KÄYTTÄJÄN, KIINTEISTÖNHOIDON JA SIIVOUKSEN VAIKUTUS SISÄILMAN LAATUUN

KÄYTTÄJÄN, KIINTEISTÖNHOIDON JA SIIVOUKSEN VAIKUTUS SISÄILMAN LAATUUN ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) esko.korhonen@fcg.fi 9.12.2015 Joensuu

Kuntaliitto kuntien asialla

FCG Finnish Consulting Group Oy - palvelut Esko Korhonen 29.10.2015 FCG Koulutus FCG Konsultointi FCG Suunnittelu ja tekniikka FCG International FCG Koulutuspalvelut Avoin koulutus Koulutusoperaattoritoiminta Tilauskoulutus Valmennus Yrityssektorin koulutus ja valmennus Opintomatkat Toimialat Johtaminen ja talous Henkilöstöhallinto Sosiaali- ja terveystoimi Valmennukset ja yritykset Johdon konsultointi Strategiat ja johtaminen Kehitys Toimitilat Rakennusterveyspalvelut Hyvinvointi- ja ICT-palvelut Hyvinvointipalveluiden konsultointi ICT-palvelut Luokitustuotteet (DRG,Rafaela, Rava) Tutkimus Elinkeinokehitys ja tutkimus Alue- ja elinkeinokehitys Tutkimuspalvelut FCG:n toimipaikat Suomessa Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta ja Kotka Pohjois-Suomi Tampere Turku Vaasa IFI Palvelut Kiinteistöt ja talotekniikka Arkkitehtuuri Talotekniikka Rakennetekniikka Rakennuttaminen Rakennusterveyspalvelut Infra- ja aluesuunnittelu Alueidenkäytön konsultointi Geotekniikka Satamat ja vesiväylät Katu-, tie- ja liikennesuunnittelu Maisemasuunnittelu Vesihuolto Laitossuunnittelu Verkosto- ja hulevesisuunnittelu FCGsmart-järjestelmät Ympäristö ja energia Energia- ja ilmastoalan palvelut Jätehuoltopalvelut Kaivannaisalan palvelut Luontoselvityspalvelut Pima-palvelut Riskienhallintapalvelut Pohjavesipalvelut Vaikutusarvioinnit Vesistökunnostuspalvelut Kehityskonsultointi Luonnonvarasektorin kehittäminen Maaseudun kehittäminen Vesihuolto ja sanitaatio Infrastruktuurin kehittäminen Opetus, ICT ja innovaatiot Ennakoiva hanketoiminta Ideasta projektiksi Uudet avaukset ja toimintamallit Yksityisrahoitteiset hankkeet Projektirahoitus ja riskienhallinta Balkanin alueen hanketoiminta Tytäryhtiöt Ruotsi (FCG SIPU) Viro (FCG Invicta) Bulgaria (FCG Povvik) Romania (FCG Romania) Uusi-Seelanti (FCG Anzdec) Serbia (edustusto) Kuntaliitto omistaa FCG:n

FCG:n kotimaan toimipaikat

MITEN KÄYTTÄJÄ VOI VAIKUTTAA SISÄILMAN LAATUUN?

On hyvä tiedostaa, että rakennukseen tulee useita korjaustarpeita elinkaaren aikana!

Tärkeä vaihe Rakennushankkeen vaiheet Kustannukset PROSESSIT? Käyttö Kuka tekee tarveselvityksen? Toteutuuko omistajaohjaus? Hankeohje? Elinkaarilaskelmat! à Tarveselvitysvaiheen ratkaisuilla vaikutamme koko rakennuksen elinkaaren ajan!

Roolijakoa Kunnat ja kuntayhtymät omistavat suuren määrän julkisia rakennuksia (koulut, oppilaitokset, päiväkodit, terveyskeskukset, kirjastot, teatterit ) Kunnissa omistajan edustajana on pääsääntöisesti tilayksikkö (tilakeskus, tilaliikelaitos...) Käyttäjät ovat tiloissa joko sisäisiä tai ulkoisia vuokralaisia. Yksikön johtaja (koulun rehtori tai yksikön johtaja) ei ole omistajan edustaja eikä vastaa kiinteistöön ja tiloihin liittyvistä asioista muutoin kuin vuokrasuhteessa määritellyin ehdoin.

Tarkastuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat tahot 10/2015 Oppilaitosten tarkastusmalli / Hietanen-Peltola M. 10

Roolijakoa jatkuu Omistajalle kuuluu vastuu kiinteistön ja rakennuksen ylläpidosta, hoidosta ja huollosta. oppilaitoksen sisä- ja ulkoalueisiin liittyvät hoito-, huolto- ja korjauspalvelut jätehuollon järjestelyt turvallisuuspalvelut Omistaja vastaa yleensä sekä kiinteistön ylläpitoon liittyvien palveluiden kustannuksista että energioiden kustannuksista. - Energioista sähkön kulutus on nykyisin usein siirretty suoraan käyttäjän vastattavaksi kustannuksellaan. - Siivouksesta ja sen kustannuksista vastaa monesti käyttäjä, vaikkakin siivouksella voidaan vaikuttaa rakennuksen kulumiseen ja mm. sisäilman laatuun ja viihtyvyyteen. Varsinaiset käyttäjäpalvelut, kuten aulapalvelut, vahtimestari-, postitus- yms. palvelut ovat pääsääntöisesti käyttäjän vastuulla. Vuokrasopimuksessa on saatettu sopia tarkemmin vastuunrajoista.

Roolijakoa jatkuu Rakennuksen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä omistajan rooli on keskeinen ja omistajan edustajan mukana olo on välttämätöntä. Suurin osa havaituista ympäristöolosuhteisiin liittyvistä epäkohdista on sellaisia, joihin ainoastaan omistajalla on velvollisuus ja mahdollisuudet puuttua. Rakenteiden kosteus- ja homevauriot Ilmanvaihto Valaistus Lämpöolot Rakennusmateriaaliemissiot jne.

Käyttäjän rooli Huolehdi, että tiloja käytetään alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti. - Henkilömäärät on oikein mitoitetut Pidä tilat siivottavassa kunnossa, äläkä kerää tilaan liikaa tavaroita/kalusteita, jotka haittaavat siivouksen toteutumista. Pölyn vähentämiseksi säilytä tavarat ja paperit kansioissa ja ovellisessa kaapissa. Muista pitää tasopinnat vapaina siivouksen helpottamiseksi. Käytä huonetilan säätimiä ja termostaatteja ohjeiden mukaisesti. Tee vikailmoitus, jos ne eivät toimi tai pyydä käytönopastusta. Mikäli havaitset poikkeavaa hajua tiloissa, niin ilmoita niistä esimiehesi kautta kootusti vikailmoituksella huoltoon. Tarkista ensin, ettei tiloissa ole kuivuneita lattiakaivoja tai vesilukkoja. Jos outo haju ei lähde siivouksella ja tuuletuksella, niin ota yhteys huoltoon. Tampereen tilakeskusohje

Käyttäjän rooli Mikäli havaitset kosteusvauriojälkiä tiloissa, niin ilmoita niistä esimiehesi kautta kootusti vikailmoituksella huoltoon. Tarkkaile, vaihtuuko ilma eli toimiiko ilmanvaihto. Mikäli havaitset ongelmia, niin ota yhteys huoltomieheen. Ilmanvaihdon toimintaa havainnoidessa tarkista, että tilassa on se määrä ihmisiä, jolle ilmanvaihto on suunniteltu. A4 -testi Tarkkaile, onko sisälämpötila tavoitetasossa 21-22 astetta. Työteho kärsii, jos lämpötila nousee liian korkeaksi. Kuitenkin kesällä sisälämpötila saattaa, varsinkin sellaisissa kohteissa missä ei ole jäähdytystä, nousta 26 asteeseen. Siksi helteellä ja auringonpaisteella estät lisälämpökuormaa sulkemalla sälekaihtimet/verhot ja sammuttamalla turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet. Tarvittaessa käytä pöytätuuletinta. Pakkasilla sisäilman kuivuus herkistää limakalvoja ns. terveissäkin taloissa. Tampereen tilakeskusohje

Käyttäjän rooli Huonekasvit voivat aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita ihmisille ja niiden hoitamaton tai liian tehokkaasti hoidettu multa voi toimia mikrobien kasvualustana. Mikäli tiloissa on huonekasveja, niiden tulisi olla sisäilmaystävällisiä ja niiden hoidon säännöllistä. Sisustusesineet, varsinkin kotoa, mökiltä tai muualta tuodut voivat olla myös oireiden aiheuttajana. Sohviin ja nojatuoleihin voi jäädä esimerkiksi hyvinkin allergisoivaa eläinhilsettä tai mikrobeja vaurioituneesta rakennuksesta. Kotitekstiilit eivät myöskään yleensä ole palvelurakennuksiin soveltuvia heikon paloturvallisuutensa vuoksi. Sisäilmahaittaa epäillessäsi tee vikailmoitus kootusti esimiehesi kautta isännöitsijälle. à käyttäjän tehtävä on ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista eteenpäin sovitun menettelyn mukaisesti! à on hoksattava! Tampereen tilakeskusohje

Haittailmoitus Jäntevöittää toimintaa Yksilöi ongelman Dokumentoi asian Oltava sähköisessä muodossa ja helposti käytettävissä Johtaa jatkotoimiin 10.12.2015 Page 17

Käyttäjän tehtävät ja vastuut sisäilmaongelmatilanteissa Lähde SYK Oy 2015

Homeettomaksi siivous http://www.hometalkoot.fi/talkootiedot/talkoissa-nikkaroitua.html

Yleisohjeet irtaimiston ja tilojen homepuhdistuksesta

KIINTEISTÖNHOIDON MERKITYS SISÄILMAN LAATUUN

Kunnan palveluverkkojen kehittäminen ydinongelma Esko Korhonen 29.10.2015 Toimitilat Palvelut Tasapaino?

Ylläpidon kehittämisen tiekartta Henkilöstöohjelma Omistajaohjaus

Ylläpitotoiminta kuntoon, ennakoimalla ehkäisyyn Valitettavan yleinen tapa kunnissa! Elinkaarimallissa CIBSE 2000

Käsitteitä Kiinteistöliiketoiminnan sanasto 2001

Yksinkertaistettu käsitteistö

Ylläpidon nykytila ja kehittäminen Kannattavan kiinteistönpidon perustan luominen: Rakennuskannan haltuunotto (määrä, arvo, kunto, käyttötarve, dokumentaatio yms. ajan tasalle) Rakennuskannan kuntoarviointi ajan tasalle Kiinteistöohjelma, toimitilaohjelma, salkutus ja pitkän tähtäimen investointisuunnitelma Rakennuskanta vastaamaan palvelutarvetta à talous kestävälle pohjalle Ylläpitotoiminnan perustan luominen: PTS:t ja salkkukohtaiset ylläpitostrategiat käyttöön (säilytettävissä rakennuksissa ennaltaehkäisevä toimintatapa) Energioiden mittarointi ja seurantatulosten analysointi + seurantaohjelma hälytysrajoineen

Ylläpitotoiminnan perustan luominen, jatkoa Sisäilmastotieto ajan tasalle, tarvittaessa esim. kyselykartoitus koko rakennuskannan käyttäjille Huoltokirja tai vastaava käyttöön ja huolto-ohjelman vuosikello kuntoon Kiinteistönhoidon ja siivouksen mitoitus à oikea resursointi Rakennusten ja tilojen hoidettavuus kuntoon Riskien arviointi ja varautuminen Laatumittaukset ja tyytyväisyystutkimukset Tiedotuskanavat ja käyttäjien opastus ja neuvonta kuntoon Oman väen motivointi ja koulutus Rahoituksen turvaaminen/kilpailutus/hankinnat Tilanneanalyysi ja kehittäminen: Ylläpidon nykytilanteen analyysi ja kehittämissuunnitelma Energiansäästöinvestoinnit (esim. ESCOt)

Tilanneanalyysi ja kehittäminen jatkuu Energiansäästötoimenpiteet ja sisäilmatoimintamallit (käyttöja käyttäjäohjeet, säädöt) ICT:n hyödyntäminen Tilankäytön tehostaminen Opastus, neuvonta ja kannustus Vertaistuki Koulutus Analyysi Nykytila Tahtotila

Nykytilanne Rakennuskannassa korjausvelkaa 30-50 miljardia euroa (Roti 2013) Kunnilla korjausvelkaa 5-6 miljardia Noin 750 000 suomalaista euroa altistuu päivittäin kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille (TrV 2013) Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttavat vuodessa 450 miljoonan euron kustannukset (TrV 2013)

2.12.2015

Kosteus- ja homevaurioiden yleisimmät syyt Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) Suuri osa rakennuskannasta 1960-1980-luvulta: Alttiimpia kosteus- ja homevaurioille (riskirakenteet) Joka tapauksessa peruskorjausiässä, rakennusosat ovat kuluneet Ennakoivat korjaustoimenpiteet puuttuvat pitäisi korjata ajoissa Kunnossapidon laiminlyönnit, huollon resurssien ja osaamisen puute Rahan, tiedon ja vastuun puute Myös rakennus- ja suunnitteluvirheistä sekä huolimattomasta rakennuksen käytöstä johtuvia sisäilmaongelmia esiintyy

Tyypillisimpiä sisäilmaongelmia aiheuttavia tekijöitä rakennuksissa Puutteellinen ilmanvaihto (yleisin) Mikrobiologiset tekijät, homeet, bakteerit, hiivat Lämpöolot ja veto Hiukkaset (pienhiukkaset sisältä ja ulkoa, pölyt, asbesti) Kemialliset tekijät (VOCyhdisteet, hiilidioksidi, häkä, formaldehydi, styreeni, ammoniakki, kreosootti yms.) Tupakansavu (vähentynyt) Allergeenit (eläinpöly, huonekasvit, siitepöly) Säteily (radon) Melu, tärinä, valaistus Siivouksen ja kiinteistönhoidon puute ja huono laatu Mistä kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat aiheutuneet? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Usein Joskus Ei koskaan Hometalkoot raportti 2011 = Voi ehkäistä hoidolla ja huollolla

Eri aikakausilla on omat tyypilliset riskitekijänsä www.hometalkoot.fi

Koska on järkevää korjata esim. koulua? Kun on pikkuvikoja? n. 1 000-5 000 Kun rakenne on kohta vaurioitumassa? 50 /m 2 n. 100 000 200 000 Kun rakenne on vaurioitunut? 150-300 /m 2 250 000 1 000 000 Vai vasta, kun on pakko? 2500 3 000 /m 2 n. 7,5-10 milj. Sisäilmaongelmia esiintyy näissä! Sisäilmaongelmia esiintyy näissä!

Miten ehkäiset kosteusvauriot? Tarkasta vesikatto vuosittain esimerkiksi alakautta sateella Tarkasta katon ja läpivientien kunto ja puhdista kattokaivot ja kourut Ohjaa katon sadevedet kaivoon tai kouruilla kauas talosta Tarkasta vuosittain, etteivät salaojat padota Pidä tuuletusventtiilit auki rossipohjaan (vähän myös talvella) Pidä seinustat puhtaina ja kuivina sekä maanpinnan kallistukset riittävinä Tarkista, että vesimittari ei pyöri itsekseen Tarkasta kaikkien vesilaitteiden liitoskohdat vuosittain Tarkasta pesutilojen nurkkasaumat ja lattiakaivot vuosittain Tutkituta vanhat putket (yli 35 v.) Ole vastuullinen ja hoksaa!

D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto

Ilmanvaihdon ja siivouksen yhteys hengityselinaltistukseen Ilmanvaihdon vaikutus Siivouksen vaikutus Lähde: http://www.hiukkastieto.fi/node/59

Suodatinten erotusasteet Huom! Käyrästö on samanlainen kuin keuhkodepositiossa!

40 Tuloilmakoneen kosteus

Ilmanvaihdon ongelmakohtia

Tuloilmakoneen ongelmia 1 2 3 4 Tyypillisiä ongelmia tuloilmakoneessa: 1. kosteus, 2. ja 3. vaihdon viivästyminen, 4. ohivuoto

Missä vaiheessa nämä olisi pitänyt havaita?

44 Likainen tuloilmakanava

45 puhdistettu puhdistamaton

46 (Kuidut) Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus kannattaa!

Puhdistamaton kattosäle

Miten ehkäiset ilmanvaihdon sisäilmaongelmia? Vaihda iv-koneen suodattimet säännöllisesti Pidä kone ja kanavistot puhtaana, tarkkaile likaantumista Tarkasta ja puhdista myös tuloilmakammio Kuvauta kanavat, yllätyksiä tiedossa Tarkistuta ilmanvaihdon tulo-poistosuhde (paine-ero tuo vuotoilmaa) Tarkasta, että alapohjasta ei virtaa ilmaa sisään Optimoi ilmanvaihdon käyntiajat, huomioi likaisten tilojen poistot Estä kosteuden pääsy tuloilmakammioon Tarkkaile jäähdytysjärjestelmiä ja huolehdi niiden puhdistamisesta Muista kaikkien järjestelmien säännöllinen huolto! Käyttäjän A4 -testi

Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 117 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje: Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa siitä, että sellaiselle rakennukselle, jota käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn tai rakennusta varten tarvittavan rakennuspaikan tai tontin tekniseen hoitoon tai kunnossapitoon, laaditaan käyttö- ja huolto-ohje. Käyttö- ja huolto-ohje on laadittava myös rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä silloin, kun toimenpide edellyttää rakennuslupaa. Käyttö- ja huolto-ohjetta ei kuitenkaan tarvitse laatia tilapäiselle eikä määräaikaiselle rakennukselle, sellaiselle loma- tai virkistyskäyttöön tarkoitetulle rakennukselle, jota ei käytetä ympärivuotisesti, eikä tuotanto- ja varastorakennukselle, jossa ei pysyvästi työskennellä. Käyttö- ja huolto-ohjeen tulee sisältää rakennuksen käyttötarkoitus ja rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen ja sen rakennusosien ja laitteiden suunniteltu käyttöikä huomioon ottaen tarvittavat tiedot rakennuksen asianmukaista käyttöä ja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten.

Kuntapäättäjän haasteita Hoidammeko ja huollammeko rakennuksia oikein? Sairastutaanko meillä sisäilmasta? Mitä teemme tyhjilleen jääneille rakennuksille? Miten saataisiin korjaukset onnistumaan kerralla? Miten tämä vaikuttaa mielikuvaan kunnastamme? Mitkä korjaukset ovat kiireellisimpiä? Mistä rahat korjaushankkeisiin? Kuinka vastaamme kuntalaisten huoleen ja vaatimuksiin? Kuinka jatkuvista ongelmista ja korjausvelasta päästään eroon, jotta meillä voidaan työskennellä, asua, opiskella ja hoitaa ihmisiä terveissä taloissa? 10.12.2015

Kunnalla on laaja vastuu kiinteistöjensä kunnosta ja niiden olosuhteista Maankäyttö- ja rakennuslain 166 edellyttää, että rakennuksen ympäristöineen on täytettävä terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Kunnan vastuuta kiinteistöistään säätelevät myös: Työnantajan vastuu ja opetuksen ym. toiminnan järjestäjän vastuu Terveydensuojelun ja rakennusvalvonnan viranomaisvastuu Rakennuksen turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaa aina omistaja. 10.12.2015

Lue lisää! Talkoissa laadittuja selvityksiä ja oppaita on vapaasti saatavilla talkoiden sivustolla www.hometalkoot.fi mm. Selvitys kuntien korjaushankkeiden riskitekijöistä Työkalu korjaushankkeiden seurantaan ja arviointiin (KAS) Päättäjän homeopas 10.12.2015

Lopuksi Ylläpitotoiminnalla on keskeinen merkitys rakennusten kunnossa pysymiselle ja sisäilmaongelmien ehkäisylle Ohjelmoitu hoito, säännöllinen huolto ja ajoissa tehdyt korjaukset säästävät aikaa ja kustannuksia Rakennukset teknistyvät ja tulevat yhä vaativammiksi hoitaa Huoltovastaava: pidä yllä tietojasi ja taitojasi kouluttautumalla Siitä huolimatta mikään tekniikka ei syrjäytä omin silmin tehtävää havainnointia (herätys myös käyttäjä, hoksaa ongelmia!) Omistaja ja huoltovastaava: tunne rakennuksesi Sisäilmaongelmien ehkäisyssä on lopulta kyse yksinkertaisista perustehtävistä Keskity olennaiseen ja muista vastuullisuus Ylläpitotoiminnan arvostus tulee kasvamaan!

SIIVOUKSEN MERKITYS SISÄILMAN LAATUUN

Ulkoa tuleva kuormitus merkittävä! Korostaa rakennuksen tiiveyden, ilmanvaihdon ja siivouksen roolia. Sisäilman kuormitus

Tyypillisimpiä sisäilmaongelmia aiheuttavia tekijöitä rakennuksissa Puutteellinen ilmanvaihto (yleisin) Mikrobiologiset tekijät, homeet, bakteerit, hiivat Lämpöolot ja veto Hiukkaset (pienhiukkaset sisältä ja ulkoa, pölyt, asbesti) Kemialliset tekijät (VOCyhdisteet, hiilidioksidi, häkä, formaldehydi, styreeni, ammoniakki, kreosootti yms.) Tupakansavu (vähentynyt) Allergeenit (eläinpöly, huonekasvit, siitepöly) Säteily (radon) Melu, tärinä, valaistus Siivouksen ja kiinteistönhoidon puute ja huono laatu Mistä kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat aiheutuneet? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Usein Joskus Ei koskaan Hometalkoot raportti 2011 = Siivouksella mahdollisuus vaikuttaa

Mitä hiukkaset ovat? Hiukkasia on kaikkialla ilmassa ja pinnoilla Primäärihiukkaset vs. sekundäärihiukkaset Ilmassa leijuvien hiukkasten koot vaihtelevat välillä n. 1 nm 100 µm (1 mm = 1000 µm = 1000000 nm) Hiukkasten koot, muodot, lukumäärät ja koostumukset vaihtelevat suuresti Lähteinä mm. liikenne, energiantuotanto, teollisuus, kaukokulkeuma ja luonto (bioaerosolit) Hiukkaset ovat merkittävä osa ihmisen elinympäristöön, ihmiseen ja ihmisen terveyteen vaikuttavista tekijöistä

Ihmisen toiminnot ja muut hiukkaslähteet Ruoan laitto (erityisesti rasvaiset ruoat) Tupakointi Kynttilöiden poltto Liikkuminen/työskentely Toimistokoneiden käyttö Kasvit, eläimet, kosteusvauriot Rakennusmateriaalit (kuidut, vocit) Hiukkasten ulko-sisäsiirtymä merkittävä SIIVOUS! à lisää leijuvien hiukkasten määrää lyhytaikaisesti, mutta vähentää pitkäaikaisesti

Hiukkasten poistuminen ilmasta DEPOSITIO = Hiukkasten poistuminen ilmasta tarttumalla johonkin pintaan Tehokkainta alle 1 µm:n hiukkasille Tapahtuu kaikkiin pintoihin, myös seiniin ja kattoihin Tarttuminen tehokasta pinnan virtausmekaanisen rajakerroksen vuoksi GRAVITAATIO à SEDIMENTAATIO (kerrostuminen) = Laskeutuminen maan vetovoiman vaikutuksesta Tehokkainta yli 1 µm:n hiukkasille 1 µm:n hiukkanen 16 tuntia/2 m, 10 µm:n hiukkanen 11 min/2 m

Hiukkasten laskeuma tasopinnoille Pölyn lisäys noin 0,25 %/viikko Huom. Pitkäaikaistutkimuksia pölyn laskeumasta ei ole!

Käytön vaikutus ilman hiukkaspitoisuuteen ß Työpäivä à

Hiukkasista muodostuu pölypesä Käytävän kaapin alta paljastunut aarre

Hiukkasten käyttäytyminen vrt. CO2 PM10 < 0,5 µm > 5 µm CO 2

Käytännön merkitys Ulkoilmasta tulee aina sisäilmaan hiukkasia = alipaine Tilojen käyttö aiheuttaa aina sisäilman hiukkaspitoisuuksien lisääntymisen Mitä suurempi käyttö (ihmisten ja toimintojen määrä) sitä suurempi hiukkasmäärä Jos tilojen käyttö on jatkuvaa ja tehokasta, hiukkaset eivät ehdi laskeutumaan Huomioi siivouksen ajoitus ja taajuus Imuriin HEPA-suodatin, (>99,97 % >0,3 µm:n hiukkasista) High Efficiency Particulate Air filter Puhdista tai vaihda ilmanvaihdon suodattimet

Hiukkaslaskeuma pinnoille, hygicult Ikkunalaudoilla suuremmat mikrobimäärät kuin kaapin päällä (2 viikon laskeuma)

Hiukkaslaskeuma pinnoille, atp Ikkunalaudoilla myös yleensä suurempi orgaaninen kuorma kuin hyllyn päällä (2 viikon laskeuma)

Käytännön merkitys Pintojen (ja ilman) hiukkasmäärät kasvavat jatkuvasti ellei niitä SIIVOUKSELLA poisteta Hiukkaslaskeumassa aina mukana myös mikrobeja ja muuta orgaanista kuormaa Yläpinnat (ja ikkunalaudat) puhdistettava nykyistä useammin Yläpölyjen poisto kerran vuodessa ei riitä Tarve olisi noin 2-3 kk:n välein, jolloin pintapölypitoisuus on karkeasti noin 2-3%

Laadun kohtaanto-ongelma 69 Tilaajan tavoite Tuotteistuksella tasapainotusta Tuottajan palvelu à Näkemysero (vähintään/enintään)!

Laadun osa-alueet Tilaajan näkökulma Käyttäjän kokemus Mittaukset, analyysit jne. Kyselyt, haastattelut jne. Lähde: Grönroos 1990

Laadunseurantamenetelmät Visuaalinen arviointi myös kuvaparitulkinta Objektiiviset menetelmät: pintapölyn mittalaite (pinnan pölyisyys) askelvarmuuden mittalaite (lattiapäällysteen liukkaus) kiiltoasteen mittalaite (pinnan valon heijastus) luminometri (orgaanisen lian määrä) Hygicult-testi (mikrobien määrä) Mycometer-testi (mikrobien määrä) uv-lamppu (pintapuhtaus) kamera (dokumentointi) jne. Kyselyt ja haastattelut

Laadunseurantamenetelmät

Laadun muuttuminen Ylläpitosiivouksella siivouksen laatu vähitellen alenee à perussiivous à peruskorjaus (pintojen uusiminen). Tutkimustuloksia ei ole perussiivousten välisen laadun muuttumisesta. Kuva on kokemusperäinen oletus.

Uusi laatumalli Käyttäjän kokema laatu Tilaajan kokema ja mittaama kokonaislaatu Rakennuksen kunto Toiminnallinen laatu Tekninen laatu Tuotettu kokonaislaatu Palveluntuottajan omavalvonnan laatu Huom. Rakennuksen kunto E. Korhonen 2011

Laadun monijakoisuus Mittaus heti siivouksen jälkeen: kuvaa siivouksen onnistumista Mittaus juuri ennen siivousta: kuvaa ihmisten terveyden kannalta pahinta tilannetta kertoo, onko siivoustiheys riittävä Asiakastyytyväisyyskyselyt ja haastattelut ongelmallisia (kuka tekee?): mitä vaihetta vastaaja arvioi toiminnallisuus vahvasti mukana haastattelussa vieraskoreus riittävän suuri otos asiakastyytyväisyys vs. tekninen laatu Siivouksen laatu ei ole lopputulos vaan jatkumo!

Mitä kannattaa seurata Laadun seuranta valitaan tilan ja toiminnan mukaan puhdas tila ßà varasto (teollinen tila) Seuranta ei ole itsetarkoitus (kumppanuus) laboratoriotestit ßà pullakahvit/keskustelu Työajan käyttö (kellokortti) Reklamaatioiden hoito (vasteajat) Perussiivoukset (tehdäänkö ja miten) Ikkunanpesut (tehdäänkö ja miten) => toteutuuko koettu kokonaislaatu

Voiko laatua hallita? Laatuun vaikuttavat monet tekijät vrt. laadun muodostuminen kilpailutilanne kannattavuus työvoima reklamaatiokierre => palojen sammutus asenneilmasto jne. Laatua on kuitenkin seurattava ja mitattava (myös oman tuotannon), jotta sitä voi hallita! Sillä oikein toteutettu, laadukas siivous on merkittävä tekijä, jolla sisäilman hyvää laatua voidaan kestävästi pitää yllä ja parantaa!

Työtilojen siivoussaneeraus Kalusteiden vaihto ja perusteellinen siivous

Siivoussaneerauksen ja perusteellisen siivouksen käytännön merkitys Huoneen perusteellinen siivous vähentää lyhytaikaisesti ilman hiukkasten määriä enemmän kuin kalusteiden vaihto (hiukkasnielut!) Huone kannattaa aina siivota perusteellisesti, jos epäillään sisäilman heikkoa laatua ja tehtävä aina korjaustöiden jälkeen (myös kalusteet) Perusteellinen siivous ennen sisäilmapuhdistimia Pitkäaikaisesti siivoussaneeraus kannattaa Perusteellisen siivouksen pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tutkimustietoa, mutta arvio on noin 2-3 kk, jonka jälkeen siivous tulisi uusia https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/36586

Siivouksen ja sisäilman yhteys Ilmanvaihdon vaikutus Siivouksen vaikutus Lähde: http://www.hiukkastieto.fi/node/59

Hiukkastase Puhdistin Huom! Deposoituneiden hiukkasten määrää voidaan vähentää vain siivouksella!

Ohjeet; rakennussiivous, toimistosiivous jne.

Homeettomaksi siivous http://www.hometalkoot.fi/talkootiedot/talkoissa-nikkaroitua.html

Kiitos! esko.korhonen@fcg.fi Puh. 050 361 1781