SELVITYS SUOMEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN AKATEEMISESTA KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ

SELVITYS SUOMEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN AKATEEMISESTA KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ Maija Lummepuro

SELVITYS SUOMEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN AKATEEMISESTA KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ 1 SELVITYKSEN TAUSTAA... 3 1.1 Lukijalle... 3 1.2 Tavoitteet... 4 1.3 Menetelmät... 5 2 KORKEAKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA... 6 2.1 Opetusministeriön korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia... 6 2.2 Strategiassa määritellyt kotimaiset haasteet... 7 2.3 Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan nykytila... 7 3 YLIOPISTOJEN VENÄJÄ-STRATEGIAT JA -PAINOPISTEALAT...11 3.1 Helsingin kauppakorkeakoulu ja Venäjän liiketoimintaympäristö...11 3.2 Helsingin yliopisto: Historia, kulttuuri ja monitieteisyys Venäjä-tutkimuksessa...12 3.3 Joensuun yliopisto: Metsä-, raja- ja lähialueosaaminen sekä Karjala-tutkimus...13 3.4 Lapin yliopisto ja monipuolinen pohjoisuuden tuntemus Venäjä-yhteistyössä...14 3.5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Pohjoinen ulottuvuus ja eri alojen lähialueprojektit...15 3.6 Oulun yliopisto: Lähialueyhteistyö, Pohjoinen ulottuvuus ja ympäristö...16 3.7 Tampereen yliopisto: Yhteiskuntatieteitä ja journalistiikkaa lähialueilla ja Moskovassa...18 3.8 Turun kauppakorkeakoulu: Pan-Eurooppa Instituutti ja Idänkaupan tutkimus...19 3.9 Turun yliopisto: Itämeren alue, verkostot ja Kaliningrad...19 3.10 Vaasan yliopisto: Venäjän talouden ja kauppaoikeuden asiantuntemusta...20 4 YLIOPISTOJEN KAHDENVÄLINEN YHTEISTYÖ...23 4.1 Yhteistyömuodot...24 4.2 Yhteistyöyliopistot Luoteis-Venäjällä...27 4.3 Kahdenvälinen yhteistyö tieteenaloittain luoteisvenäläisten partnereiden kanssa...29 4.4 Suora akateeminen yhteistyö...29 5 YLIOPISTOJEN MONENVÄLINEN YHTEISTYÖ...40 5.1 Yliopistojen väliset verkostosopimukset...40 5.2 Akateemiset tutkimusverkostot...46 5.3 Verkosto-opetus Suomessa...62 5.4 Verkosto-opetus Luoteis-Venäjällä...72 6 YLIOPISTOJEN ULKOPUOLISET ORGANISAATIOT...79 6.1 Tutkimuslaitokset...79 1

6.2 Muut organisaatiot...85 7 RAHOITUS...89 7.1 Tieteen rahoitus Venäjällä...89 7.2 Luoteis-Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön rahoitus Suomessa...96 8 YHTEISTYÖN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET...98 8.1 Vahvuudet...98 8.1.1 Kahdenvälinen yhteistyö... 98 8.1.2 Monenvälinen yhteistyö... 98 8.2 Heikkoudet...99 8.2.1 Kahdenvälinen yhteistyö... 99 8.2.2 Monenvälinen yhteistyö...100 8.3 Mahdollisuudet...101 8.3.1 Kahdenvälinen yhteistyö...101 8.3.2 Monenvälinen yhteistyö...101 8.4 Uhat...102 8.4.1 Kahdenvälinen yhteistyö...102 8.4.2 Monenvälinen yhteistyö...102 9 JOHTOPÄÄTÖKSET...103 10 SUOSITUKSET...107 10.1 Koulutusyhteistyö...107 10.2 Tutkimusyhteistyö...108 10.3 Tiedotus...109 11 LÄHTEET...109 2

1 SELVITYKSEN TAUSTAA 1.1 Lukijalle Selvitystyö tarkastelee Suomen ja Luoteis-Venäjän välistä akateemista yhteistyötä neljästä eri näkökulmasta. Työn alussa tehdään yleiskatsaus Opetusministeriön vuonna 2001 toimittamaan Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiaan, joka määrittelee korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteet vuoteen 2010 asti. Kansallisen strategian jälkeen siirrytään tarkastelemaan yliopistojen itselleen määrittelemiä toimintastrategioita ja tieteellisiä painopistealoja suhteessa Venäjän kanssa tehtävään yhteistyöhön. Selvityksen neljännessä luvussa tarkastellaan yliopistojen kahdenvälisiä institutionalisoituneita yhteistyömuotoja sekä tutkijoiden harjoittamaa suoraa kahdenvälistä yhteistyötä. Viidennessä luvussa esitellään muuttuneen toimintaympäristön myötä syntynyttä monenvälistä yhteistyötä, joka perustuu yhtäältä maan- ja tieteenrajat ylittävään akateemiseen opetukseen ja tutkimukseen sekä toisaalta kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen tarjoamiin rahoitusohjelmien tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin. Kuudennessa luvussa esitellään itsenäisten, ei-yliopistollisten, tieteellistä tutkimusta tekevien tutkimuslaitosten yhteistyömuotoja, -kontakteja ja projekteja Luoteis-Venäjän kanssa. Työn loppuosassa kootaan yhteen opettajien, tutkijoiden ja asiantuntijoiden mielipiteitä kahden- ja monenvälisen yhteistyön vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Niinikään työn lopussa tarkastellaan kansainvälisen tieteellisen yhteistyön rahoitustilannetta Nyky-Venäjällä ja eritellään miten eri yhteistyömuotojen parissa työskentelevät suomalaiset akateemisen alan ihmiset arvioivat rahoituslähteiden merkitystä omassa työssään. Työn kahdessa viimeisessä luvussa tehdään yhteenvedon omaisesti johtopäätökset Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä harjoitettavan yhteistyön nykytilanteesta ja toimintaedellytyksistä sekä esitetään yleisiä suosituksia yhteistyön edelleen kehittämistä ja aktivoimista varten sekä sen muuttamiseksi entistä toiminnallisempaan ja taloudellisesti kannattavampaan suuntaan. 3

Selvityksestä voi olla hyötyä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ministeriöiden kansainvälistä yhteistyötä tekevälle ja suunnittelevalle hallinnon-, koulutus- ja tutkimusalan henkilöstölle. Selvitystyötä on käytetty taustaselvityksenä Opetusministeriön asettaman Venäjätyöryhmän laatimassa toimintaohjelmassa vuosille 2003-2007 Suomi, Venäjä ja kansainvälinen yhteistyö. Selvityksen tilaaja ja rahoittaja on Suomen opetusministeriö ja sen toteutuksesta on vastannut Maija Lummepuro, joka työskentelee projektipäällikkönä Aleksanteriinstituutissa. Selvityksen teossa on ollut suureksi avuksi selvitystyölle nimetty ohjausryhmä, johon kuuluivat Aleksanteri-instituutista Leo Granberg, Markku Kangaspuro, Markku Kivinen, Jouko Nikula ja Arja Rosenholm. Selvitystyön tekijöiden puolesta kiitos kaikille selvityksen kyselyyn vastanneille Venäjä-yhteistyötä tekeville hallinnon ja koulutusja tutkimussektorin asiantuntijoille. Arvokasta asiantuntija-apua ovat antaneet Opetusministeriön Sirkka-Leena Hörkkö, CIMOn Eila Hagfors, Asta Hämäläinen, Esko Koponen ja Tuula Koppinen sekä Suomen Akatemian Raija Hattula. Erityiskiitos kuuluu myös INTAS-järjestön Suomen edustajalle Päivi Karhuselle. Tärkeästä teknisestä tuesta selvityksen teossa ovat vastanneet Aleksanteri-instituutin Jarmo Hakala ja Leo Holsti. 1.2 Tavoitteet Suomen ja Luoteis-Venäjän akateemisen yhteistyön selvitys tarkastelee suomalaisten yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten koulutus- ja tutkimusyhteistyötä venäläisten vastaavien akateemisten laitosten kanssa Luoteis-Venäjällä, keskittyen erityisesti Pietarissa toimiviin laitoksiin. Selvityksessä keskitytään tarkastelemaan yhteistyötä pääasiassa humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen näkökulmasta. Selvityksen aihealueet ovat: yliopistojen kahdenvälinen Venäjä-yhteistyö, josta on sovittu korkeakoulujen keskushallintojen välillä suora tutkijatason Venäjä-yhteistyö ja sen merkittävyys/laajuus akateemisessa toiminnassa yliopistojen monenvälinen verkostoyhteistyö Venäjä-opetuksessa ja tutkimuksessa 4

Selvitystyö kattaa kahden- ja monenvälisen yhteistyön, opiskelija-, tutkija- ja opettajavaihdon sekä tutkimus- ja koulutusprojektit ja yhteistyön rahoitusmallit sekä näiden jakaantumisen tieteenaloittain. Projektin tavoitteena oli kartoittaa Suomen ja Luoteis- Venäjän, erityisesti Pietarin, akateemisen yhteistyön tämän hetkiset toimintaedellytykset ja esittää suosituksia kehittämistoimenpiteiksi. Selvityksessä kartoitettiin yliopistojen ja tutkimuslaitosten keskushallinnon, tiedekuntien ja laitosten tasolla tapahtuvaa institutionalisoitua yhteistyötä luoteisvenäläisten partneriorganisaatioiden kanssa ja toisena osiona tutkijoiden, opettajien ja asiantuntijoiden suoraa tutkimus-, opetus- tai muuta asiantuntijayhteistyötä Luoteis-Venäjällä. Suoralla yhteistyöllä tarkoitetaan selvityksessä toimintaa, joka ei ole välttämättä riippuvaista oman yliopiston tai eri hallinnon tasojen voimassaolevista rahoitus- ja yhteistyösopimuksista. 1.3 Menetelmät Selvitykseen liittyvän empiirisen materiaalin keräämistä varten laadittiin kaksiosainen puolistrukturoitu kyselylomake. Lomakkeen ensimmäisessä osassa kartoitettiin yliopistojen ja tutkimuslaitosten keskushallinnon, tiedekuntien ja laitosten tasolla tapahtuvaa institutionalisoitua yhteistyötä luoteisvenäläisten partneriorganisaatioiden kanssa ja lomakkeen toinen osa suunnattiin tutkijoille, opettajille ja asiantuntijoille, jotka tekevät suoraa tutkimus-, opetus- tai muuta akateemista asiantuntijayhteistyötä Luoteis-Venäjällä. Suoralla kentällä tapahtuvalla yhteistyöllä tarkoitetaan tässä toimintaa, joka ei ole välttämättä riippuvaista oman yliopiston voimassaolevista rahoitus- ja yhteistyösopimuksista. Kyselylomake lähetettiin Suomessa kaikkien korkeakoulujen keskushallinnon kansainvälistä yhteistyötä hoitaviin yksikköihin, tiedekuntiin ja laitoksille, erillislaitoksille, täydennyskoulutuskeskuksiin ja se osoitettiin myös suoraan tutkijoille, jotka ovat profiloituneet Venäjä-tutkijoina. Kaikkiaan lomakkeita lähetettiin 300 ja niihin vastasi yhteensä 125 henkeä. Venäjällä kyselylomakkeiden paremman palautusprosentin saamiseksi turvauduttiin postituksen sijasta suoriin yhteydenottoihin valtion- ja yksityisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Pietarissa otettiin yhteyttä yli 50:een oppi- ja tutkimuslaitokseen, joista 21:en kanssa sovittiin haastattelutapaaminen tai jätettiin kyselylomake täytettäväksi. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 40 henkeä ja haastatteluja tehtiin yhteensä 17 kappaletta. Muut yli kolmekymmentä oppilaitosta, joihin 5

oltiin yhteydessä, mutta ei saatu vastauksia tai haastatteluja, edustivat tieteenaloja, jotka eivät sopineet selvityksen piiriin, eivät olleet kansainvälisesti orientoituneita tai niillä ei ollut mitään kontakteja Suomeen. Pietarissa selvityshankkeen parissa työskenteli kaksi tutkimusavustajaa Olga Tšepurnaja ja Larisa Špakovskaja Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta. Kyselylomakkeiden lisäksi selvityksessä käytettiin materiaalina yliopistojen kahdenvälisiä ja yliopistoverkostojen puitesopimuksia, kansainvälistä akateemista yhteistyötä koordinoivien ja rahoittavien organisaatioiden, kuten Suomen Akatemian, CIMOn ja INTASin toimintakertomuksia ja raportteja sekä muita aihepiiriin liittyviä kirjallisia ja internetpohjaisia lähteitä. 2 KORKEAKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA 2.1 Opetusministeriön korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia Opetusministeriö asetti vuoden 2000 lopussa työryhmän valmistelemaan korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiaa, joka ottaisi huomioon koulutussektorin muuttuneen toimintaympäristön. Viimeisten vuosien aikana yliopistojen välisen yhteistyön rinnalle on noussut kasvava kilpailu lahjakkaista opiskelijoista, opettajista ja tutkijoista sekä ulkopuolisesta ja yhä useammin kansainvälisestä rahoituksesta. Suomen on myös vastattava yhteiskuntamme monikulttuuristumisen asettamiin haasteisiin. Osana Euroopan unionia Suomi osallistuu yhteisen maahanmuuttoja pakolaispolitiikan luomiseen EU:ssa. Koulutus- ja tutkimusjärjestelmien avaaminen edesauttaa kolmansien maiden kansalaisten sijoittumista meidän yhteiskuntaan ja helpottaa pääsyä Suomen työmarkkinoille. Suomi on allekirjoittanut 29 muun eurooppalaisen maan kanssa Bolognan julistuksen kesäkuussa 1999. Julistus tähtää eurooppalaisen korkeakoulualueen luomiseen vuoteen 2010 mennessä, mutta siinä ei lausuttu julki tavoitetta eri maiden tutkintorakenteiden harmonisoinnista. Suomessa jo aiemmin tehdyt tutkinnon uudistukset tukivat julistuksen tavoitteita niin tutkintorakenteen, opintoviikkojärjestelmän, laadunarviointijärjestelmän kuin kansainvälisen liikkuvuuden lisäämisen osalta. 6

2.2 Strategiassa määritellyt kotimaiset haasteet Strategiassa (Opetusministeriö 23:2001) arvioidaan, että Suomen väestörakenteessa tapahtuvien merkittävien muutoksien vuoksi suomalaisten korkeakoulujen on lisättävä kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä, jotta maamme selviää tulevaisuuden työvoimapulasta esim. sosiaali- ja terveysalalla ja teollisuudessa. Tilastokeskuksen arvioiden mukaan ulkomaalaisten lukumäärä Suomessa kaksinkertaistuu vuodesta 1995 vuoteen 2010 mennessä ollen silloin 130 000. Koulutusjärjestelmän tärkeä tehtävä on tarjota riittävää suomen/ruotsin kielen opetusta ja ammatillista opetusta päivittävää täydennysopetusta maahanmuuttajille ja muille ulkomaalaisille opiskelijoille, joka mahdollistaisi heidän jouhevan siirtymisen kotimaisille työmarkkinoille. Vuonna 2000 maahanmuuttajista 34 prosenttia oli työttömänä ja heistä viidenneksellä on korkea-asteen koulutus ja keskiasteen koulutus 36 prosentilla. 2.3 Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan nykytila 2.3.1 Opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihto Kansainvälinen opiskelijavaihto on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulla. Vuosien 1997-2000 aikana opiskelijavaihto on kasvanut tasaisesti saavuttaen huippunsa 1999 jolloin Suomesta lähti ulkomaille vaihto-opiskelijoita yli 4000 henkeä. Vastaavaa kasvua tapahtui myös ulkomailta Suomeen tulevien keskuudessa siten, että 1997 Suomeen saapui hieman yli 2000 opiskelijaa ja vuonna 2000 heitä oli jo yli 3000. Samana vuonna maamme ammattikorkeakouluissa opiskeli yhteensä 3540 ulkomaalaista opiskelijaa. Suomen opetusministeriön asettamien määrällisten tavoitteiden mukaan 1990-luvun lopussa vähintään 5000 suomalaista yliopisto-opiskelijaa opiskelisi vuosittain ulkomailla. Ulkomailla suoritetut opinnot tulisi lukea täysimääräisinä hyväksi kotimaiseen tutkintoon. Vaihtotavoitteen oli tarkoitus olla vastavuoroinen eli samanaikaisesti tavoitteena oli lisätä ulkomailta tulevien opiskelijoiden määrää. Tavoitteen mukaan 1/3 uusista opiskelijoista suorittaisi vuosittain vaihto-opintojakson (yli 3 kk) ulkomailla. Vuonna 1999 hyväksytyssä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa uudeksi tavoitteeksi asetettiin 6000 yliopisto-opiskelijaa suorittaisi osan tutkinnostaan ulkomailla. Suhdeluku 1/3 uusista opiskelijoista on säilytetty ennallaan. 7

Strategia-muistiossa todetaan, että yli 80 prosenttia suomalaisista korkeakouluopiskelijoista, niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin, suuntaavat vaihto-opiskelukaudeksi Eurooppaan. Suosituimmat kohdemaat ovat Iso-Britannia, Saksa ja Ruotsi. Vuosina 1997-2000 eniten vaihtoon lähti ja tuli opiskelijoita humanistisista tieteistä, kauppatieteistä, teknisistä tieteistä ja yhteiskuntatieteistä edellä kirjatussa järjestyksessä. Vaihtomäärät esim. oikeustieteissä, maatalous- ja metsätieteissä ja lääketieteissä jää kauaksi edellä mainituista tieteenaloista. Yliopistoja on kannustanut aktiiviseen kansainvälistymiseen Opetusministeriön rahoituspolitiikka, jossa tuloksellisuusrahan jako sidottiin opiskelijavaihtomäärään. Tuloksellisuuden aktivointikriteeristä luovuttiin yliopistojen osalta tulossopimuskaudella 2001-2003. Tuloksellisuusindikaattorit päätettiin vaihtaa laatuindikaattoreihin tuloksellisuusrahaa jaettaessa. Suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on luotu yli 300 englanninkielistä opintokokonaisuutta. Tavoitteena on englanninkielisen opetuksen avulla saavuttaa vastavuoroisuuden periaate opiskelijavaihdossa. Tällä hetkellä ulkomaalaisille opiskelijoille on olemassa 10-40 opintoviikon laajuisia kokonaisuuksia. Monille aloille on kehitetty myös englanninkielisiä, tutkintoon johtavia maisteriohjelmia. Opettajien vaihto-ohjelmat eivät ole saavuttaneet toivottua suosiota. Päinvastoin kuin opiskelijapuolella, vaihtosuhde on Suomelle ylijäämäinen so. Suomeen tulee enemmän opettajia vähintään 1 kk mittaiselle jaksolle kuin täältä lähtee ulkomaille. Opettaja- ja tutkijavaihdon kehittämistä hidastaa mm. rahoitusongelmat, apurahojen pienuus sekä opetusvelvollisuus, joka pakottaa turvautumaan kallisiin sijaisjärjestelyihin. Jatkossa pyritään ehkä kehittämään intensiivisiä opintokokonaisuuksia, jolloin ulkomaalaiset opettajat voisivat matkustaa Suomeen lyhyemmäksikin aikaa kuin nykyisin vaadittavan kuukauden ajaksi. 2.3.2 Muita yhteistyömuotoja Suomalaiset yliopistot ovat osallistuneet aktiivisesti EU:n koulutusohjelmien osaprojekteihin, mm. yhteisten opintojaksojen kehittämisestä on tullut tärkeä yhteistyön muoto. Uusia kansainvälisen yhteistyön muotoja ovat ns. kaksoistutkinnot, jossa opiskelija 8

saa tutkintotodistuksen sekä kotimaisesta että ulkomaisesta korkeakoulusta. Yliopistot ovat myös tehneet sopimuksia ns. European Master s ohjelmien luomisesta. Opiskelija saa tällöin vain yhden tutkintotodistuksen, jossa todetaan, että tutkinto täyttää myös ulkomaisen korkeakoulun tutkintovaatimukset. Tällaisiin ohjelmiin on ollut saatavissa tukea EU:n koulutusohjelmista ja jatkossa tämäntyyppiseltä yhteistyöllä on hyvät kasvuennusteet. Etenkin ammattikorkeakoulun puolella ovat yleistyneet ns. franchised-sopimukset, joissa suomalaiset opisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat suorittaa kotimaassa ulkomaiseen master-tason tutkintoon johtavan koulutusohjelman. Useimmiten yhteistyökumppanina on brittiläinen yliopisto. 2.3.3 Tutkijankoulutus- ja tutkimusyhteistyö Suomessa käynnistyi vuonna 1995 tutkijakoulujärjestelmä, joka teki tutkijoiden koulutuksesta ammattimaisempaa ja tehokkaampaa. Vaikka kansainvälisyys on ollut alusta asti tutkijakoulujen kehityksessä keskeisellä sijalla, niin ulkomaisten jatkoopiskelijoiden lukumäärä on kuitenkin pysynyt alhaisena. Vuonna 1999 heitä oli tutkijakoulujen opiskelijoista 311 eli vain 7 prosenttia. Suomen Akatemian laatiman Suomen tieteen tila ja taso kartoituksen mukaan Suomen tutkimusintensiteetti nousi 1990-luvulla OECD-maiden kärkivauhtia. Tutkimuksen lisärahoitusohjelman ansiosta Suomen panostus t&k-toimintaan on maailman huippuluokkaa. Suomessa on panostettu paljon myös tutkijaliikkuvuuteen. Keskeisiä yhteistyömaita tällä saralla ovat USA, Kanada, Kiina, Venäjä, Saksa, Britannia ja Ruotsi. EU:n myötä vaihtovirrat ovat entistä enemmän suuntautuneet eurooppalaisiin maihin. Suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti EU:n puiteohjelmien hankkeisiin. Puiteohjelmien lisäksi t&k-rahoitusta on saatu rakennerahastoista. Edellä mainittujen lisäksi suomalaiset tutkijat toimivat aktiivisesti kansainvälisissä tiedejärjestöissä. Komission ERA aloitteen tavoitteena on kehittää eurooppalainen tutkimusalue, joka saattaa eurooppalaiset tutkimusresurssi tehokkaaseen käyttöön edistäen työllisyyden vähenemistä, kilpailukyvyn ja elämisen laadun parantamista. EU haluaa kuroa umpeen 9

Yhdysvaltojen ja Japanin etumatkan tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. 2.3.4 Johtopäätökset Opiskelijaliikkuvuus. Suomen korkeakoulujen opiskelijavaihto suuntautuu pääasiassa Länsi-Eurooppaan. Määrällisiä opiskelijavaihtotavoitteita ei ole saavutettu ja vastavuoroisuus ei ole tasapainossa so. Suomesta lähtee vaihtoon enemmän kuin tänne tulee muista läntisen Euroopan maista. Venäjälle ja KIE-maihin vaihtoa on vähän ja se on puolestaan Suomelle ylijäämäistä. Tällä hetkellä vaihtoon lähtevien määrä ei näyttäisi olevan kasvussa. Vaihtoa hillitsee pienehköt apurahat, valmistumispaineet ja tietoverkkojen mahdollistama kansainvälinen vuorovaikutus on saattanut osaltaan vähentää tarvetta osallistua vaihto-ohjelmiin. Opettajavaihto. Opettajavaihdon määrällisiä tavoitteita ei ole saavutettu, mutta strategiassa pidetään ratkaisevan tärkeänä vaihtolukujen määrällistä lisäämistä, jotta korkeakouluissa onnistutaan kansainvälisen toimintaympäristön luomisyritykset onnistuvat. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat. Kansainvälistymisponnisteluista huolimatta Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on hyvin vähäinen verrattuna muihin Euroopan maihin, Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointi ja opintojen ohjaukseen täytyy kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Korkeakoulujen täytyy myös miettiä minkälaisia opiskelijoita he tarvitsevat ja voivat ottaa vastaan. Työvoiman tarve. Suomessa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksien lisäämiseen ja heidän sopeuttamiseen Suomen työmarkkinoille. Maahanmuuttajia varten tulee luoda oma työmarkkinoille sijoittumispolitiikkansa. 2.3.5 Tiedotus ja markkinointi CIMO laatii yhteistyössä korkeakoulujen kanssa suomalaisten opetus-, tutkimus- ja harjoittelumahdollisuuksien ja ohjelmien markkinointistrategian, jossa kiinnitetään erityistä 10

huomiota yhteistyön lisäämiseen Venäjän, Keski- ja Itä-Euroopan sekä Aasian maiden kanssa CIMO:n yhteyteen perustetaan elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja viranomaisten toimesta säätiö tai rahasto, joka myöntämällä ulkomaalaisille opiskelijoille apurahoja parantaisi ja loisi uusia edellytyksiä kansainväliselle akateemiselle toiminnalle. 3 YLIOPISTOJEN VENÄJÄ-STRATEGIAT JA -PAINOPISTEALAT Yliopistoilta pyydettiin kuvauksia Venäjä-vahvuuksista siinä tapauksessa, että Venäjää koskevalla opetuksella ja tutkimuksella tai Venäjä-yhteistyöllä on olennainen merkitys yliopiston toimintastrategiassa. 3.1 Helsingin kauppakorkeakoulu ja Venäjän liiketoimintaympäristö Helsingin kauppakorkeakoulu. Venäjä-osaamisen kehittäminen on osa Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälistymisstrategiaa. Venäjän liiketoimintaympäristön tuntemusta kohtaavat sekä akateemiset että kaupalliset haasteet, joilla on yhdentyvässä Euroopassa lisäksi selkeät kansainväliset kytkennät, kuten Itämeren alueen kehitys, EU:n pohjoinen ulottuvuus ja Venäjän mahdollinen WTO-jäsenyys. Vuonna 1998 HKKK vastasi näihin haasteisiin tehostamalla ja syventämällä jo olemassa olevaa aihepiirin taloustieteellistä tuntemustaan ja perusti poikkitieteellisen liiketaloustieteisiin keskittyneen Venäjän ja Baltian keskuksen. Keskuksen tehtävänä on koordinoida, toteuttaa ja kehittää aihepiiriin liittyvää poikkitieteellistä osaamista Helsingin kauppakorkeakoulussa osana Venäjä-osaamisen valtakunnallista kehitystä (esim. Aleksanteri-instituutin hallinnoimat maisterikoulu ja tutkijakoulu). Osaamista profiloidaan suomalaisen aihepiirin näkökulmasta kansainväliselle akateemiselle yhteisölle ja työelämän tarpeisiin. Venäjä-osaamisen kehittämistä jatketaan keskittymällä lähialueiden liiketoimintaskenaarioihin ja strategioihin EU:n laajetessa. Painotuksessa erottuu kolme keskeistä teemaa: Suomen lähialueiden liiketoimintaosaaminen EU:n itälaajenemisen talousvaikutukset ja yrityksen kansainvälistyminen 11

Venäjän raaka-aineet liiketoimintana Kaikki teemat kattavat akateemisen perustutkimuksen ja maisteriopetuksen ml. pro-gradu tutkielmien ja väitöskirjojen tukeminen, soveltavan tutkimuksen sekä liikkeenjohdon koulutuksen. Venäjä-osaamisen kehittämisessä pyritään huomioimaan HKKK:n eri toiminnot ja luomaan synergioita ydinosaamisen ympärille. 3.2 Helsingin yliopisto: Historia, kulttuuri ja monitieteisyys Venäjä-tutkimuksessa Helsingin yliopisto. Helsingin yliopisto on kansainvälistymisstrategiassaan korostanut historiallisen ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden merkitystä Suomen lähialueiden kanssa. Yliopiston tavoitteena on monitieteinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen opetus ja tutkimus. Yliopisto harjoittaa yhteistyötä Venäjän yliopistojen kanssa. Helsingin yliopistossa on Suomessa ainutlaatuiset perinteet Venäjän kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemuksessa ja Venäjää koskevassa tutkimuksessa. Helsingin yliopiston Slaavilainen kirjasto on maailmanlaajuisesti tunnettu laajasta ja laadukkaasta Venäjää koskevasta kirjallisuudestaan ja muusta aineistostaan. Helsingin yliopistossa omaa Venäjää koskevaa Area studies- opetusta järjestää Renvall-instituutti. Helsingin yliopistoon perustettiin 1996 Aleksanteri-instituutti valtakunnalliseksi laitokseksi, jonka tehtävänä on koordinoida Suomessa tapahtuvaa monitieteistä ja poikkitieteellistä Venäjään ja Itä-Eurooppaan liittyvää yliopistollista koulutusta ja tutkimusta. Olennainen osa tehtävää on kanavoida saavutettu tietotaito yhteiskunnalliseen käyttöön. Aleksanteri-instituutti ja Venäjä -yhteistyöverkoston koordinointi ovat yliopiston ja opetusministeriön välisen kauden 2001 2003 tulossopimuksen mukaan valtakunnallisia tehtäviä. Lisäksi instituutin toimintaa rahoitetaan ns. yliopistollisena erityistehtävänä. Instituutti kehittää tutkimustoimintaansa keskittämällä sitä laajojen tutkimushankkeiden ympärille. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä instituutin ulkopuolisten tutkimusyksikköjen kanssa. Verkostoyliopistossa suoritetaan tutkintoja ja opinnäytteitä verkoston jäsenyliopistojen laitoksille. Verkosto koostuu monitieteisistä humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkijakoulusta ja maisterikoulusta. 12

Kehityshankkeet ovat kansallisia tai kansainvälisiä hankkeita, joiden avulla yliopistoissa saavutettu tietotaito saatetaan ympäröivän yhteiskunnan käyttöön Suomessa, Euroopan unionissa ja kohdealueen maissa. Tietopalvelulla kanavoidaan yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja muualla olevaa aihealueeseen liittyvää tietoa yhteiskunnan tarpeisiin. Instituutin tavoitteena on olla alueellaan kansallisesti merkittävin ja kansainvälisesti näkyvä tiede-, asiantuntija- ja koulutusorganisaatio, joka vaikuttaa hankkeillaan Suomen kansallisen strategian kannalta tärkeillä toiminta-alueilla. Tavoitteena on tuottaa yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille lisäarvoa poistamalla päällekkäisyyksiä ja hankkimalla lisäresursseja alan tutkimukseen ja koulutukseen lisäämällä yhteistyötä. Julkishallintoon ja poliittiseen päätöksentekoon instituutti tuottaa Venäjä-asiantuntemusta ja pyrkii kanavoimaan sitä julkishallinnon ja päätöksenteon tarpeisiin. Elinkeinoelämälle, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, instituutti kanavoi yliopistoissa olevaa tietotaitoa. Tiedotusvälineille ja julkiseen keskusteluun instituutti tarjoaa tärkeänä pitämiään teemoja. Instituutti vahvistaa suhdetta eri järjestöihin tarkastelemalla tutkimuksen, opetuksen, esitelmien ja seminaarien kautta aihe-alueensa ilmiöitä. Näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen pyritään erityisesti Euroopan unionin tasolla. 3.3 Joensuun yliopisto: Metsä-, raja- ja lähialueosaaminen sekä Karjala-tutkimus Joensuun yliopisto. Yksi yliopiston painoaloista on reuna- ja raja-alueiden yhteiskunta- ja kulttuurikehitys. Yliopistolla on keskeinen rooli kehitettäessä Joensuuhun raja- ja lähialueosaamisen kansallista ja kansainvälistä keskittymää, jossa yliopiston välitön toiminta-alue ulottuu Luoteis-Venäjälle. Esimerkkeinä Venäjää ja Venäjän Karjalaa koskevasta tutkimuksesta ovat Karjalan tutkimuslaitoksen tutkimushankkeet, joissa on tutkittu niin Suomen kuin Venäjän Karjalan yhteiskunta- ja aluekehitystä (mm. etniset suhteet, raja- ja lähialueiden ja työelämän tutkimus). Monet alan tutkimushankkeet toteutetaan yhteistyössä venäläisten tutkijoiden kanssa. 13

Metsätieteellisessä tiedekunnassa on tehty Karjalan tasavallan metsäsektoria koskevaa metsäekonomista tutkimusta ja toteutettu Venäjän metsätalouden opintokokonaisuus. Metsätieteellinen tiedekunta tekee myös yhteistyötä Petroskoin ja Pietarin metsäakatemian kanssa niissä tarjottavan metsäalan opetuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi. Yliopisto koordinoi raja- ja lähialueosaamisen kokonaisuutta, jota toteutetaan kolmen INTERREG-projektin (osaamisverkosto NEBEX sekä tutkimus- ja koulutusosiot) ja aluekeskusohjelman kautta. Yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa yliopisto toteuttaa IT-alan maisterikoulutusohjelmaa, IMPIT (International Master Programme in Information Technology). Tässä englanninkielisessä koulutusohjelmassa koulutetaan mm. venäläisiä tietotekniikan asiantuntijoiksi. Vastaavaa koulutusyhteistyötä suunnitellaan myös metsätieteissä. 3.4 Lapin yliopisto ja monipuolinen pohjoisuuden tuntemus Venäjä-yhteistyössä Lapin yliopisto. Lapin yliopiston toiminnassa on Venäjä-yhteyksien määrä kasvanut ja toiminta laajentunut koko yliopiston tasolla tapahtuvaksi toiminnaksi, jolle yliopisto on asettanut strategiset painopisteet. Yliopisto koordinoi Venäjä-toimintaansa ja kehittää sen profiilia ulkopuolisia yhteistyötahoja huomioivaksi. Opetusministeriön ja Lapin yliopiston välisessä tulossopimuksessa yliopiston tavoitteeksi on sovittu Venäjä-yhteistyön kehittäminen liittyen yliopiston pohjoisuuden painoalaan. Koordinaation ja profiloitumisen ohella painopisteenä on Venäjään liittyvän koulutuksen organisoiminen, Venäjä-hankkeiden suunnittelu ja hakuneuvonta ja rahoituskanavista tiedottaminen. Yliopistolla on oma Venäjä-rekisterihanke. Yliopiston keskeiset sisältöalueet ovat monitieteiset yhteiskuntatieteitä, oikeustieteitä ja kasvatustieteitä hyödyntävät koulutusohjelmat sekä arktisen alueen monitieteinen osaaminen. Yliopisto on kehittänyt alalle myös englanninkielistä opetusta. North2North- ja FIRST -opiskelijavaihdon ohjelmien yhteistyökorkeakouluja yliopistolla on pohjoisen 14

Luoteis-Venäjän alueella useita, mm. Murmanskin, Arkangelin, Jakutian ja Petroskoin korkeakoulut. Lapin yliopisto koordinoi sosiaalityön lähialueyhteistyöprojektia ja meneillään on laaja Barentsin osaajaverkostohanke. Yliopisto tarjoaa myös venäjän kielen ja kulttuurin opintokokonaisuuksia. 3.5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Pohjoinen ulottuvuus ja eri alojen lähialueprojektit Lappeenrannan teknillinen yliopisto. LTY hyödyntää maantieteellisestä sijainnista ja omista profiilialoista nousevan edun Venäjään liittyvässä tutkimuksessa, koulutuksessa ja kehittämisprojekteissa. Aihealue on keskeinen yliopiston toiminnassa. Lähtökohtina Venäjä-strategiassaan yliopisto mainitsee sijainnin: yhteistyö on helppoa maantieteellisen läheisyyden vuoksi erityisesti Pietarin alueelle ja yliopiston vaikutusalueen elinkeinoelämä ja alueen pk-yritykset lisäävät Venäjälle suuntautuvaa toimintaa. LTY:lla on alojensa opetus- ja tutkimustoiminnassa pitkät perinteet yhteistyöstä venäläisten yliopistojen kanssa; LTY:ssa on jo 1970-luvun alusta harjoitettu Venäjään ja muihin siirtymätalousmaihin liittyvää opetusta ja tutkimusta. LTY:n tekniikan painopistealat ovat keskeisen tärkeitä Venäjän kehittämishankkeissa (energiatekniikka ml. ydinenergiatekniikka, ympäristötekniikka, metsäteollisuus, tieto- ja tietoliikennetekniikka, logistiikka). LTY on harjoittanut pitkäaikaista projektitoimintaa esim. ympäristötekniikassa, kunnossapidossa ja johtamiskoulutuksessa. Venäläisille ja tsekkiläisille opiskelijoille suunnattu M.Sc. Program in Information Technology IMPIT-muuntokoulutusohjelma aloitettiin vuonna 1999. Ohjelma on osoittautunut menestykseksi. Opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita ja valmistuvat nopeasti sekä sijoittuvat pääasiassa suomalaisiin yrityksiin. Toimintansa kehittämisen LTY on linjannut seuraavasti: Pohjoisen ulottuvuuden taloudellinen ja teknologinen tutkimuskeskus on suunnitteilla. LTY:uun perustetaan vuoden 2002 lopulla merkittävä kansainvälinen tutkimusinstituutti. Käynnistyttyään tutkimuskeskus 15

tulee tekemään korkealaatuista tutkimusta keskittyen EU:lle ja Venäjälle tärkeisiin talouden ja teknologian kysymyksiin. LTY on keskeisenä toimijana mukana Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksessa, jonka yhtenä osaamisalana on Venäjä liiketoimintaympäristönä. Osaamiskeskuksen keskeisenä tavoitteena on yhdistää Venäjän liiketoimintaan liittyvä tutkimus, koulutus ja yritysten neuvonta ja palvelu toimivaksi kokonaisuudeksi, joka lisää oleellisesti Kaakkois-Suomen ja koko maan osaamista ja merkitystä Venäjä-liiketoiminnassa. Koulutus- ja tutkimusyhteistyötä lisätään ja vakiinnutetaan erityisesti Pietarin alueen yliopistojen ja yritysten kanssa. Tärkeitä aloja ovat mm. tietotekniikka, liiketoimintaosaaminen ja metsäteollisuuteen liittyvät alat. Mukana yhteistyössä on myös muita alueellisia toimijoita. LTY:n strategisena tavoitteena on ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän merkittävä lisääminen luomalla englanninkielisiä Master-ohjelmia sekä tulevaisuudessa myös suomenkielen opetuksen järjestäminen siten, että ulkomaisia opiskelijoita voidaan ottaa myös suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Sijainnista johtuen venäläiset opiskelijat tulevat todennäköisesti olemaan huomattava osa ulkomaalaisista opiskelijoista. Tällä hetkellä käynnistysvalmiudessa on konetekniikan ohjelma ja suunnitteluvaiheessa mekaanisen metsäteollisuuden ohjelma (yhdessä Joensuun yliopiston kanssa). Jälkimmäisen ohjelman keskeinen kohderyhmä ovat venäläiset opiskelijat. 3.6 Oulun yliopisto: Lähialueyhteistyö, Pohjoinen ulottuvuus ja ympäristö Oulun yliopisto. Oulun yliopisto on aktiivinen toimija lähialueyhteistyössä. Yliopiston ja opetusministeriön välisen tulossopimuksen mukaisesti Oulun yliopisto suuntautuu oman vaikutusalueensa kulttuuri- ja elinkeinoelämän kehittämisen ohella lähialueyhteistyössä Barentsin alueelle ja Luoteis-Venäjälle. Yliopiston neljästä painoalasta (biotekniikka, informaatiotekniikka, pohjoisuus ja ympäristöala) erityisesti pohjoisuus- ja ympäristöpainoaloilla sekä informaatiotekniikassa on tutkimusta, joka toteuttaa pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Yliopistolla on oma pohjoisen ulottuvuuden toimintastrategiansa, jonka mukaan 16

yliopisto tukee EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelman toteuttamista opetuksen ja tutkimuksen sekä sellaisten alueellisten kehittämistehtävien kautta, jotka koskevat koko EU:n rajat ylittävää toimintaa ja ulkosuhteiden hoitoa. Oulun yliopistolla on laaja yhteistyöverkosto Luoteis-Venäjän korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa Karjalan Tasavallassa, Kuolassa ja Arkangelin alueella. Yhteistyösopimukset on allekirjoitettu vuodesta 1992 lähtien 12 venäläisen yliopiston kanssa. Lisäksi on solmittu yhteistyösopimukset kolmen tutkimuslaitoksen kanssa. Yhteistyöyliopistoista mainittakoon Petroskoin valtionyliopisto, Karjalan valtion kasvatustieteellinen yliopisto, Arkangelin valtion teknillinen yliopisto, Pomorin valtion yliopisto ja Petroskoin yliopiston Kostamuksen filiaali. Esimerkiksi Petroskoin yliopiston kanssa solmitun sopimuksen mukaan partneriyliopistot edistävät maiden välistä yhteistyötä mm. etäopetuksen ja opetusteknologioiden kehittämisessä, kasvatustieteissä, ympäristötieteissä ja ympäristöteknologiassa sekä opiskelija- ja tutkijavaihdossa. Esimerkkeinä merkittävistä koulutus- ja kehittämishankkeista voidaan mainita: pohjoiseen infrastruktuuriin keskittynyt Arctic Civil Engineering koulutushanke, vesihuoltoinsinöörikoulutus Murmanskissa, pohjoissuomalaisten yritysten verkostoitumista Venäjälle edistävä hanke, Arkangelin teknologiakylän kehittäminen sekä markkinatietoisuuden lisääminen, ympäristö- ja rakennusalan koulutus- ja yritysyhteistyöhanke. Venäjän kulttuurin ja kielen koulutusprojekti on Interreg III A Karjala ohjelman hanke joka toimii Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä ja toteutetaan yhteistyössä humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Venäläisenä pääyhteistyökumppanina ja Venäjän puoleisena koordinaattorina on Karjalan tasavallan opettajien täydennyskoulutusinstituutti (Karelian Republic Institute of Teachers`Post- Diploma Education) Petroskoista. Hankkeen avulla suunnitellaan kansainvälinen, monitieteinen Venäjän kulttuurin, kielen ja pedagogiikan maisteriohjelma, joka pyritään myöhemmin vakinaistamaan Oulun yliopiston opetustarjontaan. Kansainvälisen maisteriohjelman avulla lisätään Venäjä-osaamista, Venäjän kulttuurin ja kielen tuntemusta Oulun yliopistossa. 17

3.7 Tampereen yliopisto: Yhteiskuntatieteitä ja journalistiikkaa lähialueilla ja Moskovassa Tampereen yliopisto. Tampereen yliopistolla on pitkät perinteet Venäjän ja entisen Neuvostoliiton kanssa tehtävästä yhteistyöstä opetuksen ja tutkimuksen alalla. Ensimmäiset yliopistojen keskiset kahdenväliset sopimukset solmittiin jo 1970-luvulla. Yliopistolla on Venäjää koskevia opintokokonaisuuksia ja kehitteillä englanninkielisiä maisteriohjelmia International School of Social Sciences-yksikkönsä tarjontaan. Meneillään on neuvottelut Plehanov-akatemian kanssa sopimuksesta Joint Degree ohjelmaksi kauppa-tieteiden alalla. Painopistealana on Neuvostoliiton ajoista saakka ollut yhteistyö Moskovan yliopiston journalistiikan tiedekunnan kanssa. 1990-luvun puolella sinne perustettiin erityinen Suomikeskus, joka antoi venäläisopiskelijoille suomen kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan opetusta ja jonka välityksellä myös suomalaiset vaihto-opiskelijat pääsivät tiedekuntaan. Tavoitteena oli yhtäältä ylläpitää suomen kieltä ja kulttuuria koskevaa opetusta Venäjän johtavassa journalistikoulutusyksikössä ja toisaalta rohkaista suomalaisia journalistiikan opiskelijoita niin Tampereella kuin Helsingissä ja Jyväskylässä erikoistumaan Venäjän oloihin. Journalismikoulutuksen ohella yhteistyö käsittää tiedotustutkimuksen, sekä suomalaisten tekemän Venäjän mediaa koskevan tutkimuksen että venäläisten tutkimuksen Suomen viestintäoloista, viime aikoina erityisesti tietoyhteiskunnasta. Moskovan yliopiston lisäksi journalistikoulutuksen yhteistyö on suuntautunut Karjalan suomenkieliseen mediaan. Petroskoin suomenkieliset lehdet ja radio ovat 1980-luvulta lähtien tarjonneet harjoittelupaikkoja TaY:n toimittajakoulutuksen opiskelijoille ja 1990- luvun alusta TaY:n tiedotusopin laitos on tukenut opettajavierailuin myös Petroskoin yliopiston suomen kielen opetusta, johon on rakennettu erikoistumislinjaa toimittajaksi ryhtyville. Tähän yhteistyöhön on tullut mukaan myös Suomen Journalistiliitto, joka on järjestänyt toimituksissa suomen kielen täydennyskoulutusta. Karjalan omakielisen median tilanne on nykyisin niin uhkaava, että sitä varten on TaY:ssa laadittu koulutukseen painottuva pelastamissuunnitelma. 18

Petroskoin yliopiston laitoskohtaiseen tukemiseen on TaY:sta osallistunut tiedotusopin lisäksi politiikan tutkimus ja sosiologia. 3.8 Turun kauppakorkeakoulu: Pan-Eurooppa Instituutti ja Idänkaupan tutkimus Turun kauppakorkeakoulu. Venäjä-osaaminen on tärkeällä sijalla Turun kauppakorkeakoulun strategiassa. Lahjoituksena perustettu Itäkaupan tutkimus- ja koulutusyksikön ja professuuri (kansainvälisen talouden, erityisesti SEV-kaupan professorin virka 1.9.87) on ollut ensimmäinen Suomessa. Strategiassa on todettu pyrkimys edistää toiminnassa erityisesti kansainvälistymistä ja rakentaa ulkomaisille opiskelijoille ja tutkijoille kiinnostava tutkintojen suorituspaikka ja tutkijavierailukohde. Yliopiston perinteisesti hyvät yhteydet ja erityisosaaminen Venäjään, Baltian maihin sekä Itä- ja Kaakkois-Aasiaan hyödynnetään ja niitä käytetään toiminnan laajentamiseen. Venäjään liittyvällä opetuksella ja tutkimuksella on täten keskeinen osa. Venäjä-painotus keskittyy nykyisin Pan-Eurooppa Instituuttiin. Opetushenkilökunta (professori, dosentti, yliassistentti, assistentti) tuottaa seitsemän 5 opintoviikon Venäjään liittyvää opintojaksoa. Henkilökunta on vastannut osaltaan valtakunnallisesta maisteri- ja tohtorikoulutuksesta ja omista tohtoriopiskelijoista kuudella on tekeillä Venäjä-aiheinen väitöskirja. Opiskelijavaihtoa ja tutkimusyhteistyötä on Plehanov Akatemian (Moskova), Pietarin finanssi- ja talousyliopiston, Pietarin valtionyliopiston ja Kaliningradin valtionyliopiston kanssa. Asiantuntijapanos Suomen idänkaupassa ja Venäjän talousuudistuksessa (mm. akateemikko Shatalinin työryhmä ja nyt Venäjän hallituksen talousuudistuksessa) on ollut merkittävä. Yrityksille, viranomaisille ja organisaatioille suunnattu kurssi- ja tutkimustoiminta on ollut laajaa. Suomen Akatemian rahoittaman Venäjä-projektin (1995-97) lisäksi on ollut useita kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusprojekteja. TACISprojekteissa TuKKK on ollut sekä vastuullisena että osallistuvana osapuolena. 3.9 Turun yliopisto: Itämeren alue, verkostot ja Kaliningrad Turun yliopisto. Turun yliopiston Venäjä-vahvuudet ovat osa yliopiston Itämeren alueen yhteistyötä. Yliopisto on viime vuosien ajan kehittänyt määrätietoisesti yhteistyötään 19