Liite 4/Yhlajklj 15.12.2011 46 HÄMEENLINNAN SEUTU JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 2012 2014 HÄMEENLINNAN SEUTU: Hattula Hämeenlinna Janakkala Joukkoliikennejaosto 15.12.2011
Sisällysluettelo 1 HÄMEENLINNAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET.. 4 2 PALVELUTASOTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELYN TARKOITUS... 4 3 PALVELUTASOTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELYN PERIAATTEET... 5 3.1 Palvelutason osatekijät... 5 3.2 Liikenteen jaottelu palvelutasomäärittelyssä Hämeenlinnan seudulla... 5 3.3 Palvelutasotavoitteiden voimassaolo ja sitovuus... 5 3.4 Palvelutasotavoitteiden toteuttamisen kustannusten arviointi... 6 4 SEUTULIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET... 7 4.1 Luokkiin tehdyt muutokset kevään 2010 luonnoksesta... 7 4.2 Seutuliikenteen palvelutasoluokat ja määrälliset tavoitteet... 7 4.3 I luokan (TAVOITETASO) kuvaus yhteysväleittäin... 10 4.3.1 Luokan määrittelyn periaatteet... 10 4.3.2 Turenki Harviala Hämeenlinna Katinala Parola... 10 4.4 II luokan (KESKITASO) kuvaus yhteysväleittäin... 10 4.4.1 Luokan määrittelyn periaatteet... 10 4.4.2 Hämeenlinna Eteläinen Hauho... 11 4.4.3 Hämeenlinna Tuulos Lammi... 11 4.4.4 Hämeenlinna Renko... 11 4.4.5 Hämeenlinna Iittala... 12 4.4.6 Turenki Leppäkoski Tervakoski... 12 4.4.7 Hämeenlinna Tervakoski... 12 4.5 III luokan (PERUSTASO 1) kuvaus yhteysväleittäin... 13 4.5.1 Luokan määrittelyn periaatteet... 13 4.5.2 Renko Oinaala Ahoinen Vehmainen Kaloinen Oinaala Renko... 13 4.5.3 Hämeenlinna Alvettula Hauho... 13 4.5.4 Lammi Sankola Evo... 13 4.5.5 Hämeenlinna Parolannummi Parola... 13 4.5.6 Hämeenlinna Pekola Parola ja Parola Lepaa Tyrväntö... 14 4.5.7 Parola Mervi... 14 4.5.8 Hämeenlinna Rastila Turenki... 14 4.6 IV luokan (PERUSTASO 2) kuvaus yhteysväleittäin... 14 4.6.1 Luokan määrittelyn periaatteet... 14 4.6.2 Renko Nummenkylä... 14 4.6.3 Iittala Sittala... 14 4.6.4 Vermasvuori Ilmoila... 14 4.6.5 Alvettulan tienhaara Lautsia... 14 4.6.6 Tuulos Syrjäntaka Juttila... 15 4.6.7 Lammi Lieso... 15 4.6.8 Lammi Ronni... 15 4.6.9 Turenki Kataloinen Lammi... 15 4.6.10 Turenki Heinäjoki Mallinkainen Turenki / Turenki Virala Hyvikkälä Tarinmaa Turenki 15 4.6.11 Tervakoski Vähikkälä... 15 4.6.12 Turenki Löyttymäki Saloinen Turenki... 15 4.6.13 Parola Hyrvälä Vuohiniemi... 15 4.7 V luokan (ASIOINTIYHTEYDET) kuvaus... 16 2
4.8 Laadulliset tavoitteet seutuliikenteessä... 16 5 KAUPUNKILIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET... 17 5.1 Kaupunkiliikenteen palvelutasoluokat ja määrälliset tavoitteet... 17 5.2 Palvelutason määräytymisen periaatteet... 20 5.2.1 Väestö ja matkakohteet... 20 5.2.2 I luokka TAVOITETASO; arki, la, su... 20 5.2.3 II luokka KESKITASO; arki, la, su... 20 5.2.4 III luokka PERUSTASO; arki... 20 5.2.5 Luokittelun ulkopuolelle jäävät alueet... 20 5.3 Tavoitteiden toteutuminen tilastoalueittain... 20 5.3.1 Läntinen kantakaupunki... 20 5.3.2 Pohjoinen kantakaupunki... 21 5.3.3 Eteläinen kantakaupunki... 21 5.3.4 Keskusta... 21 5.3.5 Kaakkoinen kantakaupunki... 21 5.3.6 Itäinen kantakaupunki... 22 5.3.7 Kustannukset... 22 5.4 Laadulliset tavoitteet kaupunkiliikenteessä... 22 6 TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN JA SUUNNITTELUN JATKUMINEN... 23 7 KARTTOJA JA TAULUKOITA... 23 3
1 HÄMEENLINNAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Tämä raportti sisältää joukkoliikennelain (869/2009) 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen palvelutasomäärittelyn Hämeenlinnan seudulle vuosiksi 2012-2014. Luonnos palvelutasosuunnitelmasta julkaistiin huhtikuussa 2010 ja lähetettiin lausunnoille. Lausuntoaikana luonnosta esiteltiin yhdeksässä asukastilaisuudessa eri puolilla seutua ja kuntien kotisivuilla. Lausunnot saatiin 17 eri taholta. Kuntien lausunnoissa otettiin kantaa erityisesti palvelutason toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja resurssien suuntaamiseen. Nykyisessä taloustilanteessa esitetyt palvelutasoa parantavat toimenpiteet olivat liian kalliita toteutettaviksi. Tästä syystä päivitettäessä luonnos suunnitelmaksi otettiin erityisesti huomioon useissa lausunnoissa esiin tullut priorisointi: Talviliikenteen tarjonta on tärkeämpää kuin kesäliikenteen. Arkiliikenteen tarjonta on tärkeämpää kuin viikonloppuliikenteen. Viikonloppuna lauantailiikenteen tarjonta on tärkeämpää kuin sunnuntailiikenteen. Työ- ja opiskelumatkat sekä päivittäistavaroiden ostosmatkat ovat tärkeämpiä kuin muut ostosmatkat ja matkat harrastuksiin. Taajamien liikenne (enemmän matkustajia) on tärkeämpää kuin haja-asutusalueiden liikenne (vähemmän matkustajia). Lokakuussa 2011 seudullinen joukkoliikennejaosto lähetti muokatun esityksen palvelutasosta Hämeenlinnan kaupunginhallitukselle, Janakkalan kunnanhallitukselle ja Hattulan kunnanhallitukselle lausunnolle. Hallitukset puolsivat tavoitteellisen palvelutason esitystä ja seudullinen joukkoliikennejaosto päättää palvelutason vahvistamisesta 15.12.2011. Seudun palvelutasomäärittelyn raportoinnista on vastannut joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio. Työtä on ohjannut Joukkoliikenteen ohjausryhmä, johon kuuluvat Hämeenlinnan kaupungin, Janakkalan kunnan, Hattulan kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat. Työn eri vaiheita on käsitelty myös Hämeenlinnan seudun joukkoliikennetyöryhmässä, johon kuuluvat edellisten lisäksi Hämeen liiton, Kanta-Hämeen poliisilaitoksen, Kelan, liikenteenharjoittajien, Linjaautoliiton, Hämeen Taksiyrittäjät ry:n, VR Yhtymä Oy:n, Oy Matkahuolto Ab:n ja Valkeakosken kaupungin edustajat. 2 PALVELUTASOTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELYN TARKOITUS Hämeenlinnan seudun viimeisin palvelutasosuunnitelma laadittiin vuonna 2005. Sen jälkeen on tapahtunut merkittäviä muutoksia niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin. Joulukuussa 2009 voimaantullut joukkoliikennelaki antaa velvoitteen palvelutason määrittelyyn: 4 Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Tämän lain 14 :n 1 momentissa tarkoitetut viranomaiset ovat velvollisia määrittämään toimivaltaalueensa joukkoliikenteen palvelutason. Valtakunnallisen liikenteen palvelutason määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö. Eri väestöryhmien tarpeet on otettava palvelutason määrittelyssä huomioon. Palvelutason määrittelyä valmistellessaan viranomaisten tulee toimia tarpeellisilta osin yhteistyössä keskenään sekä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa. Palvelutason määrittely on voimassa määräajan. 60 Joukkoliikenteen palvelutasoa ja liikennepalvelujen laatuvaatimuksia koskevat siirtymäsäännökset Edellä 4 :ssä tarkoitettu joukkoliikenteen palvelutason määrittely on tehtävä vuoden 2011 loppuun mennessä. Ennen tämän lain voimaantuloa laaditut joukkoliikenteen palvelutason määrittelyt ovat voimassa vuoden 2013 loppuun. 4
Bussiliikenteessä kustannusten nousu on pakottanut liikenteenharjoittajat karsimaan viime vuosina vuorotarjontaa, kun matkalipputulot eivät enää ole riittäneet kattamaan kustannuksia. Matkustajamäärät eivät ole kaikilla vuoroilla vähentyneet, vaan sama määrä matkustajia ei enää riitä kattamaan kohonneita kustannuksia (polttoaineet, palkat). Kuntien ja valtion ostoihinkaan rahaa ei ole ollut riittämiin, joten lakkautuvia vuoroja on voitu ottaa ostoliikenteeksi vain osittain. Rahaa ei liene lähivuosillekaan luvassa kasvavia määriä, joten palvelutasomäärittelyn keskeisiä tavoitteita on antaa työkalu käytettävissä olevien määrärahojen tehokkaaseen ja yhteisen tahdon mukaiseen suuntaamiseen. Palvelutasomäärittelyn yleisinä tavoitteina ovat myös seudun asukkaiden liikkumismahdollisuuksien varmistaminen ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen. Mitä enemmän joukkoliikenne houkuttelee matkustajia, sitä kattavammaksi liikennetarjontaa voidaan kehittää. Hämeenlinnan kuntaliitos tehtiin 1.1.2009 Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kanssa. Nykyiset kolme kuntaa, Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula, ovat tiivistäneet joukkoliikenneyhteistyötään ja kuntiin perustettiin seudullinen toimivaltainen viranomainen joulukuussa 2009. Viranomaisen päätösvaltaa käyttää Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto, jossa on kolme edustajaa Hämeenlinnasta, yksi Janakkalasta ja yksi Hattulasta. Joukkoliikennelain 4 :n mukaisen palvelutason määrittäminen kuuluu joukkoliikennejaoston tehtäviin. 3 PALVELUTASOTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELYN PERIAATTEET 3.1 Palvelutason osatekijät Joukkoliikenteen koettuun palvelutasoon vaikuttavat sekä tarjonnan määrä että laatu. Tarjonnan määrä rakentuu liikennöintipäivistä ja vuorovälistä eri liikennöintipäivinä. Laatutekijät ovat yleistäen kaluston, henkilökunnan, toiminnan ja infrastruktuurin ominaisuuksia, jotka vaikuttavat matkakokemukseen. 3.2 Liikenteen jaottelu palvelutasomäärittelyssä Hämeenlinnan seudulla Hämeenlinnan seudun palvelutasotavoitteet on jaettu liikennetyypin mukaan kahteen kokonaisuuteen: seutuliikenteeseen ja kaupunkiliikenteeseen. Lisäksi tavoitteet on asetettu erikseen talviliikenteeseen ja kesäliikenteeseen. Käytännössä seutuliikenteen parhaan laatuluokan liikennettä kehitetään osana kaupunkimaista liikennettä, vaikka se laatuluokituksessa käsitellään osana seutuliikennettä. Kuva 1. Liikenteen jako palvelutasomäärittelyssä. seutuliikenne kaupunkiliikenne talviliikenne kesäliikenne talviliikenne kesäliikenne seutuliikenne = kanta-hämeenlinnan ulkopuolelle suuntautuva tai kanta-hämeenlinnan ulkopuolella ajettava liikenne kaupunkiliikenne = kanta-hämeenlinnan sisäinen liikenne talviliikenne = peruskoulun kouluvuoden aikana ajettava liikenne, koulujen lomapäivinä liikenne voi olla vähäisempää kesäliikenne = peruskoulun kesäloman aikana ajettava liikenne 3.3 Palvelutasotavoitteiden voimassaolo ja sitovuus Hämeenlinnan seudun palvelutasotavoitteet ovat voimassa vuoden 2012 alusta vuoden 2014 kesäliikenteen loppuun. Valtuustokausi vaihtuu vuodenvaihteessa 2012/2013 ja uudet luottamushenkilöt saavat palvelutasopäivityksen käsiteltäväkseen vuodenvaihteen 2013/2014 aikoihin. 5
Palvelutasomäärittely ei tuo asukkaalle subjektiivista oikeutta joukkoliikenteeseen. Palvelutasopäätös ei näin ollen ole vielä rahoituspäätös, mutta määritettyä palvelutasoa kohti on joukkoliikenteen järjestämisessä pyrittävä. Ajatuksena on siis saavuttaa määritetty taso vähitellen ja ohjata kuntien joukkoliikennemäärärahan käyttöä. Palvelutasomäärittelyn tulee olla realistinen toteutettavaksi, jotta kunnat voisivat varata riittävät määrärahat budjeteissaan. Merkittävä osa Hämeenlinnan seudun tämänhetkisestä bussiliikenteestä on liikenteenharjoittajien omalla taloudellisella riskillään ajamaa liikennettä (siirtymäajan liikennöintisopimukset). Liikenteenharjoittaja pyrkii saamillaan lipputuloilla pitämään liikenteen taloudellisesti kannattavana. Kunnat ja valtio tukevat osaa lipputuotteista (kaupunki-, kunta- ja seutuliput) ja kannustavat alhaisemmilla lipunhinnoilla seudun asukkaita joukkoliikenteen käyttöön. Pienempi osa bussiliikenteestä on kuntien ja valtion ostoliikennettä. Palvelutasotavoitteiden toteuttamisen merkittävä riski on määrärahojen riittävyys. Jos liikenteen harjoittamisen kustannukset nousevat, eikä matkustajamäärän kehitys ole riittävän positiivista, on todennäköistä, että siirtymäajan liikennöintisopimusten vuoroja lakkautuu. Tällöin kunnilta pitäisi löytyä ehkä ennakoimatontakin lisärahaa palvelujen ostoon. 3.4 Palvelutasotavoitteiden toteuttamisen kustannusten arviointi Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä päättäminen ei ole rahoituspäätös. Tähän raporttiin on karkealla tasolla arvioitu nykyisen liikenteen laskennallista kustannusta ja palvelutasotavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavaa lisäpanostusta. Laskelmilla on tarkoitus tuoda esiin muutoksen merkitystä ja helpottaa siten päätöksentekoa. Tulevaisuuden uusien kustannusten määrittämisen lähtökohdaksi on otettu nykyinen liikenne (syksy 2011) ja sitä on verrattu tavoiteltuun tasoon. Lisättävien vuorojen lukumäärä on laskettu vertaamalla nykyistä vuoromäärää laskennalliseen palvelutasotavoitteen mukaiseen vuoromäärään. Laskelmat on tehty erikseen talvi- ja kesäliikenteeseen. Arki- ja lauantaikilometrin hinnaksi on seutuliikenteessä valittu 2,00 /km ja kaupunkiliikenteessä 2,50 /km. Sunnuntailiikenteessä kilometrihinnat ovat seutuliikenteessä 3,50 /km ja kaupunkiliikenteessä 4,00 /km. Laatukäytäväakselin Turenki Hämeenlinna Parola kustannukset on arvioitu kaupunkiliikenteen hinnoilla. Hinnat perustuvat liikenteenharjoittajilta saatuihin kustannustietoihin. Laskentamenetelmä ei ole tarkka, vaan ainoastaan suuntaa-antava. Merkittävimmät epävarmuustekijät ja virheen aiheuttajat ovat Kiinteä kilometrihinta ei ota huomioon sitä, että todellisuudessa kilometrihinnat vaihtelevat paljonkin reittityypin, viikonpäivän ja kellonajan mukaan. Lipputulojen vaikutusta ei ole otettu huomioon. Lipputulot vaihtelevat ajan ja reitin mukaan. Osaan lipputuotteita sisältyy kuntien ja valtion lipputukea. Reittikohtaisesti tehty tarkastelu ei ota huomioon kokonaisuutta, vaan esim. ajoaikojen ja autokiertojen vaikutus jää kokonaan ottamatta huomioon. Kouluvuoden aikaisessa liikenteessä on nykyinen vuoromäärä ilmoitettu koulupäiväliikenteestä. Näin ollen syys-, joulu- ja talvilomien aikana vuoromäärä voi olla vähäisempi. Joillain yhteysväleillä saattaa olla ylitarjontaa palvelutasotavoitteisiin verrattuna, mutta tällaisten vuorojen mahdollista lakkautumista palvelutasomäärittelyn voimassaoloaikana ei ole otettu huomioon (kustannus on laskelmissa aina 0 ). Osa näistä vuoroista aiheuttaa nykyisin kustannuksia kunnille, mutta merkittävä osa on pidempimatkaista liikennettä tai siirtymäajan liikennöintisopimuksiin sisältyvää liikennettä, joka ajaa seudulla ilman kunnille kohdistuvia kustannuksia (lipputukea lukuun ottamatta). Pikavuoroja ei ole otettu huomioon täysimääräisesti korvaavina yhteyksinä kustannuslaskelmissa, vaan ainoastaan vakiovuoroliikenne on mukana laskelmissa. Todellisuudessa osa vuoroista voidaan korvata pikavuoroilla. Suuri osa nykyisen ostoliikenteen sopimuksista umpeutuu palvelutasomäärittelyn voimassaoloaikana, minkä jälkeen osto joko säilyy tai loppuu riippuen mm. palvelutasomäärittelystä (+/- vaikutusta ei ole otettu huomioon). Liikennöitsijöillä voi tulla tarve lakkauttaa siirtymäajan liikennöintisopimuksiin sisältyviä vuoroja, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia, jos ostoliikennettä tarvitaan lisää. Seutuliikenteen kustannustaulukot ovat raportin liitteinä. 6
4 SEUTULIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 4.1 Luokkiin tehdyt muutokset kevään 2010 luonnoksesta Hämeenlinnan seutu ryhtyi palvelutasoluonnoksen laadintaan valtakunnallisesti ensimmäisten joukossa. Töiden käynnistyttyä eri puolilla Suomea huomattiin tarve yhtenäiselle luokitukselle, jonka määrittämistä varten Liikennevirasto perusti työryhmän. Työryhmä totesi työn alussa, etteivät yhtenäiset luokittelut ehdi nyt käynnissä oleviin määrittelyihin, mutta tavoitteena on käyttää niitä jatkossa seuraavilla määrittely- ja tarkistuskierroksilla. Hämeenlinnan seudulla on tavoitteena siirtyä valtakunnalliseen luokitteluun vuonna 2014 palvelutasotarkistuksen yhteydessä. Hämeenlinnan seudulla luonnosvaiheessa käytettyihin palvelutasoluokkiin verrattuna valtakunnallisessa luokituksessa on useampia palvelutasoluokkia. Myös Hämeenlinnan seudun luokituksiin esitettiin luonnosvaiheen kannanotoissa toiveita useammista palvelutasoluokista. Näin ollen suunnitelmaan lisättiin yksi palvelutasoluokka jakamalla luonnosvaiheen III luokka kahteen osaan. Myös muiden luokkien määrittelyjä muokattiin muuttamalla liikennöintiaikoja ja vuorovälejä. Luokat myös nimettiin osittain uudestaan. 4.2 Seutuliikenteen palvelutasoluokat ja määrälliset tavoitteet Seutuliikenteen palvelutasotavoitteet on jaettu viiteen laatuluokkaan, joiden tavoitteet on esitelty taulukossa 1. Runsaimmat joukkoliikenneyhteydet tarjotaan tavoitetasossa. Joukkoliikenne on nimensä mukaisesti tarkoitettu ennen kaikkea joukkojen liikuttamiseen ja tästä syystä tavoitetason liikenne keskittyy seudun tiheimmin asutulle akselille. II luokassa eli keskitasolla tarjotaan arki- ja lauantaiyhteyksiä. Perustaso jaetaan kahteen laatuluokkaan (III ja IV), jotka poikkeavat toisistaan tarjonnan määrässä. Luokassa V tarjotaan palvelulinjatyyppiset asiointiyhteydet harvaan asutuilla alueilla. Taulukko 1. Palvelutasotavoitteiden laatuluokat seutuliikenteessä 2012-2014. I luokka TAVOITETASO arki, la, su II luokka KESKITASO arki, la III luokka PERUSTASO 1 arki IV luokka PERUSTASO 2 arki V luokka ASIOINTIYH- TEYDET TAVOITE Houkutella uusia joukkoliikennematkustajia Tarjota perusliikkumisen yhteydet arkisin ja lauantaisin (työ, koulu, opiskelu, asiointi) Tarjota perusliikkumisen yhteydet arkisin lähitaajamaan tai Hämeenlinnaan (työ, koulu, opiskelu, asiointi) Tarjota perusliikkumisen yhteys arkisin lähitaajamaan tai Hämeenlinnaan (työ, koulu, opiskelu, asiointi) arki 1-2 krt /vko Tarjota autottomille mahdollisuus asioida lähitaajamassa tai Hämeenlinnassa vähintään kerran viikossa Seutuliikenteen palvelutaso on määritetty yhteysväleille, mutta myös reittiin on otettu karkealla tasolla kantaa. Esimerkiksi Hauhon ja Hämeenlinnan keskustan välillä suurin osa liikenteestä ajetaan Eteläisten kautta, ja Turengin ja Hämeenlinnan keskustan välillä Harvialan kautta. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat suurimmillaan talviliikenteessä koulupäivinä, joten runsain tarjontakin on syytä keskittää kysyntähuippuihin. Taulukossa 2 talven arkiliikenne tarkoittaa peruskoulun koulupäivien liikennettä, ja tarjonta peruskoulun syys-, joulu- ja talvilomien aikana voi olla vähäisempää. 7
PALVE- LUTA- SON OSATE- KIJÄ LIIKEN- NÖINTI- AIKA, talvi ja kesä VUO- ROVÄLI, talvi Taulukko 2. TAVOITE- ARVOT Palvelutasotavoitteet laatuluokittain, tarjonnan määrä seutuliikenteessä. TALVILIIKENNE ja KESÄLIIKENNE). I luokka II luokka III luokka IV luokka V luokka TAVOITETASO KESKITASO PERUSTASO 1 PERUSTASO 2 ASIOINTIYHarki, la, su arki, la arki arki TEYDET arki 1-2 krt /vko 7 18 7 17 päivällä päivällä arki ma-to 6 21 pe 6 22 lauantai 8 22 9 17 - - - sunnuntai 11 18 - - - - arki 30 min ruuhka-ajat 60 min pääasiassa 60 min ruuhka-ajat 60-120 min päiväliikenne 3-5 vuoroa / suunta / päivä, vuorot erityisesti klo 7 9 ja klo 14 17 välillä 1-2 vuoroa / suunta / päivä 2-4 krt liikennöintipäivän aikana VUO- ROVÄLI, kesä lauantai 60 min 120 min - - - sunnuntai 120 min - - - - arki 60 min 60 min ruuhka-ajat 1-5 vuoroa / 0-1 vuoroa / suunta / päivä suunta / päivä 120 min pääasiassa la 60 min 120 min su 120 min - 2-4 krt liikennöintipäivän aikana Pikavuorot ja taajamajunat Palvelutasoluokittain esitetyissä tavoitteissa on ensisijaisesti tarkoitettu vakiovuoroliikenteen tarjontaa. Niissä isommissa taajamissa, joissa pikavuoropysäkki tai juna-asema sijaitsee välittömästi taajamarakenteen yhteydessä, voidaan pikavuoroja ja taajamajunia pitää täydentävänä ja osittain vakiovuoroja korvaavana palveluna. Tavoitteena on näissäkin tapauksissa tarjota arkisin vähintään puolet liikenteestä kaikilla tarvittavilla pysäkeillä pysähtyvänä vakiovuoroliikenteenä. Niissä isommissa taajamissa, joissa pikavuoropysäkeille on 1-3 kilometrin kävelymatka, pikavuoroja voidaan pitää yksittäisiä palvelutasopuutteita korvaavina yhteyksinä. Viikonloppuisin pikavuoroja voidaan pitää merkittävästi enemmän palvelutasopuutteita korvaavina yhteyksinä. Taajamajunat: Pikavuorot: Turenki, Hämeenlinna, Parola, Iittala pysäkki taajamassa: Renko, Hämeenlinna, Lammi, Hauho pysäkki 1-3 kilometriä taajamasta: Tervakoski, Parola, Iittala, Tuulos. Vastaavaa määrittelyä sovelletaan myös seudun muihin pikavuoropysäkkeihin, jotka sijaitsevat pienempien kylien yhteydessä (esim. Sotkan pysäkki Nummenkylässä ja Ilmoilan pysäkki). Kellonajat ja vuorovälit Taulukossa 2 esitetyt kellonajat eivät tarkoita minuutilleen liikenteen alkamista ja päättymistä, vaan aikataulusta ja ajoajasta riippuen todellinen liikennöintiaika voi olla noin ±30-40 minuuttia. Ensimmäinen lähtö on pääsääntöisesti kohti Hämeenlinnan keskustaa suuntautuva vuoro ja paluusivu Hämeenlinnasta ajetaan vasta tämän jälkeen. Vastaavasti viimeinen lähtö on pääsääntöisesti Hämeenlinnasta poispäin. Vuorovälissä voi olla pidempi tauko kuin taulukkoarvo osoittaa esimerkiksi kuljettajien lakisääteisten taukojen järjestämiseksi. ELYn toimivalta-alue Seuturajojen yli ulottuvan liikenteen palvelutason määrittely kuuluu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELYlle) ja tässä raportissa esitetään Hämeenlinnan seudun kannanotto seudun kannalta keskeisimmille rajat ylittäville vakiovuoroyhteyksille. Vakiovuoroyhteyksien lisäksi Hämeenlinnan seudulle on tärkeää, että pikavuoroyhteyksiä tarjotaan säännöllisinä ja kattavina sekä etelän, pohjoisen, idän että lännen suuntiin yhteyksinä mm. lähikaupunkeihin, satamiin ja lentoasemille. 8
Pohjakartta Maanmittauslaitos Logica Muut HML 2011 Kuva 2. Seudulliset palvelutasotavoitteet 2012-2014. Pohjakartta Maanmittauslaitos Logica Muut HML 2011 Kuva 3. Syksyn 2011 joukkoliikennetarjonta palvelutasoluokilla ilmaistuna. Karttakuvia on selitetty seuraavilla sivuilla. 9
4.3 I luokan (TAVOITETASO) kuvaus yhteysväleittäin 4.3.1 Luokan määrittelyn periaatteet Tavoitetason laatuluokassa on tarjontaa sekä arkisin, lauantaisin että sunnuntaisin. Liikennöintiaika on arkisin ja lauantaisin selkeästi muita laatuluokkia pidempi. Ainoastaan tavoitetasolla on sunnuntailiikennettä. Tavoitetason liikennöinti vaatii suuren väestöpohjan. Tämän on arvioitu toteutuvan seudulla ainoastaan vireillä olevalla joukkoliikenteen laatukäytäväakselilla eli yhteysvälillä Turenki Harviala Hämeenlinna Katinala Parola. Kesäliikenne Kesäliikenteessä ruuhka-ajan tarjonta lasketaan päiväliikenteen tasolle. 4.3.2 Turenki Harviala Hämeenlinna Katinala Parola Palvelutasotavoitteissa on ollut ajatuksena, että Turengin ja Parolan välillä pyritään laatukäytävän toteuttamiseen vaihdottomana yhteytenä. Hämeenlinnassa käynnissä oleva moottoritien kattamistyömaa hidastaa liikennettä todennäköisesti kesään 2013 asti, joten palvelutasotavoitteiden voimassaoloaikana on todennäköistä, ettei vaihdotonta yhteyttä vielä toteuteta. Junaliikenteessä yhteys on vaihdoton. Syksyn 2011 liikennetarjonta täyttää Hämeenlinnan ja Turengin välillä arkisin ja lauantaisin tavoitetason vaatimukset pieniä puutteita lukuun ottamatta. Sunnuntaisin vuorojen määrä pitäisi kaksinkertaistaa, että tavoitteeseen päästäisiin. Hämeenlinnan ja Parolan välillä liikennöi kaksi bussilinjaa, joista toinen ajaa ympyräreittiä Hämeenlinna Parolannummi Parola Katinala Hämeenlinna. Linjastorakenteesta johtuen tavoitetason vaatimukset pääasiassa täyttyvät ja jopa ylittyvät suunnassa Parola Katinala Hämeenlinna, mutta eivät täyty suunnassa Hämeenlinna Katinala Parola. Tavoitetasoon pääseminen edellyttäisi muutoksia linjastorakenteeseen, sillä pelkkä tarjonnan lisääminen ei olisi taloudellisesti järkevää. Nykyisen laatukäytäväreittiä ajavan bussiliikenteen laskennallinen kustannus on talviliikenteessä 686 000 euroa ja kesäliikenteessä 120 000 euroa. Ilman linjastorakennemuutoksia palvelutasotavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin talviliikenteessä 165 000 euron ja kesäliikenteessä 40 000 euron lisäys. Linjastorakennemuutoksessa liikenteen painopistettä siirrettäisiin Parolannummen reitiltä Pälkäneentien (Katinalan) reitille, jolloin lisärahoitustarve olisi selvästi vähäisempää. Taajamajunat täydentävät tarjontaa kaikkina viikonpäivinä Turengin, Hämeenlinnan ja Parolan yhteytenä. 4.4 II luokan (KESKITASO) kuvaus yhteysväleittäin 4.4.1 Luokan määrittelyn periaatteet Keskitason laatuluokassa on tarjontaa arkisin ja lauantaisin. Liikennöintiajat ovat selvästi lyhyemmät kuin tavoitetasolla. Keskitason liikennöintiä on suunniteltu yhteysväleille, joissa tarve on perusteltavissa sekä väestömäärällä että nykyisellä joukkoliikennekysynnällä. Tällaisiksi on arvioitu Lammin, Tuuloksen, Hauhon, Rengon ja Iittalan kaupunginosakeskusten ja Hämeenlinnan keskustan väliset yhteydet sekä Hämeenlinnan ja Tervakosken sekä Turengin ja Tervakosken väliset yhteydet. Kesäliikenne Kesäliikenteessä on kahden tunnin vuoroväli tunnin vuorovälin sijasta useammin kuin talviliikenteessä. 10
4.4.2 Hämeenlinna Eteläinen Hauho Palvelutasotavoitteissa Hämeenlinnan ja Hauhon välisen pääyhteyden ajatellaan kulkevan Eteläisten kautta. Arki Syksyn 2011 joukkoliikennetarjonnassa on keskitasoon verrattuna liian pitkiä vuorovälejä. Nykyisen bussiliikenteen laskennallinen kustannus on talviliikenteessä 226 000 euroa ja kesäliikenteessä 36 000 euroa. Palvelutasotavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin talviliikenteessä 66 000 euron ja kesäliikenteessä 16 000 euron lisäys. Lauantai Lauantailiikenteen nostaminen keskitasoon vaatisi nykyisten Alvettulan ja Eteläisten kautta kulkevien ympyrävuorojen siirtämistä Eteläisten kautta kulkevalle reitille. Ympyrärakennetta erityisesti lauantaisin puoltaa Tiiriön kauppapalveluiden helpompi saavutettavuus. Näin ollen lauantailiikenteen palvelutasotavoitteiden voidaan katsoa täyttyvän, jos liikennöintiaikaa jatketaan hieman. Nykyisen bussiliikenteen laskennallinen kustannus on talviliikenteessä 14 000 euroa ja kesäliikenteessä 3 000 euroa. Liikennöintiajan jatkamisen lisäkustannus ilman linjastorakennemuutosta olisi talviliikenteessä 5 000 euroa ja kesäliikenteessä 1 000 euroa. 4.4.3 Hämeenlinna Tuulos Lammi Hämeenlinnan ja Lammin välillä liikennöivät vakiovuorot ajavat Tuuloksen Syrjäntaan kautta. Valtatietä 10 ja 12 ajavat pikavuorot poikkeavat Lammin keskustassa, mutta eivät poikkea Syrjäntakana. Arki Vakiovuorotarjonta syksyllä 2011 ei täytä keskitason vaatimuksia. Lammin ja Hämeenlinnan välillä vaatimukset täyttyvät, kun pikavuorot lasketaan mukaan tarjontaan. Noin kuuden vakiovuoron lisääminen talviliikenteessä täyttäisi keskitason vaatimukset myös Tuuloksessa. Nykyisen bussiliikenteen laskennallinen kustannus on talviliikenteessä 244 000 euroa ja kesäliikenteessä 26 000 euroa. Palvelutasotavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin talviliikenteessä 92 000 euron ja kesäliikenteessä 34 000 euron lisäys. Lauantai Vakiovuoroja liikennöi lauantaisin kaksi kumpaankin suuntaan. Tämä ei täytä keskitason vaatimuksia, mutta koska pikavuoroliikenne mukaan lukien tavoitteet osittain ylittyvät, voidaan palvelutason katsoa täyttyvän. 4.4.4 Hämeenlinna Renko Hämeenlinnasta Renkoon kulkevat vakiovuorot ajavat keskeisiä katuja Rengon keskustassa. Valtatiellä 10 sijaitsee Rengon pikavuoropysäkki, joka on keskustan välittömässä läheisyydessä. Arki Syksyn 2011 joukkoliikennetarjonnassa on keskitasoon verrattuna liian pitkiä vuorovälejä. Vuorovälejä paikkaavat osittain pikavuorot. Noin kolmen vakiovuoron lisääminen täyttäisi keskitason vaatimukset. Nykyisen bussiliikenteen laskennallinen kustannus on talviliikenteessä 130 000 euroa ja kesäliikenteessä 17 000 euroa. Palvelutasotavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin talviliikenteessä 21 000 euron ja kesäliikenteessä 10 000 euron lisäys. Lauantai Vakiovuoroja liikennöi lauantaisin yksi kumpaankin suuntaan. Tämä ei täytä keskitason vaatimuksia, mutta koska pikavuoroliikenne mukaan lukien tavoitteet osittain ylittyvät, voidaan palvelutason katsoa täyttyvän. 11
4.4.5 Hämeenlinna Iittala Palvelutasotavoitteissa Hämeenlinnan ja Iittalan välisen pääyhteyden ajatellaan kulkevan seututietä 130 ja Sattulan kautta. Iittalan ja Hämeenlinnan välillä kulkee taajamajunia kaikkina viikonpäivinä. Seutulipun laajeneminen myös junamatkustukseen helpottaisi joukkoliikennepalveluiden tarjoamista kokonaisuutena erityisesti Iittalassa, jossa juna-asema sijaitsee taajamarakenteen keskellä. Iittalan pikavuoropysäkki sijaitsee parin kilometrin päässä Iittalan keskustasta valtatiellä 3. Arki Syksyn 2011 vakiovuorojen vuoroväleissä on selviä puutteita ja myös liikennöintiaika suunnassa Hämeenlinna Iittala on liian lyhyt keskitason vaatimuksiin verrattuna. Palvelutason nosto vaatisi noin kuusi vakiovuoroa lisää. Nykyisen bussiliikenteen laskennallinen kustannus on talviliikenteessä 161 000 euroa ja kesäliikenteessä 17 000 euroa. Palvelutasotavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin talviliikenteessä 60 000 euron ja kesäliikenteessä 22 000 euron lisäys. Lauantai Hämeenlinnan ja Iittalan väliset lauantain vakiovuorot lopetettiin muutama vuosi sitten vähäisen kysynnän takia. Taajamajunat kulkevat 5-6 kertaa per suunta ja pikavuorot yli 20 kertaa per suunta lauantaisin. Palvelutason voidaan katsoa täyttyvän lauantaisin juna- ja pikavuorotarjonnalla, vaikka reitit eivät palvele yhtä kattavasti asutusta. 4.4.6 Turenki Leppäkoski Tervakoski Arki Palvelutasotavoitteissa Turengin ja Tervakosken välisen liikenteen pääyhteys on ajateltu Kiipulan ja Leppäkosken kautta perustuen väestömääriin ja oppilaitoksen kysyntään. Syksyn 2011 tarjonta verrattuna keskitason vaatimuksiin ei täyty vuoroväleissä eikä täysin liikennöintiajoissakaan. Palvelutason täyttymiseen tarvittaisiin noin yhdeksän lisävuoroa. Nykyisen bussiliikenteen laskennallinen kustannus on talviliikenteessä 110 000 euroa ja kesäliikenteessä 12 000 euroa. Palvelutasotavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin talviliikenteessä 76 000 euron ja kesäliikenteessä 21 000 euron lisäys. Lauantai Turengin ja Tervakosken välillä ei ole lauantailiikennettä. Uusi liikenne palvelutason täyttymiseksi tarkoittaisi noin kymmentä vuoroa. Kustannuslisäys olisi talviliikenteessä 17 000 euroa ja kesäliikenteessä 4 000 euroa. 4.4.7 Hämeenlinna Tervakoski Arki Hämeenlinnan ja Tervakosken välisen liikenteen pääyhteydeksi on palvelutasotavoitteissa ajateltu arkisin seututietä 130 kulkeva reitti siten, että vuorot palvelevat myös Janakkalan kirkonkylää. Syksyn 2011 joukkoliikennetarjonnassa vakiovuoroliikenne on hajaantunut usealle reitille. Osa vuoroista kulkee Turengin kautta, mikä on selvästi hitaampi yhteys kuin pääyhteys seututietä 130. Keskitason vaatimusten täyttyminen pääyhteydellä tarkoittaisi noin kahdeksaa uutta vuoroa. Syksyn 2011 joukkoliikennetarjonnassa on puutteita erityisesti vuoroväleissä. Nykyisen bussiliikenteen laskennallinen kustannus on talviliikenteessä 163 000 euroa ja kesäliikenteessä 17 000 euroa. Palvelutasotavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin talviliikenteessä 93 000 euron ja kesäliikenteessä 28 000 euron lisäys. Merkittävä osa Hämeenlinnan ja Tervakosken välisistä vakiovuoroista jatkaa Riihimäelle tai saapuu Riihimäeltä. Riihimäen ja Hämeenlinnan välisen palvelutason määrittäminen on Uudenmaan ELYkeskuksen toimivaltaa. Hämeenlinnan seutu on esittänyt ja esittää edelleen Uudenmaan ELYkeskukselle, että Riihimäen ja Hämeenlinnan väliset vakiovuorot ajetaan Tervakosken kautta ja niiden määrää lisätään. Toteutuessaan nämä vuorot vähentäisivät seudun sisäisten vuorojen tarvetta. Lauantai Lauantaisin Hämeenlinnan ja Tervakosken välisen liikenteen pääyhteydeksi on palvelutasotavoitteissa ajateltu Turengin kautta kulkevat yhteydet. Turengin ja Tervakosken välillä ei tällä hetkellä 12
ole joukkoliikennetarjontaa, mutta Hämeenlinnan ja Tervakosken välisen palvelutason ajatellaan toteutuvan samalla, jos Turengin yhteydet luodaan. Sekä arkisin että viikonloppuisin Tervakosken joukkoliikenneyhteyksiä täydentävät pikavuorot, jotka pysähtyvät valtatien 3 pikavuoropysäkillä parin kilometrin päässä Tervakosken keskustasta. 4.5 III luokan (PERUSTASO 1) kuvaus yhteysväleittäin 4.5.1 Luokan määrittelyn periaatteet Perustason 1 laatuluokassa on tarjontaa ainoastaan arkisin. Liikennöintiaika on ohjeellisesti määritetty, mutta vuorovälitavoitteen sijasta on määritetty vuoromäärätavoite 3-5 vuoroa per suunta. Laatuluokassa keskitytään arjen perusyhteyksien tarjontaan siten, että vuoroilla pääsisi ainakin aamulla kouluun ja työhön sekä palaamaan iltapäivällä. Perustason 1 väestömäärä- ja kysyntävaatimukset ovat alhaisemmat kuin tiheämmän liikenteen laatuluokissa. Kesäliikenne Kesäliikenteessä vuoromäärää lasketaan kysyntää vastaavalle tasolle. Vuoroja ajetaan vähintään kaksi päivässä per suunta. 4.5.2 Renko Oinaala Ahoinen Vehmainen Kaloinen Oinaala Renko Noin puolet Hämeenlinnasta Renkoon saapuvista bussivuoroista jatkaa yli 30 kilometrin pituisen ympyrälenkin Rengon keskustasta etelään. Reitti kulkee useiden kylien kautta ja kysyntää on ollut kohtuullisesti. Vuoroilla hoidetaan myös koulukuljetuksia. Perustason 1 vaatimukset täyttyvät syksyn 2011 tarjonnalla. 4.5.3 Hämeenlinna Alvettula Hauho Hämeenlinnan ja Hauhon välisen liikenteen pääyhteydeksi on palvelutasotavoitteissa ajateltu Eteläisten kautta kulkeva reitti. Kantatien 57 ja Alvettulan kautta tarjotaan yhteyksiä ainoastaan arkisin. Perustason 1 vuoromäärätavoitteet kantatien 57 kautta täyttyvät syksyn 2011 joukkoliikennetarjonnassa. Alvettulan tarjontaa on lisätty ajamalla osa Eteläisten kautta kulkevista vuoroista Alvettulaan / Alvettulasta. 4.5.4 Lammi Sankola Evo Nykyisin puolet Lammin ja Evon välisistä bussivuoroista on pidempimatkaista liikennettä Padasjoelta ja loput vuorot ajavat Lammin ja Evon välillä. Evon väestömäärä ei puolla perustason 1 tasoista tarjontaa, mutta Evolla sijaitsevien oppilaitosten takia taso on perusteltu ja sen vaatimukset täyttyvät syksyn 2011 tarjonnalla. 4.5.5 Hämeenlinna Parolannummi Parola Hämeenlinnan ja Parolan välisestä linjastorakenteesta johtuen Parolannummen kautta ajetaan Parolan suuntaan merkittävästi enemmän vuoroja kuin perustason 1 tavoitteet edellyttävät. Hämeenlinnan suuntaan vuoroja on Parolannummen kautta vain kaksi. Hämeenlinnan ja Parolan välisessä liikenteessä on palvelutasomäärittelyssä pidetty pääyhteytenä kantatien 57 (Katinalan) kautta kulkevaa reittiä. Mahdollisten linjastorakennemuutosten yhteydessä Parolannummen yhteyksiä vähennettäisiin vastaamaan perustasoa 1 kumpaankin suuntaan. Viikonloppuliikenteen tarve arvioitaisiin erikseen, mutta pääsääntöisesti perustasolla 1 ei tarjota viikonloppuyhteyksiä. Linjastorakenteen muutosta suunnitellaan talven 2011-2012 aikana. Muutoksia ei ole tarkoitus toteuttaa ennen kuin moottoritien katteen rakentamisvaiheen liikennehäiriöt Hämeenlinnassa ovat ohi. Aikaisimpana mahdollisena toteutusajankohtana pidetään kesää 2013. 13
4.5.6 Hämeenlinna Pekola Parola ja Parola Lepaa Tyrväntö Nykyisessä linjastorakenteessa Hämeenlinnasta Tyrväntöön ajavat vuorot kulkevat Aulangon ja Pekolan kautta ja vain osa vuoroista käy Parolassa. Näin ollen perustason 1 yhteydet Parolaan eivät täyty Pekolan eivätkä Tyrvännön ja Lepaan suunnista. Mahdollisen linjastorakennemuutoksen yhteydessä Pekolan, Lepaan ja Tyrvännön yhteyksiä omaan kuntakeskukseen Parolaan pyrittäisiin nostamaan arkisin perustason 1 vaatimusten tasolle. Nykyisten viikonloppuvuorojen tarve arvioitaisiin, sillä pääsääntöisesti perustasolla 1 ei tarjota viikonloppuyhteyksiä. Yhteys Hämeenlinnan ja Lepaan/Tyrvännön välillä voi olla linjastorakennemuutoksen jälkeen vaihdollinen. 4.5.7 Parola Mervi Parolan ja Merven väliset yhteydet toteutuvat syksyllä 2011 perustason 1 vaatimuksia vastaavasti, mutta 1-2 vuoron lisääminen parantaisi joukkoliikenteen käytettävyyttä työmatkayhteytenä. Vuorot lähtevät Hämeenlinnasta, mutta linjastorakennemuutokset voivat johtaa myös vaihdolliseen yhteyteen. Nykyisen bussiliikenteen laskennallinen kustannus on talviliikenteessä 14 000 euroa ja kesäliikennettä ei ajeta. Palvelutasotavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin talviliikenteessä 5 000 euron ja kesäliikenteessä 2 000 euron lisäys. 4.5.8 Hämeenlinna Rastila Turenki Hämeenlinnan ja Turengin välisten vuorojen pääyhteys on palvelutasomäärittelyssä ajateltu Harvialan kautta. Rastilan kautta ajettaisiin perustason 1 vaatimusten mukaisesti. Tämä taso ylittyy syksyn 2011 joukkoliikennetarjonnassa perustuen ennen kaikkea pitkämatkaisempaan liikenteeseen, joka käyttää tätä reittiä. 4.6 IV luokan (PERUSTASO 2) kuvaus yhteysväleittäin 4.6.1 Luokan määrittelyn periaatteet Perustason 2 laatuluokassa on tarjontaa ainoastaan arkisin ja vuoromäärätavoite on 1-2 vuoroa kumpaankin suuntaan. Laatuluokassa keskitytään asiointiyhteyden tarjontaan, eivätkä tarjotut vuorot välttämättä palvele työssä käymistä. Perustason 2 alueet ovat harvaanasuttuja ja joukkoliikenteen kysyntä on vähäistä. Kesäliikenne Jos kysyntä on vähäistä ja perustuu ennen kaikkea koululaisliikenteeseen, kesäliikennettä ei järjestetä. 4.6.2 Renko Nummenkylä Syksyn 2011 joukkoliikennetarjonta valtatietä 10 Rengosta Nummenkylän suuntaan on kaksi vuoroa per suunta, mikä täyttää perustason 2 vaatimukset. Lisäksi Nummenkylän tarjontaa täydentävät valtatien 10 Sotkan pikavuoropysäkillä pysähtyvät pikavuorot. 4.6.3 Iittala Sittala Iittalan ja Sittalan välinen liikenne perustuu nykyisin Tampereen ja Hämeenlinnan välisiin vakiovuoroihin. Näiden vuorojen määrä ylittää perustason 2 vaatimukset. 4.6.4 Vermasvuori Ilmoila Ilmoilan tarjonta perustuu nykyisin vakiovuoroihin, jotka hoitavat Hauhon koululaisliikennettä sekä Ilmoilan kylällä pysähtyviin pikavuoroihin. Vakiovuorotarjonta täyttää perustason 2 vaatimukset. Kesällä liikennöivät ainoastaan pikavuorot. 4.6.5 Alvettulan tienhaara Lautsia Lautsian väestömäärä on vähäinen, mutta siellä sijaitseva lomakeskus puoltaa vakiovuorotarjontaa perustasolla 2. Liikennettä täydentävät valtatiellä 12 Lautsian pikavuoropysäkillä pysähtyvät pikavuorot. 14
4.6.6 Tuulos Syrjäntaka Juttila Juttilan väestömäärä antaisi edellytyksiä perustasoa 2 merkittävämpään tarjontaan, mutta kysyntä on osoittautunut vähäiseksi. Nykyinen liikenne perustuu Pälkäneeltä tulevaan pitkämatkaiseen liikenteeseen, jonka määrä on viime vuosina vähentynyt kysynnän vähentyessä, mutta vastaa vielä perustasoa 2. 4.6.7 Lammi Lieso Lieson nykyinen liikenne perustuu Kuohijoen suunnan pitkämatkaiseen liikenteeseen. Lieson pohjoispuolella Hämeenlinnan alueella asutus on harvaa, eikä joukkoliikenteen ylläpito siellä ole perusteltua, jos nykyiset pitkämatkaiset vuorot joskus lakkautuvat. Lieson ja Lammin välinen liikenne on kuitenkin perusteltua ylläpitää perustason 2 mukaisena. 4.6.8 Lammi Ronni Ronnin alueen toiminta on vaihdellut viime vuosina. Tällä hetkellä alueella ei ole merkittävästi toimintaa. Perustason 2 mukainen tarjonta täyttyy nykyisin ja riittää väestöpohjan luomaan kysyntään. 4.6.9 Turenki Kataloinen Lammi Turengista Kataloisten kautta Lammille ajaa tällä hetkellä kaksi vuoroa kumpaankin suuntaan koulupäivinä. Vuorot tarjoavat työmatkayhteyksiä ja asiointiyhteyden Turenkiin. Tarjonta täyttää perustason 2 vaatimukset. 4.6.10 Turenki Heinäjoki Mallinkainen Turenki / Turenki Virala Hyvikkälä Tarinmaa Turenki Turengin lähiympäristön maankäyttösuunnitelmia tukemaan on palvelutasoa ajateltu nostaa kahdeksikon muotoisella reitillä, joka kulkisi useiden kylien kautta. Reitin varrella on neljä alakoulua sekä yksi yläkoulu ja lukio. Syksyn 2011 joukkoliikennetarjonta ei vielä vastaa perustasoa 2. Nykyisen bussiliikenteen laskennallinen kustannus on talviliikenteessä 16 000 euroa ja kesäliikennettä ei ole. Palvelutasotavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin talviliikenteessä 20 000 euron ja kesäliikenteessä 9 000 euron lisäys. Linjastorakennetta muuttamalla voitaisiin tavoitteet saavuttaa vähäisemmillä kustannuksilla. 4.6.11 Tervakoski Vähikkälä Tervakosken ja Vähikkälän välillä liikennöi nykyisin pitkämatkaisia Lopelta tulevia vuoroja sekä kunnan koululaisvuoroja. Nykyinen tarjonta ylittää perustason 2 vaatimukset, mutta jos koululaisten määrä vähenee, ei nykyistä tarjontaa ole perusteltua ylläpitää. 4.6.12 Turenki Löyttymäki Saloinen Turenki Löyttymäen ja Saloisten kautta kulkevan pitkän ympyräreitin ajaa nykyisin kolme vuoroa päivässä. Tarjonta ylittää perustason 2 vaatimukset, mutta jos koululaisten määrä vähenee, ei nykyistä tarjontaa ole perusteltua ylläpitää. 4.6.13 Parola Hyrvälä Vuohiniemi Vuohiniemestä Parolaan ja Parolasta Vuohiniemeen ajetaan nykyisin yksi vuoro kumpaankin suuntaan koulupäivinä. Tarjonta täyttää perustason 2 vaatimukset. Jos koululaisten määrä vähenee, vuorojen tarve on harkittava uudelleen. 15
4.7 V luokan (ASIOINTIYHTEYDET) kuvaus Palvelutasomäärittelyssä on ollut ajatuksena, että asiointiyhteyksiä tarjottaisiin kaikilla niillä alueilla, jotka eivät ole muuten joukkoliikennepalveluiden piirissä. Käytännössä myös asiointiyhteyksien tarjoaminen rajoittuu pääreittien varsiin, sillä palvelulinjojen periaatteiden mukaisesti ne poikkeavat enintään kaksi kilometriä reitiltään. Näin ollen seudulla tulee jatkossakin olemaan harvaanasuttuja alueita, joista asiointiyhteyksiä ei tarjota. Palvelutasoluokassa asiointiyhteydet on määritetty tarjottaviksi 1-2 kertaa viikossa siten, että yhteys tarjotaan päiväaikaan mm. kaupallisten ja kunnallisten palveluiden ollessa auki. Kesäliikenne Kesäliikenne järjestetään pääsääntöisesti talviliikenteen tasoisena. 4.8 Laadulliset tavoitteet seutuliikenteessä Tiedottaminen Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteestä kootaan kaupungin kotisivuille kattava kokonaisuus. Sivuille kootaan tietoa matkustamisesta (liput, pysäkit ym.) sekä aikataulu- ja reittitietoja. Näiden sivujen kautta ohjataan esim. Matkahuollon reittiopaspalveluun sekä liikennöitsijöiden omille kotisivuille. Kalusto Liikennettä kilpailutettaessa määritetään koko sopimuskautta koskeva kaluston maksimi-ikä ja mahdollisesti pisteytyksen kautta kannustetaan uudempaan kalustoon. Kaluston tulee olla yleisilmeeltään siistiä. Määränpäätä osoittavan kyltin tulee näkyä ulospäin auton etuosassa (tuulilasin yläpuolella / tuulilasissa). Täsmällisyys Kaikki ilmoitetut vuorot ajetaan. Vuoroja ei ajeta etuajassa. 16
5 KAUPUNKILIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET 5.1 Kaupunkiliikenteen palvelutasoluokat ja määrälliset tavoitteet Kaupunkiliikenteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kanta-hämeenlinnan alueen liikennettä. Liikenne toteutetaan pääasiassa paikallisliikenteen vuoroilla, mutta joillakin alueilla merkittävä osa vuoroista on kanta-hämeenlinnan alueen ulkopuolelta tulevaa vakiovuoroliikennettä. Nämä yhteensä muodostavat palvelutason, sillä myös kanta-hämeenlinnan ulkopuolelta tulevat vakiovuorot pysähtyvät tarvittaessa kaikilla pysäkeillä. Kaupunkiliikenteen palvelutasotavoitteet on jaettu kolmeen laatuluokkaan, joiden tavoitteet on esitelty taulukossa 3. Laatuluokkien tavoitteet, liikennöintiajat ja vuorovälit poikkeavat sisällöltään seutuliikenteen palvelutasomäärittelyistä. Taulukko 3. Palvelutasotavoitteiden laatuluokat kaupunkiliikenteessä 2012-2014. I luokka TAVOITETASO arki, la, su II luokka KESKITASO arki, la,su III luokka PERUSTASO arki TAVOITE Houkutella uusia joukkoliikennematkustajia Tarjota perusliikkumisen yhteydet arkisin ja viikonloppuisin (työ, koulu, opiskelu, asiointi) Tarjota perusliikkumisen yhteys/yhteydet arkisin (työ, koulu, opiskelu, asiointi) Kanta-Hämeenlinnan alueella palvelutasoa mitataan yhteyksinä Hämeenlinnan keskustaan (linjaautoaseman ja torin tuntumaan). Kaupunkialueen katuverkko on tiiviimpi ja rinnakkaisia väyliä on selvästi enemmän kuin harvemmin asutuilla alueilla. Näin ollen kanta-hämeenlinnan alueella on määritetty palvelutaso alueittain ottamatta kantaa liikennöintiväyliin. Aluejakona käytetään pienaluejakoa, mutta joitakin pienalueita on jouduttu jakamaan vielä pienempiin osiin, jos esim. asutus tai merkittävät palvelut ovat keskittyneet tiettyyn osaan aluetta. Taulukko 4. Taulukossa 4 on esitetty kaupunkiliikenteen tavoitteet laatuluokittain. Talven arkiliikenne tarkoittaa peruskoulun koulupäivien liikennettä ja tarjonta peruskoulun syys-, joulu- ja talvilomien aikana voi olla vähäisempää. Liikenteen määrän lisäksi tavoitteissa on otettu kantaa kävelyetäisyyteen pysäkille. PALVELU- TASON OSATEKIJÄ LIIKEN- NÖINTIAIKA VUOROVÄ- LI, talvi VUOROVÄ- LI, kesä KÄVELYETÄISYYS PYSÄKILLE, maksimi (koskee taajama-alueita) Palvelutasotavoitteet laatuluokittain, tarjonnan määrä kaupunkiliikenteessä. TALVILIIKENNE ja KESÄLIIKENNE). TAVOITE- I luokka II luokka III luokka ARVOT TAVOITETASO KESKITASO PERUSTASO arki, la, su arki, la, su arki arki ma-to 6 22 6 20 6 18 pe 6-23 lauantai 8 23 8 20 - sunnuntai 10 21 11 19 - arki 20-30 min ruuhka-ajat 30 min pääasiassa 60 min klo 18 jälkeen 30 min ruuhka-ajat 30 min kerrostaloalueilla päiväliikenteessä 60 min muuten 3-8 vuoroa / suunta / päivä, vuorot erityisesti klo 7 9 ja klo 14 17 välillä lauantai 60 min 60 min - sunnuntai 60 min 60 min - arki 30-60 min 60 min 1-6 vuoroa / suunta / päivä lauantai 60 min 60 min ruuhka-ajat sunnuntai 60 min 60 min 400-500 m 800 m 1000 m 1500 m 17
Kellonajat ja vuorovälit Taulukossa 4 esitetyt kellonajat eivät tarkoita minuutilleen liikenteen alkamista ja päättymistä, vaan aikataulusta ja ajoajasta riippuen todellinen liikennöintiaika voi olla noin ±30 minuuttia. Ensimmäinen lähtö on pääsääntöisesti kohti Hämeenlinnan keskustaa suuntautuva vuoro ja paluusivu keskustasta ajetaan vasta tämän jälkeen. Vastaavasti viimeinen lähtö on pääsääntöisesti keskustasta poispäin. Vuorovälissä voi olla pidempi tauko kuin taulukkoarvo osoittaa esimerkiksi kuljettajien lakisääteisten taukojen järjestämiseksi. Kävelyetäisyydet Taulukossa 4 esitetyillä kävelyetäisyyksillä tarkoitetaan tavoiteltua maksimiarvoa taajamarakenteessa. Mikäli alueella ei ole bussiliikenteelle soveltuvaa katuverkkoa, voi kävelyetäisyys olosuhteiden pakosta muodostua pidemmäksi. Tavoitearvot eivät koske kanta-hämeenlinnan niitä reunaalueita, joissa asutus ja katuverkko ovat harvaa. Kuvassa 4 on esitetty kanta-hämeenlinnan laatuluokat I-III aluepeittona. Pohjakartta Maanmittauslaitos Logica Muut HML 2011 Kuva 4. Kanta-Hämeenlinnan laatuluokat. 18
Taulukko 5. Tilastoalueet: Kanta-Hämeenlinnan palvelutasotavoitteet pienalueittain. Kommentilla osa alueesta tarkoitetaan, että pienalue on jaettu tavoitteiltaan poikkeaviin osiin. Värit viittaavat edellisiin kanta-hämeenlinnaa koskeviin kuviin ja taulukoihin. Pienalueet: Väestö 12/2010 Asukastiheys as/km 2 Kerrostalojen lkm 8/2009 Rivitalojen lkm 8/2009 109001 Läntinen kantakaupunki 11 016 215 70 346 1 788 Pientalojen lkm 8/2009 Palvelutasoluokka / luokat: 109001001 Vuorentaka 562 46 2 9 151 osa alueesta osa alueesta osa alueesta 109001002 Hirsimäki 1 754 281 0 48 413 osa alueesta osa alueesta osa alueesta 109001003 Nummi-Voutila 3 465 1 019 28 95 446 osa alueesta osa alueesta 109001004 Jukola 2 143 2 367 39 76 50 osa alueesta osa alueesta 109001005 Luolaja 1 952 402 1 84 473 osa alueesta osa alueesta 109001006 Loimalahti 1 140 48 0 34 255 osa alueesta osa alueesta osa alueesta 109002 Pohjoinen kantakaupunki 8 950 661 176 114 1 153 109002008 Kirstula 107 60 0 3 35 109002009 Pikku-Parola 147 36 4 7 17 osa alueesta osa alueesta 109002010 Viisari 886 488 0 29 229 osa alueesta osa alueesta 109002011 Ojoinen-Puistomäki 3477 1269 42 53 501 109002012 Kauriala 4 333 1 370 130 22 371 osa alueesta osa alueesta 109003 Eteläinen kantakaupunki 7079 277 141 133 1401 109003013 Myllymäki 2622 3105 118 17 248 109003014 Nuppola 701 978 5 14 200 109003015 Kankaantausta 1841 733 10 47 459 osa alueesta osa alueesta 109003016 Virveli 791 611 5 41 98 109003017 Hattelmala 723 58 0 13 244 osa alueesta osa alueesta 109003018 Miemala 401 52 3 1 152 osa alueesta osa alueesta 109004 Keskusta 6879 1360 186 21 70 109004019 Linnanniemi 243 375 10 4 44 109004020 Keskikaupunki I-II 2570 6313 73 11 6 109004021 Keskikaupunki III-IV 2300 2449 57 3 8 109004022 Asemanseutu 1692 1667 43 1 4 osa alueesta osa alueesta 109004023 Kantola 74 36 3 2 8 109005 Kaakkoinen kantakaupunki 3795 235 24 85 810 109005024 Katuma 961 617 19 15 12 109005025 Käikälä teollisuusalue 96 51 2 3 45 osa alueesta osa alueesta 109005026 Paikkala 104 77 0 1 28 109005027 Käikälä 1 331 452 1 4 406 osa alueesta osa alueesta 109005028 Harviala 1 225 526 0 62 278 osa alueesta osa alueesta 109005029 Äikäälä 78 13 2 0 41 osa alueesta osa alueesta 109006 Itäinen kantakaupunki 11 458 159 163 178 2 259 109006031 Sairio 3 878 449 80 76 804 osa alueesta osa alueesta osa alueesta 109006032 Papinniitty 3 438 1 515 46 44 482 osa alueesta osa alueesta osa alueesta 109006033 Idänpää 666 1238 18 2 69 osa alueesta osa alueesta 109006034 Katinen 670 610 14 9 11 109006035 Kukostensyrjä 1 872 146 0 38 538 osa alueesta osa alueesta osa alueesta 109006036 Paavolankulma 747 68 5 8 253 osa alueesta osa alueesta osa alueesta 109006037 Velssi-Kankainen 187 5 0 1 102 osa alueesta osa alueesta 19
5.2 Palvelutason määräytymisen periaatteet 5.2.1 Väestö ja matkakohteet Palvelutasomäärittelyssä ovat olleet pohjana väestömäärät ja asukastiheys. Alueen palvelutasoluokkaa ovat voineet nostaa alueella sijaitsevat merkittävät matkakohteet, kuten isot työpaikkaalueet, sairaala, oppilaitokset ja kaupallisten palveluiden alueet. 5.2.2 I luokka TAVOITETASO; arki, la, su Tavoitetason yhteydet on suunniteltu alueille, joissa väestömäärä ja asukastiheys ovat suuria ja jotka ainakin osittain ovat kerrostalovaltaisia alueita. Nämä alueet muodostavat nauhamaisen itälänsisuuntaisen akselin, jolla jo tällä hetkellä on kanta-hämeenlinnan tihein vuorotarjonta. Rautatieasema, linja-autoasema, kaupungin keskustapalvelut, keskussairaala, pääterveysasema ja Verkatehtaan alue sijaitsevat tällä akselilla. Yhteyksiä tarjotaan kaikkina viikonpäivinä. Talvena arkipäivisin vuoroväli on pääasiassa enintään 30 minuuttia. Viikonlopputarjonta on 60 minuutin vuorovälillä. Liikennöintiajat ovat laajat. Kesällä arjen vuoroväliä harvennetaan vähäisemmän kysynnän takia. Tavoitteellinen maksimikävelyetäisyys pysäkille on 400-500 metriä. 5.2.3 II luokka KESKITASO; arki, la, su Keskitason joukkoliikennepalveluita tarjotaan alueilla, joilla väestötiheys on hieman tavoitetason alueiden väestötiheyttä alhaisempi, mutta joukkoliikenteen kysyntä kuitenkin merkittävää. Nämä alueet sijaitsevat pääasiassa tiiviisti tavoitetason akselin ympärillä. Yhteyksiä tarjotaan kaikkina viikonpäivinä. Liikenne päättyy iltaisin tavoitetason liikennettä aikaisemmin. Vuoroväli on 30-60 minuuttia. Maksimikävelyetäisyydeksi pysäkille hyväksytään 800 metriä. 5.2.4 III luokka PERUSTASO; arki Perustason yhteyksiä tarjotaan alueilla, joilla väestömäärä ei luo riittävää kysyntää laajempaan joukkoliikennetarjontaan. Nämä alueet sijaitsevat pääasiassa kanta-hämeenlinnan reuna-alueilla ja lisäksi teollisuuspainotteiset alueet kuuluvat tähän luokkaan. Yhteyksiä tarjotaan vain arkisin. 5.2.5 Luokittelun ulkopuolelle jäävät alueet Myös kanta-hämeenlinnan alueella on laajoja alueita, joilla ei ole asutusta tai on vain yksittäisiä taloja. Nämä alueet on jätetty luokittelun ulkopuolelle, koska joukkoliikenteen kannalta riittävää kysyntää ei voi syntyä. Lisäksi näillä alueilla ei useinkaan ole bussiliikenteelle soveltuvia tieyhteyksiä. Kaupungin sisääntuloväylille on määritetty palvelutaso seutuliikenteen yhteydessä. 5.3 Tavoitteiden toteutuminen tilastoalueittain 5.3.1 Läntinen kantakaupunki Läntisen kantakaupungin alueisiin kuuluvat Vuorentaka, Hirsimäki, Nummi-Voutila, Jukola, Luolaja ja Loimalahti. Väestöä on noin 11 000 asukasta ja asukastiheys noin 215 asukasta/km 2. Jukolan ja Nummi-Voutilan tiheimmin asutut alueet sekä keskussairaala on luokiteltu tavoitetasoon. Muuten alue kuuluu keski- ja perustasoon. Nykyinen bussiliikenne täyttää pääosin palvelutasotavoitteiden vaatimukset. Rengasmaisista tai muuten kiertävistä bussireiteistä johtuen tietyillä alueilla palvelutasopuutteita voidaan katsoa olevan jommassakummassa liikennöintisuunnassa. Tällaisia ovat Läntisessä kantakaupungissa Vuorentaan yhteydet keskustaan/keskustasta, jotka ajetaan usein kiertäen Hirsimäen kautta sekä Hirsimäen yhteydet keskustaan/keskustasta, jotka ajetaan usein kiertäen Vuorentaan kautta. Keskussairaalan piha-alueelle liikenne lakkaa noin tuntia ennen tavoiteltua aikaa perjantaisin ja lauantaisin, joten tavoitetason kävelymatkat ylittyvät osittain. 20