Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2) Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (STVAL 733/1992, 5 ). Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Sen on oltava yhteensopiva valtiontaloutta koskevien päätösten kanssa. Tämä ohjelma on vahvistettu 2.2.2012. Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset.
Ohjelmassa nivotaan yhteen hallitusohjelma ja sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. 2 (2) Ohjelma on laadittu alueiden ja keskushallinnon asiantuntijoiden yhteistyönä. Ohjelma pureutuu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten asiantuntijoiden ja kansalaisten esille nostamiin uudistustarpeisiin. Vuosien 2012-2015 ohjelma on osin jatkumo edellisellä ohjelmakaudella (2008-2011) käynnistetylle kehittämistyölle. Laajoja uudistusprosesseja jatketaan, levitetään ja juurrutetaan toimivia käytäntöjä.
Moni eri toimija tarjoaa resursseja uudistuksen tueksi Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset 17,5 miljoonaa euroa/vuosi. STM koordinoi yhteistyössä eri rahoittajatahojen kanssa muuta kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja yrityksille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta. Muita rahoittajia muun muassa: Tekes, RAY ja ESR. Hankerahoituksen lisäksi eri toimijat käyttävät omia resurssejaan ohjelman linjausten mukaiseen uudistustyöhön.
2 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan? Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava sosioekonomisten ryhmien väliset erot huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle lasten turvattomuus mielenterveys- ja päihdeongelmat Rakenteet ja palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi peruspalvelut eivät toimi riittävän hyvin kaikissa kunnissa, saatavuudessa ja laadussa puutteita perus- ja erityispalvelujen yhteistyön toimivuudessa parannettavaa tietoperusta ja sähköinen tiedonhallinta kaipaa vahvistamista henkilöstön pysyvyydessä ja riittävyys parannettavaa
3. Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys Kohdennetut toimet, matalan kynnyksen palvelut, väkivalta Lapset, nuoret ja lapsiperheet Palvelu-uudistuksen jatkaminen, nuoret syrj.uhan alla I Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat II Rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti Ikäihmiset Palvelujen rakenneuudistus, gerontologinen osaaminen Palvelurakenne ja peruspalvelut Palvelukokonaisuudet, saatavuus Johtaminen ja työhyvinvointi Johtamisosaaminen rakenneuudistuksessa, henkilöstön riittävyys Tietoperusta ja tietojärjestelmät Tiedon saatavuus, käyttö ja sähköiset palvelut
4. Kaste-ohjelmaan liittyvät säädösuudistukset, ohjelmat ja suositukset Kaste-ohjelmassa tuetaan muun muassa seuraavien säädösuudistusten, periaatepäätösten, ohjelmien ja suositusten valmistelua ja toimeenpanoa: terveydenhuoltolain toimeenpano lastensuojelulain toimeenpano sosiaalihuoltolain uudistus laki iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta (valmistelu) sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan laki (valmistelu) itsemääräämisoikeuslainsäädännön uudistus tietojärjestelmäpalveluja koskevat säädökset alkoholilaki ja raittiustyölaki Vammaispoliittisen ja Romaanipoliittisen ohjelman toimeenpano
5. Kaste-ohjelma toimeenpannaan yhteistyöllä Neuvottelukunta, johtoryhmä ja viisi alueellista johtoryhmää Laaditaan valtakunnallinen ja alueelliset toimeenpanosuunnitelmat Kunnat, kuntayhtymät, eri hallinnonalat, järjestöt, seurakunnat, yritykset, koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksiköt Suomen Kuntaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos Innokylä: toimivien käytäntöjen levittäminen
6. Seurannalla ja arvioinnilla voidaan tarkistaa ohjelman suuntaa Luodaan seurantajärjestelmä Ulkoinen arviointi Yhteiskunnalliset vaikuttavuusindikaattorit ja prosessi-indikaattorit 7. Valvonta vahvistaa ohjelmaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehittyminen peruspalvelujen saatavuus ympärivuorokautinen hoito, hoiva ja asumispalvelut 8. Viestintä on oltava ennakoivaa ja vuorovaikutteista valtakunnallinen ja alueelliset viestintäsuunnitelmat
Kaste-ohjelman toimeenpanon eteneminen Valtioneuvosto vahvisti Kaste-ohjelman 2.2.2012 Kaste-aluekierros: 1. Espoo 6.3. klo 9-13, Active Life Village 2. Tampere 12.3. klo 12-16, Tampere-talo 3. Oulu 26.3. klo 12-16, Oulun yliopisto 4. Turku 2.4. klo 12-16, Mauno Koivisto -keskus 5. Kuopio 16.4. klo 12-16, Technopolis Myöhemmin keväällä ja syksyllä: Kouvola, Jyväskylä, Pori, Rovaniemi ja Vaasa (?)
Toimeenpanosuunnitelmat Valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma Osaohjelmille asetetaan strategiset vastuuhenkilöt STM:stä ja operatiiviset vastuuhenkilöt THL:sta ja TTL:sta. Toimeenpanosuunnitelmassa konkretisoidaan: 1) Kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee? 2) Eri toimijoiden välinen työnjako ja yhteistyö 3) Eri hankerahoittajien yhteistyö Suunnitelma on valmis toukokuun lopussa 2012.
Toimeenpanosuunnitelmat jatkuu Alueelliset toimeenpanosuunnitelmat Viisi alueellista johtoryhmää vastaavat Kasteohjelman alueellisesta toimeenpanosta. Alueellisessa suunnitelmassa osaohjelmat ja toimenpiteet konkretisoidaan alueiden erilaiset tarpeet ja prioriteetit huomioiden. Alueellisessa suunnitelmassa määritellään: Kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee? Alueelliset suunnitelmat liitetään osaksi valtakunnallista suunnitelmaa, valmista toukokuun lopussa 2012
Asetusmuutos sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksesta Olennaiset muutokset nykyiseen asetukseen verrattuna: hakuaika päättyy 30.9. peruspalveluministeri tekee avustuspäätökset tammikuun loppuun mennessä Aiemmin säädetty asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnasta ja alueellisista johtoryhmistä: - Alueelliset johtoryhmät käsittelevät kaikki hankehakemukset - Kaste-neuvottelukunta käsittelee hankehakemukset (Tähän ei nyt muutoksia!!!) Hankerahoituksen hakijanopas valmistuu huhtikuussa 2012.
Kaste-ohjelman vastuuhenkilöt osaohjelmittain I) Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan Strateginen vastuu: Kari Ilmonen HTO/OSE Operatiivinen vastuu: Sakari Karvonen THL II) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan Strateginen vastuu: Reijo Väärälä STO/SOPA Operatiivinen vastuu: Anneli Pouta THL III) Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan Strateginen vastuu: Reijo Väärälä STO/SOPA Operatiivinen vastuu: Harriet Finne-Soveri THL IV) Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan Strateginen vastuu: Liisa-Maria Voipio-Pulkki STO/TEPA Operatiivinen vastuu: Markku Pekurinen, THL
V) Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi Strateginen vastuu: Eija Koivuranta STO/AHE Operatiivinen vastuu: Päivi Hämäläinen THL VI) Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Strateginen vastuu: Eija Koivuranta STO/AHE Operatiivinen vastuu: Marjukka Laine, TTL Asettamispäätös STM-johtoryhmään maaliskuun alussa. Jokaisen osaohjelman yksittäisillä toimenpiteillä on joukko eri asiantuntijoita, joista muodostuu osaohjelman seuranta- ja tukiryhmä. Asiantuntijat STM:stä, THL:stä, TTL:stä, Kuntaliitosta, eri ministeriöistä ja järjestöistä. Toimeenpanosuunnitelman valmistelu alkaa välittömästi ja valmis 31.5.
Yhteenveto vuoden 2012 valtionavustuksista Hankehakemuksia tuli yhteensä 23 kappaletta, joista 13 Kaste-ohjelman mukaisia (10 jatkohanketta, 3 uutta) 10 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaisia Hankerahaa on jaettavana yhteensä 20 miljoonaa euroa vuoden 2012 hankemäärärahaa 16,5 miljoonaa euroa aiemmilta vuosilta palautunutta 3,5 miljoonaa euroa Hankerahoitusta haettiin yhteensä 22,4 miljoonaa euroa
Yhteenveto vuoden 2012 valtionavustuksista jatkuu Avustusta esitetään myönnettäväksi yhteensä 13,1 miljoonaa euroa Kaste-hankkeille 11,6 miljoonaa euroa Pitkäaikaisasunnottomuusohjelma 1,5 miljoonaa euroa 6,9 miljoonaa euroa siirretään seuraavalle hakukierrokselle Pitkäaikaisasunnottomuusohjelman mukaisia hakemuksia tuli seuraavista kaupungeista: Espoo, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa aiesopimusten valmistelu on kesken
Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän alustavia 2012-2015 TP- suunnitelman prioriteetteja /ams Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan, Tieto- ja tietojärjestelmät asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi Tuottava ja vaikuttava palvelurakennuudistus; harvoin tarvittavien palvelujen keskittäminen, päivittäispalvelujen turvaaminen hajaasutusalueilla, joustavat konsultaatiomahdollisuudet ja erityisosaajien tieto-taito käyttöön videovälitteisesti Omatoimista asiointia ja omahoitoa lisäävät asiointimahdollisuudet kansalaisille, sähköiset palvelut, videoneuvottelut ESH:n rakenteen ja perusterveydenhuollon palvelurakenteen integrointi Monitoimijuus, julkinen, yksityinen kolmas sektori; jatkuva systemaattinen vuoropuhelu eri toimijoiden välillä, vaikuttaminen elinkeinopolitiikkaan, että myös P-K yritykset pysyvät kilvassa mukana
Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän alustavia 2012-2015 TP- suunnitelman prioriteetteja /ams.. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan, Tieto- ja tietojärjestelmät asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi Yhteinen tietoperusta ja tiedolla johtaminen jatkuvan parantamisen perustaksi, sähköisen hv-kertomuksen hyödyntäminen ja alueellinen tulkinta Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia Strategisen muutosjohtamisen vahvistaminen; yhteinen hanke, johon nivotaan myös tiedolla johtaminen, ulottuvuus koko kuntayhteisöön ei vain Soteen Tulee muistaa perustehtävä : hyvinvointi- ja terveyshyötyjen tuottamien kuntalaisille, pelkkä palvelujen olemassaolo ei riitä
Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän alustavia 2012-2015 TP- suunnitelman prioriteetteja /ams.. Riskiryhmien mahdollisuus osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen Laaja-alaisuus, ylisektoriaalisuus; toimitaan ja kehitetään toimintaa ihmisten omissa ympäristöissä, matalan kynnyksen kohtaamispaikat, yhteistoiminta järjestökentän kanssa, voimaannuttavat työtavat arjen toiminnaksi, kuntalais- ja asiakasraadit, Järjestöjen edustus kuntien työryhmissä (hyte) Asiakasnäkökulman lisäksi: palvelujen ulkopuolella olevien tavoittaminen Mieliohjelman ja alkoholiohjelman toteuttaminen vaatii vielä työtä Kokemustiedon hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä arvioinnissa ja asenteiden muokkauksessa Väkivallan ehkäisyn toimintamallien kehittäminen niin, että tavoitetaan kohderyhmät, keinoja on jo olemassa Maahanmuuttajat
Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän alustavia 2012-2015 TP- suunnitelman prioriteetteja /ams.. Ikäihmisten palvelujen rakennetta ja sisältöä uudistetaan Palvelurakennemuutos, pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen, ympäri vrk. hoidon uudistaminen Tuottavuuden lisäämiseksi uudet järjestelmät saatava käyttöön, sairaalamaisen hoivan alasajo - palvelurakenteen muutokset turvallisessa ympäristössä Monipuolinen ennaltaehkäisevä ja kuntouttava näkökulma keskiöön Lähipalvelualueet (palvelukampukset asutuskeskuksiin), palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen tehostaminen Ikäosaamisen vahvistaminen, ikäosaamisen ABC ja muistiosaamisen parantaminen
Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän alustavia 2012-2015 TP-suunnitelman prioriteetteja /ams Lasten nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan HV-indikaattorit ja ehkäisevän toiminnan arviointi palvelujen suunnittelun perustaksi; Palvelujen jalkautuminen perheiden ja lasten arjen ehdoilla Eri toimijoiden yhteistyön vahvistaminen on keskeistä; järjestötoimijat ja kunnan kaikki toimijat /päivähoito, koulut, harrastukset, yritykset jne. Käynnistyvien perheentalo- perhekeskus hankkeiden tukeminen, Vaativa avotyö, Nuorisotyö Lapsiperheiden kotipalveluun satsaaminen
Kysymykset järjestöjen näkökulmasta Mitä asioita järjestönäkökulmasta toimeenpanosuunnitelmaan: Lapsi-perhe: Jo onnistuttu: perheentalo hanke; Joensuussa paljon järjestöjä mukana Väkivaltateema: Mll hallinnoi P-Kssa rikosuhripäivystystä; sovittelutoiminnassa annettavaa KASTE-ohjelmaan Muistihoitajia lisää Ikäihmisten kotipalvelun kehittäminen, omaishoitajien tuki, liikuntatoiminta (esim seniorikortti) Tietotekniikan kautta haja-asutusalueiden ihmiset tuen ja palveluiden piiriin. Senioritietotekniikkakoulutus kannatettavaa; vapaaehtoiset mentorit järjestöjen kautta. Eri järjestöjen välisellä yhteistyöllä tässä suuri merkitys Ellinkulma Juuassa hyvä esimerkki järjestö-kuntayhteistyöstä Ennakkoluulottomien järjestöjen keskinäisten yhteistyömallien kehittäminen ja näkyväksi tekeminen Miten kokemuksen ääni oikeasti mukaan työryhmiin
Miten parempaa järjestö-kuntayhteistyötä KASTE- ohjelman kautta: - Pienellä järjestöllä haaste päästä mukaan: järjestöt toivovat kiinnitettävän huomiota tiedottamiseen (esim Jelli) Foorumit tärkeitä vuoropuhelun mahdollistajia. Foorumeita säännöllisesti eri alueilla. Strateginen yhteistyö kunta-järjestö: missä se oikeasti tapahtuu: ilman Jelliä ei olisi mitään tietoa. Kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee?
Miten parempaa järjestö-kuntayhteistyötä KASTEohjelman kautta: Miten kunta keskustelee paremmin järjestöjen kanssa olennainen kysymys, Jyväskylässä hyvä malli järjestöjen kuntakuulemisille Vanhusneuvostojen osalta vuoropuhelua kuntaan jonkun verran: vanhusneuvostot muutoin aktiivisia Haja-asutusalueilla tarvitaan järjestö-kuntayhteistyöhön erilaisia, alueellisia ja seudullisia malleja Mitä KASTE-ohjelman suuntaista toimintaa jo on järjestöissä minkä kanssa jatketaan: miten kartoitetaan tämä Järjestöjen keskinäinen yhteistyö oleellista KASTE ohjelmassa JANEa edeltävää Järjestöfoorumia ikävä Pohjois-Karjalassa Mielenterveysneuvosto Joensuussa hävinnyt hiljaisuudessa Eläkeläisasiamies eläkeläisjärjestöjen yhteinen asiamies tarvitaan Temaattiset foorumit kunnissa/seutukunnissa. Kuntavetoisia foorumeja eri toimijoille, kuntien hyvinvointiryhmien rooli tässä!