vesihuollon avoin automaatio, hankesuunnitelma 30.11.2009sivu 1 (10) Infoa Vesi ja Viemärilaitosyhdistyksen kehittämisrahaston tukemasta hankkeesta vesihuollon avoin automaatio Sisällysluettelo sivu 2. Hankesuunnitelma vesihuollon avoin automaatio... 1 2.1 Projektiryhmä... 1 2.2 Tähän mennessä avoimen automaation osalta on tapahtunut... 2 2.3 Vesilaitosten yhteistoiminnan tukeminen avoimen valvomo-ohjelman kehittämisessä... 4 2.4 Avoimen automaation kehitys ja määritys kenttäkohteiden vakioprosesseille... 7 2. Hankesuunnitelma vesihuollon avoin automaatio 2.1 Projektiryhmä Pekka Salo-oja; Meri-Lapin Vesi Oy:n käyttöpäällikkö (sähkö-, automaatio- ja ITasiat) vuodesta 2000 alkaen. Pekka tuntee vesihuollon prosessit. Pekka on ollut toteuttamassa vesihuollon valvomoita ja paikallisautomaatiota Meri-Lapin Vesi Oy:n kohteiden lisäksi Kemin kaupungin vesi- ja viemärilaitoksella 80- ja 90-luvuilla. Jorma Bärling; Kokkolan Veden laitosmestari (sähkö-, automaatio- ja IT-asiat) vuodesta 2006 alkaen. Jorma on toiminut 80- ja 90-luvuilla merkittävän suomalaisen vesihuollon automaatiourakoitsijan teknisenä johtajana ja projektipäällikkönä. Jorma on ollut henkilökohtaisesti toteuttamassa useita vesihuollon kaukovalvontajärjestelmiä sekä paikallisautomaatiototeutuksia. Jorma on tällä hetkellä työkeikalla ulkomailla, liittyy projektiin vuoden 2009 lopulla. Ate Perkkiö; Oulun Veden järjestelmäasiantuntija (sähkö-, automaatio- ja IT-asiat) vuodesta 1996 alkaen, osallistuu hankkeeseen oman yrityksen kautta. Ate on toiminut aiemmin mm. Are Oy:llä, Siemens Oy:llä, Raision Yhtymällä prosessiteollisuuden automaatiohankkeiden parissa suunnittelijana ja käyttöönottajana vv. 1986-1994. Ate on toteuttanut laitosten automaatio- ja sovellussuunnittelua, automaatio- ja tietojärjestelmien kehittämistä, projektien toimitusvalvontaa sekä automaation, instrumentoinnin ja sähköistyksen ylläpitoa. Jouko Vilmi; oma automaatioalan insinööritoimisto on perustettu vuonna 1986, 90- luvun alusta lähtien keskittynyt pelkästään vesihuollon automaation suunnitteluun ja vesihuollon kehittämiseen tietotekniikan mahdollistamin keinoin. Yksittäisiä kaukovalvontasuunnitelmia on tehtynä yli 70 kappaletta. Yksittäisten vesihuoltoprosessien automaatiosuunnitelmia on tehtynä tuhansia.
vesihuollon avoin automaatio, hankesuunnitelma 30.11.2009sivu 2 (10) 2.2 Tähän mennessä avoimen automaation osalta on tapahtunut Vuosi 1998 Meri-Lapin Vesi Oy:n useita vuosia kestänyt rakentaminen alkoi. Kemin vesilaitoksen käyttöpäällikkö Pekka Salo-oja ja Jouko Vilmi suunnittelivat ja hankkivat kaikki sähkö- ja automaatiojärjestelmät laajaan Kemin ja Tornion kaupunkien omistamaan tukkuvesiyhtiöön. Meri-Lapin Vesi Oy:n henkilöstö (= kolme automaatioinsinööriä) on huoltanut ja ylläpitänyt kaikkia sähkö-, automaatio- ja IT-järjestelmiä alusta pitäen omin voimin. Vuodet 2000-2002 Oulun Veden Hintan pintavesilaitoksen prosessin saneerauksen prosessi- ja automaatiosuunnittelu sekä sovellusohjelmointi toteutettiin vesilaitoksen omana työnä. Vuosi 2001 Syksy 2006 Oulun Veden kuusi vuotta kestänyt laaja verkostoautomaatioprojekti alkoi. Järjestelmän ylläpito ja huolto on hoidettu riippumatta alkuperäisestä urakoitsijasta. Järjestelmä käsittää n. 300 kenttäkohdetta ja 12 valvomoyhteyttä. Jouko Vilmi ja Ate Perkkiö vertailivat automaation valvomo-ohjelmistoja tavoitteena löytää avoimempi järjestelmä vesihuollon sovelluksiin. Taustalla oli yhteinen huoli siitä, että vesihuollon automaation kehitys ei ole edennyt muun teknisen kehityksen mukana. Marraskuu 2006; Akaan kaupungin teknisen johtajan Jukka Suomisen pyynnöstä Jouko Vilmi laati vesihuollon kaukovalvonnan valvomo-ohjelmasta tarjouspyynnön. Tarjouskysely lähetettiin kaikille tiedossa olleille alan urakoitsijoille, maahantuojille ja ohjelmistokehittäjille. Suoritettiin pelkän valvomolisenssin kilpailuttaminen, tärkein valintaperuste oli avoimuus. Vuosi 2007 Tammikuu 2007; Akaan kaupungin vesihuollon (Toijala, Viiala ja Kylmäkoski) kaukovalvonta oli urakkalaskennassa. Vaatimuksena toteuttaa kaukovalvonta avoimella ohjelmalla. Avoimesta valvomo-ohjelmasta johtuen pystyttiin toteuttamaan kolmen eri laitemerkin kaukovalvonta, kustannussäästö oli merkittävä. Lähtötilanteessa oli tiedossa, että ao. ohjelmalla ei oltu tehty vesihuollon sovellutuksia Suomessa. Urakka on valmistunut syksyllä 2008. Helmikuu 2007; Pornaisten ja Mäntsälän Veden avoimet kaukovalvonnat olivat urakkalaskennassa. Tässä vaiheessa tarjoukset saatiin vain yhdeltä urakoitsijalta. Urakat ovat valmistuneet keväällä ja kesällä 2008. Maaliskuu 2007; Raahen Vesi Oy:n (= Raahen ja Pattijoen kuntaliitos) avoin kaukovalvonta oli urakkalaskennassa. Tässä vaiheessa avoimuus saavutti jo laajemman jalansijan, tarjoajia oli jo viisi alan yritystä. Urakka valmistuu syksyllä 2009. Maaliskuu 2007; Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:lle tuli sama avoin valvomoohjelma siksi, että vain sitä tuotetta tarjottiin. Urakka on valmistunut keväällä 2008.
vesihuollon avoin automaatio, hankesuunnitelma 30.11.2009sivu 3 (10) Vuosi 2008 Kevät 2008; ensimmäisistä avoimella ohjelmalla tehtävistä hankkeista alettiin saada käyttökokemuksia. Osa urakoitsijoista koki avoimen valvomo-ohjelman itsensä pahimmaksi kilpailijaksi, eli valvomototeutuksessa keskityttiin ongelmien keksimiseen, ei hyvään lopputulokseen. Useissa eri urakoissa keskityttiin löytämään monopoliratkaisun tapaisia asioita, eli tarkoituksena sitoa tuleva ylläpito itselle. Maaliskuu 2008; Nokian vesihuoltolaitoksen automaatiouudistuksessa alunperin tavoitteena oli kilpailuttaa valvomon sovellutusohjelmoija, mutta alan urakoitsijoiden nihkeä suhtautuminen avoimuuteen muutti tilanteen. Nokian vesihuoltolaitos päätti tehdä valvomon omana työnä. Automaatiouudistus sekä valvomon vaihto valmistuivat tammikuussa 2009. Huhtikuu 2008; Kemijärven kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen avoin kaukovalvonta oli urakkalaskennassa. Urakka valmistuu syksyllä 2011. Toukokuu 2008; Limingan Vesihuolto Oy:n avoin kaukovalvonta oli urakkalaskennassa. Urakka valmistuu syksyllä 2009. Kesä 2008; saatiin lisää käyttökokemuksia avoimesta valvomohankkeista; usean valmistajan ja urakoitsijan osaaminen yleisestä avoimesta tiedonsiirrosta osoittautui puutteelliseksi. Syyskuu 2008; Ate Perkkiö otti alustavasti yhteyttä Vacon Oyj:in. Keskustelussa käytiin läpi älykkäät taajuusmuuttajainnovaatiot vesihuollolle. Marraskuu 2008; Kokkolan Vesi / Kälviän viemärilaitoksen kaukovalvonnan uusinta avoimella järjestelmällä toteutettiin paikallisen ohjelmistotalon työnä. Hankkeesta tuli Nokian jälkeen toinen aidosti avoin järjestelmä. Vuosi 2009 Helmikuu 2009; vesihuollon avoin automaatiohankkeen ensimmäiset keskustelut; Raahen Vesi Oy, Limingan Vesihuolto Oy, Oulun Vesi, Vihannin Vesi Oy, Kokkolan Vesi, Akaan Vesi, Nokian vesihuoltolaitos. Vihannin Vesi Oy; Erkki Kotila ja Jouko Vilmi määrittivät vesihuollon vakiototeutuksia. Maaliskuu 2009; Oulun Veden ja Vihannin Vesi Oy:n yhteispalaveri; Pilot-hankkeiden aloittamisesta tehtiin periaatepäätös. Huhtikuu 2009; Vihannin vedenottamon pilot-hankkeen yksilöinti. Kyseessä on täysin uusi vedenottamo; kolme raakavesikaivo, kalkkikivialkalointi, alavesisäiliö ja verkostoon pumppaus. Huhti-toukokuu 2009; Ate Perkkiöllä ja Jouko Vilmillä oli useita automaation laitetoimittajapalavereita; selvitetty maahantuojien, automaatiourakoitsijoiden ja valmistajien kiinnostusta asialle sekä teknisiä mahdollisuuksia mm. Web-serverin käyttö.
vesihuollon avoin automaatio, hankesuunnitelma 30.11.2009sivu 4 (10) Toukokuu 2009; Ate Perkkiö kävi Vaconilla. Suomalainen taajuusmuuttajavalmistaja kiinnostui hankkeesta. Ate Perkkiö ja Jouko Vilmi neuvottelivat rakennusautomaatioon erikoistuneen Ouman Oy:n kanssa vesihuollon sovellutuksista. Ouman Oy:n etuna ovat referenssit avoimesta toiminnasta toisella toimialueella, oma tuotekehitys, hyvä osaaminen uusimmista tiedonsiirtotavoista ja tietoturvasta sekä Web-server-sovelluksista. Kesäkuu 2009; Ouman Oy:n ja Vacon Oyj:n yhteistyö alkoi, jonka tavoitteena on kehittää vesihuollon vakioprosesseille uuden sukupolven automaatiotuotteita aiempaa edullisempaan hintaan. Yhtenä tavoitteena on myös nykyistä paremmin hyödyntää taajuusmuuttajien ominaisuuksia vesihuollon sovelluksissa. Määritettiin vesihuollon vakioprosessien automaatiototeutuksia ja todettiin, että konkreettinen kaupallinen toiminta on nopea tapa saada muutosta aikaiseksi. Muutoksen aloittajaksi soveltuivat parhaiten perinteisen vesihuollon ulkopuoliset tahot. Elokuu 2009; Oulunsalon Vesihuolto Oy:n avoin kaukovalvonta oli urakkalaskennassa Elokuu 2009; Jouko Vilmi ja Ate Perkkiö kävivät VVY:llä keskustelemassa mahdollisesta kehittämisrahaston hankkeesta; tavoitteena saada avoimille vakiotuotteille yleisempi määritys, joka näin saataisiin kaikkien alan toimijoiden käyttöön. Syyskuu 2009; Jouko Vilmi ja Ate Perkkiö neuvottelivat Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Jarmo Siekkisen kanssa online-raportoinnin tavoitteista ja hankkeesta. Päätettiin yhdistää avoimen automaation ja viranomaisten online-raportointiprojektin voimavarat. Sovittiin, että avoimeen valvomoprojektiin osallistuvat seitsemäntoista vesilaitosta voivat toimia yhteistyössä viranomaisraportoinnin määrittelyvaiheessa ja pilotoinnissa. 2.3 Vesilaitosten yhteistoiminnan tukeminen avoimen valvomo-ohjelman kehittämisessä 2.3.1 Tausta / avoin valvomo-ohjelma Vesihuoltolaitosten kaukovalvontajärjestelmät ovat käytössä kaikissa suurissa ja keskisuurissa vesilaitoksissa ja ne ovat pääosin hankittu 1990-luvulla. Näiden järjestelmien uusinnat ovat parhaillaan ajankohtaisia. Varhaisimmat toteutukset ovat jopa 80- luvulta saakka. Kaukovalvontajärjestelmien hankinnan myötä useat vesilaitokset ovat tulleet riippuvaiseksi yhdestä urakoitsijasta koko elinkaaren ajaksi. Ylläpidon ja kehittämisen onnistuminen on ollut riippuvainen urakoitsijan osaamisesta ja kyvystä tuottaa kustannustehokasta palvelua. Tätä monopolitilannetta on usein käytetty taloudellisesti ja teknisesti väärin mm. 2000-luvun milleniumpäivitysten muodossa. Tähän liittynyttä tilaisuutta käytti kuitenkin hyväkseen vain osa pelkkien valvomo-ohjelmien toimittajista. Nykyisen IT-ympäristön hyödyntäminen ja päivitystarve 3-5 vuoden välein lyhentää uusien automaatiojärjestelmien elinkaarta huomattavasti aiempaan verrattuna. Yleensä nämä valvomopäivitykset eivät tuo mitään lisäarvoa tai uusia toimintoja vesihuoltolaitosten käyttöön.
vesihuollon avoin automaatio, hankesuunnitelma 30.11.2009sivu 5 (10) 2000-luvun alussa käytiin vesihuollon automaatiourakoinnissa markkinoiden jakamiseen liittyvä kilpailu, jonka seurauksena urakkakilpailu on viime vuosina loppunut lähes kokonaan. Syitä ovat olleet mm.; alalta on poistunut yrityksiä, kuntaliitosten johdosta hankkeet ovat lisääntyneet ja pääosa töistä on olemassa olevien järjestelmien laajennuksia ja saneerauksia. Useilla vesilaitoksilla on tarve saada automaatiosta enemmän tietoa tai saada useampia palveluntarjoajia ja siten päästä irti monopolitilanteesta. Akaan kuntaliitoksen yhteydessä rakennuttajalla oli tarve hankkia erikseen vesihuollon tarpeisiin soveltuva avoin valvomo-ohjelmisto. Akaan valitsemaa avointa ratkaisua käyttää nykyisin noin kymmenen vesilaitosta. Kohteet on toteutettu kuuden eri urakoitsijan toimesta. 2.3.2 Tavoitteet / avoin valvomo-ohjelma Kehittämishankkeessa on tarkoitus tukea avoimen valvomo-ohjelman valinneita vesilaitoksia mm. seuraavissa asioissa: ominaisuuksien kehittäminen ja itsenäinen ylläpito vesilaitosten välisen tiiviin yhteistyön käynnistäminen vesihuollon ohjelmien kehittämiseksi ja käyttökokemusten vaihtamiseksi yhteiset koulutustilaisuudet automaatiosta ja IT-tekniikasta tarvittavan koulutuksen määritys vesilaitosten omalle henkilökunnalle ja paikallisille ylläpitoa tarjoaville yrityksille laatia vesihuollon tarpeista lähtevä valvomon määritys, jossa huomioidaan viranomaisvaatimukset. Valvomomääritys toimii jatkossa myös ohjeena internetin kautta toimille etävalvomoille avoimuuden määritys tarjouspyyntöjä varten käyttöliittymän määritys tietoturvan määritykset yhteisten sovelluskirjastojen määritys ja talletus raportoinnin kehittäminen, mm. viranomaisraportointi vesilaitosautomaation kehittäminen. Tarkoitus on haastatella 10 20 eri vesilaitosta, heidän kokemukset erilaisista valvomoista / ominaisuuksista + kerätä talteen kaikki hyvät ideat vesihuollon valvomoiden kehittämiseksi kartoittaa ja järjestää vesihuoltolaitoksille suunnattavaa automaation ja IT:n peruskoulutusta 2.3.3 Kohderyhmä ja aineisto / avoin valvomo-ohjelma Konkreettisena kohderyhmänä ovat vesihuoltolaitokset, joilla on tällä hetkellä käytössään tai rakenteilla samaan avoimeen valvomo-ohjelmaan perustuva kaukovalvontajärjestelmä. Pääosalla tähän hankkeeseen osallistuvilla vesilaitoksilla on käytössä sama avoin valvomo-ohjelma. Hankkeessa syntyvä koulutusmateriaali tulee em. laitosten lisäksi kaikkien suomalaisten vesihuoltolaitosten sekä valvomoiden toteuttamiseen ja ylläpitoon erikoistuvien yritysten käyttöön.
vesihuollon avoin automaatio, hankesuunnitelma 30.11.2009sivu 6 (10) 2.3.4 Menetelmät / avoin valvomo-ohjelma Projektin aloituspalaveri pidetään Nokialla, jonne kutsutaan kaikki projektiin ilmoittautuneet tahot: kerätä yhteenvedot käyttäjien kokemuksista ja tarpeista koulutustarpeiden määritys ja koulutustapahtumista päättäminen esittely viranomaisraportoinnin kehittämishankkeesta ja osallistuminen / menettelytavat 2.3.5 Hankkeen aikataulu / avoin valvomo-ohjelma Hankkeen alustava aikataulu on 11/2009 6/2010. Marraskuu 2009; kyselyt vesilaitoksille valvomosovellusten määrittämisestä, koulutusja kehittämistarpeista, aloituspalaverin sisällöstä ja luennoista sopiminen. Kevät 2010; avoimen valvomo-ohjelman alustava määritys valmistuu; alan toimijat voivat toteuttaa valvomosovellutuksen ja tarjota valvomotoimintoja etäpalveluna. Pidetään ylläpitokoulutuspäivät, toinen Kokkola-Oulu-alueella, toinen Tampere-Lahtialueella. Kesäkuu 2010; valvomotoimintojen yleinen määritys valmistuu, tietoturvasuositus valmistuu, valvomo-ohjelman toteutus- ja ylläpitokoulutusmateriaali valmistuvat, projektin loppuraportti valmistuu. Viranomaisraportoinnin tekninen toteutus ei valmistu tämän projektin puitteissa. 2.3.6 Edut / avoin valvomo-ohjelma Hankkeen avulla saavutetaan vesihuoltolaitosten käyttöön seuraavat käytännön edut: vesilaitosten valituille avoimille valvomo-ohjelmille voidaan vapaasti valita paikallinen ylläpitäjä. Ylläpitoon tarvittava osaaminen ja koulutus on vapaasti saatavilla viranomaisraporteille on laadittu yhdenmukainen määritys pienille vesilaitoksille luodaan edullinen mahdollisuus samantasoiseen kaukovalvontaan ja raportointiin kuin suurillakin laitoksilla. Tämän mahdollistaisi valvomotoimintojen toteutus etäpalveluna olemassa oleville suurille kaukovalvontajärjestelmille saadaan laajennus- ja saneerausvaiheeseen vaihtoehtoinen projektin etenemistapa vähentää tietoturvaan liittyviä riskejä lisää vesilaitosten välistä yhteistyötä erikoisosaamisen alueilla lisää alan kilpailua ja alentaa investointi- ja elinkaarikustannuksia lisää konkreettisista asioista on kerrottu kohdassa 1. Tiivistelmä vesihuollon avoin automaatio
vesihuollon avoin automaatio, hankesuunnitelma 30.11.2009sivu 7 (10) 2.4 Avoimen automaation kehitys ja määritys kenttäkohteiden vakioprosesseille 2.4.1 Tausta / avoin kenttäkohteiden automaatio Automaation ja tietotekniikan merkitys on erityisesti 2000-luvulla kasvanut huomattavasti vesihuollon parissa. Samalla järjestelmät ovat monimutkaistuneet ja niiden hallinta on entistä vaikeampaa. Isoilla laitoksilla on ollut resursseja investointeihin, mutta keskisuurilla ja etenkin pienillä laitoksilla kustannukset ovat karkaamassa käsistä. Tarpeet ovat pohjimmiltaan samat, riippumatta laitoksen koosta ja laitosten väliselle yhteistyölle olisi nyt erityistä tarvetta. Toteutuksia tehdään usein pelkästään laitteiden ja toimittajien ehdoilla huomioimatta vesihuollon todellisia tarpeita. Järjestelmistä jää huomattava riippuvuus yhteen toimittajaan koko elinkaaren ajaksi ja toimittajat eivät halua siirtää tietoa avoimesti asiakasyritykselle dokumentoinnin, koulutuksen ja teknisen tuen avulla, kuten teollisuuden aloilla yleisesti tehdään. Palveluiden kustannustaso on jopa yli 50 % korkeampi kuin muilla teollisuuden aloilla. Toteutukset ovat valitettavan usein pilotteja eli pitkälle vietyä tuotteistamista nähdään harvoin. Todellista kehitystä on tapahtunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana varsin vähän, eikä se ole alalla toimivien yritysten intresseissä. Uuden teknologian käyttöönotto ei nykyisellään etene. Laitekomponentit ja ohjelmistot ovat lähes kokonaan tuontitavaraa ja valmiiden sovellusten vienti on vähäistä verrattuna muihin sähköteknisiin toimialoihin. Suomesta löytyisi kyllä ohjelmisto- ja laiteosaamista tällekin sovellusalalle, kunhan kiinnostuneille yrityksille avataan mahdollisuuksia avointen toimintamallien kautta. Vesihuollon tarpeisiin kehitettäville avoimille automaatioratkaisuille on tunnusomaista nykyisiä edullisempi hinta ja avoimet toimintatavat sekä tekniset ratkaisut. Automaation tehtävänä on hoitaa määritetyt toiminnot täysin itsenäisesti ja poikkeustilanteissa tarjota tehokkaat ja yksinkertaiset välineet toimintaan puuttumiseksi. Avoimeen valvomolisenssiin perustuneista projekteista saaduilla kokemuksilla ja pyrkimyksellä avoimuuteen myös kenttäkohteessa ei ole saavutettu haluttua lopputulosta. Kaukovalvontajärjestelmien kenttäkohteessa ei toistaiseksi ole päästy aitoon avoimuuteen. 2.4.2 Tavoitteet / avoin kenttäkohteiden automaatio Avoimen kenttäkohteen vakioratkaisut projekti tuottaa merkittävän määrän materiaalia. Muodostamalla tästä materiaalista yksi kokonaisuus, saadaan tiedot myös muiden alan valmistajien käyttöön sekä varmistetaan vesihuollon todellisten tarpeiden huomiointi jo suunnitteluvaiheessa. Avoimuus toteutuu vain, mikäli tämä materiaali on vapaasti saatavilla ja ao. tuotteita valmistaa useampi alan toimija.
vesihuollon avoin automaatio, hankesuunnitelma 30.11.2009sivu 8 (10) Kehittämishankkeessa on tarkoituksena olla tukemassa avointen vakioratkaisujen toteuttamista vesilaitosten käyttöön: tyypillinen paineenkorottamo, vedenottamo, mittausasema, jätevedenpumppaamo jne.. on arvioitu, että noin kymmenellä vakioratkaisulla voidaan toteuttaa noin 70 % kaikista pienten vesilaitosten kenttäkohteista avoimuuden määritys tietoturvan määritykset vesihuollon tarpeisiin soveltuvien uusien ratkaisujen etsintä ja avoin pilotointi käyttöönottopöytäkirjojen laadinta sähköpiirustusten laadinta koulutusmateriaalin määritys välineet laitosten väliseen yhteistyöhön 2.4.3 Kohderyhmä ja aineisto / avoin kenttäkohteiden automaatio Konkreettisin kohderyhmä ovat pienet vesihuoltolaitokset, joilla ei ennestään ole käytössä kaukovalvontaa. Samat tekniset ratkaisut tulevat palvelemaan myös keskisuuria ja suuria vesihuoltolaitoksia tilanteessa milloin laitokset ovat saneeraamassa olemassa olevaa järjestelmää tai rakentavat uusia kohteita. Laadittava aineisto tulee ensivaiheessa automaatioalan urakoitsijoiden ja valmistajien käyttöön avoimien vakiototeutusten kehittämisen ohjeeksi ja vaatimustasoksi. Laadittavat aineisto tulisi seuraavassa vaiheessa vesihuoltolaitosten hyödyksi parantuneena dokumentointina ja koulutusmateriaalina. Sähköisen aineiston jatkuva päivittäminen uusien sovellustarpeiden osalta tapahtuu helposti ja on hyvin saatavilla, jolloin kehitys jatkuu tulevaisuudessakin. 2.4.4 Menetelmät / avoin kenttäkohteiden automaatio Työryhmä on mukana kaupallisten avoimien automaatiotuotteiden pilotoinnissa, jolloin niistä saadaan käytännönläheinen ja myös muita alan toimijoita hyödyntävä materiaali. Lopputuotteina valmistuvat vakioratkaisujen toimintaselostukset, prosessikaaviot, käyttöönottotarkastuspöytäkirjat voisivat olla yleisesti saatavilla esim. VVY:n kotisivuilla. Avoimen vakiokenttäkohteen määritys yleiseen käyttöön kahden suomalaisen yrityksen (Vacon Oyj ja Ouman Oy) kanssa aloitettu projekti tulee tuottamaan kenttäkohteiden vakioratkaisut, mutta avoimuus toteutuu täysimääräisesti, kun vastaavia avoimia tuotteita valmistaa ja myy useampi yritys avoimien vakiokenttäkohteiden tuotteilla autetaan erityisesti pieniä ja keskisuuria vesilaitoksia nykyisen kaukovalvonnan saneerauksen yhteydessä projektin toteutus edellyttää tiivistä projektiryhmää tiukan aikataulun johdosta
vesihuollon avoin automaatio, hankesuunnitelma 30.11.2009sivu 9 (10) Lopputulokset kenttäkohteiden vakiototeutusten määritys (jätevedenpumppaamot, paineenkorottamot, vedenottamot, mittausasemat jne..); nykyinen kaukovalvonta kohteissa maksaa n. 5.000 ja avoimen ratkaisun tavoitteena on nykyistä edullisempi hinta n. 1.000-2000 / kohde sekä huomattavasti laajemmat toiminnalliset ominaisuudet hinnat eivät sisällä asennusta ja käyttöönottoa, mutta laadittavan koulutuksen ja ohjeistuksen avulla työkustannukset jäävät pieniksi. Asennus ja käyttöönottomenetelmät testataan myös käytännössä pilot-kohteissa Esimerkkikohde osuuskunta, jolla 15 kenttäkohdetta perinteisellä tavalla toimien logiikat ja tiedonsiirto 5.000 /kohde ja valvomo 20.000, eli yhteensä 95.000. Ts. pieni vesiosuuskunta ei hanki kaukovalvontaa avoimella periaatteella kenttäkohde voi olla 1.000 2.000 /kohde ja/tai valvomo kuukausiveloituksella etäpalveluna. Lisäksi tarvitaan paikallinen sähköurakoitsija tekemään kenttäasennukset ja käyttöönoton Esimerkkikohde saneerattava olemassa oleva kaukovalvonta ongelmana näissä hankkeissa on, kuinka ylläpidetään vanha kaukovalvontajärjestelmä toiminnassa urakan aikana. Uusien vakiotuotteiden ominaisuuksiin tulee kuulumaan nopea etävalvomon käyttöönotto täysin ominaisuuksin sekä ilman lisäkustannuksia.. Tämä voi alentaa kynnystä siirtyä avoimiin tuotteisiin nykyisestä monopolitilanteesta Esimerkki taajuusmuuttajasovellutuksista jätevesipumppaamoihin tulee jatkossa edullinen vaihtoehto älykkäästä taajuusmuuttajakäytöstä. Laitemäärä kohteessa vähenee ja käyttövarmuus paranee kahdennusten ja älykkään sovelluksen avulla. Pumppaamon kunnonvalvonta ja käyttöominaisuudet paranevat sekä yleisimmistä vikatapauksista aiheutuvat päivystyskäynnit vähenevät merkittävästi 2.4.5 Aikataulu / avoin kenttäkohteiden automaatio Hankkeen alustava aikataulu on 11/2009 6/2010. Marraskuu 2009; laaditaan vesihuollon perusprosessien kenttäkohteiden automaation vakiomääritykset. Vuodenvaihde 2009/2010; ensimmäisten Pilot-kohteiden (Ouman Oy:n ja Vacon Oyj:n) kenttätoteutukset alkavat. Kesäkuu 2010; vesihuollon kenttäkohteiden automaation vakiotoimintojen yleinen määritys valmistuu, tietoturvasuositus valmistuu, projektin loppuraportti valmistuu, alan toimijat voivat toteuttaa vesihuollon kenttäkohteen vakioprosessien automaatiot.
vesihuollon avoin automaatio, hankesuunnitelma 30.11.2009sivu 10 (10) 2.4.6 Edut / avoin kenttäkohteiden automaatio Avoimen automaation määritys ja kehitys tuottavat vesilaitoksille seuraavia etuja: mahdollistaa pienille vesilaitoksille ja vesiosuuskunnille kaukovalvonnan kenttäkohteen automaatiotuotteiden hintataso säilyy kohtuullisena kilpailun takia nykyisen kaukovalvontajärjestelmän voi uudistaa edullisemmin ja nopeammin vakiotuotteilla avoimia tuotteita voi käyttää nykyisen järjestelmän osana tuotteilla ratkaistaan kaukovalvonnan saneerauksen siirtymäajan jatkuva toiminta vesihuollon käyttövarmuus lisääntyy, ylläpitoasioiden hoito oman henkilökunnan turvin tai paikallisen sähköliikkeen toimesta vesilaitosten välinen yhteistyö alalla lisääntyy uudet toiminnot tuovat käyttö- ja ylläpitotoimintaan säästöjä uudet toiminnot parantavat vesihuollon toimintavarmuutta tietoturva riskit vähenevät paremmat mahdollisuudet käyttö- ja ylläpitopalveluiden ulkoistamiseksi lisää konkreettisista asioista on kerrottu liitteessä 1 tiivistelmä