksi. 4
1. JOHDANTO 1.1. ALUEEN SIJAINTI Vuoreksen alue sijaitsee Tampereen ja Lempäälän rajalla. Etäisyys Tampereen keskustaan on 7 km, Lempäälän keskustaan 14 km, Hervannan keskustaan 3 km sekä Sääksjärven keskustaan 4 km. Alue on vielä pääosin rakentamaton, luonnonolosuhteiltaan ja topografialtaan monipuolinen aluekokonaisuus, jota lukuisat järvet osaltaan rikastuttavat. Alueen luonnonolosuhteet muodostavat erinomaisen lähtökohdan viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön toteuttamiselle. Alue sijoittuu Hervannan korkean teknologian keskittymän mm. Tampereen teknillinen yliopisto, VTT, Tampereen teknologiakeskus Hermia läheisyyteen, yhteydet Tampereen keskustaan ovat hyvät ja alueen keskeisimmät osat sijoittuvat kaupunkiseudun tulevan 2-kehäväylän varteen. Alue kytkeytyy valtakunnalliseen ja seudulliseen liikenneverkkoon eteläosassa Ruskontien (2-kehäväylä) ja valtatien 3 (Kuljun moottoritie) välityksellä sekä pohjoisessa valtateiden 3 ja 9 (kaupunkiseudun 1-kehäväylä) välityksellä. Alueelta on myös nopea yhteys Tampere-Pirkkala lentokentälle. (Kuvat 1.1. ja 1.2.) Kuvat 1.1. ja 1.2. Vuoreksen alueen sijainti kaupunkirakenteessa (Lähde: Vuoreksen osayleiskaavaehdotus) ja Tampereen kaupunkiseudun rakenne ennustevuonna 2020. (Lähde: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2020) 1.2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA AIKATAULUTUS Työn tavoitteena on ollut laatia selvitys Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämisen vaihtoehdoista. Selvitys on laadittu kunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja sen avulla on pyritty saamaan tietoa koulu- ja päivähoitopalvelujen sekä niihin liittyvien tuki- ja liitännäispalvelujen vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Selvitys aloitettiin helmikuussa 2006 ja se valmistui syyskuussa 2006. 5
2. JULKISTEN PALVELUIDEN TUOTANTOTARPEET Näkymät kuntien tulevaisuudesta seuraavien 10 20 vuoden aikana ovat haasteelliset. Hyvinvointipalveluiden saatavuus ei ole itsestäänselvyys. Palvelujen hankintastrategia on yksi vastaus haasteeseen turvata tamperelaisten hyvinvointipalvelut. Keinona on kahden keskeisen periaatteen säilyttäminen palveluiden järjestämisvastuu on kaupungilla, ja palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin. Tavoiteltava muutos koskee hyvinvointijärjestelmän kolmatta ulottuvuutta eli sitä, miten palvelut tuotetaan. Tampereen kaupunkistrategian Kaikem Paree Tampere mukaan yksityisen palvelutuotannon ja kolmannen sektorin merkitys julkisten palvelujen täydentäjänä korostuu ja lisääntyy. Rohkealla tuotekehittelyllä luodaan hyvän elämän palveluja tamperelaisten parhaaksi. Palvelujen kehittämisvision mukaan tamperelaisilla on tulevaisuudessa käytössään laadukkaat ja kilpailukykyiset hyvinvointipalvelut. Palvelut tuotetaan yhä useammin yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Tamperelaiset palvelumarkkinat toimivat, ja kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kaupungin omassa palvelutuotannossa on vahvaa sisäistä uudistumista. Palvelujen elinkaariajattelun mukaan kuntalaisten tarpeet muuttuvat ja niihin tulee etsiä ajanmukaisia palveluratkaisuja. Tuotekehityksessä pohditaan, mistä palvelun sisältö muodostuu, kuka sen parhaiten tuottaa ja mikä palvelutapahtumassa on asiakkaan oma osuus. Tuotekehitys sisältää lopputuloksen osalta aina epävarmuutta. Tärkeää on kokeilla ja pilotoida uutuuksia rohkeasti ja vahvistaa niiden onnistumisen edellytyksiä. Aito tuotekehittely vaatii resursseja. Lähtökohtana Vuoreksen alueen toteuttamiselle kahden kunnan alueella on ollut kuntien välinen yhteistyö. Yhteistyötä sovelletaan myös kunnallisten peruspalvelujen toteuttamisessa ja tarjonnassa. Perusajatuksena Vuoreksen alueen suunnittelussa pidetään, että alueen asukkaat saavat mahdollisimman monet tarvitsemansa kunnalliset palvelut joustavasti omalta alueelta riippumatta hallinnollisesta kuntarajasta. Suurimpana yhteisenä hankkeena Vuoreksen alueelle on suunnitelmissa ollut yhteisen sosiaali- ja terveysaseman rakentaminen. Koska Lempäälän kunnalla ei ole riittäviä resursseja alueen vaatimiin palveluinvestointeihin ja Tampereen puoleinen alue rakentuu nopeammalla aikataululla kuin Lempäälän puoli, tulee Tampereen kaupunki pääsääntöisesti vastaamaan suurten perusinventointien toteuttamisesta. Vuoreksen alue on todettu kooltaan niin suureksi, että se edellyttää tiettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamista ja tuottamista alueellisesti. Tämä perustuu niihin yleisiin periaatteisiin, joita noudatetaan vastaavilla väestövastuu- ja palvelualueille Tampereella ja Lempäälässä. Kattava alueellisten palveluiden saatavuus on merkittävä asia Vuorekseen muuttavien asukkaiden näkökulmasta. Suunniteltuun yhdyskunta- ja aluerakenteeseen vedoten on kuitenkin esitetty, että Vuoreksen tulisi julkisissa palveluissa muiden kuin päivähoidon ja koulupalveluiden osalta) pääsääntöisesti tukeutua Hervannassa oleviin palveluyksiköihin. Olevien palveluyksiköiden kapasiteetti sekä Tampereella että Lempäälän puolella on jo nykyisellään monelta osan ylikuormitettu. Se ei siten anna mahdollisuuksia kytkeä Vuoreksen asutusta täysimääräisesti oleviin yksiköihin ilman mittavia lisäinvestointeja. Lempäälällä ei Sääksjärjven Kuljun alueella ole ylimääräistä palvelukapasiteettia, johon Vuoreksen alue voisi tukeutua, vaan alueella olisi tarvetta tukeutua Vuoreksen palveluihin esim. päivähoitopalveluissa. Hervannan palveluyksiköiden koon kasvattamiseen siinä määrin, että ne tulevaisuudessa kykenisivät palvelemaan nykyisiä/uusia hervantalaisia ja Vuoreksen asukkaita, ei ole tarkoituksenmukaista. Julkisten palveluiden tukeutuminen muihin alueisiin ei ole muutoinkaan kestävä ratkaisu esim. alueen asukkaiden ja alueen kehittymisen näkökulmasta. Palveluiden hajautuminen merkitsisi myös liikkumistarpeiden lisääntymistä. Terveysaseman toteutumatta jättäminen olisi erityisesti Lempäälän puolen asutuksen kannalta huono vaihtoehto, sillä se edellyttäisi ainakin tiettyjen terveyspalveluiden tukeutumista kuntakeskuksen terveysasemaan. Pitkä matka asettaisi Vuoreksen Lempäälän puoleiset asukkaat selvästi eriarvoiseen asemaan Tampereen puolen asukkaisiin nähden. 6
3. VUOREKSEN JULKISET PALVELUT Vuoreksen keskusta sijoittuu pääväylien risteyksen tuntumaan ja kuntien väliselle rajalle, jonne tulee aluevaraukset kaupallisia palveluita, koulupalveluita, päiväkotia, terveys- ja sosiaalialan palveluita sekä seurakuntakeskusta varten. Keskustasta muodostuu kaupunginosan toiminnallinen ydin, jonka luonne tulee perustumaan kaupunkimaiseen ilmeeseen sekä asumis-, palvelu-, harrastus- ja työpaikkatoimintojen muodostamaan sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen. Vuoreksen julkisia palveluja tulevat olemaan Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot raportin (2004) mukaan koulupalvelut, päivähoito, neuvola, kirjasto, liikuntahalli, uintikeskus, nuorisotilat, terveysasema, monitoimitila ja yhteispalvelupiste. Palvelut tulevat tarkentumaan päätöksenteon yhteydessä. On mahdollista, että palvelujen käytön ruuhkahuiput ratkaistaan olevien tilojen yhteydessä tilapäisin tilajärjestelyin tai osa palveluista osoitetaan lähialueilta. Vuoreksen rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus ratkaista Mäyränmäen päivähoito ja Vuoreksen koulukeskus, joka sisältää myös päiväkodin. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa myös kirkko ja seurakuntakeskus. Vuoreksen keskuskoulua laajennetaan myöhemmin. I vaihe n. 4000 asukasta n. 2008-2011 II vaihe n. 9000 asukasta n. 2012-2014 Mäyränmäkeen päivähoidon järjestäminen yksityisten toimijoiden kanssa esim. ryhmäpäiväkoti Vuoreskeskukseen Koulukeskus osa yhtenäisestä peruskoulusta (1-6 luokat) liikuntahalli ja ulkoliikuntatilat neuvola ja hammashoito koulun yhteyteen (neuvola vaihtoehtoisesti keskustan kivijalkaan) päiväkoti Kirkko ja seurakuntakeskus Nuoriso- ja harrastustilaa koululla, kivijalkatiloissa sekä seurakunnan tiloissa Lääkäripalvelut Hatanpään terveyskeskuksessa tai ostopalveluina muut perusterveydenhoitopalvelut tilapäisissä vuokratiloissa Monitoimitilaa (n. 400 m²) yhteistyössä seurakunnan kanssa kirkkokortteliin palvelee alkuvaiheessa kirjastotilana Osa palveluista Hervannasta/Lempäälästä Vuoreskeskukseen Koulukeskus yhtenäisen peruskoulun II vaihe (7-9 luokat) Päiväkoti yksityinen päiväkoti vuokratiloissa, kivijalassa tms. Monitoimitalon laajennus ( kirkkokortteli ) 7
III vaihe n. 14000 asukasta n. 2015-2021 Vuoreskeskukseen Koulukeskus peruskoulun laajennus Päiväkoti yksityinen päiväkoti vuokratiloissa, kivijalassa tms. Monitoimitalon laajennus Sosiaali- ja terveysasema Isokuuseen Pienten lasten koulu (1-4 luokat) n. 200 oppilasta Neuvola Päiväkoti n. 110 lasta Nuorisotila/kerhotila Vormistoon Pienten lasten koulu (1-4 luokat), n. 200 oppilasta Neuvola Päiväkoti n. 110 lasta Kouluun (Lempäälän puolelle Vuoresta) Pienten lasten koulu (1-4 luokat), n. 200 oppilasta Neuvola Päiväkoti n. 110 lasta Nuorisotila/kerhotila Rimmiin Urheilukeskus Taulukko 3.1. Vuorekseen suunnitellut julkiset palvelut aikatauluineen. 8
4. ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1. VUORES-VISIO PIKKUKAUPUNKI LUONNON KAINALOSSA Vuoreksen kaupunginosalle on asetettu haasteelliset tavoitteet, joita ns. Vuores-visio havainnollistaa. Sen mukaisesti: Vuores on Tampereen ja Lempäälän yhteinen kaupunginosa, joka nousee Tampereen ja Lempäälän rajalle. Vuoreen 2015 mennessä alueelle rakennetaan asunnot yli 13.000 asukkaalle ja toimitilat 3.000 5.000 työpaikalle. Vuores rajautuu Tampereen kaupunkiseudun I ja II-kehäväyliin sekä Tampere Helsinki moottoritiehen. Tampereen keskustaan on 7 km ja matka Tampere Pirkkalan lentokentälle kestää vain 15 min. Vuorekseen rakennetaan viihtyisiä, nykyaikaisella huipputekniikalla varustettuja asuntoja - pienkerrostaloja, rivi-, pari- ja omakotitaloja. Vuoreksen rakentamisen lähtökohtana on monipuolinen asuntotuotanto, laadukkaat ja viihtyisät työpaikka-alueet sekä inhimillinen, ihmisen kokoinen mittakaava. Keskustassa ja alakeskuksissa on tarjolla kerrostaloasuntoja, muualla omakoti- ja rivitaloasuntoja tai kaupunkivilloja. Yleisilme on luonnonläheinen, sillä rakentaminen sopeutetaan vaihteleviin maastonmuotoihin ja maisemaan sekä arvokkaiden luontoalueiden suojeluun. 4.2. VUOREKSEN KAAVOITUSTILANNE JA RAKENTAMINEN Vuoreksen osayleiskaavan pinta-ala on 1.256 ha. Asuntoalueita on esitetty 287 ha, josta 150 ha sijoittuu Tampereelle ja 137 ha Lempäälään. Osayleiskaava-alueelle on laskettu voitavan sijoittaa noin 6.200 asuntoa, josta 4.900 Tampereeelle ja 1.300 Lempäälään. Asukkaista noin 10.200 tulisi Tampereelle ja 3.200 Lempäälään. Työpaikka-alueita osayleiskaava-alueella on 35 ha, josta Tampereelle sijoittuu 29 ha ja Lempäälään 6 ha. Keskustatoimintojen aluetta on 17 ha, josta 12 ha sijaitsee Tampereella ja 5 ha Lempäälässä. Viheralueita on 560 ha, mikä on 45% kaava-alueen kokonaispinta-alasta. Vesialueita on 195 ha. Alueen asemakaavoitus on käynnissä. Vuoreksen kaupunginosan rakentaminen alkaa 2007 Mäyränmäen ja Lahdespohjan alueista, jotka sijaitsevat liikenteellisesti ja kunnallisteknisesti edullisilla alueilla. Mäyränmäestä tulee asuntoalue, jonne rakennetaan pienimuotoisesti, luonnonläheisesti ja samalla kaupunkimaisesti. Vuoreksen keskustan rakentamiseen arvellaan päästävän vuoden 2007 lopulla. Vuoreksen toteutusohjelma, kaavoitusohjelma, aikataulutus sekä ohjelman mukaiset suunnitellut kerrosalat ja asukasluvut on esitetty kuvissa 4.1., 4.2. ja 4.3. 9
Kuva 4.1. Vuoreksen toteutusohjelma. 10
Kuva 4.2. Vuoreksen kaavoitusohjelma. 11
Kuva 4.3. Vuoreksen asuinkerrosalat. 12
4.3. VUOREKSEN KESKUSTAN ARKKITEHTIKILPAILU Vuoreksen keskustan arkkitehtikilpailu ratkaistiin vuoden 2005 joulukuussa ja voittajaksi valittiin ehdotus Città. Kilpailun tarkoituksena oli saada Vuoreksen keskustalle omaleimainen, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen suunnitelma, joka toimii asemakaavoituksen ja tulevan rakentamisen pohjana. Alueen suunnittelua on jatkettu eteenpäin voittajaehdotuksen pohjalta. 4.4. MÄYRÄNMÄEN ASEMAKAAVALUONNOS Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun lähtökohtana on 6.6.1997 vahvistettu Pirkanmaan 3. seutukaava sekä Vuoreksen osayleiskaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 28.1.2005. Ministeriö määräsi päätöksessään osayleiskaavan noudatettavaksi. Vahvistuspäätöksestä on valitettu. Maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymän ja ympäristöministeriössä vahvistettavana olevan maakuntakaavan aluevaraukset ovat yhdenmukaiset Vuoreksen osayleiskaavan kanssa. Alue on pääosin eri-ikäistä ja -tyyppistä metsää, jonka painanteissa on kosteikkoa. Alueen länsipuolelle noin 800 metrin päähän rakentuu Vuoreksen keskusta. Suunnittelualueella on idässä luontoarvoiltaan merkittävä Hupakonkorpi. Suunnittelualueen läheisyydessä on pohjoisessa Mäyränmäen ja lännessä Pilkkakuusenharjun arvokkaat luontoalueet Korttelikilpailu kaavasuunnittelun pohjana Keväällä 2005 kaupunki päätti järjestää Mäyränmäen alueen suunnittelun, tontinluovutuksen ja toteutuksen pohjaksi korttelikilpailun. Kilpailun kohteena olivat uuden kaupunginosan aloituskorttelit, jotka toteuduttuaan luovat mielikuvaa koko kaupunginosan tulevasta ilmeestä. Arkkitehtuurin ja rakentamisen laadun on oltava korkeatasoista. Mäyränmäestä suunnitellaan monimuotoista, pienimittakaavaista ja viihtyisää asuinaluetta. Kilpailuun ilmoittautuminen oli avoin rakennuttajille, rakennusliikkeille ja muille organisaatioille, joiden voitiin arvioida olevan kykeneviä korttelialueiden toteuttamiseen. Kilpailuun ilmoittautui ohjeiden mukaisesti 14 työryhmää. Kilpailu oli kaikkiaan erittäin korkeatasoinen ja tuotti hienoja tuloksia. Kilpailuohjelmassa kannustettiin yhteistyöhön taiteilijoiden kanssa ja taidetta olikin otettu mukaan kaikkiin ehdotuksiin. Kaavaratkaisu Mäyränmäen alue on osa maastorakenteeltaan erittäin vaihtelevaa ja pienipiirteistä järviylänköä. Rakennettavat korttelialueet sijoitetaan selänteiden lakialueille ja lämpimille rinteille. Rakennetut puistot sijoittuvat laaksopainanteisiin, joita käytetään hyväksi myös hulevesien ohjaamisessa olemassa oleviin kosteikkoihin. Alueen alkuperäistä luontoa säilytetään mahdollisimman paljon. Asemakaavalla muodostuu pääasiallisesti kaupunkimaisen pientaloasumisen alue. Alueelle rakennetaan yhteensä 250 asuntoa omakotitaloihin, paritaloihin, rivitaloihin ja pienkerrostaloihin. Omakotitontteja on kaavoitettu 30 kpl. Asukkaita Mäyränmäessä tulee olemaan noin 850 ja työpaikkoja alueelle voi sijoittua arviolta 150. Kaava on laadittu yhteistyönä kaavoittajien ja korttelikilpailun voittaneiden työryhmien kanssa kilpailuehdotusten pohjalta. Rakennuttajat ovat sitoutuneet toteuttamaan kortteliinsa kilpailussa ehdottamansa taideteoksen. Kukin asuinkortteli rajautuu virkistysalueeseen. Alueen keskelle rakennetaan Mäyränmäen puisto, jonne tulee pallo- ja leikkikenttä. Kevyen liikenteen pääreitti sijaitsee Mäyränmäenkadun pohjoispuolella jatkuen Vuoreksen keskustaan asti. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi varataan aluetta Ruskontien varresta. Lähipalvelurakennukselle, johon voi sijoittua päiväkodin lisäksi kaupallisiakin palveluja, on varaus Mäyränmäenkadun varrella. Mäyränmäen tarvitsemat koulupalvelut toteutetaan Vuoreksen keskustaan, johon koulu valmistuu 2009. Virolaisen rantaan on mahdollista rakentaa rantasauna asuntoalueen yhteiskäyttöön. Mäyränmäki rakennetaan vuosina 2007-10. 13
Kuva 4.4. Havainnekuva Mäyränmäestä. 14
5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUOREKSEN KOULU- JA PÄIVÄHOITOPALVELUISSA 5.1. HAASTATTELUT Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämisen vaihtoehtojen ja toiminnallisten tavoitteiden muodostamista varten on haastateltu eri tahoja Tampereella ja Lempäälässä. Haastateltuja henkilöitä ovat olleet: Anja Aarnio, kongressipäällikkö, Tampere-talo Aila Alanen, sivistystoimen talouspäällikkö, Lempäälä Lasse Eskonen, apulaiskaupunginjohtaja, Tampere Sisko Hiltunen, suunnittelija, Tampere Pirjo Hurme, päivähoidon johtaja, Lempäälä Taru Kuosmanen, tilaajapäällikkö/ lapset ja nuoret, Tampere Nina Lehtinen, sivistystoimenjohtaja, Lempäälä Sari Mäntylä, suunnittelija, Tampere Ilkka Ojala, johtaja, Tampereen Tilakeskus Liisa Parviainen, hankearkkitehti, Tampereen Tilakeskus Janne Viitala, projektikoordinaattori, Lempäälä Leena Viitasaari, päivähoidon johtaja, Tampereen Lisäksi haastattelutietoja on tarkennettu henkilökohtaisten tiedonantojen kautta. Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat antaneet: Heli Anttalainen, oppilaitosten kehittäminen, Opetushallitus (iso koulukoko) Eino Leisimo, kehittämispäällikkö, Jyväskylä, (kokonaiskoulupäivä Keijo Lindqvist, koulun isäntä, Helsinki (vahtimestarin tehtävät ja koulun tilojen vuokraus). Seuraavat kappaleet pohjautuvat hankkeen aikana tehtyihin haastatteluihin, ohjausryhmässä käytyihin keskusteluihin ja saatuihin kommentteihin. 5.2. PÄIVÄHOITO Päivähoitopalvelu jakautuu kunnalliseen ja yksityiseen päivähoitoon. Tampereella kunnallinen päivähoito sisältää myös ostopalvelua. Kunnallinen taho osoittaa Tampereella ostopalvelupäiväkotiin asiakkaat. Lähtökohtana päivähoitopalveluissa on, että Vuoreksen keskustaan sijoittuu riittävän iso kunnallinen päivähoitoyksikkö, esim. 100 lapselle. Päiväkoti toimii peruspalveluna ja tukikohtana muiden päivähoitopalvelujen järjestämiselle. Tavoitteena on saada päivähoitopalveluissa puhtaasti kunnallisen palvelun lisäksi yksityisiä palveluja / ostopalveluja. Tampereen kaupungilla on parhaillaan käynnissä keskustelu ostopalvelujen käyttämisen määrästä. 15
Päivähoidon palvelutuottajia voidaan kilpailuttaa. Kilpailutuksessa on korostettava koko palvelun kilpailutusta, joka sisältää myös toiminnan kehittämisen. Viranomaistehtäviä kuten lasten suojelua ei voida kuitenkaan kilpailuttaa. Erityispäivähoito tuskin tulee mukaan yksityisen palvelun sisältöön, ellei sitä oteta mukaan laatukriteereihin kilpailutuksessa. Yksityiset päiväkodit voivat kiertää muuten erityispäivähoidon tarvitsijat oman valintamenettelynsä kautta. Myös asiakkaat tekevät valintansa halutusta päivähoitopaikasta. Mikäli yksityisiltä ei edellytetä erityispäivähoidon osaamista, voi kaupunki tarvittaessa esim. myydä palvelua. Yksityisten palveluntuottajien franchising-ideoihin suhtaudutaan myönteisesti. Kuitenkaan toiminnan sisällön ei tulisi olla sellaista, että esim. iltapäiväkerhossa joillakin on varaa ja joillakin ei ole varaa osallistua lisämaksullisille kursseille tai retkille. Vaarana yksityisen palveluntuottajan toiminnassa on toimintakyvyttömyys esim. taloudellisten resurssien tai henkilöresurssien takia. Seurakunnan ylläpitämä päiväkoti voi olla myös mahdollinen vaihtoehto, jossa seurakunnan päivähoitotoiminta rinnastetaan yksityisiin toimijoihin. Täytyy muistaa kuitenkin, että ihmisillä on oikeus uskonnon vapauteen. Toistaiseksi seurakunnat ovat olleet mukana vain päiväkerhotoiminnassa. Päiväkotiryhmiä voidaan hajauttaa pieniin yksiköihin. Ryhmäperhepäiväkodin mitoitus voi olla esim. 12-14 lasta. Pienissä yksiköissä ei tarvita välttämättä omaa keittiötä. Ruokapalvelut voidaan hoitaa keskuskeittiön kautta ja esim. jumppatiloja voidaan käyttää pääpäiväkodista, jos tilat sijaitsevat lähellä. Päiväkotitiloja voisi sijaita esim. kerrostalojen alakerrassa. Ryhmäperhepäiväkoti on todettu Tampereen kaupungin tekemässä kustannusvertailussa kalliiksi. Tampereen kaupunki ei olekaan perustamassa uusia yksiköitä Vuorekseen, mutta yksityiset voivat halutessaan perustaa. Kotona hoidossa olevia lapsia ja heidän hoitajiaan voisivat palvella asuinkortteleihin tulevat kokoontumistilat. Kerrostalon kokoontumistiloja voidaan käyttää myös perhepäiväkotiryhmien salitilana (liikunta & juhla). Seurakunnan pyörittämä perhekahvila ja askartelutilat olisivat myös tarpeen. Vuoreksen Keskuskoulussa päiväkoti sijoitetaan omaan rakennukseensa koulun lähelle, jolloin voidaan käyttää yhteisesti mm. koulussa sijaitsevaa ruokalaa. 5.3. NEUVOLA Neuvolan sijainnista päiväkodin yhteydessä on Muotialassa hyviä kokemuksia. Neuvolapalvelun keskittämisestä on hyviä kokemuksia Hervannassa. Vuorekseen sopiva ratkaisu olisi keskittää toimintaa kuten Hervannassa, jolloin samasta paikasta löytyy laajaa osaamista. Aluksi neuvolapalvelut voisivat sijaita Keskuskoulun yhteydessä, minkä jälkeen neuvola siirtyisi uuteen ns. SOTE-taloon, jonne tulee hyvinvointineuvola. Hyvinvointineuvolassa äitiys- ja lastenneuvola ovat yhdessä. Samassa paikassa on myös terveydenhoitaja ja lääkäri, perhetyöntekijä sekä psykologi. Toiminnassa on mukana vertaisryhmätoimintaa ja ryhmätoimintaa. 5.4. KOULU Vuoreksen alueen opetus järjestetään kunnallisena palveluna. Yksityisiä kouluja ei ole helppo toteuttaa ja Valtioneuvosto on ottanut hyvin tiukan linjan yksityisten koulujen toimilupa-asioihin. Vastikään on evätty lupahakemuksia. Opetusministeriön alaista koulurakentamiseen kohdistuvaa valtionosuutta voidaan hakea silloin, kun tilat omistaa toiminnan järjestäjä. Keskuskoulu-rakennukseen haetaan ainakin osaksi valtion tukiosuutta. Jos tuki saadaan kunnalliselle taholle, ei voida mennä yksityisiin palveluntuottajiin, sillä silloin toiminnan järjestäjä ei ole sama. Tukea myönnetään yksityisellekin koululle. Esimerkiksi Tampereella Steiner-koulu saa nyt rakentamisen valtionosuutta omaan hankkeeseensa. 16
Tavoitteena on laadukas kunnallinen perusopetus ja tarpeeseen perustuva mitoitus. Koulun sijainnissa on tärkeää turvallinen koulumatka. Palvelut on oltava saavutettavissa alueellisesti. Tavoitteena on yhtenäinen perusopetus ja ehyt oppimispolku. Monipuolista opetusta voidaan tukea esimerkiksi erilaisten opetusmenetelmien käytöllä, erilaisilla ryhmätyöskentelyn muodoilla, tiedon etsimisellä eri menetelmin, tuntijaon monipuolisella hyväksikäytöllä, opetussuunnitelmallisilla painotuksilla jne. Ryhmätyöskentelyn kannalta koulun mediateekki/kirjasto on tärkeä, samoin niihin mahdollisesti liittyvät ryhmätilat. Keskuskouluun sijoittuu alueellista erityisopetusta, joten opetuksen eriyttämiseen tulee varata riittävästi tiloja. Erityisopetuksessa ollaan etsimässä erilaisia toimintamuotoja, joissa oppilas voi esim. olla osaaikaisessa erityisopetuksessa tai saada erityisopetusta jossakin oppiaineessa ryhmässä tai yksin. Tilojen tulee olla jaettu oppilaan näkökulmasta hallittaviin kokonaisuuksiin. Kulkeminen ja yhteydet on suunniteltava hyvin. Tavoitteena on virikkeellinen oppimisympäristö, jossa on uuden opetusteknologian tuomat mahdollisuudet. Tilojen tulee olla turvallisia, joustavia, monikäyttöisiä ja muunneltavia. Tilojen suunnittelussa on otettava huomioon, että niillä on myös koulun ulkopuolisia käyttäjiä. Tavoitteena on, että koulusta tulee ympäröivän yhteisön toimintakeskus. Keskuskoulun suunnittelussa tulisi lähteä siitä, että eri luokat ryhmitellään omiksi kokonaisuuksiksi esim. esiopetus, alkuopetus 1-2 lk, peruskoulun vuosiluokat 3-4 ja 5-6 sekä yläkoulu vuosiluokat 7-9. Kyseessä on pedagogiset rajapinnat. Esi- ja alkuopetuksen tulisi toimia yhteistyössä saumattomasti. Tällöin voidaan toteuttaa joustava koulun aloittaminen. Joustavan koulun aloituksen kautta lapsi voi kehityksensä mukaisesti siirtyä toiseen ryhmään. Opettajilla tulee olla esim. lastentarhanopettajan koulutus ja opettajan pätevyys. Kyseessä on esiopetuksen ja alkeisopetuksen tuominen toistensa lähelle. Joustava koulun aloittaminen on mahdollista, kun päiväkodin 5-6 -vuotiaiden ryhmä ja koulun 1. ja 2. luokka sijaitseva lähekkäin. Voidaan saada myös tilallista synergiaa ja henkilöstön yhteiskäyttöä aamu- ja iltapäivätoiminnassa. 5.5. TUKIPALVELUT Tukipalveluissa voidaan käyttää mahdollisuuksien mukaan muuta kuin kaupungin omaa palvelutuotantoa. Esimerkiksi keskuskeittiössä voi olla yksityinen toimija. Lähtökohtana voisi olla, että tilat ja kiinteät välineet omistaa tai vuokraa Tilakeskus, mutta palvelun tuottaja omistaa irtaimiston ja välineet kuten lautaset. Omistaminen ei ole vuokraamisen vaihtoehto. Tilakeskus joka tapauksessa vuokraa kaikki tilansa. Tilakeskus ei ole kiinnostunut vuokraamaan tilojaan esim. kilpailuttamisen tahtiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan vaan se edellyttää pidempiaikaisia sopimuksia, joita se uskoo voivansa tehdä tilaajan kanssa, joka jälleenvuokraa tilat edelleen. Myös tilapalvelujen järjestämisessä ulkoisten palvelutuottajien käyttö on mahdollista. Lääkäri- yms. tukipalvelut voidaan myös ostaa ulkopuolisena palveluna. Koulun yhteyteen tulee kouluterveydenhuolto ja kolmen hammashoitajan tila. Seurakunnan kerhotoiminta on tärkeää. On esimerkiksi sosiaalipalveluina perheryhmätoimintaa. Nuorten pudokkaiden elämänsuunnittelua tehdään yhteistyössä muiden tahojen kanssa. AKU ei ole kerhotoimintaa. Srk rahoittaa yhden työntekijän panoksen toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden tukemiseksi. kts. http://www.akuprojekti.fi/ Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu perusopetukseen kuuluen 1. ja 2. luokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetuksessa oleville lapsille. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestämässä voivat olla mukana kunnallisen tahon lisäksi mm. urheiluseurat ja seurakunta. Koululla voidaan lisäksi tarjota lapsille perusopetuksesta erillistä, vapaata harrastustoimintaa. Jos harrastukset ovat koululla sopivasti järjestettynä, ei vanhempien tarvitse kuljettaa lapsiaan harrastuksiin. Varsinaisen kokonaiskoulupäivän järjestämisessä on nähty esteitä mm. OAJ:n ja rahoituksen kannalta. 17
5.6. MONIKÄYTTÖISYYS, MUUNTOJOUSTAVUUS JA ELINKAARI Monikäyttöisyys on tärkeä tavoite julkisissa tiloissa. Pääkäytön lisäksi käyttöastetta voidaan nostaa erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden ja yksityisten toimijoiden avulla. Toivottavaa on, että koulujen liikuntatilat ovat iltaisin ja viikonloppuisin liikuntakäytössä. Työväenopisto/kansalaisopisto voivat toimia koulukiinteistöissä koulutyöajan ulkopuolella. Koulun tilaorganisoinnin kautta myös esimerkiksi yksityinen henkilö voisi pitää soittotunteja iltapäivällä koulun tiloissa. Lähialueiden asukkaat voisivat vuokrata tiloja omiin tilaisuuksiinsa. Monikäyttöisyyden kannalta huomioon otettavia asioita ovat mm. kameravalvonnat, iltavahtimestarit, eri toimijoiden lukolliset säilytyskaapit ja mahdolliset minikeittiöt. Voiko joku kaupungin toimijoista ottaa vastuun tilojen varauksista? Esimerkiksi Helsingissä opetusvirasto hoitaa tilavaraukset koulukäytön ulkopuolella. Vahtimestaritoimintaa voitaisiin kehittää. Esimerkiksi Helsingissä toimii koulun isäntiä, joiden tehtäviin kuuluu 60 % työajasta vahtimestarin tehtäviä ja 40 % työajasta kiinteistönhoitotehtäviä. Koulun isännät kuuluvat Helsingissä tilaaja tuottaja mallin mukaan tuottajiin, Palmia-yhtiön kautta. Myös rakennusliike, joka hoitaa kiinteistönhoidon, voi olla kiinnostunut koulun isännän tehtävistä Vuoreksessa. Vahtimestarin toimenkuvan kehittämisessä voisi ottaa esille myös pehmeän ulottuvuuden: vahtimestari on koulussa oheiskasvattaja. Lisäksi monikäyttöisessä talossa tarvitaan iltavahtimestareita. Tällä hetkellä Tampereella on käytössä malli, jossa Liikuntatoimi ottaa vastuun liikuntatiloista klo 17 jälkeen. Helsingissä iltavahtimestarit löytyvät kolmen kaupungin yhteisen työvoimapalvelun kautta. Työvoimapalvelun kautta järjestyy myös tilojen iltakäytön siivous. Myös yksityinen palvelun tuottaja voi olla Vuoreksessa mahdollinen iltavahtimestarina iltaaikaan. Tärkeää on, että toiminnalla on varahenkilöjärjestelmä, ettei toiminta katkea esim. sairastumisen takia. Päiväkodin muuntojoustavuutta voitaisiin lisätä mitoittamalla päiväkotitilat joustavasti esim. 100 lapsen sijasta 140:lle, jolloin lisätila toimisi 1.-2. luokkien tiloina ja koulun aloittaminen olisi mahdollista joustavasti. Tilojen elinkaarta ajatellen voisi koulun tai päiväkodin tiloihin rakennuksen elinkaaren aikana sijoittaa esim. vanhusten päivätoimintaa tai muuntaa kerrostalon alakerrassa sijaitsevan päiväkodin liiketilaksi tai asunnoiksi. Esimerkiksi Lempäälässä rivitaloasuntoja on muutettu päivähoidon tiloiksi, jotka ovat tarvittaessa muutettavissa takaisin asuinkäyttöön. 5.7. ESIIN TULLEITA HYVIÄ VIITEKOHTEITA JA ESIMERKKEJÄ Karosen koulu, Tampere tavallisen opetuksen lisäksi montessori-opetusta monenlaista iltapäivätoimintaa monikäyttöisyys ollut suunnittelun lähtökohta toimii kylän keskuksena, monitoimitilana riittävän isot urheilutilat. Kaakkurin koulu ja päiväkoti, Oulu saman katon alla päiväkoti 130 lasta ja koulu 800 oppilasta 1-6 luokat ja päiväkoti sekä erityisluokat vaikeavammaisille koulu koulun sisällä hyvä pihajäsentelyesimerkki: isot koululaiset ja ihan pienet lapset samalla pihalla, ei kiusaamista. Meriusvan koulu, Espoo päiväkoti ja koulu samassa rakennuksessa toimivasti. 18
6. TILOJEN TOTEUTTAMINEN 6.1. KOULUN KOKO Vuoreksen Keskuskoulu koostuu asemakaavoituksen yhteydessä laaditun havainnekuvan mukaan useasta eri rakennusmassasta. Rakennusmassat rajaavat koulu-campuksen alueelle erilaisia pihatiloja. Keskuskoulusta tulee laajennusten/laajennuksen myötä noin 1000 oppilaan koulukokonaisuus. Tämä on haaste suunnittelijoille. Tavoitteena on, että ei tule suuren koulun tuntua. Koulun kokoa ei sinänsä nähdä ongelmana, sillä koulutilat voidaan massoitella koulu-campuksen alueelle pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Liian pientä koulua ei kannata rakentaa. Koulukokona 300 oppilaan koulu olisi riittävä kooltaan. Ideaali ja toimivin koko olisi koulutoiminnan suunnittelijoiden mielestä 400-600 oppilaan koulu. Silloin voidaan tarjota valintamahdollisuuksia aineissa ja mm. erityisopetusta. Koululaisille voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa koulun tiloissa. Myös työntekijöiden rekrytointi onnistuu hyvin. On nimittäin vaikeaa saada opettajia pieneen kouluun, koska pienessä koulussa on pelko lakkauttamisesta. Hallinnon kannalta (Lasse Eskonen) ideaali koulukoko olisi noin 100 oppilasta kutakin vuosiluokkaa kohden, 1-9 vuosiluokat samassa kiinteistössä. Lähtökohtaisesti keskitettyä toimintaa pidetään parempana ja kustannustehokkaampana kuin hajautettua toimintaa. Keskitetyn toiminnan haavoittuvuus on pienempi. Periaatteessa palveluissa halutaan tarjota pienille lapsille lähipalveluja kuten päiväkoti ja alkeiskoulu ja isommille lapsille aluepalveluja kuten koulu. Tavoitteena on ehyt oppimis- ja kasvatuspolku sekä joustava luokalta siirtyminen. 6.2. AIKATAULU Lähtökohta rakentamisen aikatauluissa on, että Keskuskoulun ensimmäinen vaihe on valmis v. 2009. Se edellyttää, että rakennuslupa saadaan jo kesällä 2008. Mikäli tiloja ei saadakaan valmiiksi syksyksi v. 2009, saatetaan Vuoreksessa joutua ottamaan käyttöön siirrettävä koulu. Suunnittelussa on huomioitava kehittämisen kokonaisnäkökulma eli keskustan kouluun on luotava heti kunnon palvelut, näin tuetaan myös alakeskusten koulujen palveluja ja niiden kehittämistä. Vaiheessa 1 Keskuskoulusta tuleekin rakentaa riittävän suurikokoinen luokkineen ja oheistoimintoineen. Tilaa voidaan käyttää aluksi mm. nuorisotiloina illalla. Seurakunnan tilat toteutetaan todennäköisesti ensimmäisenä palvelurakennuksena Vuoreksen keskustaalueelle. Seurakunnan rakentamaan kokonaisuuteen toivotaan sijoitettavan esim. kirjasto. Myös päiväkotitiloista ja nuorisotiloista on puhuttu. Tarkoitus on, että kaupunki vuokraisi ensimmäisessä vaiheessa seurakunnilta tilat kirjastolle. Kaupunki rakentaa vasta seuraavassa vaiheessa omia monitoimitalon tiloja, jossa on lopulliset tilat myös kirjastolle. 6.3. OMISTUSVAIHTOEHDOT Tilojen omistajina voivat olla eri vaihtoehdoissa esimerkiksi Tampereen kaupunki, Lempäälän kunta, palveluntuottaja, rakennusliike, kiinteistösijoittaja tai seurakunta. Tampereen kaupunki ottaa investointibudjetissaan huomioon Vuoreksen tilatarpeet. Lähtökohta on, että esimerkiksi koulun rakentaminen on Tampereen kaupungin oma investointi. Myös päivähoidossa Tampereen Tilakeskuksella pitäisi olla vastuu tilasta joka tapauksessa, ovat ne omia tiloja tai vuokrattuja tiloja. 19