Kasvualustana Etelä-Suomi onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta Kansallismuseo klo

Transkriptio

1 Kasvualustana Etelä-Suomi onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta Kansallismuseo klo

2 Ohjelma Tilaisuuden avaus, Sinikka Kauranen, yksikön päällikkö, Hämeen ELY-keskus Mihin ja miten Euroopan laajuisella rakennerahastotoiminnalla vaikutetaan? Miltä tulevaisuus näyttää? Petri Haapalainen, neuvotteleva virkamies, Työ- ja elinkeinoministeriö Videotervehdys Brysselistä: Rakennerahastoilla tuloksia Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen Pitäisikö olla huolissaan? - Keskustelu rakennerahastojen tuloksista ja tulevaisuudesta Petri Haapalainen, neuvotteleva virkamies, Työ- ja elinkeinoministeriö Sinikka Kauranen, yksikön päällikkö, Hämeen ELY-keskus Juha Eskelinen, johtaja, Uudenmaan liitto Satu Sikanen, aluekehitysjohtaja, Etelä-Karjalan liitto Minna Torppa, ohjelmapäällikkö, 6Aika-strategiatoimisto, Forum Virium Helsinki Fasilitaattorina Krista Taipale, toimiston päällikkö, Helsinki EU Office Kahvi Onnistumisia ohjelmakaudelta Päätössanat, Juha Eskelinen, johtaja, Uudenmaan liitto

3 Mihin ja miten Euroopan laajuisella rakennerahastotoiminnalla vaikutetaan? Miltä tulevaisuus näyttää? Alueet ja kasvupalvelut -osasto

4 EU:n koheesiopolitiikan tavoitteet Tarkoituksena on edistää työpaikkojen luomista, yritysten kilpailukykyä, talouskasvua ja kestävää kehitystä sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua Kohteena ovat kaikki EU:n alueet ja kaupungit Koheesiopolitiikkaa toteutetaan kolmen päärahaston kautta: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Koheesiorahasto (KR) Yhdessä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa nämä rahastot muodostavat Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI) ERI-rahastoilla on merkittävä vaikutus EU:n tavoitteena olevan älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämisessä Vuosina rahoitusta kohdennetaan strategisille kasvua luoville aloille pääasiassa tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, pk-yritysten tukeen, vähähiiliseen talouteen sekä tieto- ja viestintäteknologiaan Työ- ja elinkeinoministeriö

5 EU:n koheesiopolitiikan tavoitteet ,1 miljoonaa pk-yritystä saa tukea eri rahastoista tuettua yritystä tuo markkinoille itselleen tai markkinoille uuden tuotteen 7,4 miljoonaa ihmistä saa apua työllistymiseen 8,9 miljoonaa ihmistä osallistuu koulutukseen 14,5 miljoonaa kotitaloutta laajakaistan piiriin 6,8 miljoonaa lasta hyötyy uusista tai kunnostetuista koulurakennuksista ja päiväkodeista 42 miljoonan ihmisen terveydenhoitopalvelut paranevat km uusia tai kunnostettuja rautatieyhteyksiä km uusia maanteitä (TEN-T) 750 km uusia tai kunnostettuja metro- ja raitiovaunulinjoja 17 miljoonaa ihmistä jätevedenkäsittelyjärjestelmien piiriin hehtaaria kunnostettuja maa-alueita Työ- ja elinkeinoministeriö

6 EU-rahoitus jäsenvaltioittain (1) Lähde: : Työ- ja elinkeinoministeriö

7 EU-rahoitus jäsenvaltioittain (2) Lähde: : Eurostat Työ- ja elinkeinoministeriö

8 EU-rahoitus rahastoittain eräissä jäsenvaltioissa (EU+kansallinen, milj. euroa) sekä suhteessa väkilukuun Euroopan sosiaalirahasto Nuorisotyöllisyysaloite Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Yhteensä EU-tuki (euroa)/as (EU+kans.) Euroopan aluekehitysrahasto Koheesiorahastrahasto Maaseutu- Väkiluku Suomi 1 578, , ,7 140, , Ruotsi 1 916, , ,4 132,5 172, , Tanska 399, ,0 399,2 267, , Viro 2 597, ,5 981,7 690,6 129, , Itävalta 2 065, ,7 875,7 13, , Alankomaat 1 364, , ,8 128, , Lähde: : Eurostat Työ- ja elinkeinoministeriö

9 EU-rahoituksen jakauma rahastoittain eräissä jäsenvaltioissa (EU+kansallinen) Alankomaat 36,6 % 32,5 % 27,5 % 3,5 % Itävalta 19,4 % 72,3 % 8,2 % 0,1 % Viro 43,3 % 26,7 % 16,4 % 11,5 % 2,2 % Tanska 17,7 % 52,7 % 17,7 % 11,9 % Ruotsi 24,0 % 53,9 % 18,3 % 1,7 % 2,2 % Suomi 18,7 % 67,4 % 12,2 % 1,7 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Euroopan aluekehitysrahasto Koheesiorahasto Maaseuturahasto Euroopan sosiaalirahasto Nuorisotyöllisyysaloite Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Lähde: : Työ- ja elinkeinoministeriö

10 Ohjelmakauden EAKR-rahoitus, milj. euroa Suomen EAKR-rahoituksen indikatiivinen kohdentuminen eri ohjelmakausina* % 16 % 40 % 43 % 18 % 39 % 21 % 38 % 41 % 4 % 57 % 39 % Alueiden saavutettavuus ja toimintaympäristöt Innovaatiotoiminta, verkostot, osaaminen Yritystoiminta *) Ohjelmakausikohtainen absoluuttinen EAKR-rahoitus, ei sisällä vastaavaa kansallista vastinrahoitusosuutta. Ohjelmakaudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, joten rahoituksen kohdentuminen perustuu osittain arvioon Työ- ja elinkeinoministeriö

11 Suomen ESR-rahoituksen indikatiivinen kohdentuminen eri ohjelmakausina* Ohjelmakauden ESR-rahoitus, milj. euroa % 16 % 15 % 26 % 14 % 28 % 15 % 26 % 43 % 20 % 29 % 43 % 27 % 30 % 28 % 9 % Koulutus- ja osaamisjärjestelmän kehittäminen Syrjäytymisen ehkäisy Työllisyyden edistäminen Yritystoimintaa edistävän osaamisen parantaminen *) Ohjelmakausikohtainen absoluuttinen ESR-rahoitus, ei sisällä vastaavaa kansallista vastinrahoitusosuutta. Ohjelmakaudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, joten rahoituksen kohdentuminen perustuu osittain arvioon Työ- ja elinkeinoministeriö

12 7. Koheesioraportti*: Alueelliset eroavaisuudet kaventumassa Itäisten jäsenvaltioiden alueet lähentyneet EUkeskiarvoa, mutta Kreikassa ja Italiassa on alueita, joissa kehitys on huonontunut merkittävästi *) My Region, My Europe, Our Future - the 7 th Cohesion Report, Euroopan komissio / DG REGIO ohesion-report/

13 Väestönmuutos V kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän EU-28 -alueella Muuttoliike ja väestön liikkuvuus ovat väestönmuutosten päätekijänä Kaksi kolmesta EU-13 alueen asukkaasta asuu NUTS 3 alueella, jossa väestömäärä vähenee

14 Työttömyys Työttömyys on edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen talouskriisiä eivätkä alueelliset erot ole alkaneet vielä kaventua Erityisesti nuorisotyöttömyys on pysynyt korkeana

15 Miltä tulevaisuus näyttää? Brexitin johdosta koheesiopolitiikan rahoitus todennäköisesti laskee Kohteena ovat kuitenkin edelleen kaikki EU:n alueet ja kaupungit Komissio valmistelee seuraavantyyppisiä koheesiopolitiikkaan liittyviä uudistuksia: 1) Sisällöllisten painotusten muuttaminen 2) Ehdollisuuksien vahvistaminen ja yksinkertaistaminen 3) Joustavuuden lisääminen 4) Toimeenpanon yksinkertaistaminen 5) Varojen jakomekanismin muuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö

16 Paneelikeskustelu PETRI HAAPALAINEN neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö SINIKKA KAURANEN yksikön päällikkö Hämeen ELY-keskus JUHA ESKELINEN Johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto SATU SIKANEN aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto MINNA TORPPA ohjelmapäällikkö 6Aika-strategiatoimisto Forum Virium Helsinki KRISTA TAIPALE toimiston päällikkö Helsinki EU Office Uudenmaan liitto

17 On esitetty, että rakennerahastojen tavoitteeksi tulisi ottaa isompien kokonaisuuksien rahoittaminen eri rahoitusinstrumentteja hyödyntäen. Olisiko tällainen malli toimiva? Millaisia hyötyjä ja riskejä malliin liittyisi nykyisen ja aiempien ohjelmakausien kokemusten valossa?

18 Nykyinen ohjelmakausi ja sen tuloksellisuus: ESR- ja EAKR hankkeille on asetettu useita erilaisia mittareita tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Pitäisikö hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta olla huolissaan?

19 Keväällä 2017 julkaistun Eurobarometrin mukaan vain 24% suomalaisista on kuullut jostain EU:n yhteisrahoittamasta projektista oman asuinalueen parantamiseksi. Ja vain 14% on kokenut hyötyneensä arkielämässä jostain EAKR tai koheesiorahaston rahoittamasta projektista. Pitäisikö tästä olla huolissaan? Lähde: Citizens awareness and perceptions of EU regional policy, Flash Eurobarometer 452

20 EU:n koheesiopolitiikka täyttää tänä vuonna 30 vuotta. 6Aika tuli valituksi Suomen koheesiopolitiikan kärkihankkeeksi. Mitkä ovat menestyksen avaintekijät?

21 Seuraavalla ohjelmakaudella ei välttämättä ole yhtä paljon rakennerahastorahoitusta jaossa kuin tällä ohjelmakaudella. Pitäisikö tästä olla huolissaan?

22 Kasvualustana Etelä-Suomi onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta

23 Onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta : tuloksia yksissä kansissa TIINA HUOTARI ohjelmajohtaja Uudenmaan liitto

24

25 Julkaisun teemoja: Oma arki haltuun Osaamista yrityksiin (osaamista, verkostoja, työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä) Bisnes kasvuun (digiä bisnekseen, kilpailukykyä pk-yrityksiin, kokeillen kehittämistä) Kestävästi (vihreitä innovaatioita, älykkäästi vihreää) Tulevaisuuden laajoja kasvualustoja

26 Kasvualustana Etelä-Suomi onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta

27

28 Pirkko Haikkala, toiminnanjohtaja Uudenmaan Martat

29 Pasi Viitaniemi, ohjaaja Kaupunkikylä

30

31 Satu Penttala projektipäällikkö, Hyria

32 Irmeli Lignell, projektipäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu

33

34 Tero Keva, korkeakouluyhteistyön erityisasiantuntija, Turun yliopisto

35 Kirsi Niskala, projektipäällikkö, Omnia & Kimmo Viitanen, projektipäällikkö, Amiedu

36

37 Katriina Mielonen, yliopistoopettaja, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

38 Viliina Evokari projektikoordinaattori Helsingin kaupunki

39

40 Jukka Korhonen koulutuspäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu

41 Petra Cranston asiantuntija, Cursor Oy

42 Kasvualustana Etelä-Suomi onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta