EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa

Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille.

Vuosien rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. joulukuuta 2014 (OR. en)

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari

Mauri Pekkarinen. Jyväskylä

Kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia

Regional circular economy models and best available technologies for biological streams

i taloudellinen arvo ja merkitys

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja muut EU -rahoituskanavat. Elina Rainio

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Kasvualustana Etelä-Suomi onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta Kansallismuseo klo

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta

EU:n koheesiopolitiikka

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Jos viereisen sivun laatoitus saa sinut vaivaantuneeksi, puhumme samaa kieltä.

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Kestävää kasvua ja työtä

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu ,

Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

KOHEESIOPOLITIIKKA

8964/17 ai/paf/mh 1 DG E 1A

EU-rahoituksen uusia mahdollisuuksia Suomessa. Toimialojen kasvuseminaari Kari Virtanen

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

Rahoittajan näkökulma KATKI-hankkeesta. Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto

Onko Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen?

Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

Itämeristrategian rahoitus

Eduskunta Suuri valiokunta

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

(6) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston komitean lausunnon mukaiset,

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Talousarvioesitys 2017

Kansainvälinen Pohjois Savo

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Business Finland. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

PE-CONS 39/1/16 REV 1 FI

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

HYVÄ HANKE koulutus. Horisontti 2020 ja pk-yritykset Jukka Kohonen, H2020 SME NCP

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Ehdotus. Muutos komission ehdotukseen COM(2012) 496 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Horisontti 2020 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma EU-rahoitusta pk-yrityksille Turku Outi Kauppinen

Transkriptio:

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) Lontoo / Brysseli EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus 27 loka 2016 Suomen ympäristökeskus (SYKE), Helsinki

Kaksi kysymystä päivän alkuun Kuinka hyvin EU:n rahoitusohjelmat toimivat bd rahoituslähteenä? Kuinka ne voisivat toimia paremmin? Lähteet: Milieu, IEEP and ICF (2016) EU Nature Directives Fitness Check report The N2K Group (2016) Integration of Natura 2000 and Biodiversity into EU Funding Kettunen et al. (2016) Integration approach to financing of biodiversity: evaluation of results and analysis of options for the future (to be published) Lähteet: Milieu, IEEP and ICF 2016 (EU Nature Directives Fitness Check, Kettunen et al. 2016

LIFE Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (EMR) Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Euroopan aluekehitysrahasto, sosiaalirahasto ja koheesiorahasto (EAKR, ESR ja KR) EU tutkimuspuiteohj. - Horisontti 2020 Muut: mm. Euroopan naapuruusinstrumentti (ENI)

EU budjetti 2014-2020 (EUR 1 087 miljardia*) ja bd rahoituslähteet 352 Suomi EUR n. 1.4 miljardia Esim. Puola EUR 82 miljardia Viro EUR n. 3.8 miljardia 100 Suomi n. EUR 2.4 miljardia Esim. Puola EUR 8.7 miljardia Viro EUR n. 0.68miljardia Suomi n. EUR 0.07 miljardia 6,4 3,5 18 *current procies, adjusted for 2017, http://ec.europa.eu/budget/mff/index_en.cfm

Rahoitustarpeet vs. EU rahoitus Natura 2000 rahoitustarve: 5.8 miljardia / vuosi (EU-28) Laajempi bd suojelun rahoitustarve:?? mutta mittava Saatavilla oleva / allokoitu bd rahoitus: EU: 0.55 miljardia / vuosi (EU-28) Kansallinen:?? mutta ei kata vajetta Mihin rahoitusta tarvitaan? Suurin osa (n. 2/3) jatkuvia kuluja (alueiden hoito ja seuranta) Loput kertainvestointeja (maanosto, infrastruktuuri)

Rahoitustarpeet vs. EU rahoitus 3000 Resources allocated to Natura 2000/biodiversity under EAFRD, ERDF and CF 2500 2000 1500 1000 500 0 BULGARIA ESTONIA FINLAND (MAINLAND) POLAND ROMANIA SLOVAKIA Total resources Financial needs - PAF From N2k Group (2016), based on information from PAFs and foreseen allocations in national programmes.

EU-rahoitus: riittävyys ja saatavuus Riittävyys: Saatavilla olevan rahoituksen määrä ei ole riittävä, erityisesti jäsenmaiden tasolla Saatavuus: Usein vaikeasti saatavilla, esim. rahastot on ensisijaisesti tarkoitettu muuhun kuin bd:n suojeluun ja muille kuin bd-sidosryhmille kilpailu, rahoitusta kaipaavien toimien epäsopivuus, hakijoiden kapasiteetti

EU-rahoitus: tuloksellisuus ja (kustannus)tehokkuus Tuloksellisuus: Ei voida arvioida yleisesti, koska EU rahastojen bd tulosten seuranta hyvin rajallista. Mutta useita esimerkkejä ohjelmista / projekteista, jotka saavuttaneet suojelutuloksia (erit. LIFE ja EMR). (Kustannus)tehokkuus: Ei voida arvioida yleisesti, koska EU rahastojen bd tulosten tehokkuuden (cost-effectiveness) seuranta hyvin rajallista. Rahoitusohjelmien (kustannus)tehokkuus riippuu niiden toimeenpanosta.

EU-rahoitus: hallinta ja hyväksyttävyys Hallinta: EU rahoituslähteiden hallintakustannukset ja rahoituksen hakemiseen ja raportointiin liittyvät kustannukset mittavat heikentää tuloksellisuutta ja tehokkutta Hyväksyttävyys: Bd rahoituksen integrointi eri EU rahoitusläähteisiin voi (teoriassa) lisätä suojeluun allokoidun rahoituksen hyväksyttävyyttä eri sidosryhmien keskuudessa. Mutta EU rahoituksen yleisongelmana top-down lähestymiskulma ja kustannukset (yllä).

EU LIFE Riittävyys Saatavuus Mm. ongelmana omarahoitus Tuloksellisuus ja (kustannus)tehokkuus Hallinta Haku- ja raportointikustannukset Hyväksyttävyys

EU maatalousrahasto Riittävyys Pienentynyt EMR rahoitus Saatavuus / Voi rahoittaa aika laajasti eri tyyppisiä suojelutoimia Tuloksellisuus & (kustannus)tehokkuus / Useita hyviä esimerkkejä, mutta riippuu toimien fokuksesta Hallinta Hyväksyttävyys /?

EU kala- ja meritalous rahasto Riittävyys Saatavuus Huono integrointi kansallisiin ohjelmiin Tuloksellisuus ja (kustannus)tehokkuus? Merellisten Natura 2000 alueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien puute Hallinta Hyväksyttävyys?

EU aluekehitysrahasto Riittävyys / Saatavuus Muutamissa maissa laajasti käytetty Useimmissa maissa kansalliset ja alueelliset ohjelmat eivät sisällä bd toimia / Tuloksellisuus & (kustannus)tehokkuus Rahoitus keskittyy kertainvestointeihin Hallinta Vaatii uudenlaisen / laajan joukon yhteistyökumppaneita Hyväksyttävyys /?

EU rahoituksen pullonkaulat ja ongelmat Rahoituksen määrä sekä yleisesti että eri toimien tasolla (esim. kompensaation taso) Toimien epäsopivuus ja kilpailu eri rahoitusvälineiden sisällä Bd tulosten rajallinen seuranta Hallinta-, haku- ja raportointikustannukset Eri tahojen /sidosryhmien tieto-taito ja kapasiteetti

Kuinka EU rahoitus voisi toimia paremmin? Voisiko nykyistä integroitua rahoitusmallia parantaa? Rahoituksen korvamerkitseminen PAF:ien roolin vahvistaminen Rahoituksen tulosten seurannan parantaminen Hallinta- ja hakutaakan pienentäminen Pitäisikö integroitu rahoitusmalli lopettaa? Uusi ja ikioma EU rahoitusinstrumentti biodiversiteetille Mikä fokus? Mitä riskejä?

Kiitos! Marianne Kettunen mkettunen@ieep.eu