III kansallinen rapustrategia Jorma Kirjavainen, Hämeen ELY-keskus

Samankaltaiset tiedostot
Kansallinen rapustrategia Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Raputalousohjelma

JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY?

Pohjoissavolainen raputaktiikka

Täpläraputyöpaja , Vieraslajien teemapäivä, SYKE, Helsinki

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen JOONAS RAJALA

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen alue

Hyödylliset haitalliset sisävesissä

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallituksen raputalouden toimintaohjelma

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

RKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala

Kansallinen rapustrategia

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Eduskunnan puhemiehelle

JOKIRAPUKANTOJEN ELVYTTÄMINEN KANTA-HÄMEEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNISSA

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

TOIMITTAJAT ESA ERKAMO JOUNI TULONEN JORMA KIRJAVAINEN. Kansallinen rapustrategia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JULKAISUJA 2019:4

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Raputalouskatsaus 2006

Kansallinen rapustrategia

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Rapurutto hallintaan II

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

PAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Lausuntopalaute Itämeren jokikohtaisista meritaimenen hoitosuunnitelmista. Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriö

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä

Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Raputalouskatsaus Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.)

Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Tietoon perustuva kalatalouden suunnittelu. Jari Leskinen Lapin ELY -keskus

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Elinkeinokalatalouden kehittäminen

Rapukantojen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa Matti Sipponen

Kuinka hallita rapuistutuksia kysytään istuttajilta

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kokemäenjoen ankeriastutkimus

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Ihmisen paras ympäristö Häme

Rapukannat ja ravustus Päijänteellä

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Rapujen levinneisyys ja tuotanto Suomessa Markku Pursiainen ja Jaakko Mattila (toim.)

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Transkriptio:

III kansallinen rapustrategia 2013-2022 11.12.2014

1. strategia: Täplärapu 2000, Ehdotus Suomen täplärapustrategiaksi (Kirjavainen 1989) Raputalous 2000- seminaari 26.4.1988 Jyväskylässä Tavoitteena hallita ja hillitä täpläravun levittäytymistä maahamme Täplärapuja 72 järvessä, viljely käynnistymässä 11.12.2014 2

2. rapustrategia (28.6.2000/ kalataloushallinnon rapustrategia);282 täplärapuvesistöä 3

Uuden (III) strategian tarve ja tavoitteet Toimintaympäristön muutos Runsaasti uutta tutkimustietoa (RKTL + ISY, JY) Täplärapu levinnyt uusille alueille (562 vesistöä) Rapusaalis jo lähes 10 milj. kpl/v Tavoitteet: Jokiravun suojelu, täpläravun kotiutuksen hallinta Resurssin hyödyntäminen Koko kalatalousalan sitouttaminen, vastuuta vesien omistajille 11.12.2014 4

Tilanne Keski-Suomessa: 3706 järveä, joissa 37 täplärapuja (1%). Luvattomia 36! K-S Yht. A= 324 500 ha / täplärapuja 85 000 ha (26%) Hämeessä: 4309 järveä, joissa 304 täplärapuja (7%). Luvattomia 30! Yht. A= 366 641 ha / täplärapuja 240 000 ha (65%) 11.12.2014 5

Rapusaaliit Keski-Suomessa 500 450 400 350 1000 kpl 300 250 jr tr 200 150 100 50 0 1986 1997 2001 2006 2009 2012 11.12.2014 6

(Tuomaala,T. 2013) 11.12.201 4 7

Luvalliset täplärapuistutukset Keski-Suomessa (kpl/v) 2500 2400 2300 2200 2100 2000 1900 1800 2007 2008 2009 2010 11.12.2014 8

Täpläravun levinneisyys Keski-Suomessa (Tuomaala,T. 2013) 11.12.201 4 9

Työn organisointi Strategian laadinta ja seuranta Hämeen ELY-keskuksen tulostavoite ja erikoistumistehtävä Työtä valmisteli ja strategian toimeenpanoa seuraa ohjausryhmä (MMM 13.5.2011) RKTL (LuKe) avustaa Strategiaehdotus luovutettu ministerille tammik.2013 Saatu lausuntoja 33 kpl joiden johdosta tehty korjattu versio=> MMM hyväksynyt 15.7. 2014=> netissä: http://www.mmm.fi/attachments/kalariistajaporot/p4hhgvn0f/mmm_kansallinen_rapustrategia_web_2.pdf 11.12.2014 11

Ohjaus/seurantaryhmä Jukka Muhonen Penina Blankett Tapio Hakaste Malin Lönnroth Markku Pursiainen Leena Rannikko Ilkka Raukola Janne Rautanen Hämeen ELY-keskus (pj) YM MMM KKL RKTL Varsinais-Suomen ELY-keskus Ruokosen Rapu SVK Sihteerit Jorma Kirjavainen Jaakko Mattila Hämeen ELY-keskus RKTL 11.12.2014 12

Vaihtoehdot täplärapualueiksi: Täplärapujen levinneisyys pidetään nykyisellään Täplärapualuetta laajennetaan nykyisen strategia-alueen sisällä Täplärapualuetta laajennetaan ottamalla mukaan 1.Kymijoen vesistön valumaalue 2.Vuoksen vesistöalue Täplärapualueeksi otetaan koko Suomi 11.12.201 4 13

Strategian sisältö Toimintaympäristö ja sen muutokset Kehitys Euroopassa ja lähialueilla Toimintaympäristön analyysi Visio ja strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja mittarit Ydinkysymykset ja toimenpiteet Toteutumisen seuranta Vaikutusten arviointi 11.12.2014 14

Raputalouden toimintaympäristö 15

Vahvuudet Ravuntuotantoon hyvin soveltuvat sisävedet Etelä-Suomen suurten järvien tuottavat täplärapukannat Kotimaisten rapujen ja varsinkin jokiravun arvostus ja raputuotteiden taloudellinen arvo Vapaa-ajanravustajien suuri määrä ja ravustuskulttuurin sosiaaliset hyödyt 11.12.2014 16

Heikkoudet Useissa jokirapukannoissa piilevänä esiintyvä rapurutto ja täpläravuissa yleinen lajille tyypillinen rutto Monilta osin puutteellinen tieto rapujen ekosysteemivaikutuksista Tuottamattomat potentiaaliset rapuvedet Kulutuksen kausiluonteisuus ja lyhyt sesonki Kehittymätön tuotantoketju, ammattimaisuuden puute ja harmaa talous 11.12.2014 17

Mahdollisuudet Äyriäistuotteiden kulutuksen kasvu Voimakkaasti kasvava täplärapujen tuotanto Jokiravun elvyttämistä tukeva uusi tieto ja tuloksekkaat käytännöt Vapaa-ajanravustuksen ja ravustuskulttuurin elpyminen Kaupallisen ravustuksen elpyminen, tuotekehitys ja vienti Ravustuksen hyödyntäminen matkailussa 11.12.2014 18

Uhat Rapujen elinympäristöä heikentävät muutokset Jokiravun uhanalaistuminen alkuperäisellä levinneisyysalueella Täpläravun hallitsematon levittäminen Täplärapuun hiljakkoin kotiutettuna vieraslajina liittyvät arvaamattomat tekijät (ns. pyrstöjalkatauti jne.) 11.12.2014 19

Visio 2022 Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous 11.12.2014 20

Strategiset tavoitteet Maamme alkuperäinen jokirapu säilytetään hyödynnettävänä lajina ja sen elinympäristöjä ja kantoja suojellaan, hoidetaan ja elvytetään koko sen levinneisyysalueella Täpläravun kotiutus ohjataan hallitusti vesistöihin, joissa se on tuottoisa eikä vaaranna jokirapukantoja Rapuruton leviämistä ehkäistään uusin diagnoosi-, torjunta-, seuranta- ja viestintäkeinoin Rapukantojen käyttö ja hoito on suunnitelmallista ja molempia rapulajeja hyödynnetään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi 11.12.2014 21

Jatkuu.. Kaupallisella ravustuksella on edellytykset toimia ammattimaisesti ja taloudellisesti kannattavasti Ravustusmahdollisuudet ovat hyvät, ravustuskulttuuri laajalle levinnyt Rapujen kulutus kasvaa ja kotimaisten rapujen käyttö elintarvikkeena on monipuolista Rapukantojen seuranta ja tutkimus tukevat kantojen hoitoa ja kestävää hyödyntämistä Yhteistyö rapukantojen käytössä ja hoidossa sekä sitoutuminen kansalliseen strategiaan vahvistuu 11.12.2014 22

Vaikuttavuustavoitteet Kansallinen rapustrategia ohjaa rapukantojen hoitoa ja hyödyntämistä sekä täpläravun leviämistä Jokirapusaalis säilyy nykyisellään ja täplärapusaalis kasvaa merkittävästi Ravustajien määrä kasvaa ja ravustus tuo lisäarvoa yhteiskuntaan Rapujen kulutus kasvaa ja kotimaisten rapujen tuotanto korvaa tuontia Rapuruttotapausten määrä vähenee ja ruttovapaiden jokirapukantojen kartoitus etenee 11.12.2014 23

Ydinkysymykset ja toimenpiteet Jokirapukantojen suojelu ja elvyttäminen Täpläravun hallittu kotiuttaminen Rapuruton torjunta Rapukantojen kestävä hyödyntäminen Raputalouden elinkeinojen edistäminen Vapaa-ajanravustus ja ravustuskulttuuri Seuranta ja tutkimus Viestintä ja koulutus 11.12.2014 24

11.12.201 4 25

Jokiravun suojelu Suoja- ja hoitoalueelle ei Myönnetä täpläravun kotiutus- lupia ilman erityisiä perusteita Täplärapuesiintymien tilaa seurataan ja leviämistä rajoitetaan Jokiravun hoitoalueiksi määritellään 3. jakovaiheen valuma-alueet, joissa ei ole > 500 ha järviä 11.12.2014 26

Suoja-alueen ulkopuolella laaditaan suunnitelmat jokirapukantojen suojelusta ja elvyttämisestä Ravustusta ohjataan käyttö- ja hoitosuunnitelmilla Lisätään ravustusmahdollisuuksia ja edistetään lupien saatavuutta 11.12.201 4 27

Täpläravun kotiutus ELY-keskuksen luvalla: Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueilla Näiden välissä mereen laskevilla vesistöalueilla Kotiutusluvan myönnön edellytykset: Ei vaaranna tuottavia tai elvytettävissä olevia jokirapukantoja Perustuu kalastusalueen hyväksyttyyn KHS:aan Strategiassa määritellyt kriteerit täyttyvät 11.12.2014 28

Rapuruton torjunta Neuvonnan ja viestinnän tehostaminen Esiintymistä seurataan ja päivitetään ohjeistus operatiivisista toimista ruttotilanteissa Istutuksissa käytetään tutkitusti taudittomia rapuja Ravunviljelyä ja varastointia ohjataan terveysluvilla Täpläravun viljelyä ei tueta jokiravun suoja-alueella Rapujen sumputus sallitaan vain pyyntivesistössä (MMMp 1970/406 => Uuden KL:n 51 ) 11.12.2014 29

Rapukantojen kestävä hyödyntäminen Raputaloudelliset käyttö- ja hoitosuunnitelmat Neuvonnan tehostaminen Käytännönläheisen tiedon tuottaminen 11.12.2014 30

Raputalouden elinkeinojen kehittäminen Otetaan huomioon elinkeinokalatalouden toimintaohjelmassa sekä kaupallisen kalastuksen, kalanjalostuksen ja vesiviljelyn sektorisuunnitelmissa EMKR:n rahoitusmahdollisuudet hyödynnetään Kaupallisen kalastuksen sijainninohjauksessa ja KHS:ssa ravustus otetaan huomioon Kehitetään ravustusmenetelmiä, säilytystekniikkaa, keräilyä ja logistiikkaa Kaupalliset ravustajat rekisteröidään lukuun ottamatta pienimuotoista ravustusta (> 300 rapua/v)+ilmoitus LuKe 11.12.2014 31

Raputalouden elinkeinojen edistäminen Edistetään ja rahoitetaan rutottomien istukkaiden ja erityistuotteiden viljelyä (esim. jumbo- ja koristeravut) Edistetään ja rahoitetaan tuotekehitystä ja jalostusinvestointeja Järjestetään ja tuetaan menekin edistämishankkeita Selvitetään rapujen vientimahdollisuudet Hyödynnetään ravustus ja rapujuhlat matkailussa 11.12.2014 32

Ravustuskulttuurin ja vapaa-ajan ravustuksen edistäminen Ravustusta ohjataan KHS:lla Lisätään ravustusmahdollisuuksia ja edistetään lupien saatavuutta Edistetään neuvonnalla vastuullista ravustuskulttuuria 11.12.2014 33

Seurantaa ja tutkimusta kohdennetaan strategian kannalta keskeisiin teemoihin Raputalouden tilastot Kannanarviot ja vaihtelut sekä seurannat Jokirapu, täplärapu, rapurutto kokonaisuus Kestävä ravustus Raputalouden yhteiskunnalliset vaikutukset Rapujen kulutus ja markkinat 11.12.2014 34

Viestintä ja koulutus Strategian jalkauttamiseksi laaditaan MMM:n johdolla viestintäsuunnitelma Järjestöjen valtionapua ja muuta rahoitusta kohdennetaan viestintään Raputalouden kasvava merkitys otetaan huomioon kalatalousalan koulutuksessa 11.12.2014 35

Seuranta Työryhmä jatkaa Hämeen ELY-keskuksen johdolla Seurantaraportti keskeisistä vaikuttavuusmittareista vuosittain RKTLn, EVIRAn ja ELYjen yhteistyönä Väliraportti v. 2017 ja tarvittaessa strategian tarkistaminen Seurantaryhmää täydennetään Itä-Suomen edustajalla 11.12.2014 36

11.12.201 4 37

11.12.2014 38

Seurantatieto = kaiken a ja o Koeravustukset, vedenlaatutiedot jne. Ravustus/kalastustiedustelut ym. saalistiedot Velvoitetarkkailujen hyödyntäminen Ely-keskuksesta saa tiedot minne tr ja jr on luvallisesti istutettu. Myös luvattomista istutuksista on rekisteri Kuinka julkistaa raputietoja? Rapuvesiin kyltti rannalle? Uusi kalastuslaki Hämeen ELY, Jorma Kirjavainen 11.12.2014 39

Hämeen jokirapujen elvytyssuunnitelma 2002 Tr-alueella tulee laatia suunnitelma jokiravun suojelemiseksi. 11.12.201 Hämeen ELY, Jorma Kirjavainen 4 40