Etappi 12. Osuuskauppa -Ainola - Rydmanin talo - Masalan rautatieasema

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Etappi 12. Osuuskauppa -Ainola - Rydmanin talo - Masalan rautatieasema"

Hanna Pääkkönen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Etappi 12. Osuuskauppa -Ainola - Rydmanin talo - Masalan rautatieasema Kaupankäynti oli aiemmin kielletty maaseudulla. Kaikki tavara tuli myydä kaupungissa tai maaseudun markkinoilla luvulla markkinoita järjestettiin kerran vuodessa Luomassa ja isonvihan jälkeen vuonna 1722 Pikkalassa, Siuntiossa luvun puolivälin jälkeen kauppakielto poistui asteittain kun huomattiin millainen tarve kaupoille myös maaseudulla oli ja 1900-luvulle tultaessa oli Kirkkonummella jo noi 20 kauppiasta. Kaupat perustettiin teiden ja rautateiden varsille. Masalassa toimi vuonna 1905 M.J. Törnqvistin kauppa, jossa myytiin rautatavaroita, maalia, rullaverhoja, tapetteja, lasia, porsliinia, kangasta, nahkaa ym. M.J. Törnqvistin kauppa Masalassa Kuva "Vanha Kirkkonummi" - kirjasta s. 201 Kyrkslätts Handeslag m.b.t. tai Kirkkonummen osuuskauppa r.l. aloitti toimintansa Kirkkonummella ja osissa Espoota vuonna ( m.b.t. ja r.l. tarkoittaa rajattu lisämaksuvelvollisuus). Osuuskaupan pääliike sijaitsi toiminnan alussa Kirkkonummen keskustassa Villa Haagassa ja sivuliikkeitä avattiin muissa osissa kuntaa. Osuuskauppa rakennutti 1929 alkaen uudisrakennuksia myymälätiloiksi Vuohimäkeen, Porkkalaan, Veikkolaan ja Masalaan. Masalassa kauppa aloitti toimintansa heti vuonna 1917 kunnes vuonna 1932 vanha myymälärakennus purettiin ja uusi liike rakennettiin.

2 Kuva "Vanha Kirkkonummi" -kirjasta s Masalan keskusta 1934, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuritoimi Vuonna 1941 Osuuskaupalla oli jopa 21 kauppaa Kirkkonummen ja Espoon kylissä, mutta muutamaa vuotta myöhemmin Porkkalan evakuoinnin myötä se menetti suurimman osan omaisuudestaan ja toiminta-alueestaan. Vuokra-aikana pääkauppa sijaitsi Kauklahdessa. Uusi vuonna 1932 valmistunut funkkistyylinen rakennus sijaitsee yhä edelleen Masalantien varrella. Talon on suunnitellut Valde Helanto Suomen Osuuskuntien keskuskunnan rakennusosastolta. Rakennuksessa oli alun perin alakerrassa varasto, kaupan tilat, toimisto- ja pesuhuone ja yläkerrassa oli asunto. Rakennuksella on maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo.

3 Myymälärakennus vuonna Kuva May ry. Myymälärakennuksen oikealla puolella sijaitseva lisärakennus rakentui 1960-luvulla. Rakennuksessa toimi Helsingfors Sparbankin sivukonttori 1980-luvun puoliväliin asti. Pankkikortti oli uutuus 1980-luvulla. Kuva: Kirkkonummen kunnan kulttuuritoimi. Kyrkslätts handeslagin talon takana juna-aseman suunnassa sijaitsi aiemmin Soltorpaksi ja Ainolaksi kutsuttu talo. Tontti oli lohkottu Masan maatilasta 1900-luvun alussa ja talon ensimmäisiä asukkaita olivat Matilda ja Aarne Aalto. Aarne oli puutarhuri. Vuonna 1913 talon osti poliisi Karl Edvard

4 Grönholm vaimonsa Huldan kanssa. Myöhemmin heidän poikansa Birger Edvardson jatkoi isänsä jalanjäljissä poliisikomissaarina toimien ja edelleen Ainolassa asuen. Hänen aikanaan 1930-luvulla talon pihapiirissä sijainneeseen rakennukseen rakennettiin putka. Kieltolain aikainen salakuljetus työllisti poliisimestaria ja erilaiset juhlat etenkin Ljusdalassa ja Suomelassa aiheuttivat tilanteita, joissa putkalle tuli käyttöä. Porkkalan vuokrakaudella venäläiset siirsivät talon Kirkkonummen keskustaan. Nimismies Rydman asui Ainolaa vastapäätä. Rydmanin talo taustalla luvun iloinen polttariporukka asemalla. Kuva: Strömberg perhealbumi Senaatti päätti vuonna 1900, että Helsinki - Karjaa -välille tulee rakentaa rautatie. Suuri rakennusurakka tehtiin vuosina , käsityönä ja hevosten avulla. Metsää kaadettiin rautatiehallituksen mailta ja käytettiin radan rakentamiseen raaka-aineena sekä ratapölkyiksi, että asemarakennuksia varten. Teräskiskot hankittiin Englannista ja rahdattiin laivoilla Suomeen. Liikenne aloitettiin vuonna 1903 ja matka Helsinkiin kesti noin tunnin. Rautatien varrelle rakennettiin asemarakennusten lisäksi muita tarpeellisia rakennuksia kuten makasiineja, ratavartijoiden asuntoja ja vesitorneja höyryjunia varten. Masalan asemarakennukset rakentuivat vuosien aikana. Ensimmäisen asemarakennuksen arkkitehti oli Bruno Granholm, joka ajan hengessä piirsi rakennuksen kansallisromanttiseen tyyliin koristeineen. Granholm suunnitteli myös Siuntion, Kirkkonummen ja Kauklahden rakennukset. Kirkkonummella ei käyty vuosien 1939 ja 1944 välisenä aikana rintamataisteluja, mutta talvisodan aikana tehtiin monia ylilentoja. Masalan asemaa pommitettiin tällöin muutaman kerran jättäen jälkeensä kraatterin. Masalan juna-aseman talo ilmeisesti tuhoutui Porkkalan vuokrakauden alaisuudessa ja paikalle oli tuotu Luomasta vanha asuinrakennus luvun lopussa junat kulkivat vain harvoin, mutta luvulla kehittyi erilaisia junatyyppejä ja kiskoilla kulki samanaikaisesti höyryvetureita, kiskobusseja ja vuodesta 1969 lähtien myös sähköjunia. Sähköjunayhteys Helsingistä Kirkkonummelle oli maamme ensimmäinen. Posti julkaisi erikoisleiman tämän kunniaksi. Muutenkin yhteydet Kirkkonummelta kaupunkiin paranivat 1960-luvulla kun 1930-luvulla rakennettua Jorvaksentietä jatkettiin Munkinmäelle Kirkkonummen keskustaan asti ja kehätie Espoon Bembölestä Jorvakseen rakentui vuonna 1965.

5 Polttariporukka 1960-luvulla Masalan asemalla. Lättähattu kulki. Kuva: Strömberg perhealbumi Masalan juna-asema v Kuva: Masalan asukasyhdistys ry. Lähteet: Brenner, Hans: Masala maalaiskylästä taajamaksi Tammisaari Backmann, Sigbritt, Ihrcke-Åberg Ingalill, Kyrkslätts Hembygdsförening: Vanha Kirkkonummi Tammisaari

Samankaltaiset tiedostot

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby Ratavallin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2014 lähtien. Ennen kerrostaloja alueella on sijainnut teollisuusrakennuksia, peltoa, metsikköä