KK- HF Masalan taajaman ja nykyisen Laajakallion asuinalueen välinen seutu on kautta aikojen ollut Kirkkonummen keskeisten kulkureittien maisemaa. Sundetia on liikennöity jo prossikaudella. Keskiajalla syntyi Turun ja Viipurin välinen maantiereitti alueen kautta. Liikenneyhtyeksien kehitysvaiheet ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös alueen elinkeinoihin ja rakennuskantaan. Moni rakennus on aikojen saatossa kadonnut. Joillekin on löytynyt aivan uusi käyttötarkoitus: tallista on hartaalla työllä tullut kirkko ja teollisuuskiinteistöstä monitoimitalo. HUOM! Suurin osa rakennuksista on yksityisaluetta! Älä mene pihoille! REITIN KOHTEET: 1. Gillobackan kotiseututalo 2. Bunkkeri 3. Stor-Kvis 4. Lill-Kvis 5. Solåkra 6. Puistomäki 7. Jorvaksen uusi asutus 8. Pokrova 9. Berga 10. Torhem 11. Jorvaksen seisake 12. Jorvaksen myllyalue 13. Karlsro 14. Sandås 15. Ingvaldsby Västergård 16. Ingvaldsby Östergård 17. Hullus eli Framnäs 18. Puolukkamäki 19. Masalan monitoimitalo 1
VANHA RANTATIE KVISINTIE 1. GILLOBACKAN KOTISEUTUTALO 2. BUNKKERI 3. STOR-KVIS Keskiajalla oli Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie sekä hallinnollisesti että sotilaallisesti tärkein tieyhteys Suomessa. Siitä on hajanaisia tietoja 1300-luvulta alkaen. 1400-luvun tiedot viittaavat siihen, että liikenne oli jo vilkasta. 1500- ja 1600-luvulla tietä parannettiin ja levennettiin niin, että hevoskärryt saattoivat sitä käyttää. Maata omistavien talonpoikien velvollisuutena oli huolehtia tien kunnosta ja yleensä he hoitivat sen taksvärkkitöinä. Liikenteellisesti tien vilkkain käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. 1800- luvun lopulla tien merkitys väheni, kun rautatieverkkoa alettiin rakentaa. 1900-luvun lopulla tiestä tehtiin matkailureitti ja se viitoitettiin matkailutietä osoittavin ruskeavalkoisin kyltein Kuninkaantie Kungsvägen. Matkailutien viitoitus ei vastaa kaikilta osin tien alkuperäistä reittiä, yleistä liikennettä ei voida ohjata pienille yksityisteille. Vanha reitti kulki Gillobackasta nykyisen Kvisintien linjaa Stor-Kvisin kestikievarin ja Lill-Kvisin postitalon välistä. Kvisin ja Jorvaksen rajalla oli noin kuusimetrinen silta, joka on merkitty Kvisin karttaan vuodelta 1777. Tieyhteys kylänrajan yli ei enää ole käytössä. Se on jäänyt yksityisalueelle Kvisinkujan ja Elfvinginkujan välillä. GILLOBACKALLA on juurensa aina 1500-luvulla. 1660-luvulta kauas 1700-luvulle Gillobacka oli käräjätalo ja kestikievari. Gillobackan tilakeskus sijaitsi kukkulalla rautatien pohjoispuolella vanhan maantien ja Gillobackaträskin välissä Useimmat tilan rakennuksista purettiin vuokra-ajan jälkeen, mutta edelleen näkyy maisemassa jäännöksiä Bengt Schalinin vuonna 1928 suunnittelemasta puutarhasta. Kylä on saanut suomenkielisen rinnakkaisnimen Killinmäki. Kartanoalueen länsipuolella kohoava Bredberget on antanut idean Laajakallion uuden asuinalueen nimeksi. Gillobackan päärakennus. KK 2
GILLOBACKAN KOTISEUTUTALO Laajakalliontausta 2 c Kyrkslätts hembygdsförening on restauroinut Vanhan Rantatien varrella sijaitsevan valkoiseksi rapatun n.s. autonkuljettajan mökin. Rakennus on toinen Gillobackan kartanon kahdesta säilyneestä rakennuksesta. 1900-luvun alussa valmistuneessa talossa on asunut paljon erilaisia ihmisiä ja siinä on ollut vaihtelevaa toimintaa. Kartanon autonkuljettaja asui talossa 1930-luvun lopulta vuoteen 1944, siksi taloa kutsutaan autonkuljettajan mökiksi. Kotiseutuyhdistyksen saadessa rakennuksen omistukseensa vuonna 2007, se oli monta vuotta ollut vailla käyttöä ja rapistunut pahasti. Ensin talosta kuljetettiin kaikki romut pois, minkä jälkeen talo kunnostettiin perusteellisesti. Työt on pääasiallisesti tehty talkoovoimin. Talo on ensisijaisesti kotiseutuyhdistyksen kokous- ja kokoontumispaikka, ja myös muut yhdistykset voivat varata tiloja. KK TT Gillobackan työmaalta syksyllä 2009. Kuvassa vas Bengt Welin ja oik Leif Moring. SB 3
ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Gillobackasta Masalaan 2.BUNKKERI Neuvostoliiton sotilastukikohdan aikana 1944-56 Gillobackan alueella oli iso kasarmialue, pellolla oli urheilukent- tä. Peltoaukeaa ympäröivät bunkkerit. Radan varressa oleva bunkkeri on peitetty meluvallin alle, mutta Kvisintienn ja Vanhan Rantatien risteyksessä oleva maakumpu kätkeee sisäänsä kookkaan bunkkerin rauniot. KVISIN KYLÄ KK -ME Kvisin kylä rajautuu pohjoisessa Sepänkylän metsiin, etelässää se ulottuu kiilana Gillobackaträsketin yli. Kvisin kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kertaa vuonna 1540. Omistajana oli tuolloin Lasse Hvitt (vit = valkoinen), Kylän nimi on kirjoitettu mm. muodoissa Hwijsby, Huidzby ja Hwittsiby. Uudenmaan murteissa hv-kirjainyhdistelmä on muttunut muotoon kv ja kylän nimi on saanut muodon Kvis. Stor-Kvisistä tuli postitila vuonna 1638, jolloin postilaitos tuli Suomeen. Kvisistä postia kuljetettiin kolmeen suun- taan, Espooseen, Siuntioon ja Porkkalaan. Korvaukseksi talonpoika sai verovapauden ja kuusi hopeataaleria. Pian tehtävää siirtyi naapuritilalle Lill-Kvisiin, joka oli postitilanaa 1600-luvulta 1800-luvulle saakka. Postin kuljettamisesta oli tarkat määräykset. 1600-luvun määräysten mukaan postitalonpojalla tuli olla kaksi ren- kiä ja kaksi hevosta. Hänen piti laitella lautoja silloiksi purojen yli, tehdä portaita aitojen ylityskohtiin ja ennen kaikkea hän oli vastuussa postilaukusta säässä kuin säässä. Postia kuljetettiin aluksi jalkaisin. Postinkantajan piti kulkea noin 5 km tunnissa. Välimatkaa postita- lojen välillä oli 10-20 km, joten postinkantajalla piti olla vikkelät jalat ja hyvä kunto painavan posti- kei- laukun kanssa. Varusteisiin kuului postitorvi, häs ja postinkantajan virkamerkki. Lähestyessään seuraavaa taloa postikantaja antoi torvella merkin, että seuraava osasi jo valmistautua lähtöön. Mui- den kulkijoiden oli väistettävä postinkantajaa, siitä tulee sanonta "Pois, pois postin tieltä, posti se kulkee keskellä tietä!" Kvisin lehmiä maantienn varressa 1930-luvulla. KK _ 4
ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Gillobackasta Masalaan 3. STOR-KVIS Stor-Kvis n. 1900. KH Storgårdin eli Stor-Kvisin tilakeskus sijaitsee Kvisintien eteläpuolella. Stor-Kvis oli rustholli, joka 1600-luvun puolivälissää kuului amiraliteetin alaisuuteen. Sen jälkeen se huolehti ryk- sota- mentinparturin palkkauksesta. Parturin tehtäviin kuului lähinnää sairaanhoito ja kirurgiset toimenpiteet aikana. Toinen sotilashenkilö, jonka palkkauksesta Stor-Kvis huolehti jonkin aikaa 1600-luvulla, oli saarnaaja. Uudempiin aikoihin liittyen voidaan mainita, että vuoden 1929 maatalouslaskennan mukaan Stor-Kvisissä oli 5 hevosta, 21 lehmää, 2 vasikkaa, 2 sikaa ja 30 kanaa. Tilan vanha päärakennus, joka lienee rakennettu 1800-luvun puolivälissä, on uusittu vuokra-ajan jälkeen. Vuokra-aikana tuhoutui 10 Stor-Kvisin 16 rakennuk- sesta. Stor-Kvisin nykyiset talous- vuokra-ajan rakennukset on pystytetty jälkeen. _ 5 Stor-Kvis. KK TT
KVISINTIE 4. LILL-KVIS 5. SOLÅKRA 6. PUISTOMAKI 7. JORVAKSEN UUSI ASUTUS Lill-Kvisin navetta. KK TT 4. LILL-KVIS Lill-Kvisin tilakeskus on sijainnut Kvisintien pohjoispuolella. Tilasta lohkottiin ja myytiin useita palstoja 1900-luvun alkupuolella. Niin syntyi uusi asuinalue pienine puutaloineen ja isoine tontteineen. Myöhemmin tontteja on pilkottu ja omakotiasutus on tihentynyt. Kantatila siirtyi 1931 johtaja Georg Mellgrenin omistukseen. Ruotsalaissyntyinen Mellgren oli kalasäilykealan asiantuntija ja työskenteli Helsingin Säilyke OY:n palveluksessa. Hän harrasti vapaaaikanaan maanviljelystä, hevosjalostusta ja koirien kasvattamista. Hän rakennutti Lill-Kvisin komean navetan. 5. SOLÅKRA Solåkra Kvisintien varrella entinen myymälärakennus jonka Johan Lindström rakensi vuonna 1932 vanhan maantien varrelle.huvilassa on taitekatto ja vaakalaudoitus. Vanhan maantien puolella ovat suuret näyteikkunat.talossa toimi aluksi Ståhlen myymälä. Se lopetti toimintansa 1930-luvun lopulla, kun Jorvaksen tien uusi reitti otettiin käyttöön. Solåkra KK TT 6. PUISTOMÄKI Puistomäki on lohkottu Lill-Kvisin tiluksista. Puistomäen asuinrakennus on rakennettu luultavasti 1920-luvulla. Rakennuksessa on aumakatto ja seinät vuorattu peiterimalaudoituksella. Ikkunat ovat moniruutuista tyyppiä, mikä oli tavallista 1920- luvulla. Puistomäki KK TT 6
JORVAS 5. SOLÅKRA 6. PUISTOMAKI 7. JORVAKSEN UUSI ASUTUS 8. KYÖSTILÄ DANNEBROG POKROVA 9. BERGA 10 TORHEM Vanhimmat maininnat Jorvaksesta ovat 1540-luvulta, jolloin nimi kirjoitettiin Joruebacka tai Jorvebacka. Nimen taustalla saattaa olla joku Georgios-nimen muunnos. Keskiajalla tähän rinnastuva Jurva on ollut suomenkielisillä alueilla etunimenä. Toinen mahdollisuus on muinaispohjoismainen sana "jorve", joka tarkoittaa sorapenkkaa. Espoossa on paikannimi Jorvi Jorvaksen seudulla oli vielä 1900-luvun alussa useita maanviljelystiloja: Stor-Nägels, Lill- Nägels ja Jorvaksen kartano rautatien eteläpuolella, Stor-Kvis, Lill-Kvis ja Gillobacka alueen länsiosassa sekä Västergård ja Östergård idän puolella Inkilässä. Niistä ainoastaan Lill-Nägels ja Stor-Kvis sekä Inkilän tilat ovat yhä viljelyskäytössä. Lottia ja muuta evakuointiväkeä Jorvaksen tilalla syyskuussa 1944. KK JORVAKSENTIEN VAIHEET Jorvaksentien rakentaminen Helsingistä Kirkkonummelle Etelä-Espoon kautta aloitettiin vuonna 1933 ja se valmistui vuonna 1937. Tiehen kuului silta Espoonlahden yli sekä rautatien ylittävä silta Jorvaksessa. Uusi Hangontie rakennettiin rautatien eteläpuolelle 1960-luvulla Porkkalan vuokrakauden jälkeen ja sitäkin alettiin kutsua Jorvaksentieksi. Kehä III rakennustyöt Jorvaksen lähitienoille alkoivat 1965. Kantatie 51 muuttaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Kirkkonummen keskustan välillä valmistui kesällä. Tieosuudelle rakennettiin kolme uutta eritasoliittymää sekä 10 uutta siltaa. 7.JORVAKSEN UUSI ASUTUS Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Jorvaksen taajama alkoi kasvaa Porkkalan palautuksen jälkeen. 1960-luvun alussa rakennutti Jorvaksen Koivumäki niminen yhtiö rivitaloja kahta puolen tietä. Se oli yksi Kirkkonummen ensimmäisiä rivitaloyhtiöitä. Välillä siellä toimi myös neuvola ja postitoimisto. KK TT 7
Uuteen rakennuskantaan lisänsä toivat myymälärakennukset ja päiväkoti, joka aloitti toimintansa 1965. Peltomaiseman reunalla nämä matalat rakennukset antoivat Jorvakselle uuden ilmeen. KK TT 8. KYÖSTILÄ DANNEBROG POKROVA HUOM! Pokrovan alueelle ei saa mennä ilman sovittua ryhmävarausta. Nykyisen Pokrovan veljesyhteisön alueen historia on monivaiheinen. Kirjailija, lehtimies ja poliittinen aktivisti Kyösti Vilkuna rakensi itselleen ja perheelleen 1900-luvun alussa Jorvakseen taiteilijahuvilan, jolle hän antoi nimeksi Kyöstilä. Rakennushanke johti kirjailijan taloudellisiin vaikeuksiin ja hän myi huvilan tappiolla. Kauppaneuvos Hemming Elfvingin nosti alueen kukoistukseen ja antoi sille nimen Dannebrog tanskalaissyntyisen vaimonsa kunniaksi. Päärakennuksessa, Villa Dannebrogissa on taitekatto ja poikkipääty, jonka alla suuri kuisti kauniine kaari-ikkunoineen. Dannebrog Juho Mäkelän maalaus vuodelta 1924 (kuvan omistaa Rolf Riska) Päärakennuksen alapuolella on 1900-luvun alusta peräisin oleva pienempi huvila, joka Elfvingin aikana oli puutarhurin asunto. Dannebrogin tulotien varteen Elfving pystytti kalkkikivisen ratsutallin 1920-luvun alussa. Porkkalan vuokrakauden jälkeen alue jäi rappiolle, rakennukset ränsistyivät ja puutarha jäi vaille hoitoa. Alueen nykyinen nimi Pokrova tarkoittaa Neitsyt Marian suojelusta. Ortodoksinen veljesyhteisö on kunnostanut alueen rakennukset ja puutarhan. Ratsutallista on rakennettu kirkko, jonka kullattu kupoli sädehtii rehevän puuston keskellä. Tietoja yleisöpäivistä ja tapahtumista löytyy Pokrovan kotisivuilta: www.pokrova.fi KK TT 8
9. BERGA Rautatien, Jorvaksentien ja vanhan maantien eli Masalantien risteyskohdassa on Berga, jonka hammaslääkäri Nyman rakensi 1938. Tyylillisesti Berga edustaa ylimenovaihetta klassismista funktionalismiin. Rakennuksessa on lievästi kalteva aumakatto. Alun perin seinät ovat olleet rapattuja, nykyään ne on levyllä verhotut. Rakennuksen piirsi rakennusmestari Berhard Olin. Siinä oli asuintilat ja hammaslääkärin vastaanotto. KK - TT Rautatien yli menevä maantiesilta Jorvaksessa on ollut liikenteellisesti tärkeä. 1990-luvulla rakennettiin uusi silta ja tielinjaus vedettiin suoraan Hjördis Korkmanin kiinteistön halki. Tielaitos poisti entisen kaupparakennuksen polttamalla se maan tasalle. LR 9
Gillobackasta Masalaan 10. TORHEM Rautatien eteläpuolella rautatien yli kulkevan Jorvaksentien sillan kor- Vil- vassa on Torhem. helm Konstantin ja Leon- tine Sundqvist rakennut- tivat huvilan vuonna 1907. Muutamaa vuotta aiemmin he olivat myy- tilan neet Jorvaksen Lonnyn veljelle Valfrid Engbergille ja asettuivat nyt asumaan Torhemiin. Talo on so- rakennettu huvila, jossa on uusre- pusuhtaisesti nessanssin piirteitä. ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Per Engberg Torhemin maisemissa 1938. KK _ 10
8. KYÖSTILÄ DANNEBROG POKROVA 9. BERGA 10 TORHEM 11. JORVAKSEN SEISAKE 12. JORVAKSEN MYLLY JA MYLLYHUVI- LAT 13 KARLSRO 14. SANDÅS 11. JORVAKSEN SEISAKE Rautatien tulo Kirkkonummelle 1900-luvun alussa liitti radan varren kylät uudella ihmeellisellä tavalla ulkomaailmaan. Rata Pasilasta Karjaalle avattiin vuonna 1903 Svalan ja Leo Lönnberg kuskaamassa maitoa junalle Jorvakseen. KK 11
Jorvakseenkin rakennettiin asemalaiturit ja arkkitehti Bruno Granholmin tyyppipiirustusten mukainen asemarakennus odotussaleineen. Asema-alueen rakennuskantaan kuului varasto ja vartiotupa, jossa oli kaksi asuntoa. Niissä asuivat ratavartija ja vaihdemies perheineen. Alueella oli myös navetoita, sikolätit ja sauna sekä puutarha. KK TT Radanrakentajia Kirkkonummella 1902. KK 12
ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Gillobackasta Masalaan 12. JORVAKSEN MYLLY JA MYLLYHUVILAT Jorvaksen myllyn rakensi rautatien eteläpuolelle Jorvaksen aseman tuntumaan konsuli, liikemies ja kauppaneu- vos Hemming Elfving v. 1918-20. Myös kuuluisa Hangon keksitehdas oli hänen omistuksessaan. Jorvaksen myllyyn kuului paitsi itse myllylaitos suuri viljavarasto, sähkölaitos, mekaaninen verstass ja paja. Sähkölaitos huo- lehti koko Jorvaksen sähkönsaannista. Myllyn suojissa toimi myös Jorvaksen palokunta. Jorvaksen myllyssä jauhettiin aikanaan suurimoita, erilaisia vehnäjauhoja, tavallista täysjyväjauhoaa ja rehusekoi- tusta. Mylly siirtyi 1928 keskusosuuskunta Laborin omistukseen. Vielä evakuoinnin aikaan 1944 mylly oli Kirkkonummen yksi harvoista suurehkoista teollisuuslaitoksista. Jorvaksen myllyä käy- jäl- tettiin vuokra-ajan keen viljan vastaan- ja viljavarastona. Sit- otossa, viljankuivurina temmin omistajaksi tuli Hankkija ja sen jälkeen se on ollut eri teolli- omistuk- suusyritysten sessa. MYLLYHUVILAT KK - TT _ 13 Jorvaksen mylly on tarjonnut työpaikkoja ja asuntojakin. Elfving rakennutti ns. myllyhuvilat, joissa oli työntekijöiden asuntoja, myllyn toimisto ja ruokasali. Huvilat saivat tanskalaisen esiku- kuistin van mukaan jyrkän tiilikaton, avoimen päätyihin ja luukut ikkunoihin. Lövhyddan, joka sijaitsee Masalantien ja rauta- tieseisakkeen välisessä rinteessä muistuttaa myllyhuviloita. Siellä asui myllymestari. Talo on muutamaa vuotta myllyhuviloita vanhempi, mut- ta se lienee saanut nykyisen ulkoasunsa mylly- huviloita rakennettaessa. Tontti erotettiin Lill- Nägelsistä vuonna 1913. KK - TT
13. KARLSRO Vanhan maantien eteläpuolella ja Jorvaksen rautatielaiturista pohjoiseen sijaitsee Karlsron valkonurkkainen talo. Karlsrossa oli 1900-luvun alussa leipomo ja 1930- ja 1940-luvuilla talossa toimi kylän postikonttori sekä kauppa. Alun perin taloon on kuulunut kamari ja keittiö, jotka rakennettiin 1800-luvun lopulla. Rakennusta on laajennettu 1900-luvun alussa ja 1970-luvulla. Karlsro, leipuri Erikssonin leipomo 1900-luvun alkupuolella. KK 14. SANDÅS Aivan Masalantien laidassa on Såndas, vanha torpan mökki tai mäkitupa, jota nykyään käytetään vajana. Mökki on rakennettu 1860-paikkeilla yksinäistuvaksi, jossa on keittiö ja kamari. Tilan nykyinen päärakennus oli ensimmäisiä uudisrakennuksia, joita kylään nousi Porkkalan vuokrakauden jälkeen. KK - TT 14
INKILÄ - INGVALDSBY 15. a INVGVALDSBY VÄSTERGÅRD 15 b. UUSI ASUTUS 16. INGVALDSBY ÖSTERGÅRD 15. a. INGVALDSBY VÄSTERGÅRD KK - TT Ingvaldsby Västergårdin päärakennus on mahdollisesti peräisin 1700-luvun lopulta, ja se on yksi harvoista Kirkkonummen hyvin säilyneistä parituvista. Västergårgin rakennuskanta supistui suuresti vuokra-aikana. Puutarhassa on ns. Lilla villan, joka on rakennettu vuoden 1890 suuren elokuumyrskyn kaatamista puista. Pihapiirissä on lisäksi vanha aitta- ja liiterirakennus. 1800-luvun lopulla rakennettu hirsinavetta sijaitsee jonkin matkaa itään päärakennuksesta. Vuosina 1897-1927 tilanomisti herastuomari Karl Wilhelm Sahrberg, joka osallistui aktiivisesti Kirkkonummen yhteiskuntakehitykseen ja myötävaikutti mm. kotiseutumuseo Gammel-Tinan perustamiseen. Päärakennuksen seinässä on muistolaatta, jossa kerrotaan talossa vuonna 1905 pidetystä salaisesta tsaarinvallan vastaisten aktivistien kokouksesta. Mukana oli edustajia Suomesta, Puolasta, Venäjältä ja Gruusiasta. Yksi osallistujista oli Jozef Pilsudski, josta myöhemmin tuli Puolan ensimmäinen presidentti. KK TT 15
15 b UUSI ASUTUS Taajamien kasvaessa rakentaminen leviää nykyään yhä enemmän myös entisille viljelysalueille, Jorvaksen alueen itäreunalla muutos on alkanut 2000-luvun alussa. KK TT 16, INGVALDSBY ÖSTERGÅRD Invalgsby Östergårdin vanhaa pihapiiriä reunustavat kuusiaita, vanhat tammet ja suuret lehtipuut, eivätkä rakennukset näy tielle. Ingvaldsby Östergårdin komea päärakennus on peräisin 1800-luvun puolivälistä. Kohtisuoraan päärakennusta vastaan on siipirakennuksen tavoin pienempi syytinkihuvila, joka on osapuilleen yhtä vanha kuin päärakennus. Pihapiiria reunustaa lisäksi kaksi perinteistä talousrakennusriviä. Toisen rakennuksen julkisivuun on kaiverrettuna vuosiluku 1826. Talon isäntä Herman Linden osallistui vuosisadan alkupuolella Masalassa sijaitsevan Gammel-Tinan kotiseutumuseon hoitoon ja Östergårdin tuulimylly siirrettiin museon alueelle. Nykyään tuo tuulimylly on Gesterbyn museoalueella. Ingvaldsby Östergård. KK 16
Gillobackasta Masalaan SUNDET Kirkkonummen keskiosan poikki kulkee murroslaakso Strömsbystä Espoonlahdelle. Laaksomuodostu- koko ma jatkuu lounaasta koilliseen Uudenmaann halki. Laakson pohjalla on esihistoriallisena aikana ollut vesireitti Kirkkonummen halki. Tä- män Sundetin varrella on useita pronssi- ja rautakautisia hautaröyk- kiöitä. ELÄKÖÖN RAKENNUS! G Maankohoamisen takia vesiväylä on umpeutunutt jo kauan sitten, mutta Gillobackaträsket ja Sundetin laak- lei- son kosteikot antavat edelleen mansa alueen maisemalle. Kosteik- ja kalastus koa on käytetty laituminaa oli tärkeää varsinkin keväisin. Talvi- vesistöjä sin kulki talvitie jäätyneitää pitkin. Ingvaldsbynn lapsia Sundetin rantaniityllä 1925. KK Rysäkalastusta Sundetissa. KK _ 17
17. HULLUS ELI FRAMNÄS 18. PUOLUKKAMÄKI 19. MASALAN MONITOIMITALO Kasvavan Masalan uusia asukkaita vuonna 1980. KK - RP 17 HULLUS ELI FRAMNÄS Hulluksen kylä sijaitsee Inkilän ja Masalan välissä ja siellä oli aikoinaan rustholli. Eri aikoina on pohdittu, onko kylän nimi tullut suomen kielen sanasta "hullu" vai ruotsin sanasta "hult" (metsäinen mäki). Vanhoja kirjoitusmuotoja ovat mm. Hullozby, Hullandzby ja Hullusby. Tilan päärakennus sai nimen Framnäs 1900-luvun alussa. Framnäsin vanha rakennuskanta on hävinnyt. Tilan maille on noussut uusi asuinalue, joka liittyy Masalan taajamaan. 18.PUOLUKKAMÄKI Puolukkamäessä toimi ennen toista maailmansotaa tärkeä puhelinkeskus. Aluksi toiminnasta vastasi Masalan Puhelin Oy. Puhelinyhtiön toiminta laajeni Espooseen ja Kauniaisiin saakka ja Puolukkamäestä lähti kymmenittäin puhelinjohtoja eri suuntiin. 1933 yhtiön nimi muutettiin Uudenmaan Puhelinosakeyhtiöksi. Vuonna 1939 siitä tuli Helsingin puhelinyhdistyksen (nyk. Elisa) tytäryhtiö. Porkkalan evakuoinnissa puhelinkeskuksella oli tärkeä tehtävä ja puhelinkeskuksen hoitajan piti hoitaa keskusta puoli kahteentoista saakka. Kahdeltatoista alueen piti olla tyhjä. Viime tipassa hänet tultiin noutamaan pois evakuoitavalta alueelta. Puolukkamäki 1980. KK RP 18
19.MASALAN MONITOIMITALO KK -TT Masalassa näkyvällä paikalla sijaitseva teollisuuskiinteistö jäi 1990-luvun lamassa tyhjilleen ja päätyi roskapankkiin. Rakennus oli käyttämättömänä muutamia vuosia. Alueen asukkaat tekivät aloitteen talon remontoimiseksi. Korjattu monitoimitalo avattiin käyttöön 1998. Nykyisin Masalan monitoimitalo on alueen asukkaiden kohtaamispaikka, siellä on mm. kunnan nuorisotoimintaa, kirjasto ja monenlaista järjestötoimintaa. Taloa kutsutaan toisinaan vieläkin nimellä Temana-taloksi siellä kauan sitten toimineen yrityksen mukaan. Monitoimitalo juuri ennen avajaisia ja avajaisten aikaan 1998. KK - ME 19
Lähteitä: Backman Sigbritt (toim.), Brenner Hans, Nyman Hjördis Jorvas Kirkkonummen sydämessä, Kyrkslätts hembygdsförening rf, 2010. Backmann Sigbritt: Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema Byggnadskultur och kulturlandskap i Kyrkslätt, Kirkkonummen kunta 1991 Backmann Sigbritt & Ihrcke-Åberg Ingalill: Vanha Kirkkonummi. Kyrkslätts hembygdsförening rf 2006 Brenner Hans: Masala maalaiskylästä taajamaksi. Kyrkslätts hembygdsförening rf 2006 Favorin Martti: Kirkkonummi Kasvun ja muutoksen vuodet, Kirkkonummen kunta 2006 Fleege U.A. & Rosenberg J.E.: Kyrkslätt Socken Dess natur, utveckling och historia, Helsingfors Centraltryckeri, Helsinki 1900 Huldén Lars, Finlandsvenska bebyggelsenamn 2001 Uusi suomalainen nimikirja, 1988; Kuvalähteet: HF = Helifoto KH = Kyrkslätts hembygsförening KK = LR = Linnea Rein ME = Maaret Eloranta RP = Raimo Poutanen SB = Sigbritt Backman TT = Teemu Tamminen Linkkejä: http://www.rakennusperinto.fi http://kyhf.hembygd.webbhuset.fi http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto/yhteystiedot_aukiolot/masalan_kirjasto http://www.kirkkonummi.fi/ragvalds http://www.pokrova.fi/ http://fi.wikipedia.org/wiki/ky%c3%b6sti_wilkuna http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=374 http://alk.tiehallinto.fi/tiehist/rantatie.htm 20