ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMAN ARVIOINTI

ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMAN ARVIOINTI

ESIPUHE Asuinalueiden kehittämisohjelman 2013 2015 tavoite oli edistää elinvoimaisuutta, viihtyisyyttä ja hyvinvointia ohjelmassa mukana olleilla alueilla. Tätä työtä tuettiin sekä monialaiseen kehittämistyöhön suunnatuilla avustuksilla että rakentamiseen ja asuinympäristön korjauksiin suunnatuilla investointiavustuksilla. Lisäksi tuettiin aiheeseen liittyvää tutkimusta ja oppimateriaalin tuottamista. ARA vastasi ympäristöministeriön alaisuuteen kuuluvan ohjelman käytännön johtamisesta. Käsillä oleva arviointiraportti tarkastelee ohjelmaa erityisesti hanketyön ja ARAn roolin näkökulmasta. Raportista saadaan hyvää palautetta, miten monen toimijan ja tahon hanke olisi hyvä organisoida. Arviointiraportti antaa varsin myönteisen kuvan ohjelman koetusta tarpeesta, sen tuomasta lisäarvosta ja konkreettisista tuloksista asuinalueiden kehittämisessä. Kiitosta sai myös se, että Asuinalueiden kehittämisohjelma oli luonnollista jatkoa vuosien 2008-2011 Lähiöohjelmalle ja kaupunkien muille kehittämistoimille. Nykyisen ohjelmattoman tilan koetaankin jättävän kehittämiseen osin tyhjiön. Ohjelmassa mukana olleet kaupungit näkevät, että ARAn tulisi jatkossakin panostaa ja pitää esillä ohjelmasta tuttuja teemoja kuten lähiökehittäminen, täydennysrakentaminen sekä olemassa olevan rakennuskannan korjaustarpeisiin vastaaminen. Yhtenä avauksena ARA onkin käynnistänyt Yhdyskuntien uudistaminen -projektin (2016 2019), joka pureutuu muun muassa edellä mainittuihin teemoihin. Jarmo Lindén johtaja ARA 2

SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 2 Temaattiset havainnot 4 Arvioinnin tavoite ja toteutus 5 Asuinalueiden kehittämisohjelma arvioinnin kohteena 6 Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeet ja myönnetyt avustukset 7 Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeet 10 Temaattiset havainnot 12 Ohjelmatyön lisäarvo hankealueen kehittämiseen 13 Ohjelmien jatkumon vaikutus 19 Tulosten pysyvyys 20 Paikallisten ja valtakunnan tason käytäntöjen vaikutus hankkeiden toteutukseen 22 Tutkimus- ja oppimateriaali-hankkeiden lisäarvo 27 Johtopäätökset ja suositukset 32 Johtopäätelmät 33 Suositukset 34 Nousseita toiveita ja kehitysesityksiä 35 Kaupunkikohtaiset havainnot 37 Oulu - Tulevaisuuden kaukovainio 38 Joensuu Rantakylä-Utra alueen kehittäminen 39 Vaasa - RISTINUMMI saavutettavuuden tasavertaisuus 40 Turku Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 41 Espoo Espoon keskuksen kehittämisprojekti Visioista tekoihin 42 Lappeenranta - Sammonlahden suuralueen palvelujen ja asukasosallisuuden uudet innovaatiot Länsialue omaksi 43 Tampere - Oma Tesoma 44 Kuopio Pihkassa Männistöön 46 Jyväskylä - Hyvinvointia Huhtasuolle 48 Helsinki - Kaupunginosien Helsinki (3-hankkeen kokonaisuus) 50 Vantaa Vantaan kehittämishanke 51 Pori Kaikkien Pori 52 Lahti - Liipolan asuinalueohjelma 53 3

TEMAATTISET HAVAINNOT 4

Arvioinnin tavoite ja toteutus Käsissä oleva raportti on Asuinalueiden kehittämisohjelman arvioinnin loppuraportti. Arviointi toteutettiin maalis-elokuussa 2016. Arviointiraportin tyyli on esitysaineistonomainen. Asuinalueiden kehittämisohjelman (2013 2015) tavoitteena on ollut edistää asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregatiota. Sen keskiössä on ollut kaikki suurimmat kaupungit sekä lukuisat yliopistot ja tutkimuslaitokset Suomessa, ja se on ollut kiinteää jatkoa vuosina 2008-2011 toimineelle Lähiö-ohjelmalle. Ohjelman avustusten kokonaisbudjetti on ollut 20 miljoonaa euroa. Ohjelman käytössä on ollut kehittämisavustus (kaupungeille 20 % ja tutkimushankkeille 80 % hyväksytyistä kustannuksista) sekä investointiavustus (20-25 % hyväksytyistä kustannuksista). Investointiavustusta on voitu ohjelmassa myöntää alueen yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavien tilojen ja toimintojen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen, täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseen sekä asuinympäristön laadun ja esteettömyyden parantamiseen. Kehittämisohjelman arvioinnin arviointikysymykset olivat seuraavat: Onko ohjelmatyö tuonut lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen? Miten ja minkälaista lisäarvoa ohjelmatyö on tuonut tai vaihtoehtoisesti, miksi ohjelman merkitys on jäänyt vähäiseksi? Millainen vaikutus ohjelmien jatkumolla (esim. Lähiöohjelma 2008-2011) on ollut kehittämistyöhön? Onko ohjelmatyön seurauksena syntynyt pysyviä käytäntöjä, toimintatapoja, tms. Jos, mitä? Jos ei, miksi ei? Minkälaiset (paikallisen ja valtakunnallisen tason) käytännöt ovat edistäneet tai estäneet hankealueiden kehittämistä ohjelmakauden aikana? Ovatko hankkeessa mukana olleet tutkimushankkeet tuoneet lisäarvoa hankealueiden kehittämiseen? Miten tai miksi eivät? Loppuraportissa on koottu tulokset, jotka perustuvat seuraaviin aineistoihin: Kaupunkien edustajien haastattelut (13/13 kaupunkia, 1-5 henkilöä kustakin kaupungista). Sähköinen kysely niille tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden ohjausryhmien jäsenille, joita ei haastateltu (lähetetty n. 40 henkilölle) Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden (23/24) vetäjien haastattelut Raportissa on vastattu arviointikysymyksiin ja tuotu esiin arvioinnin päähavainnot. Raportin lopussa on arviointiasetelman mukaiset yhteenvedot kaupunkien hankkeista arviointiasetelman näkökulmasta. ARA ja hankkeet ovat tuottaneet runsaasti tietoa käynnissä olleista hankkeista, joten niihin voi tutustua tarkemmin mm. osoitteessa www.ara.fi/fi-fi/ohjelmat_ja_hankkeet/asuinalueiden_ kehittamisohjelma Raportin sivut 5-33 ovat tiivistystä kaikista arvioinnissa toteutetuista haastatteluista. Sivut 43-46 ovat arvioitsijan esittämät johtopäätökset ja suositukset. Kaupunkikohtaiset osiot ovat arvioijan ymmärrys kaupunkien haastatteluihin ja toimitettuihin dokumentteihin pohjautuen kaupunkikohtaisesta kehityksestä. 5

Asuinalueiden kehittämisohjelma arvioinnin kohteena Asuinalueiden kehittämisohjelman tavoitteena oli edistää asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Vuosina 2013 2015 ohjelmassa oli 13 kaupunkia, joille myönnettiin ARA-avustusta noin 14,5 miljoonaa. Kaupunkien hankkeita tuettiin tutkimus- ja oppimateriaalihankkeilla, joille myönnetty kehittämisavustus oli noin 5 miljoonaa. Asuinalueita on kehitetty neljään eri teemaan liittyen: asukkaiden osallisuus ja moninaisuus viihtyisä, turvallinen ja kiinnostava ympäristö tilojen uudenlaiset käytöt, palvelutarjonnan vahvistaminen ja sosiaaliset innovaatiot nuorten kasvun ja sosiaalisen eheyden vahvistaminen. Arvioinnissa toteutetuissa haastatteluissa on vain hyvin harvoin käsitelty suoranaisesti näitä neljää teemaa. Ne eivät ole siis olleet suoraan kaupunkien kehittämishankkeiden arkityötä ohjaavia. Toisaalta valtaosassa hankkeita kaikki teemat ovat olleet jotenkin mukana asuinalueen kehittämisen tarpeista lähtevässä hankesuunnittelussa sekä hankkeiden valinnassa. Ohjelman koordinaatiosta vastasi ympäristöministeriö, ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastasi ohjelma-avustuksesta ja hankeohjauksesta. Ympäristöministeriö vastaa myös lähiökehittämisen yhteistyön koordinoinnista, jossa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto ja Rakli. Käytännössä arvioinnin haastatteluissa ohjelma on mielletty ensisijaisesti ARAn ohjelmaksi, ja ympäristöministeriön rooli on usein jäänyt kaupunkien edustajille epäselväksi. Asuinalueiden kehittämisohjelma oli jatkoa vuosina 2008 2011 toimineelle Lähiö-ohjelmalle. Jatkumolla on ollut merkitystä, ja sitä käsitellään tarkemmin myöhemmin. Ohjelman kanssa samanaikaisesti toimi vuoden 2014 alusta perustettu ministeri Pia Viitasen lähiöasioiden neuvottelukunta, jonka toimikausi loppui uuden hallituksen nimittämiseen. Asuinalueiden ja lähiökehittämisen avustukset ovat saaneet mandaattinsa hallitusohjelmista. Käytännössä Asuinalueiden kehittämisohjelmassa kohteena olleiden alueiden kehittäminen on huomattavasti yksittäistä hallituskautta pidempi projekti. Tällöin asuinalueiden ja lähiöiden kytkeytyminen kaupungin omaan strategiatyöhön on keskeistä. Asuinalueiden kehittämisohjelmassa pyrittiin määrätietoisesti käyttämään laajempaa asuinalueiden ja asuinalueen käsitettä. Osa haastateltavista huomauttaa, että tämä on ollut osittain keinotekoista, vaikka sillä on pyritty edistämään entistä kokonaisvaltaisempaa ajattelua lähiöistä. Toisaalta ohjelman nimeen ei ole liittynyt varsinaista käsitteellistä pohdintaa lähiön luonteesta muutoin kuin avustuskriteerien osalta. 6

Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeet ja myönnetyt avustukset Taulukossa 1. on kuvattu Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeet sekä niihin myönnetyt ja käytetyt avustukset ja avustusten käyttö elokuuhun 2016 mennessä (maksatusta voi hakea 30.9.2016 asti). Hanke Kohdealueet Kärkiteemat ja -tavoitteet Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Investointiavustus 2013 Investointiavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 % maksettu Kaupunginosien Helsinki Esikaupunkialueet Demokratiatilojen kehittäminen, toteuttaminen ja toiminnan tukeminen 72 800 180 000 164 000 42 000 458 800 243 504 53 % Kaupunginosien Helsinki Esikaupunkialueet Asuinympäristön laadun parantaminen ja uudet toimintamallit. Investointivustuksella julkisen kaupunkiympäristön parantaminen (esim. leikkipuistot, puistot, aukiot, valaistus), esteettömyyden parantaminen sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen. Asukastilojen kehittäminen. 126 000 66 000 98 000 1 368 021 1 600 000 3 258 021 192 000 6 % Kaupunginosien Helsinki Esikaupunkialueet Täydennysrakentamisen edellytysten parantaminen 40 000 90 000 141 600 271 600 129 775 48 % Espoon keskuksen kehittämisprojekti - visioista tekoihin Espoon keskus, Suvela, Kirkkojärvi Täydennys- ja korjausrakentaminen sekä käyttötarkoitusten muutokset, poikkihallinnollinen yhteistyö, nuorten ja monikulttuurisuuden huomiointi kehittämisessä. Investointiavustuksella asukkaiden harrastus-, toiminta- ja kokoontumismahdollisuuksien parantamiseen sekä ympäristön viihtyisyyteen tähtäävät toimenpiteet. 773 600 330 000-650 000 750 000 2 503 600 1 084 300 43 % Länsimäen kehittämishanke (Vantaa) Länsimäki Vantaalaisen toimintamallin kehittäminen asuinalueiden laaja-alaiseen kehittämiseen. Täydennys- ja perusparantaminen alueella, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukeminen. Investointiavustuksella mm. valaistusten, leikki-, piha- ja harrastealueiden, reittien ja viheralueiden kunnostusta. 660 000 315 000 154 000 182 319 516 780 1 828 099 660 000 36 % 7

Taulukko 1. jatkuu Hanke Kohdealueet Kärkiteemat ja -tavoitteet Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Investointiavustus 2013 Investointiavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 % maksettu OmaTesoma (Tampere) Tesoma Nuorten yhteiskuntatakuuseen alueellisella mallilla vastaaminen ja tämän palvelumallin pilotointi. Asuntotarjonnan monipuolistaminen. Poikkihallinnollisuus. Investointiavustuksella mm. Tesomajärven virkistysalueen kehittämistä ja vuokratalojen piha-alueiden ja asukastilojen kunnostusta sekä asukkaiden monikäyttötilojen rakentamista. 58 440 146 080 146 000 193 000 966 742 1 510 262 381 438 25 % Vetovoimainen Turku - hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet Halinen, Varissuo, Pansio-Perno Asuinalueiden kilpailukyvyn lisääminen ja yhdyskuntarakenteen edeyttäminen asukkaita osallistaen. Toimiva palveluverkko, monimuotoisen täydennysrakentamisen edellytykset ja sosiaalinen eheys. Investointiavustuksella mm. Pansionrannan rantareitti ja Ruissalon reitti, Halistenkosken viheralueen peruskorjausta ja leikkipaikkojen kunnostusta. 50 400 58 000 58 000 338 750 505 150 50 400 10 % Kaikkien Pori Pihlava, Impola- Sampola, Pormestarinluoto, Väinölä Yhteensovittavan toiminnallisen konseptin luominen, tilojen uudenlaiset käytöt, nuorten kasvun tukeminen ja osallisuuden lisääminen. Investointiavustuksella mm. valaistusten parantamista, kevyenliikenteen väyliä, tilojen kehittämistä asukkaiden monitoimikäyttöön, viheralueiden ja leikkipaikkojen parannuksia, ympäristötaidetta. 25 000 40 000 40 000 164 503 90 100 359 603 326 818 91 % Pihkassa Männistöön (Kuopio) Männistö, Tiihotar, Linnanpelto, Itkonniemi Kehitetään uusi, monitoimijainen, poikkihallinnollinen asuinalueiden kehittämisen malli, joka vakiinnutetaan kaupungin toimintaan. Toimivat kumppanuudet 1. ja 3. sektorin välillä. Investointiavustuksella mm. maisemapeltoja, puistokäytäviä, kevyenliikenteen väyliä ja ulkoväylästöjen kunnostuksia. 36 000 100 000 163 790 116 125 30 000 445 915 234 011 52 % Ristinummi - saavutettavuuden tasavertaisuus (Vaasa) Ristinummi Täydennyskaavoituksen ja lisärakentamisen avulla lisätään esteettömyyttä ja luodaan tilaratkaisuja, jotka parantavat asukkaiden viihtyisyyttää ja mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. 24 000 33 400 33 500 90 900-0 % 8

Taulukko 1. jatkuu Hanke Kohdealueet Kärkiteemat ja -tavoitteet Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Investointiavustus 2013 Investointiavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 % maksettu Koko Liipola oppimisympäristönä (Lahti) Liipola Osallisuuden vahvistaminen monitoimitalokonseptia kehittämällä, poikkihallinnollinen yhteistyö ja sos. sekoittaminen täydennysrakentamisen kautta. Investointiavutuksella monitoimitalon rakentaminen sekä valaistusten, leikkialueiden ja viheralueiden kunnostamista. 150 000 250 000 200 000 595 182 67 600 1 262 782 398 362 32 % Sammonlahden suuralueen palvelujen ja asukasosallisuuden uudet innovaatiot (Lappeenranta) Sammonlahden suuralue Asuinviihtyvyyden parantaminen, asukaosallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen vähentäminen uudenlaisin toimintamallein ja hyväksi havaituin käytännöin. V. 2014 Investointiavustuksella mm. Tervahaudanpuiston kohentaminen, Rantaraitin kehittäminen, leikkipaikkojen ja puistojen kehittäminen, valaistuksen päivittäminen, pyöräilyverkoston edistäminen. V. 2015 investointiavustuksella Muukontien Kanavasillan kevyenliikenteen väylän korjaus turvalliseksi. 36 400 30 720 25 940 122 164 300 000 515 224 326 354 63 % Hyvinvointia Huhtasuolle (Jyväskylä) Huhtasuo Uusien mahdollisuuksien ja toimintamallien luominen asukkaiden omatoimiselle hyvinvointia edistävälle toiminnalle. Sektorien välinen yhteistyö ja kansalaisraati. Investointiavustuksella Huhtasuon senioripuisto ja koirapuisto, ryhmätilojen ja kylätoimiston tilojen kunnostaminen, esteettömyys parannuksia. 465 160 128 000 336 943 186 936 50 000 1 167 039 980 305 84 % Tulevaisuuden Kaukovainio (Oulu) Kaukovainio Ympäristön kunnostaminen, moniammatillisen toiminnan vahvistaminen sekä palvelukeskuksen kehittäminen asukkaiden kohtauspaikaksi. Investointiavustuksella mm. Kaukovainion viheralueiden ja toiminnallisuuden kehittäminen ja Kainuunpuiston esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen sekä Haukkapuiston leikkipuiston kehittäminen. 21 200 48 200 71 600 83 000 80 000 304 000 209 162 69 % Yhteensä 2 559 592 1 827 508 1 654 373 4 000 000 4 493 222 14 534 695 5 243 919 36 % 9

Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeet Taulukko 2. Hanke Yhteistyökaupunki Vastuuorganisaatio Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoimaisuuden lisääminen uudistavan aluekehittämisen avulla (SEULI) KAKETSU - Kaukovainion Kestävä Tulevaisuus Tampere TTY 22 598 90 159 95 121 207 878 112 757 Oulu Oulun AMK 16 600 54 480 28 120 99 200 99 200 Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulu Oulun yliopisto 33 141 87 505 63 521 184 167 180 032 Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa Hyvinvoinnin tekijät-asuinalueen hyvinvoinnin kokemisessa Tampere Tampereen yliopisto 102 637 101 437 204 074 204 074 Joensuu Itä-Suomen yliopisto 23 946 107 987 85 098 217 031 23 946 Jyväskylän Hyvinvointiohjelmaan 2013-2015 liittyvä tutkimus Jyväskylä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön tutkimuskeskus 58 400 80 000 84 000 222 400 222 400 Asuinalue lapsiperheiden kokemana Lahti Palmenia/HY 45 840 103 280 103 280 252 400 149 120 Oma verkko: Tesoman nuorten osallisuutta vahvistava malli Oma Paja: Nuoret ja sosiaaliset innovaatiot Tampere Tampereen yliopisto 20 694 153 429 131 730 305 853 299 486 Tampere Tampereen yliopisto 97 820 4 000 101 820 99 101 Koulu keskellä kortteleita Turku Turun AMK 34 876 37 168 49 336 121 380 36 829 Valikoivan muuttoliikkeen dynamiikka asuinalueiden eritytymisessä Valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset alueelliseen eriytymiseen Ostoskeskukset julkisina tiloina ja kaupunkiaktivismi paikallisen kehittämisen voimavarana Helsinki, Vantaa, Espoo Helsingin yliopisto 67 033 56 335 123 368 59 967 Espoo, Vantaa Kuluttajatutkimuslaitos 36 282 147 243 129 875 313 400 277 118 Helsinki Helsingin yliopisto 52 643 82 833 119 447 254 923 109 601 Elinvoimaisen alueen tilat (ELINAT) Espoo, Turku Aalto yliopisto 77 533 65 653 25 739 168 925 118 455 Välittävät Valittavat Verkostot (VVV) Espoo Laurea AMK 181 625 139 512 103 712 424 849 420 892 10

Taulukko 2. jatkuu Hanke Yhteistyökaupunki Vastuuorganisaatio Kehittämisavustus 2013 Kehittämisavustus 2014 Kehittämisavustus 2015 Yhteensä Maksettu elokuussa 2016 Porin lähiöiden kulttuurisuunnittelu Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Senioripalveluinnovaatioiden tutkiminen ja pilotointi Kaupunkikumppanuutta! iäkäs asukas, nuoret & paikallinen palvelujärjestys Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä Pori Turun yliopisto/ Porin yksikkö 41 479 107 444 112 703 261 626 204 426 Lahti Lapin yliopisto 41 600 58 700 100 300 92 692 Kuopio Itä-Suomen yliopisto 70 554 123 973 103 173 297 700 297 700 Helsinki Helsingin yliopisto 32 349 32 349 32 349 Turku Turun yliopisto 24 000 128 000 84 859 236 859 236 859 Ristinummi 2.0 Vaasa Åbo Akademi 42 452 127 355 84 903 254 710 151 740 Muutosmallit Kaikki kohdealueet TTY 76 218 77 133 153 351 153 351 Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto - LähiöOppi Sosiaalisesti kestävällä innovoinnilla asuinalueiden uudistamiseen -työkalu Oppimateriaalihanke TTY 22 431 117 533 125 000 264 964 22 431 Oppimateriaalihanke Lappeenrannan yliopisto 161 894 39 168 62 286 263 348 139 070 Yhteensä 5 066 875 3 848 241 11

TEMAATTISET HAVAINNOT 12

Ohjelmatyön lisäarvo hankealueen kehittämiseen Havaintoja haastatteluista Vipuvaikutus poikkihallinnollisen koordinaation kautta: Pienillä resursseilla on saatu aikaan tuloksia, joita kaupungit itse pitävät hyvinä. Usein yhteistoiminta eri hallinnonaloilla ei vielä realisoidu ilman sellaista koordinoivaa resurssia, jonka ARA-avustus mahdollistaa. Alueiden pitkäkestoinen kehittäminen tuo tulosta: Aina kyse ei ole ARAn ohjelmista vaan kaupunkilähtöisestä asuinalueen kehittämistä. Usein ilman aikaisempaa kehittämistyötä ei asuinalueen kehittämisohjelmasta tehdyillä toimenpiteillä olisi ollut vastaavaa vaikutusta. Tutkimukselle rahoitus on ainutlaatuista: Tutkimushankkeiden näkökulmasta ohjelmatoiminnasta on merkittävä lisäarvo, sillä muita vastaavantyyppiseen tutkimukseen on vain vähän rahoituslähteitä, tai ne eivät ole näin konkreettisia (poikkeuksena ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt). Hankkeiden toimenpiteiden laaja-alaisuus ja poikkihallinnollisuus: Hankkeissa on saatu keskitetyillä selkeillä toimenpiteillä hyviä konkreettisia tuloksia, mutta niissä hankkeissa, jotka ovat olleet tavoitteiltaan tai sisällöiltään laaja-alaisempia, ovat kehittämisen teemat nousseet kaupungin tasolle ja kaupungin kehittämisen läpäiseväksi teemaksi. (Vrt. frisbeepuisto vs. lähiökehittämisen poikkihallinnollinen malli). Laaja-alainen kehittäminen luo monipuolista vaikuttavuutta. Laajojen tavoitteiden, monipuolisten toimenpiteiden ja asiantuntemuksen sitominen hankkeeseen tukee alueen kokonaisvaltaista kehittämistä. Pistemäisten hankkeiden tulokset eivät olisi välttämättä niin kestäviä. Imagohyöty: ARAn tuoma lisäarvo ja viestinnällinen tuki ovat edesauttaneet useilla alueilla asuinalueiden mielikuvan kohotusta. Verkostojen laajentaminen: Lähes kaikista kaupungeista löytyy kokemuksia siitä, että ohjelmaan osallistuminen on tuonut uusia verkostoja. Verkostoja on syntynyt horisontaalisesti kaupungin sisälle sekä muihin kaupunkeihin ja hankkeisiin. Useat haastateltavista kaipaavat tätä vieläkin enemmän. 13

Lisäarvon erilaiset muodot Volyymi- ja laatukontribuutio: Esimerkkejä uudentyyppisistä tilaratkaisuista suunnittelu- ja/tai konseptitasolla: Yhdistetty perheneuvonta, päiväkoti ja nuorisotalo, joissa yhteinen tila kuten jumppasali (Espoo) Monitoimitalo, jossa yhdistyvät koulu, päiväkoti ja kirjasto sekä harrastusmahdollisuudet myös ns. virastoajan ulkopuolella (Lahti) Tai pienempiä: Fribeegolfpuisto, skeittipuisto, parkour-puisto jne. Kehittämiskontribuutio: Niissä hankkeissa, joissa kehittämistoimintaa on tuotu uusille alueille, voidaan havaita paremmin myös kehittämistyön systematisointiin liittyviä vaikutuksia (= poikkihallinnon toimintaa jää elämään osana täydennysrakentamisen ja/tai kaupunkisuunnittelun toimintaa). Prosessikontribuutio: ARA-avustuksilla, ja erityisesti investointiavustuksilla on prosessihyötyä Joillakin alueilla parannustyöt eivät olisi toteutunut ilman investointiavustusta tai olisivat tippuneet poliittisesti investointilistalla ajallisesti kauemmaksi. Rahoituksen koko itsessään on lisännyt painoarvoa ja päättäjien kiinnostusta aiheeseen. Keskeiset lisäarvon kohdat hankkeissa on kuvattu seuraavalla sivulla olevassa kuvassa. 14

Keskeiset lisäarvon kohdat hankkeissa Ohjelman kautta tuleva rahoitus mahdollistaa koordinoivan resurssin Tehdään sellaista, joita ei muuten tehtäisiin Uusien sisältöjen tekeminen (jota ei muuten olisi tehty) Kehittämisen systematisointi Laajat rakenteet tai toimintamallit Aiempi työ Sama alue Yksittäiset parannukset infrassa Ei suoraa perinnettä Uusi alue Tehdään uusille kohderyhmille Tuodaan jo aiemmin tehtyä uudelle alueelle Yksittäiset asuinaluekohtaiset toimintamallit Hetkelliset interventiot Asuinalueen kehittämisen nopeuttaminen 2-3 vuodella 15

Investointiavustuksen merkitys Asuinalueiden kehittämisohjelmassa uutena asiana aiempaan asuinalueiden kehittämiseen verrattuna olivat ohjelmasta myönnetyt investointiavustukset. Investointiavustuksia myönnettiin ohjelmassa n. 8,5 miljoonaa euroa, joka oli 58 % ohjelman kokonaisrahoituksesta. Investointiavustukset tulivat ohjelmaan hieman yllättäen ja niiden hakemiseen ja siihen valmistautumiseen oli käytössä suhteellisen lyhyt aika. Investointiavustuksilla on tyypillisesti toteutettu koko asuinalueen kaupunkikohtaisen kehittämiskokonaisuuden kannalta merkittäviä fyysisiä parannuksia. Usein haastatteluissa investointiavustuksen merkitystä ei kuitenkaan eritellä, vaan haastateltavat tarkastelevat koko hankekokonaisuutta. Aiemmin esitetyssä kontribuutioanalyysissä investointiavustusten merkitys on erityisesti suurempien ympäristöön kohdistuvien parannusten nopeuttamisessa. Tämä viittaisi siihen, että vaikka haastateltavat harvoin erikseen nostavat investointiavustusta esiin, on sillä ollut suuri merkitys tulosten konkreettisuuden ja pysyvyyden näkökulmasta. 16

Pienempiä oppeja asuinalueiden kehittämisestä Kokemuksia poikkihallinnollisesta asuinalueiden kehittämisestä Kytkös strategiaan avainasemassa: Kytkös strategiaan avainasemassa: Niissä kaupungeissa, joissa asuinalueiden (tai nimenomaisen) kehittäminen on selkeästi strategiatasolla, on kehittäminen ollut huomattavasti helpompaa. Jos lähiö/asuinaluekehittäminen ei ole ollut suoraan kaupunkistrategiassa, on sitä voinut ohjata jokin spesifi visio (esim. lähiökehittämiseen liittyvä visiotyö tmvs.) Poikkihallinnollisuuden kehittäminen keskiössä: Niissäkin hankkeissa, joissa poikkihallinnollisuuden edistäminen ei ole ollut hankkeen ensisijaisena tavoitteena, on työskentely edistänyt poikkihallinnollisuuden tai eri hallintokuntien/toimialojen asuinalueiden kehittämiseksi liittyvän yhteystyön edistämistä. Tässä yhteydessä ohjelmaan liittynyt poikkihallinnollisuuden pyrkimys koetaan hyväksi. Parhaiten poikkihallinnollisuuden arvioidaan kehittyneen sellaisissa kaupungeissa, joissa hankkeen projektipäälliköt ovat olleet suoraan konserniesikunnan tai vastaavan rakenteen alaisuudessa. Vastaavasti poikkihallinnollisuuden nähdään kehittyneen heikoimmin silloin, kun kehittämisen resurssit sijaitsevat jollakin tietyllä toimialalla vaikka poikkeuksiakin on. Poikkihallinnollisuuden lisäksi tarvitaan myös muuta: vaikka poikkihallinnollinen ohjausryhmä on tuonut tärkeää tukea, olisi rinnalle tarvittu tätä kevyempi operatiivinen hankeryhmä. Hankkeen ohjausmalli ei ole aina riittävän ketterästi tukenut hankkeen etenemistä. Laaja-alaista sitoutumista ja työpanosta tarvitaan valmisteluvaiheesta asti: kaupungin eri palvelualueiden osallistuminen jo hankkeen suunnitteluun olisi useassa kohdin tukenut toteutusvaihetta. Rahan suuruus ei aina ratkaise: eri hallinnonalojen yhteistyön käynnistyttyä laajempaa vaikuttavuutta saadaan aikaiseksi myös pienemmillä, jo olemassa olevilla resursseilla, ja niiden paremmalla koordinaatiolla. Ohjelmien jatkuvuus kokemus ja paikallisen tason yhteistyö edistävät tavoitteiden toteutumista, mutta voidaan nähdä muutaman hankkeen osalta myös kolikon kääntöpuolena: kun mitään erityisesti uutta ei kehitetä, ei myöskään synny uusia avauksia. 17

Kokemuksia asuinalueiden kehittämisen lähestymistavoista ja menetelmistä Toimintatavat asiakaslähtöisiksi: Yksi muutamien hankkeiden mainitsema oppi on palvelumuotoilun hyödyntäminen normaalisti tekniseltä näyttäytyvässä asuinalueiden kehittämisessä. Palvelumuotoilun hyvä puoli on se, että se tuo asukasosallistumisen asemasta asukkaat asuinalueen palvelujen ja ratkaisujen kehittäjäksi. Eri toimijoiden osallistaminen: Lähes kaikille kaupungeille yksi keskeinen oppi on ollut kolmannen sektorin yhteistyön merkitys asukkaiden osallistamisen näkökulmasta. Tämä korostuu niillä alueilla, joissa haastatellut toimijat eivät ole olleet aiemmin pidempään tekemisissä erilaisten asuinalueiden kehittämisessä vaikka kaupungissa olisikin ollut perinteitä lähiötyölle. Aiemmin haastavaksi koettujen ryhmien parempi integrointi toimintaan: Kehittämisen kohteena on tunnistettu yhä voimallisempi eri maahanmuuttajaryhmien ja työttömien saaminen mukaan toimintaan. Elinkeinoelämän näkökulma on ollut vähäinen: Yritykset eivät ole olleet juuri osallisina hankkeissa, vaikka tälle olisi ollut luontevia paikkoja. Joissakin hankkeissa tämän näkökulman puuttumista harmiteltiin jälkikäteen ja nähtiin, että yritykset tulee jatkossa ottaa paremmin osaksi lähiökehittämisen agendaa ko. kaupungissa. Tutkimustyö tukena: Niissä kaupungeissa, joissa korkeakouluyhteistyö ei ole ollut systemaattista, ontutkimushankkeiden ohjausryhmätyöskentely tai muu tutkimustoimintaan osallistuminen ylipäätään luonut kiinteämpiä suhteita tutkimuslaitoksiin. Tämä voi edesauttaa yhteyksien säilymistä. ARA edellytti hankkeilta ohjausryhmää, mutta ei varsinaisesti ohjannut sitä, mitä ohjausryhmän tulisi tehdä. Joissakin hankkeissa ohjausryhmätyö on ollut tuloksekasta johtuen projektin omasta aktiivisuudesta ohjausryhmän hyödyntämisessä. Hankkeet ovat oppineet paljon asukkaiden osallistamisesta: Asukkaat osallistuvat mieluiten konkreettiseen tekemiseen. Hankkeessa testattuja asukasraateja ei saatu pyörimään useasta yrityksestä huolimatta. Asukaskulttuuria tulee rakentaa pitkäjänteisesti. Perinteet ovat helpottaneet hankkeiden toteutusta. Osallisuuden vahvistaminen vaatii mittavaa tiedottamista ja uusia kanavia. Tiedottamisen tärkeys uusien asukasryhmien innostamiseksi korostui hankkeessa. Ilman hankerahoitusta tähän ei ole monessakaan kaupungissa mahdollisuutta. Asukkaiden luottamuksen saavuttaminen vaatii aikaa ja systemaattista yhteistyötä. Muutamissa hankkeista nostetaan esiin, että alueen asukkaat olivat aluksi epäluuloisia kehittämisen toimenpiteistä ja tavoitteista. Yhteistyön myötä syntyi luottamus ja mahdollisuus jatkotyölle. Osallistujamäärät ovat kasvaneet, joskin ne ovat vielä melko pieniä. 18

Ohjelmien jatkumon vaikutus Lähiöohjelmasta (2008-2011) Asuinalueiden kehittämisohjelmaan siirryttäessä tavoiteltiin suurten kokonaisuuksien huomioimista yksittäisten lähiöiden sijaan. Useissa kaupungeista on ollut hankkeita myös Lähiöohjelmassa, osalla myös edeltäneissä. Suurin osa hyödyntänyt: suuri osa nykyisistä asuinalueiden kehittämisohjelmien hankkeista on hyödyntänyt aiemmissa hankkeissa syntyneitä oppeja. Vaikka jatkumo on koettu merkittävänä lisäarvona, on varsinainen tekeminen ollut muutamassa kaupungissa hankkeiden välisenä aikana katkolla. Osassa hankkeissa aiemmat kehittämistoimenpiteet ovat kohdentuneet eri asuinalueisiin, eikä niitä ole suoraan hyödynnetty (Kuopio, Oulu, Joensuu). Jatkumolla on merkitystä kaupunkien mielestä: yleisesti kaupungit ovat kokeneet, että ohjelmien jatkumolla on ollut merkitystä, ja ne ovat esimerkiksi: Pitäneet lähiö/asuinalueiden kehittämisen agendalla. Luoneet innostusta ja pyrkimystä nähdä asioita uudella tavalla. Edesauttaneet yhteistoimijuuden ja poikkihallinnollisen toiminnan jatkuvuutta ja pysyvyyttä asuinalueiden kehittämisessä. Jatkumon näkökulmasta nousi esimerkiksi seuraavia havaintoja: Turku: Aiempi kehittäminen keskittyi Varissuon alueelle, mutta oli pääasiassa selvitys- ja tutkimuspainotteista. Nyt tehdyssä kehittämistyössä alue saatiin konkreettisempien toimenpiteiden piiriin. Lahti: Edellisessä hankkeessa edistettiin lähiöostareiden uudistumista, minkä lisäksi syntyi lähestymistapa, jota on hyödynnetty myöhemmissä kehittämishankkeissa ja edelleen. Käytännössä täydentämisrakentamisen sijaan kasvatetaan ja täydennetään olemassa olevaa kestävän kehityksen teeman mukaisesti. Jatkumo ja edellisen ja uuden hankkeen opit lisäsivät aktiivisuutta. Siten aktiivinen kaupunki saa houkuteltua rakennusliikkeitä, kiinteistösijoittajia ja omistajia samaan pöytään. Pori: Jatkumolla on varmistettu pitkäjänteinen kehittäminen. Lähiöohjelmassa tehdyillä kaavoitukseen ja toimintoihin liittyvillä uudistuksilla on nähtävissä vaikutusta mm. alueiden mielikuvan muuttumisena (Pormestarinluoto). Lappeenranta: Sammonlahden kaupunginosan viihtyvyyttä on molemmissa hankkeissa parannettu hyvin konkreettisin toimin. Maineeltaan kaupungin heikoin kaupunginosa on noussut pitkäjänteisen kehittämisen myötä yhdeksi vireimmistä asuinalueista ja kehittäminen on saanut kaupungissa runsaasti positiivista huomiota. 19

Tulosten pysyvyys Asuinalueiden kehittämisohjelmassa tehdyillä hankkeilla on syntynyt lukuisia pysyviä tuloksia ja toimintamalleja. Näitä on esitelty kaupunkikohtaisesti erikseen ja näiden esimerkkityyppejä on kuvattu seuraavassa: Konkreettiset fyysisen ympäristön kehitystyöt ja niihin kytkeytyvät palvelut (esim. Oulun Kaukovainion puistot tai liittymät, Turun asuinalueiden liikuntapaikat, Espoon keskuksen kevyen liikenteen ratkaisut sekä liikuntapaikat, Sammonlahden frisbee-rata Lappeenrannassa). Asuinalueiden kehittämiseen erikoistuneet alueelliset (esim. Oulu, Espoo) tai kaupunkitasoiset monialaiset kehitysryhmät (esim. Turku, Jyväskylä, Kuopio). Toimintatapojen ja yhteistoimijuuden edellytysten parantaminen (esim. monitoimitalo Lahti). Asuinalueiden aktivoidut asukas- ja yhdistysryhmät (esim. Lappeenranta) uusien ja toistuvien fyysisen ympäristön kehitystöiden toteuttamiseksi. Osallisuutta ja fyysistä ympäristöä kehittävän työntekijän rekrytointi hankkeen hyvien tulosten perusteella (esim. Lappeenranta). Toimenpide-ehdotusten kauaskatseinen huomioiminen kaupungin kehittämisen ja investointien suunnittelussa. Tulosten pysyvyydelle voidaan haastattelujen perusteella nostaa selkeitä edellytyksiä: Strategisuus: yleinen kaupunkitasoinen orientoituminen ja strategiset tavoitteet asuinalueiden kehittämiselle. Pysyvät toimintamallit ja -rakenteet: asukkaiden osallistamiseen ja tilojen käyttöön liittyen mallien ja ratkaisujen työstäminen alueen yritysten tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jotta kokeiltu toiminta voi jatkua jossain kontekstissa (esim. Hövelin ostoskeskuksen Pop-up -tilan myyminen Turussa). Vähäinenkin taloudellinen tuki: kaupungin valmius tukea edes pienillä summilla luotujen ympäristöä kehittäneiden tuotosten pysyvyyttä (esim. Lappeenrannan Sammonlahden koirapuisto ja rannan siivous). Aktiivisen asukasverkoston ylläpito voi vaatia vain hyvin nimellisiä kustannuksia, esim. maalien hankintaa ja tiedottamisen tukea. 20

Strateginen ote lähiö/asuinaluekehittämiseen HANKKEIDEN HAASTATTELUJEN JA TAUSTADOKUMENTTIEN PERUSTEELLA MUODOSTETTU SUHTEELLINEN KÄSITYS Vaasa Espoo Joensuu Lappeenranta Pori Jyväskylä Vantaa Turku Tampere Oulu Helsinki Lahti 21

Paikallisten ja valtakunnan tason käytäntöjen vaikutus hankkeiden toteutukseen Asuinalueiden kehittämisohjelma on konkreettisen avustuksen lisäksi tukenut hanketoimintaa ja verkottumista mm. järjestämällä yhteisiä seminaareja tiedon vaihtoon, koulutuksia esimerkiksi viestinnän tueksi ja tukemalla hankkeiden alueellista tiedottamista. ARA on tukenut hanketyötä osallistumalla ohjausryhmätoimintaan normaalin hankehallintotuen lisäksi. Keskeistä on ollut poikkihallinnollisen yhteistyön toteuttaminen tai kehittäminen kokonaisvaltaisen asuinalueiden kehittämisen mahdollistamiseksi. Hankkeiden on tullut jo lähtökohtaisesti hankkeen tavoitteet huomioiden osallistaa mukaan kaikkia niitä toimijoilta, jotka osallistuvat kaupunkitilan tuottamiseen ja käyttöön. Seuraavaksi esitellään edistäviä ja estäviä tekijöitä paikallistasolla, minkä jälkeen kootaan tekijöitä valtakunnallisella tasolla. 22

Paikallinen taso edistäviä tekijöitä Viestinnän tuki alueen kehittämisen ja mielikuvan luomiseen: Joissakin hankkeissa on panostettu alueelliseen viestintään erittäin paljon. Osa on tehnyt kiinteää yhteistyötä paikallismedian kanssa, ja osalla myös oma viestintätoimisto on ollut aktiivisesti mukana ja tuonut lisäarvoa alueen viestintään. Hallinnonalojen yhteistyö: Yli puolet kaupungeista nosti edistävänä seikkana sen, että kaupungin hallinnonalat ovat tehneet kiinteästi yhteistyötä, jolloin poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämisen sijaan on voitu panostaa voimallisemmin asuinalueiden kehittämiseen. Kehittämistyön jatkumo: Ohjelmien jatkuvuuden myötä syntyneen kokemuksen ja paikallisen yhteistyön nähtiin edistävän toiminnan nopeaa käynnistymistä ja tavoitteiden saavuttamista. Hanketta edeltävä yhteistyö 3. sektorin kanssa: Niissä hankkeissa, joiden alueilla on toiminut erilaiset yhteistyöryhmät, jotka kytkevät alueen keskeiset toimijat (esim. 3 sektorin) mukaan alueiden kehittämiseen, on saatu enemmän aikaan kuin aikaisemmassa kehittämistyössä. Aiempi kokemus asukkaiden aktivoinnista: Myös aiempi kokemus asukkaiden aktivoinnista kyseisillä alueilla on edesauttanut kehittämistyötä (esim. Sammonlahti Lappeenrannassa). Jotkin kehittämiskohteena olleista asuinalueista ovat olleet sosioekonomiselta tilanteeltaan niin haastavia, että osallistuminen on silti jäänyt varsin passiiviseksi (Pansio-Perno Turussa, Tesoma Tampereella). Yksittäiset hankkeet nostivat onnistumiseksi myös sen, että mukana on ollut oikeita ihmisiä; esimeriksi yhdistelmä innostuneista uusista toimijoista ja vanhoista konkareista. Yhteistyö tutkimushankkeiden kanssa nostettiin paikallisesti edistäväksi asiaksi useassa hankkeessa. Lisäksi synergiaetujen löytäminen muiden hankekokokonaisuuksien kanssa tunnistettiin edistäneeksi asiaksi 23

Paikallinen taso estäviä tekijöitä 1/2 Suunnitelmallisuuden puute kaupunkien tasolla: Kehittämistä tyypillisesti estävinä tekijöinä mainitaan haastatteluissa puutteellinen lähiö/asuinaluekehittämisstrategia sekä resurssipula. Joissakin kaupungeissa vanhojen asuinalueiden kehittämisen periaatteet ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tai täydennysrakentamisen periaatteet on määritelty hyvin löyhästi, eikä niitä johdeta keskitetysti. Tämä heijastuu myös siinä, että omistajuutta asuinalueiden kehittämiselle on vaikea löytää, vaikka joillakin alueilla kehittämishankkeiden myötä tässä on päästy eteenpäin Asia joka kuuluu kaikille, ei kuulu kenellekään. Tämä heikentää tulosten jalkautumismahdollisuuksia ilman erillistä hanketta. Joissakin tilanteissa projektille ei ole saatu riittävää poliittista tukea, jolloin tulosten levittäminen muualle on ollut vähäisempää. Osassa toimialajohtoisissa hankkeissa poikkihallinnollisuus jää vähäiseksi. Poikkihallinnollisuuden esteenä on osassa ollut myös alkujaan hyvin henkilöityneet toimintatavat, ja vaikka niitä on voitu hankkeen aikana purkaa, yhteistyön jatkuminen on epävarmaa ilman lisäresurssia. Taloushallinnon projektoinnin puutteet: Joidenkin isojen kaupunkien on vaikea organisoida projekteja silloin, kun kyse on olemassa olevan kehittämistyön paketoinnista osaksi ohjelmaa. Erityisen vaikeaa tämä on tilanteessa, jossa kehittämishanketta ei ole taloushallinnon näkökulmasta projektoitu selkeäksi kokonaisuudeksi. Tämä aiheuttaa työlään prosessin kaupungin sisällä hyväksyttävien kustannusten etsintään. Kaupungit suhtautuvat asiaan eri tavalla; osa kokee tämän oppina tulevaa kehittämistä varten, osa puolestaan katsoo, että ARAn hyväksyttävien kustannusten todentamiskäytäntöä tulisi muuttaa (vrt. laskun tulosteet). Perinteiset ajattelutavat: Itse asuinalueiden kehittämisen paikalliset haasteet ovat näkyneet pinttyneinä tapoina ajatella täydennysrakentamista sekä ratkaisuja koskien maankäyttömaksuja, tai vielä perinteisemmin vaikka pysäköintiä. Pysäköinnin osalta perinteinen kysymys on se, tuleeko täydennysrakentamisen yhteydessä suunnitella kaikille uusille asukkaille autopaikkoja, vai voisiko kehittää muita kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Vaikka asiaa yritetään viedä eteenpäin, on uusia konsepteja syntynyt vähän. Hankkeen ohjaus: Vain harvassa hankkeessa hankeohjausryhmä on ollut sellainen, että se on aidosti hallinnut koko hankekokonaisuuden budjettia ja pystynyt aidosti päättämään siitä, miten hankkeen resurssit suunnataan. Tästä seurauksena on eriävät kehittämisintressit hankkeen sisällä. Hankkeen omat budjetointikäytännöt: Hankkeen toimintaa on voinut estää myös se, ettei hankkeen omaan toimintaan ole varattu liikkumavaraa (ns. toimintatonnia ) budjettiiin. 24

Paikallinen taso estäviä tekijöitä 2/2 Rahoituksen pienuus joskus vaikeuttaa: Vaikka hankkeissa mukana olleet ovat pitäneet ARAn avustuksen osuutta merkittävänä aiemmin kuvatuilla tavoilla, on ARAn avustusosuus kuitenkin pieni. Pienestä avustusosuudesta seuraa se, että kaupungin poliittisen ja ylimmän virkamiesjohdon tasolla kiinnostus ohjelman ja hankkeiden sisältöön jää vähäiseksi. Mikäli hankekokonaisuus on onnistuttu tekemään riittävän isoksi, kiinnostusta on enemmän. Pieni rahoitusosuus on myös vaikuttanut siihen, ettei varsinaisia uusia avauksia tai kokeilevaa toimintaa ole syntynyt. Rahoitus menee kaupungin yhteiseen kassaan, jolloin eri hallinnonalat eivät ole kiinnostuneita laittamaan omaa rahaa mukaan. Katalyyttirahoitus hajottaa hankkeet: Jotkut hankkeet ovat käyttäneet ARA-rahoitusta katalyyttirahana siihen, että rahoitusta kerätään asuinalueen kehittämiseen muualta. Tämä johtaa jossain määrin hajanaisiin hankekokonaisuuksiin, jossa asuinalueen kehittämisen rahoitus muodostaa sirpalemaisen kokonaisuuden. Suurin riski tässä mallissa liittyy jonkin rahoituksen toteutumattomuuteen ja tästä aiheutuviin kehittämisen suunnitelmien muutoksiin tai etenemisen hidastumiseen. Erityisesti tällaisesta kehittämisperspektiivistä katsoen Asuinalueiden kehittämisohjelma on ollut vain yksi pieni interventio osana laajempaa kehityskaarta. Käytetyt menetelmät: Osallistavat menetelmät eivät aina toimi, esimerkiksi osallistavat pelilliset menetelmät näyttäytyvät paikoin ylitarjontana osallistujille. Salassapitokäytännöt: Estävänä tekijänä mainittiin myös lain edellyttämät salassapitokäytännöt syrjäytymisen ehkäisy teemaan liittyen. Asukastoiminnan byrokraattisuus : Yhdessä hankkeessa nostettiin ensi alkuun estävänä ja yllättävänä tekijänä se, että alueen paikallisyhdistykset olivat poliittisesti sitoutuneita, ja kesti aikansa, ennen kuin opittiin ns. yhdessä tekemistä. Tämän nähtiin heijastavan sitä, miten toimijat olivat aikaisemmissa hankkeissa tottuneet toimimaan kaupungin virkamiesten kanssa. Rekrytointi: Hankkeiden käynnistämisessä on kohdattu ajoittain ongelmia, sillä rekrytointi on voinut viivästyä johtuen kaupunkien yhteistoimintaneuvottelujen aiheuttamista rekrytointikielloista. Negatiivinen julkisuus: Joillakin alueilla (esim. Turussa) on koettu haasteena asuinalueen kehittämisen tulosten tai vaiheiden viestintä positiivisesti. Tällöin aktiivisista yrityksistä huolimatta saatu mediajulkisuus on hyvin kriittistä ja esiin on nostettu aina jokin yksittäinen kielteinen asia. Ilkivalta: Fyysiseen ympäristöön kohdistettujen pienten parannusten (esim. liikuntapaikat jne.) osalta pysyvyyttä haitanneita tekijöitä ovat ylläpitorahoituksen puute ja ilkivalta. Yksi oppi on ollut, että silloin kun nuoret on itse osallistettu suunnitteluun ja toteutukseen, ovat vastaavat rakenteet kestäneet pidempään. 25

Valtakunnan taso edistäviä ja estäviä tekijöitä Ylipäätään valtakunnan tason edistäviä ja estäviä tekijöitä esiintyy haastatteluaineistossa suhteellisen vähän. Ohjelmatoiminta, samoin kuin ARAn tarjoama ohjelmien tuki, koetaan tärkeäksi: seminaarit, tapahtumat, viestinnällinen tuki, nopea reagointi pyyntöihin sekä hankehaun ja raportoinnin käytännöt saavat kiitosta. Viestinnällisen tuen merkitys nousi vahvasti esiin myös tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden vetäjien taholta. Itse hakuprosessin kankeudesta ja laajoista tavoitteista nousi jokunen kriittinenkin maininta, vaikka se, että hakuprosessissa pystyttiin kytkeytymään laajempiin kokonaisuuksiin, sai enemmän kiitosta. Tutkimus- ja oppimateriaalihankkeiden vetäjät korostivat, että ARAn aktiivista edustus ohjausryhmässä on auttanut toiminnan linjaamisessa. Aikataulu: Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeet on usein valmisteltu varsin tiukalla aikataululla ja ilman sitä, että alue olisi ollut jollakin tavalla kehittämisen agendalla kaupungissa, hankkeita tuskin olisi saatu ohjelman valmisteltua. Tällöin kehittämisen kohde valitaan usein olemassa olevasta toimintakokonaisuudesta. Hakuprosessin tiukka aikataulu aiheutti jonkin verran haasteita sopivien kohteiden löytämiselle ja on aiheuttanut viivästyksiä varsinaisen toiminnan käynnistymiselle. Verkostoituminen ja vertaisoppiminen: Lähes poikkeuksetta haastatellut olisivat kaivanneet vielä enemmän tietyn kehittämisteeman ympärillä tapahtuvaa törmäytystä tai saman teeman ympärillä tapahtuvaa systemaattista vertaisoppimista. Tilaisuuksia olisi toivottu myös järjestettävän eri puolille Suomea. Samanaikaisesti kuitenkin tiedostetaan käytössä olevien resurssien rajallisuus esimerkiksi useamman henkilön osallistumiseen tapahtumiin ja seminaareihin tai vertaisoppimismatkoihin. Tutkimusja oppimateriaalihankkeiden taholta toivottiin myös lisää fasilitointia ja verkottumista kaupunkien kanssa, jolloin ARAn rooli olisi toimia välittävänä välikätenä. Rahoituksen ainutlaatuisuus edistävänä tekijänä: Avustukset ovat useissa hankkeissa kohdistuneet erilaisten koordinaattoriresurssien palkkaamiseen mikä on mahdollistanut poikkihallinnollisen työn kehittämistä. Valtakunnallinen eri hallinnonalojen yhteistyö: Hallinnonalojen yhteistyö nousee esiin sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Vaikka ARAn ja eri ministeriöiden tahtotila näkyy periaatteessa ohjelman verkkosivuilla ja hankekriteereissä, on se käytännön hanketoteutuksessa ollut hyvin vähäistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvin harvoin olleet mukana kehittämishankkeissa. Sivistyspalvelut ovat mukana usein vain yksittäisten koulujen kautta, vaikka poikkeuksiakin löytyy. Käytännön rajanveto erityisesti liikuntapaikkojen osalta on ollut hankalaa käytännön tasolla. Joissakin asioissa puolestaan rajanveto liikenneinfrastruktuurin ja asuinalueen kehittämisen kannalta on ollut ongelmallista. ARAn ja YMn roolien epäselvyys ohjelman toteutuksessa: Muutamat kaupungit pitivät rooleja jossain määrin epäselvinä. Tätä ei kuitenkaan pidetty toimintaa erityisesti haittaavana tekijänä. Taloudellinen tilanne: Ohjelman toteutuksen aikana myös taloudellinen tilanne on vaikuttanut laajemmin kehittämisen kohteena olleiden asuinalueiden kehittämissuunnitelmia karsivasti. Ohjelman investointiavustusten merkitys on ollut tärkeä kohteiden toteutuksen varmistamisessa. 26

Tutkimus- ja oppimateriaali-hankkeiden lisäarvo Ohjelmassa on rahoitettu tutkimus- ja oppimateriaalihankkeita kaikkiaan 22. Ohjelma on tuottanut näistä hankkeista oman koosteen, joka on ladattavissa ARAn sivuilta (http:// www.ara.fi/fi-fi/ohjelmat_ja_hankkeet/asuinalueiden_ kehittamisohjelma/tutkitusti_parempi_lahio(37898)). Tutkimusja oppimateriaalihankkeiden hyödyllisyyttä käsiteltiin yhtäältä kaupunkien haastatteluissa sekä hankkeen tulosten muille hyödyntäjille suunnatussa pienimuotoisessa kyselyssä ja toisaalta hankkeiden tuloksia arvioimalla. Kyselyssä perusnäkemys tutkimus- ja oppimateriaalihankkeita koskevissa väittämissä on positiivinen (vain 1 kriittinen vastaaja). Esimerkiksi valtaosa kyselyyn vastanneista oli tutustunut tutkimus- ja oppimateriaalihankkeisiin ja kertonut niiden tuloksista muille (kaikki vastaajat samaa tai täysin samaa mieltä). Oppimateriaalihankkeita tuntee vain muutama vastaaja. Haastattelujen perusteella kaupungit ovat kuitenkin ohjelman aikana seuranneet vain niitä tutkimushankkeita, jotka ovat kytkeytyneet kaupungin omaan kehittämistoimintaan, ja niitäkin varsin vaihtelevasti. Tässä menetetään paljon horisontaalista hyödyntämispotentiaalia, jota hankkeilla olisi runsaastikin. Haastattelujen perusteella kaupunkien edustajat kokevat tutkimus- ja oppimateriaalihankkeet kohtuullisen hyödylliseksi. Joissakin hankkeissa tutkimuslaitoksen ja kaupungin yhteistyö on jäänyt hyvin etäiseksi, eikä hankkeella ole ollut suoraa kytköstä kaupungin asuinalueen kehittämiseen. Tämä korostuu erityisesti tutkimuksellisemmissa hankkeissa. Arvioinnin kyselyssä ja haastatteluissa korostuu myös näkökulma, että hyödyntäjät eivät aina ole ehtineet perehtyä tutkimushankkeiden tuloksiin tai että hyödyntämisen mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta, vaan ne saattavat tulla eteen myöhemmin. Toisaalta arviointihetkellä joidenkin tutkimushankkeiden tulokset olivat vielä valmisteilla. Tutkimushankkeiden osalta koettiin, että vastaavan tyyppisen rakenteellisen yhteistyön edistäminen tutkimuksen ja kaupunkikehityksen välillä olisi jatkossakin tärkeää. Yhteenvetona haastatteluista ja kyselyistä voidaan havaita, että hyvin onnistuneelle tutkimushankkeelle on ollut ominaista se, että tutkimushankkeet ja kaupungin edustajat ovat tavanneet ja suunnitelleet toimenpiteitä yhdessä jo ennen hakuvaiheitta. Näin on tapahtunut ainakin Oulussa ja Turussa, mikä on suunnannut sekä tutkimuksen toteutusta että lisännyt sen hyödynnettävyyttä. Ylipäätään tutkimushankkeiden osalta on vaikea nähdä, että vastaavan tyyppistä työtä toteutettaisiin jotenkin muuten kuin erilaisilla projektirahoituksella. Poikkeus ovat ehkä ammattikorkeakoulun hankkeet, joissa hankkeisiin on kytkeytynyt opinnäytetöiden toteutusta, joita kaupungit voisivat hankkia myös muutoin. Tutkimuksien tulosten arvioinnin perusteella tulosten yleinen hyödynnettävyys asuinalueiden kehittämiselle Suomessa on vahvinta hankkeissa, jotka eivät ole vain tiukasti yhteen paikkaan sidottuja. Kaupungit puolestaan nostavat usein haastatteluissa esiin juuri hyvin paikallisia ja konkreettisia kehittämishankkeita onnistuneina ja heidän työtään helpottaneina hankkeina. 27

Laajemman kehittämispotentiaalin realisoituminen edellyttää, että tutkimushankkeiden tuloksiin tutustutaan, ja kaupunkien edustajat pohtivat mitä ne voisivat tai mitä niiden pitäisi tarkoittaa suhteessa heidän kehittämistoimintaansa. Perustyön puitteissa tähän tutustumiseen voi olla vaikea löytää aikaa, ja tämän tyyppistä ilmiökeskeistä yhteistyötä ohjelmassa on tehty suhteellisen vähän. Käytännössä kaupungit ovat asuinalueen kehittämisohjelman aikana seuranneet vain sitä tutkimusta, joka on ollut kytkeytyneenä kaupungin omaan kehittämistoimintaan, ja sitäkin varsin vaihtelevasti. Ohjelman puitteissa on kuitenkin toteutettu paljon tutkimusta, jonka tuloksilla olisi laajempaa hyödyntämispotentiaalia useissa kaupungeissa. Ohjelman tutkimusjulkaisu on jopa poikkeuksellisen hyvä ja kompakti ja sitä on soveltajien puolelta kiitelty. Kysymys on mitä voitaisiin tehdä vielä paremmin tulosten levittämisen ja hyödyntämisen parantamiseksi. Tutkija-toteuttaja vuoropuhelu toteutuu vain pääasiassa kuhunkin kaupunkiin kohdistuneessa hankkeessa, kun käytännössä hyötyä voitaisiin saada vielä enemmin irti koko tutkimuskokonaisuudesta. Tämä edellyttäisi vielä aktiivisempaa jalkauttavaa viestintää, jonka koordinointirooli olisi luontevasti itse ohjelmalla. Seuraavassa käsitellään ensin kaupunkien näkökulmasta (haastattelut ja kyselyt yhdistäen) hyödyllisiä ja ei-niin-hyödyllisiä tutkimushankkeita. Sen jälkeen esitetään arvioijan hankkeiden tuloksiin perustuva näkökulma niiden tutkimuksellisuuden ja laajemmasta kehittämispotentiaalista sekä nimetään se hankekohtaisesti. Taulukossa akateemisuus on arvioitu huomioiden kysymyksenasettelujen ja tiedonintressien lähtökohdat, tulosten merkittävyyden peilaus niihin ja hankkeen julkaisutoiminta. Taulukossa kehittämispotentiaali on arvioitu tulosten kiinnostavuutena, sovellettavuutena ja hyödyllisyytenä asuinalueiden kehittämiselle Suomessa. Analyysissä käytetty asteikko on 1=heikko, 3=hyvä, 2=jotain tältä väliltä. Taulukon analyysissä on käytetty lähteinä ohjelman tutkimusjulkaisua ja hankkeiden verkkosivuja. 28

Kaupunkien näkökulma KAUPUNKIEN EDUSTAJIEN KOKEMUKSET HYÖDYSTÄ (JA MAHDOLLISESTI PYSYVYYDESTÄ) Elinvoimaisen alueen tilat (ELINAT) Ristinummi 2.0 Valikoivan muuteriytymiskehityksessä toliikkeen dynamiikka asuinalueiden pääkaupunkiseudulla Hyvinvoinnin tekijät: asuinalueen merkitys hyvinvoinnin kokemisessa Valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla LähiöOppi (TTY) Koulu keskellä korttelia (Turku/Turun AMK) Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä (TU) SEULI: Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoiman lisääminen uudistuvan aluekehityksen avulla (TTY) Muutosmallit (TTY) Asuinalue lapsiperheiden kokemana (ASLAKO) Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Jyväskylän hyvinvointiohjelmaan liittyvä tutkimushanke Sosiaalisesti kestävällä innovoinnilla asuinalueiden uudistamiseen (LUT) Ostoskeskukset julkisina tiloina kaupunkiaktivismi paikallisen kehittämisen voimavarana Kaukovainion kestävä tulevaisuus OmaPaja. Nuoret ja sosiaaliset innovaatiot Eheyttämisen edellytykset Senioripalveluinnovaatioiden tutkiminen ja pilotointi Lähiön henki: Porin lähiöiden kulttuurisuunnitteluhanke Välittävät valittavat verkostot 29