Avoin korkeakoulu ja korkeakoulutuksen kehittäminen Ylijohtaja Tapio Kosunen Avoimen korkeakouluopetuksen neuvottelupäivät 16.-17.11.2016
Esityksen sisältö Avoimien korkeakoulujen toimintaympäristöstä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenne ja rahoitus muuta ajankohtaista korkeakoulutuksesta Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet Avoimen korkeakoulutuksen kehittäminen
Hallitusohjelma HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet 2017-2020 Suomi 2025 yhdessä rakennettu Turvallinen Suomi Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa OKM-kk sopimukset Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Asemoituminen osana kansallista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja kansainvälisesti Korkeakoulun tehtävä, profiili ja vahvuusalat Rahoitus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Raportointi Sovittavat tutkintotavoitteet Koulutuslaajennuksista ja uudelleen suuntauksista sekä opettajankoulutustarpeista
Yliopistojen valtionrahoituksen kehitys vuosina 2001-2017, nimellisarvoin milj. euroa Lähde: Varsinaiset talousarviot 2001-2016 ja hallituksen talousarvioesitys 2017, momentti 29.40.50
Ammattikorkeakoulujen perustoiminnan rahoitus vuosina 2007-2017, nimellisarvoin milj. euroa Vuoteen 2014 saakka kuntien rahoitusosuus sisältää laskennalliset kustannukset (laskennallinen opiskelijamäärä*yksikköhinta*rahoitusosuus), valtion kohdalla myös momentille budjetoidut ALV -kompensoinnin ja hanke/tuloksellisuusrahoitus, vuodesta 2015 alkaen valtionrahoitus (perusrahoitus, alv kompensaatio). 5 Lähde: Varsinaiset talousarviot 2007-2016 ja hallituksen talousarvioesitys 2017, nykyisin momentti 29.40.55
Julkisen rahoituksen rahavirrat korkeakoulutukseen ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan 2017 835 Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö Muut ministeriöt 268+56 +30 433 177* Suomen Akatemia STN 90 Tekes 1796 50 344 Yliopistot Tutkimuslaitokset Yritykset 27.9.2016
Uudistuvat rakenteet ja toimintatavat 1(2) Tutkimuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi tarvitaan syvenevää yhteistyötä, profiloitumista, kustannustehokkuuden parantamista sekä hallinnon ja korkeakouluverkon tiivistämistä Tahtotilana kunnianhimoinen, korkeakoulujen strategioihin pohjautuva uudistaminen Korkeakoulujen päätökset rakenteiden uudistamisesta osana sopimusneuvotteluja ja sitoutuminen kauden 2017-2020 sopimuksissa Profiloitumista tukee OKM:n strategiarahoitus ja SA:n profirahoitus Keskeisiä toimia ovat Korkeakoulujen välisen yhteistyön syventäminen: Työnjakojen selkeyttäminen korkeakoulun profiloitumista ja vahvuuksia tukevalla tavalla myös poisvalintoja hyödyntäen (ml. koulutusvastuiden päivittäminen) Korkeakoulujen ja muiden tahojen, erityisesti tutkimuslaitosten, kanssa tehtävä yhteistyö kansainvälisen kilpailukykyisten osaamiskeskittymien muodostamiseksi Hallinto- ja tukipalveluiden organisointi mm. yhteistyöjärjestelyin ja hyödyntämällä moderneja toimintatapoja
Uudistuvat rakenteet ja toimintatavat 2(2) Rakenteellisen kehittämisen edistyminen Tampere3: TAY, TTY ja TAMK muodostavat vuoden 2018 alusta korkeakoulukonsernin L2 -hanke: LY:n ja Lapin ammattikorkeakoulun omistuksellinen yhteys, kahdesta itsenäisestä oikeushenkilöstä syntyy kiinteämpi Lapin korkeakoulukonserni LTY ja Saimaan amk tiivistävät edelleen yhteistyötään tavoitteena perustaa 1.1.2018 aloittava LUT-konserni, jonka osana toimii Saimaan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen fuusio vuoden 2017 alusta Muita yhteistyörakenteita mm. Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen kieltenopetuksen järjestelyt, U5: (Itä-Suomen, Oulun, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyösopimus), Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittoutuma sekä tekniikan alan yliopistojen yhteistyö ja työnjako 8
Ajankohtaista korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa 1(2) Yliopistojen sopimusneuvottelut käyty toukokuussa ja ammattikorkeakoulujen neuvottelut loka-marraskuussa 2016 Neuvotteluissa keskityttiin korkeakoulujen strategiseen kehittämiseen ja kärkihankkeisiin - profiloituminen ja strateginen johtaminen etenevät Sovittiin tavoitteista ja kehittämiskohteista sekä korkeakoulujen strategioiden ja valtioneuvoston kärkihankkeiden linjausten mukaisista konkreettisista toimista. Korkeakoulut parantavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja yhteistyötä Vuoteen 2018 mennessä otetaan käyttöön opiskelijavalinta, joka ei edellytä opiskelijalta pitkää valmentautumista Ympärivuotisen opiskelun edistäminen sekä opetuksen, tutkimuksen ja tukipalvelujen digitalisoimista Korkeakoulut vahvistavat yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan lisäämällä osaamisensa ja tutkimustulostensa entistä laajempaa hyödyntämistä avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä hyvän tieteellisen käytännön toteuttaminen 9
Ajankohtaista korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa 2(2) OKM:n, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja sidosryhmien yhteinen työryhmä laadullisen työllistymisen lisäämiseksi korkeakoulujen rahoitusmalleihin Vieraskielisen koulutuksen ja maisterivaiheen koulutuksen hakujärjestelmien kehittäminen Tutkimus- ja innovaationeuvoston työn käynnistyminen OKM, TEM, VNK, Tekes, SA Avoin tiede ja tutkimus hanke Avoimen tieteen ja tutkimuksen foorumi 11/2016, hankkeen vaikuttavuuden arviointiraportti Tieteen tilan raportti (Suomen Akatemia) joulukuussa 2016 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymislinjausten valmistelu Pohjoismainen puheenjohtajuuskausi OECD:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arviointi 10
Korkeakoulujen rahoitusmallit uudistuvat vuoden 2017 alusta alkaen Valtioneuvosto päättänyt sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien tarkistamisesta 2017 alkaen Strategisen rahoituksen osuutta lisätty molemmissa rahoitusmalleissa Tarkennettu strategisen rahoituksen määräytymisperusteita Vahvistettu työllistyneiden osuutta rahoitusmalleissa Lisätty rahoitusmalleihin erikoistumiskoulutukset sekä yhteistyöopinnot Kehitetty useiden rahoitustekijöiden laskentaa, mm. 55 opintopistettä ottaa jatkossa paremmin huomioon keväällä aloittavat sekä vuoden aikana valmistuvat Opiskelijavaihtojen määrän mittaamisesta vaihdossa suoritettujen opintojen mittaamiseen yliopistosektorilla siirrytään vahvemmin julkaisujen laatua painottavaan laskentaan 11
YO-rahoitusmalli 2017
AMK-rahoitusmalli 2017
Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 14
Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 1 Opettajankoulutusfoorumi Opettajankoulutusfoorumi on valmistellut opettajankoulutuksen kehittämisohjelman, ohjelma julkistettiin 13.10.2016 Kehittämisohjelman toimeenpanoon liittyvät avustukset tulevat haettaviksi marraskuussa 2016, päätökset tammikuussa Opettajankoulutusfoorumi järjestää alueellisia tilaisuuksia kehittämisohjelman esittelemiseksi Helsingissä järjestetään 9.2.2017 kansainvälinen opettajankoulutusseminaari 15
Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 3 Nopeammin työelämään Toimenpide 1 Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä uudistamalla opiskelijavalintoja ja lisäämällä korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä Toimenpide 2 Mahdollistetaan opiskelijoille opiskeleminen ympärivuotisesti ja tunnustetaan paremmin aiemmin hankittu osaaminen Toimenpide 3 Lisätään digitaalisia oppimismahdollisuuksia ja oppimisympäristöjä korkeakouluissa 16
Nopeammin työelämään, korkeakoulutuksen kehittäminen YO- ja AMK- neuvotteluissa K/S2016 sovittiin kehittämistoimenpiteistä opiskelijavalintojen uudistamiseksi, oppimisympäristöjen kehittämiseksi sekä ympärivuotisen opiskelun edistämiseksi Työryhmä ylioppilastutkinnon hyödyntämiseksi korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa luovutti esityksensä 4.11.2016, esitys lähdössä lausuntokierrokselle, toimintasuunnitelma valmis alkuvuodesta 2017 Asetetaan työryhmä selvittämään ammatillisten toisen asteen tutkintojen hyödynnettävyyttä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa Kootaan verkosto AMKien ja YOjen johdosta seuraamaan ja kehittämään korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamista Käynnistetään keskustelua toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välisistä hyväksilukukäytännöistä 17
Korkeakoulutuksen kehittäminen, erityisavustushaku Erityisavustushaku korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin (25 M ) 8.9.-31.10.2016 Erityisavustuksen tarkoituksena on parantaa oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laatua ja opiskelijalähtöisyyttä, edistää koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta, lisätä korkeakoulujen välistä jatkuvaa yhteistyötä sekä uudistaa toimintatapoja ja oppimisympäristöjä Hankkeiden tulee olla korkeakoulujen yhteishankkeita Avustusta on mahdollista saada vuonna 2017 käynnistyviin 2-3 vuotisiin hankkeisiin Päätökset tammikuussa 2017 18
Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 3 Nopeammin työelämään Toimenpide 4 Kelpoisuusvaatimusten päivittäminen julkisella sektorilla Kelpoisuusvaatimusten päivittämisen osalta nykytilanne ja ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset on kartoitettu syksyllä 2015 erityisen paljon säädeltyjä ammatteja sosiaali- ja terveysalalla tarkastelussa olivat myös kelpoisuuden määrittelyt, jotka eivät vastaa koulutusjärjestelmää Todettiin lisäksi tehtäväsiirtojen ja -laajennusten tarjoamat mahdollisuudet sosiaali- ja terveysministeriön sektorilla OKM:n selvityshenkilöt ehdottivat tehtäväkuvien laajentamiseksi terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon uudistamista Koulutusjärjestelmää kehitetään kelpoisuuksien saavuttamismahdollisuuksien joustavoittamiseksi Sektoriministeriöt vastaavat kelpoisuussäännösten päivittämisestä 19
Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 5 Innovaatioiden vahvistaminen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä 1(3) Toimenpide 1 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjako sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvä yhteistyö. Korkeakoulujen pääomittaminen Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen kilpailulla rahoituksella Suomen Akatemian Profi rahoituksessa kolmas haku, 50 M painotuksena yliopistojen työnjako, yhteistyö ja poisvalinnat sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Pääomittamisen (70 M ) linjaukset valmistelussa Toimenpide 2 Alueelliset ja alakohtaiset vahvat osaamiskeskittymät Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä vahvistava, hallinnonalojen välinen KOTUMO prosessi käynnissä 20
Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 5 Innovaatioiden vahvistaminen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä 2(3) Toimenpide 3 Tutkimustulosten vaikuttavuus ja kaupallistaminen julkisen tutkimus, kehitys ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa Suomen Akatemian 30 M euron rahoitushaku, päätökset 30.9.2016 kohdennus: nuoret tutkijat ja tutkimustulosten hyödyntäminen Tekes-rahoitus 59 M tukee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatiotoimintaa Challenge Finland, Research Benefit, Innovation Scout Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja VN TEAS tutkitun tiedon käytön vahvistamiseksi päätöksenteossa Korkeakoulukeksintölain uudistaminen valmistelussa Tekes toteuttaa Innovaatiosetelin pilottihankkeena; korkeakoulut voivat olla palveluntuottajina 21
Koulutuksen ja osaamisen kärkihanke 5 Innovaatioiden vahvistaminen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyönä 3(3) Toimenpide 4 Koulutusviennin esteiden purkaminen EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut vieraskielisissä ohjelmissa käyttöön velvoittavina 1.8.2017 alkaen Lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointiryhmä asetteilla Selvitys lukuvuosimaksuja maksavien kannusteiksi Kärkihankkeen kannalta osuvaa tietopohjaa tuottaa käynnissä oleva OECD:n arviointi Suomen TKI-järjestelmästä alustavat suositukset käytettävissä 1/2017 hallitusohjelman puolivälitarkistukseen arviointi valmistuu 6/2017 22
Avoimen korkeakoulutuksen kehittäminen 23
Suomi: Osallistumisaste korkeimpia, kokonaisinvestointi aikuisten oppimiseen osallistutut tunnit/aikuinen - maiden keskitasoa Lähde: OECD, Education at a Glance 2016
Avoimen korkeakouluopetuksen volyymin muutoksia Avoimen yliopisto-opetuksen osallistuja- ja opintopistemäärissä vain pieniä muutoksia Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen määrät räjähtäneet, 2010-2015 osallistujamäärä n. kaksinkertaistunut, opintopistemäärä kolminkertaistunut, kasvua etenkin 2015 Yliopistoissa osallistujaa kohden viisi opintopistettä vuonna 2015, ammattikorkeakouluissa yhdeksän Avoimessa yliopistossa alakohtaiset muutokset pienehköjä, kasvatustiede selvästi suurin opintopisteissä Avoimessa ammattikorkeakouluissa suhteellista osuuttaan opintopisteissä on selvästi eniten kasvattanut sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, vuonna 2010 osuus kaikista avoimen pisteistä 29,5 %, vuonna 2015 osuus oli 36 %
2015 2014 2013 2012 Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijat (netto-opiskelijamäärä) 2011 2010 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000
Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet Jyväskylän yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Aalto yliopisto Lapin yliopisto 2015 2010 Vaasan yliopisto Åbo Akademi Taideyliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Svenska handelshögskolan Lappeenrannan teknillinen yliopisto 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000
Kuvataidealan koulutus Farmasian koulutus Lääketieteellinen koulutus Teknillistieteellinen koulutus Maatalous-metsätiet. koulutus Luonnontieteellinen koulutus Kauppatieteellinen koulutus Oikeustieteellinen koulutus Terveystieteiden koulutus Psykologian koulutus Yhteiskuntatieteell. koulutus Liikuntatieteellinen koulutus Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet 2010 Avoimessa yliopistossa suoritetut opintopisteet 2015 Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuneet (bruttoopiskelijamäärä) 2010 Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuneet (bruttoopiskelijamäärä) 2015 Kasvatustieteellinen koulutus Teatt.,tanssial. koul.(yliop.) Musiikkialan koulutus(yliop.) Taideteollinen koulutus Humanistinen koulutus Teologinen koulutus 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000
2015 2014 2013 2012 Avoin ammattikorkeakouluopetus Opintopisteet Osallistujat 2011 2010 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000
Ammattikorkeakoulujen järjestämän avoimen korkeakouluopetuksen opintopisteet 2015 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Arcada Oulun seudun ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Seinäjoen ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Centria-ammattikorkeakoulu 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnontieteiden ala Yhteiskuntatiet., liiketal. ja hallinnon ala Avoimessa ammatikorkeakoulussa suoritetut opintopisteet 2010 Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut opintopisteet 2015 Avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen osallistuneet (brutto-opiskelijamäärä) 2010 Avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen osallistuneet (brutto-opiskelijamäärä) 2015 Kulttuuriala Humanistinen ja kasvatusala 0 20 000 40 000 60 000 80 000
Korkeakouludiplomikokeilu 1(2) OKM työryhmän muistio 2013:2: monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla Ehdotettiin kokeiltavaksi tunnistettavia osaamiskokonaisuuksia, korkeakouludiplomeja, jotka palvelisivat sekä vailla aiempaa korkeakoulutusta olevia että niitä, jotka haluavat täydentää tai uudelleen suunnata osaamistaan Kokeilun tavoitteena olisi selvittää - työelämän tarvetta uudenlaisille kokonaisuuksille eri aloilla - miten ne parhaiten vastaavat taustaltaan erilaisten opiskelijaryhmien tarpeisiin ja - voidaanko niiden avulla tehokkaasti edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta alueellisesti Kokonaisuudet määritellään yhteistyössä työelämän kanssa Voidaan järjestää korkeakoulun päättämällä tavalla esimerkiksi avoimena korkeakouluopetuksena Lausuntopalaute epäilevää
Korkeakouludiplomikokeilu 2(2) Kokeilu vain Jyväskylän ammattikorkeakoululle 2013-2016 JAMK käynnisti syksyllä 2014 avoimena ammattikorkeakoulu-opetuksena neljä 60 opintopisteen laajuista 1,5 vuotta kestävää koulutusta, jotka suunniteltiin yhdessä sidosryhmien kanssa: gerontologinen kuntoutus, hankintaosaaja, henkilöstö- ja talousosaaja sekä maatalousyrittäjän liiketoimintaosaaminen Arvioinnin (Aittola ym. 2016) perusteella kokemukset myönteisiä Keskustelu elokuussa OKM, Arene, UNIFI, JAMK, AVOT-hanke Arene ja UNIFI yhdessä JAMKin kanssa selvittävät voitaisiinko osaamiskokonaisuuksiin - korkeakouludiplomeihin - liittyvistä periaatteista yhteisesti sopia Seminaari Jyväskylässä 1.11.2016 aloitti tätä työtä
OKM:n ylioppilastutkinnon hyödyntäminen valinnoissa työryhmän lähtökohtia Työryhmän tehtävänä laatia toimenpideohjelma ylioppilastutkinnon paremmaksi hyödyntämiseksi korkeakoulujen valintamenettelyissä 31.10.2016 mennessä. Luovutustilaisuus pidettiin 4.11. Käytännössä ylioppilastutkinnon hyödyntämisen parantaminen tarkoittaa sen käytön lisäämistä ja yksinkertaistamista Pohdittavaksi tulee myös muiden kelpoisuuden tuottavien tutkintojen asema ja toisaalta valintakokeiden hyödyllisyys tai merkitys Työryhmä esittää laajaa lausuntokierrosta 34
Millainen on hyvä valintajärjestelmä? Työryhmän esitysten lähtökohtana on, että valintajärjestelmän tulee tavoitella seuraavia päämääriä: Hakijoiden ja korkeakoulujen toiveet toteutuvat niin hyvin kuin mahdollista Valintajärjestelmä on reilu. Valintakriteereiden tulee perustua hakijoiden kyvykkyyteen ja soveltuvuuteen Hakijoille annetaan riittävästi uusia mahdollisuuksia Valintajärjestelmä hukkaa mahdollisimman vähän resursseja 35
Työryhmän luonnos toimenpideohjelmaksi Kaikkiaan 13 kohtaa Kohta 2: Korkeakoulujen opiskelijavalintojen tulee perustua pääsääntöisesti toisen asteen koulutuksen aikana hankittuun osaamiseen eikä esimerkiksi pääsykoekirjoista opiskeltaviin korkeakouluopintojen sisältöihin. Korkeakoulut kehittävät valintojen kokonaisuutta siten, että hakukäyttäytyminen itsessään heijastaa hakijoiden motivaatiota eikä sitä tarvitse erikseen mitata yksittäisillä kokeilla. Todistusvalintojen lisääminen on kustannusten näkökulmasta erityisen tärkeää vetovoimaisilla koulutusaloilla. Kohta 5: Lisättäessä ylioppilastutkintoon perustuvia todistusvalintoja korkeakoulut uudistavat toissijaisia valintamenettelyjä hakeutumismahdollisuuksien varmistamiseksi erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Korkeakoulut ottavat käyttöön erityisesti verkossa järjestettyä avointa korkeakouluopetusta ja digitaalisia suoritustapoja hyödyntäviä valintoja. Nämäkin haut voidaan järjestää osana yhteishakua.
Avoimen tulevaisuus Avoin korkeakouluopetus voi edistää joustavaa korkeakoulutukseen pääsyä ja tutkinto-opiskelijoiden etenemistä opinnoista Edelleen tulee huolehtia siitä, että avoin korkeakouluopetus palvelee aikuisväestöä ja sen erilaisia ryhmiä laajasti. Se on koulutuksen muoto, johon kuka tahansa voi osallistua, erilaisin tavoittein ja motiivein (esim. Haltia ym. 2014, tutkinnon täydentäjät, itsensä kehittäjät, väylähakijat, päävalinnassa hakevat ) Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen on edelleen keskeisellä sijalla, laajenevana haasteena mm. maahanmuuttajat Tasa-arvon edistäminen edellyttää myös, että avoimessa korkeakouluopetuksessa tarjotaan ja kehitetään erityisesti aikuisille soveltuvia opetusjärjestelyjä ja pedagogiikkaa. Haasteena muuttuva aikuisuus muuttuvassa työ- ja arkimaailmassa Avoin korkeakouluopetus varmistaa osaltaan korkeakoulutuksen alueellista saavutettavuutta
Avoimen tulevaisuus, kysymyksiä Onko avoimen korkeakouluopetuksen asema ja tehtävä riittävän kirkas osana elinikäistä oppimista: suhteessa muuhun koulutukseen (erikoistumiskoulutukset, täydennyskoulutus, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot), erilaistuminen avoimen sisällä (avoin yliopisto - avoin AMK, ns. polkuopinnot, diplomit )? Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisen vaikutukset? Avoimuuden näkökulmia on monia: opiskelijaksi pääsy, saavutettavuus, opiskelun joustavuus, opintojen räätälöinti, maksut Voisiko avoin olla avoimempi? Opetusteknologia ja uusi pedagogiikka avoimessa ja avoimen kehittämänä? Tulisiko/voisiko avointa enemmän suunnata yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden mukaisesti, korkeakoulut ovat esim. avanneet avoimen korkeakoulutuksen tarjontaa turvapaikanhakijoille maksuttomasti, esimerkiksi kieliopintoja tai suomalaiseen yhteiskuntaan integroivia opintoja? > Mahdollisuus uusiin toimiin ja aloitteisiin, uusi työryhmä asetteilla
Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävä työryhmä 1(2) Työryhmän tehtävänä on mm. (LUONNOS) 1. Arvioida aikaisemman tutkimus- ja arviointitiedon perusteella elinikäisen oppimisen edellytykset ja paikallistaa esteet koulutusjärjestelmässä 2. Valmistella lyhyen ja pitkän aikavälin ehdotukset aikuisten opiskelupolkujen kehittämiseksi ottaen huomioon sekä tutkintoon johtavan koulutuksen että muun aikuiskoulutuksen mahdollisuudet 3. Ehdottaa kohdennettuja toimenpiteitä heikot perustaidot omaavien ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osaamisen kehittämiseksi ja täydentämiseksi
Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävä työryhmä 2(2) Työryhmän ehdotusten valmistelua varten asetetaan kolme ryhmää: Korkeakoulutettujen (vai mieluummin korkeakoulujen?) elinikäisen oppimisen edellytyksiä pohtiva valmisteluryhmä, jonka tulee erityisesti valmistella korkeakoulututkinnon suorittaneiden asiantuntijuuden kehittämistä ja opiskelupolkujen sujuvoittamista koskevia ehdotuksia Ammatillisen osaamisen uusintamista pohtiva valmisteluryhmä, jonka tulee erityisesti valmistella ehdotuksia, joilla edistetään osaamisen täydentämistä ja uudistamista työelämän rakenteelliseen muutokseen muun muassa robotisaatioon vastaamiseksi Perustaitojen vahvistamista ja henkilökohtaista kehittymistä pohtiva valmisteluryhmä, jonka tulee erityisesti valmistella ehdotuksia, joilla edistetään perustaidoiltaan heikkojen aikuisten osaamista ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien saamista koulutukseen. Lisäksi ryhmän tulee valmistella ehdotuksia, joilla edistetään ei-ammatillisesti suuntautunutta oppimista Työryhmän tulee jättää ehdotuksensa välittömästi vuonna 2018 käynnistettäviksi toimenpiteiksi opetus- ja kulttuuriministeriölle 28.2.2017 mennessä ja pidemmän aikavälin kehittämistoimista 31.5.2017 mennessä. 41
Kiitos! 42