V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 3 R 2013 Luomu lyömässä läpi Venäjällä Esko Aho: Joukkuepelillä Venäjän markkinoille Samara ja Toljatti, Volgan metropoli Venäjän bisneksessä: Haminan Satamakiinteistöt ja Gullstén-Inkinen
SISÄLLYS VSuomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 3 2013 5 Toimitusjohtajan tervehdys 6 Poimintoja 8 Vieraana Esko Aho 12 Asiantuntija tutuksi Talous 14 Venäjän talouden ajankohtaiskatsaus 16 Talousuutisia Jäsenyrityksiä 20 Haminan Satamakiinteistöt päivittää logistiikkaa 22 Gullstén-Inkinen Venäjällä palkittua suunnittelua Mahdollisuuksia 26 Elintarvikemyynti järjestäytyy Venäjällä 28 Luomuelintarvikkeille on tilausta 31 Bisnesuutisia 34 Samaran metropolialueesta uuden talouden veturi 36 Tarinoita kielen merkityseroista Venäjällä Laki ja tulli 38 Juristin palsta ja lakiuutisia 40 Tavaramerkit ja alkuperän merkintä Tulliliitossa 41 Tulliuutisia SVKK:ssa tapahtuu 42 SVKK Kaliningradissa ja Jekaterinburgissa 47 Kevätkokous ja uudet jäsenet 48 Business Team for Russian tupaantuliaiset 2
PÄÄTOIMITTAJALTA Koputelkaa ovelle SVKK muutti Etelärantaan ja naapuriksi samoihin tiloihin asettuivat myös Business Team for Russia -kumppanit East Office ja talon isännän EK:n Venäjä-asiantuntija. Yhteen muuttaminen ja fyysinen läheisyys tarjoavat erinomaiset puitteet voimien yhdistämiseen myös käytännön tekemisen tasolla. Kuten BTR-yhteistyön veturi Esko Aho toteaa tämän lehden haastattelussa (s. 8), yrityksille on nyt tarjolla yksi ovi, josta löytää apua käytännön Venäjän-kaupan kysymyksiin ja saa entistä paremmin äänensä kuuluville kauppapolitiikkaan ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Tätä ovea voi koputella mieluusti SVKK:n kautta. Meidän tehtävämme on ennen kaikkea tehdä nyrkit savessa töitä yritysten päivittäisen liiketoiminnan ja Venäjällä onnistumisen hyväksi. VIP-jäsenemme: Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 50/2013 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys SVKK ry Osoite Eteläranta 10 00130 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen, Pirjo Peltola Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p. +358 10 439 1158 +358 50 555 2073 marjut.sirola@svkk.fi Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi Jäsenlehtemme yksi tavoite on kertoa Venäjän markkinoiden ja Venäjä-yhteistyön tarjoamista mahdollisuuksista. Näitä mahdollisuuksia valotamme sekä Venäjän-kaupassa toimivien yritysten tarinoiden että tunnistamiemme trendi-ilmiöiden kautta. Venäjän markkinat muuttuvat ja monipuolistuvat kovaa vauhtia. Uudenlaiset elämisen mallit ja arvot juurtuvat venäläiseen yhteiskuntaan todella nopeasti. Oligarkkien ja poliittisen eliitin vahva valtakausi on murenemassa samalla kun keskiluokkainen kuluttaja lisää vaikutusvaltaansa. Kun hyvinvointitarpeet kasvavat, syntyy entistä enemmän kysyntää erilaisille palveluille. Tähän mahdollisuuteen tarttui sisustussuunnittelua tekevä perheyhtiö Gullstén- Inkinen, joka toimintansa kautta viitoittaa tietä luovien alojen Venäjä-viennille. Yhtiö lähti Venäjälle uskoen omiin vahvuuksiinsa ja tuloksena on ollut paitsi kasvavaa liikevaihtoa myös arvokasta näkyvyyttä tuoneita suunnittelupalkintoja (s.22). Venäläisten kuluttajien tarpeista nousee myös trenditeemamme. Tässä lehdessä selvitämme, miten luomubuumi alkaa näkyä myös Venäjällä. Alan markkinat ovat vielä pienet, mutta odotettavissa oleva kasvupotentiaali on merkittävä. Suomalaisia elintarvikkeita sekä niiden aitoutta ja puhtautta arvostetaan Venäjällä. Olisiko luomussa uusi mahdollisuus saisiko siitä lisäarvoa elintarvikkeiden vientiin ja yhteistyöhön? Oletko muuten tutkinut SVKK:n syyskauden koulutusohjelmaa jos et, niin kipin kapin katsomaan nettisivuiltamme ajankohtaiset Venäjän-kaupan koulutustilaisuudet ja voit ilmoittautua mukaan saman tien. Koulutusohjelma löytyy myös lehtemme sivulta 51. Merkitse myös kalenteriisi SVKK:n syyskokouksen yhteydessä 19.11. järjestettävä Visiona Venäjä -seminaari, jonne on luvassa huippupuhujat! Nauttikaa lehdestä, syksystä ja Venäjästä! Pirjo Peltola päätoimittaja Paino Forssa Print ISSN 1797-9110 Etukannen kuva Shutterstock 3
2013 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. When the business gets bigger - are you standing on the playfield or a minefield? The EY Nordic Russia Summit is a high-level seminar for companies already present in Russia. We will discuss the economic and political environment in Russia as well as current growth opportunities and challenges. For more information visit: www.ey.com/fi/nrs2013 Book your place at the seminar now! Registration and questions: Risto Mäkeläinen risto.makelainen@fi.ey.com +358 50 573 3162 4
ToimitusjohtaJAn tervehdys Hyvät jäsenet, E Kilpailun kiristyminen E Kilpailukyvyn säilyttäminen E Hinnalla vs. laadulla myynti E Rahoitusmahdollisuudet E Uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytäminen E Viranomaissuhteiden merkitys viennissä E Aktiivisuus myynnissä ja kommunikaatiossa E Yrityskulttuurin ymmärtäminen E Jalkautuminen markkinoille E Modernit tuotteet E Moderniin yhteiskuntaan, elämään ja hyvinvointiin yms. liittyvät tuotteet ja markkinoiden kehitystrendit Tässä on ajankohtaisia aiheita kaikille Venäjän markkinoilla toimiville yrityksille. Vaikka vienti Venäjälle on kasvanut, ei kasvu ole tullut helpolla, vaan sopimusten aikaansaamiseksi on pitänyt ponnistella ja ratkoa monia kaupankäynnin vaikeuksia. Yllä oleva luettelo on koonti kevään Venäjän-kaupan barometrin yhteydessä yrityksiltä kerätyistä ongelmista ja haasteista, tuntuvatko tutuilta? Suomalais-Venäläisen kauppakamarin tilaisuudet ovat kyselyn perusteella jäsenten mielestä yksi tärkeimmistä foorumeista, joissa Venäjän-kaupan arjen ongelmista ja onnistumisista voi keskustella, kollegojen kanssa. Kamarilla olemme tyytyväisiä, että jäsentilaisuuksien tavoitteet ovat osallistujien mielestä toteutuneet, osallistujat lähtevät tilaisuuksista taas hieman paremmin tiedoin ja ovat saaneet vertaistukea. Järjestämme erilaisia keskustelutilaisuuksia useita vuodessa, myös Helsingin ulkopuolella. Osallistujien määrä maakuntien tilaisuuksissa on kuitenkin varsin vaatimaton, vaikka kaikissa kyselyissä tilaisuuksia Kehä-kolmosen ulkopuolella peräänkuulutetaankin. Yritämme kuitenkin aina uudestaan. Yksi tilaisuusmuoto, jota olemme harjoittaneet parina viime vuotena, on paneelikeskustelu. Panelisteiksi kutsumme mielenkiintoa herättävien yritysten edustajia, kulloisenkin aihepiirin mukaan. Tänä vuonna paneelikeskustelu käsittelee vientiä Venäjälle ja sen kasvuedellytyksiä. Etsimme vastauksia, kokemuksia, näkemyksiä ja ratkaisuja yllä lueteltuihin haasteisiin. Yhteenveto paneelin annista ilmestyy nettisivuillemme. Panelistit edustavat teollisuutta, teollisuuden raaka-aineita, cleantechiä, palveluita ja logistiikkaa. Tilaisuudesta tulee erittäin mielenkiintoinen! Venäjän markkinoilla on talouskasvun hidastumisesta huolimatta vientipotentiaalia, josta soisi suomalaisyritysten saavan osuutensa. Nurkkahuoneessa istumalla ja sähköpostia lähettämällä se ei kuitenkaan onnistu. Aktiivinen ja sitkeä kommunikointi asiakkaitten kanssa, uusien markkinarakojen etsintä ja uusasiakashankinta, laajentuminen Pietarin ulkopuolelle ja rohkea mutta järkevä ja osaava toiminta näyttäisivät olevan Venäjän markkinoilla onnistuneitten yritysten resepti. No, SVKK on aina valmis auttamaan! Hyvää syksyä ja kasvavaa vientiä! Mirja Tiri toimitusjohtaja 5
POIMINTOJA Kuvat Shutterstock Moskovassa shakkinyrkkeilyn MM-kisat Venäläinen älypuhelin myyntiin marraskuussa Ensimmäinen venäläinen älypuhelin YotaPhone tulee myyntiin marraskuussa. Puhelinta myydään Venäjällä Evrosetin, Svjaznoin, MTS:n ja Megafonin myymälöissä. YotaPhonessa on näytöt sekä etu- että takakannessa. Päänäyttö on perinteinen älypuhelinnäyttö, mutta toinen näytöistä perustuu electronic paper -teknologiaan. Puhelimen arvellaan asettuvan hintaluokkaan 22 000 25 000 ruplaa (500 570 euroa). YotaPhone on suunniteltu Venäjällä, mutta osat ovat ulkomaisia. Osatoimittajina ovat mm. Qualcomm ja Japan Display. Puhelin valmistetaan tilaustyönä Aasiassa. Vedomosti Moskovassa järjestetään marraskuussa shakkinyrkkeilyn MMkisat. Tämän lajin ottelu koostuu 11 erästä, jossa pelataan vuoroin shakkia ja mitellään vuoroin nyrkkeilykehässä. Ottelussa on kuusi neljän minuutin shakkipeliä ja viisi kolmen minuutin nyrkkeilyerää. Siirtymisiin lajista toiseen saa käyttää yhden minuutin. Shakissa käytetään pikashakin sääntöjä. Nyrkkeilykehässä kerätään tavanomaiseen tapaan pisteitä. Jos ottelun voittajasta ei tule selvyyttä 11 erän jälkeen, voittaja on mustilla shakkinappuloilla pelannut. Ottelu voi päättyä ennenaikaisesti shakkimattiin, vastustajan peliajan loppumiseen, tyrmäykseen, kehätuomarin keskeytykseen tai pelaajan luovutukseen. MR7.ru Kuva Shutterstock Lužniki uudistetaan jalkapallokisoihin Moskovan legendaarinen Lužniki-stadion pannaan kokonaan uusiksi. Vain ulkoseinät säästetään. Venäjän jalkapallon MMkisojen päästadionin remontti maksaa arviolta 25 miljardia ruplaa. Keskustelua käydään tällä hetkellä siitä, tehdäänkö Lužnikista pelkkä jalkapallostadion, jolloin siellä ei olisi lainkaan juoksuratoja. Katsomopaikkoja tulee 81 000. Koko Lužnikin alueen uudelleenkehittämisen arvioidaan maksavan 92 miljardia ruplaa, mikä tekee siitä yhden Moskovan kalleimmista hankkeista. Gazeta 6
Sotšin olympiakohteet lähes valmiina Sotšin olympiakohteiden valmistumisaste syyskuun puolivälissä oli 96 prosenttia. Näin kertoo hankkeita johtavan Olimpstroin johtaja Sergei Gallikov. Marraskuun loppuun mennessä pitäisi saada valmiiksi vielä curling-areena sekä kisojen keskusstadion. Myös joissakin muissa kohteissa tehdään vielä lähinnä viimeistelytöitä. Kisapaikkojen rakentamiseen on osallistunut loppuvaiheessa 76 000 ihmistä 28 eri maasta. Vedomosti Kuva Shutterstock Korotuksia tieliikenteen sakkoihin Kuva Venäjän kulttuuriministeriö Erikoisimpia muistomerkkejä Venäjällä Tieliikenteen sakkomaksuja korotettiin Venäjällä syyskuun alusta. Esimerkiksi matkapuhelimen käytöstä ajon aikana voi joutua maksamaan nyt 1 500 ruplan sakon entisen 300 ruplan sijasta. Turvavyön käyttämättä jättämisestä uhkaa nyt 1 000 ruplan sakko. Ajoneuvon luovuttamisesta ajokortittomalle joutuu maksamaan nyt peräti 30 000 ruplan sakon. Ilman kyseisen auton valtakirjaa ajavaa uhkaa 3 000 ruplan sakko entisen 100 ruplan sijasta. Sakkoja on nostettu tuntuvasti myös liikenneonnettomuuksista aiheutuvista tapaturmista. Jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja ajoneuvojen matkustajien sakkomaksut on nostettu 500 1 500 ruplaan. Itogi Venäjällä voi törmätä erikoisiin muistomerkkeihin, joiden aiheina voi olla vaikkapa jakkara, tohvelit, raastinrauta, lämpöpatteri tai tietokoneen näppäimistö. Tohvelimuistomerkki on Tomskissa. Kuvanveistäjä on käyttänyt mallina omia tohveleitaan. Kuluneilta näyttävien pronssisten tohveleiden aluslaatassa lukee: Olkaa kuin kotonanne. Venäjän ensimmäisen jakkaran muistomerkki on Moskovassa Taganskin kaupunginosassa. Kolme metriä korkea jakkara sijaitsee lähellä huonekalumuseota. Raastinraudan muistomerkki on Jekaterinburgissa. 2,5 metriä korkean raastinraudan ympäristö on tekijänsä mukaan oivallinen keskustelupaikka. Lämpöpatterin muistomerkki on Samarassa lämpölaitoksen seinällä. Monumentti pystytettiin lämpöpatterin keksimisen 150-vuotispäivän kunniaksi. Näppäimistömuistomerkki on Jekaterinburgissa. Se kuvastaa yhteydenpitoa Euroopan ja Aasian välillä. Nurmikolle aseteltu teos on 16 metriä leveä. Tšeljabinskiin rakennetaan meteoriittimuistomerkki. Kilpailun voitti aiemmin ehdotus, joka sisältää parkour- ja esterataelementtejä. RBTH Venäläisten Suomen-matkoihin iso lisäys Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 32 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen M aikaan. Aikaisemmin ulkomaanmatkailu on kasvanut näin paljon vuoden 2010 kahden ensimmäisen kvartaalin aikana, jolloin se kasvoi 43 prosenttia. Suosituimmat kohdemaat olivat nyt Turkki, Egypti, Thaimaa, Suomi ja Kiina. Egyptin matkailu laski kesällä rajusti maan poliittisen tilanteen vuoksi. Venäläisten matkat Suomen enenivät vuoden alkupuoliskolla peräti 114 prosenttia. Isoa kasvulukua selittää osaltaan se, että matkailu Suomeen koki yllättävän pudotuksen vuoden 2012 alkupuoliskolla. / Vedomosti 7
VIERAANA Esko Aho Nyt pelataan 8
joukkueena Teksti Pirjo Peltola Kuva Natali Shen Esko Ahon mielestä yhdessä tekemisen ja suorittamisen kulttuuria pitää vahvistaa. Suomalaisten kilpailukykyä Venäjällä eikä muuallakaan paranneta hajanaisella puuhastelulla, vaan tarvitaan joukkuepeliä sekä ammattimaista ja järjestelmällistä tekemistä. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kevätkokouksessa otettiin merkittäviä askelia. Kolme elinkeinoelämän ja Venäjän-kaupan vaikuttajaa SVKK, East Office of Finnish Industries Oy ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) solmivat yhteistyösopimuksen, jonka pohjalta kumppanukset tarjoavat entistä parempia Venäjä-palveluja. Uuden Business Team for Russia -yhteenliittymän veturina toimii Esko Aho, joka valittiin myös SVKK:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Aho johtaa myös East Officen hallitusta. Entisen pääministerin side Venäjä-asioihin on pysynyt vahvana myös bisnespuolella, viime vuosina erityisesti Nokian tehtävien kautta. Nyt kiinnostaisi tietää, millaisena Aho näkee tehtävänsä SVKK:n hallituksen ja Business Team for Russia troikan (BTR) puheenjohtajana? Olen lähtenyt tähän työhön sillä mielellä, että tehtäväni on muuttaa asioita ja muuttaa niitä nopeasti. Haluan myös näiden kolmen organisaation yhteistyön kautta vaikuttaa yritysten Venäjän-kaupan edistämiseen. Nyt Venäjä-mahdollisuus on koettu kaikkialla paljon ajankohtaisemmaksi kuin pitkiin aikoihin ja taloudellinen tilanne Suomessa korostaa sen merkitystä. Nyt pyrimme yhteistyöllä löytämään uusia keinoja, joilla voimme vastata tähän haasteeseen. Miten näkisit SVKK:n tehtävän? Venäjän suhteen on kolmenlaisia tarpeita. Ensinnäkin tarvitaan yleistä Venäjäymmärrystä ja Venäjä-osaamista. Siinä SVKK:lla on aivan erityinen rooli, koska sillä on hyvä verkosto ja myös venäläisiä jäseniä. SVKK:n kyky tuottaa Venäjä-tietoa on hyvä. Toiseksi meillä on haasteita, jotka koskevat monia toimialoja. Hyvä esimerkki tällaisista temaattisista kysymyksistä on logistiikka, johon liittyviin ongelmiin yksittäiset yritykset eivät useinkaan voi vaikuttaa. On myös monia muita temaattisia alueita, joissa SVKK yhdessä EK:n ja East Officen avulla pystyy auttamaan. Kolmas keskeinen SVKK:n tehtävä on auttaa yrityksiä niiden päivittäiseen Venäjäliiketoimintaan liittyvissä asioissa, mikä on aina ollut SVKK:n kivijalka ja osaamisen perusta. Onko Suomen taloudellinen tilanne oikeasti niin synkkä kuin kansalaisille annetaan ymmärtää? Tarjoaisiko Venäjän-kauppa positiivisia vaihtoehtoja? Tämän kriisin ydin on siinä, että olemme menneet hitaasti huonompiin aikoihin. Nyt vasta kun kansantuote on vuoden 2006 tasolla, huomataan että hyvinvointimme ja taloutemme perusta ei olekaan kunnossa. Meillähän ei ole ollut kriisitunnelmaa, koska on ollut pelivaraa velkaantua ja yritysten taseet ovat olleet kunnossa. On uskottu, että tästä vielä palataan normaalin ja nyt vasta on havahduttu siihen, että paluuta entiseen ei ole. Pitäisi jo ymmärtää, että tämä ei ole vain suhdannetaantuma, josta mennään yli velkaantumalla tai kenties elvyttelemällä. On aika tehdä muutoksia, jotka antavat meille uutta kilpailukykyä ja avaavat uusia markkinoita. Venäjä on yksi niistä harvoista markkina-alueista, joka tarjoaa selkeästi uusia mahdollisuuksia. Venäjän tarpeet ovat myös sellaisia, joihin suomalainen teknologia, osaaminen ja tuotanto pystyvät hyvin vastaamaan. Mitä se suomalainen osaaminen on, jolla Venäjän-kauppaan saataisiin vauhtia ja volyymiä? Kulutustavarapuolella on jo nyt paljon liiketoimintaa, erityisesti Pietarin alueella. Tiedän, että tulossa on myös paljon uusia investointeja. Kun katsoo, mitä kauppa, elintarviketeollisuus ja monet muut alat ovat tehneet, voi todeta, että suomalaiset kotimarkkinayritykset ovat löytäneet uuden lähimarkkinan. Toinen merkittävä alue on infrastruktuuripuoli, jossa Venäjällä on suuret tarpeet. Rakentamisessa olemme jo olleet pitkään mukana, mutta tarpeet lisääntyvät jatkuvasti. Ongelmana on, kuinka löytää mekanismeja, joilla suomalaisyritykset voisivat paremmin ja laajemmalla rintamalla osallistua infrarakentamiseen. Energiapuolelta meillä on myös kokemusta, ja Fortum on sillä alueella näyttävin investoija. 9
ortumin pääkonttorin tornista on avarat näkymät merelle ja hyvällä säällä mertakin edemmäksi etelään. Kauaskantavat visiot ja vahva luottamus Fortumilla on ollut myös Venäjän suuntaan, jonne on ladattu mittavat kasvuodotukset. Yhtiö sitoutui vuonna 2008 Venäjän valtion lanseeraamaan investointiohjelmaan, mikä Fortumin tapauksessa tarkoittaa valmistuessaan noin neljän miljardin panostusta Venäjän kehittyville energiamarkkinoille sähkön- ja lämmöntuotantoon. Investointi on kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi Suomesta Venäjälle. Esittelyssä Vertailutiedoksi Esko Aho voi mainita, että suom H Syntynyt vuonna 1954 Senior Fellow, Harvard University, vuodesta 2012 Suomen pääministeri 1991 1995 Business Team for Russia yhteishallituksen puheenjohtaja, East Office of Finnish Industries Oy:n sekä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallitusten puheenjohtaja Nokian yhteiskuntasuhdejohtaja 2008 2012 Sitran yliasiamies 2004 2008 Kansanedustajana 20 vuotta, 1983 2003 Koulutus: valtiotieteen maisteri Naimisissa, perheessä neljä lasta Aina kun aikaa löytyy, niin harrastuksia ovat: Lukeminen ja hyötyliikunta kuten metsästys, kalastus, sienestys, marjastus Kolmas ja mielenkiintoisin alue on Venäjän elinkeinoelämän monipuolistaminen ja tuottavuuden parantaminen, jotka molemmat ovat kriittisiä asioita Venäjän tulevaisuuden kannalta. Monipuolistaminen tarkoittaa, että Venäjällä täytyy syntyä uutta yritystoimintaa, joka perustuu uuteen teknologiaan. Siinä suomalaisilla on paljon mahdollisuuksia, joihin emme ole vielä päässeet hyvin käsiksi. SVKK:n jäsenyritysten joukossa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joille Venäjän talouden monipuolistaminen voisi avata uusia väyliä päästä Venäjän markkinoille ja löytää sieltä kumppaneita. Toinen puoli Venäjän talouden rakenteellista muutosta on tuottavuuden parantaminen, mikä edellyttää mittavia investointeja tuotantoteknologiaan, sen uudistamiseen ja parantamiseen ja siinä tietysti suomalaisilla investointitavaroiden tuottajilla on paljon mahdollisuuksia, esimerkiksi konepaja- ja metalliteollisuudella. IT on osa teollisuuden monipuolistamista ja uskoisin, että erityisesti alkavien yritysten puolella, löytyisi paljon mahdollisuuksia. Mitä pitäisi tehdä, että Venäjän mahdollisuuksista alkaisi toden teolla syntyä kauppoja? Millaista tukea valtiovallan tulisi tarjota kilpailukykymme parantamiseksi? Elinkeinoelämän ja valtiovallan yhteistyö pitäisi saada pelaamaan yhdessä entistä paremmin. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Saksasta, joka hoitaa taitavasti omia intressejään Venäjän markkinoilla. Suomessa ei ole vastaavaa, vaikka meillä on luontaisesti paljon paremmat edellytykset Venäjänkauppaan kuin Saksalla. Me emme ole oikein joukkuepelaajia. Venäjän markkinoilla pärjätäkseen pitäisi kuitenkin pelata joukkueena. Olisi tärkeä ottaa oppia toisten tekemisestä ja auttaa myös toisia menestymään. Kun naapuri tai kilpailija menestyy, se voi olla yhteinen etu. Suomi on pieni maa, jonka pitäisi kyetä kokoamaan voimat paremmin yhteen. Siksi yhteistyö, jota teemme tässä SVKK-EO-EK kokonaisuudessa on juuri sitä, mitä pitäisi kenties tehdä vieläkin laajemmin ja toimia siten järkevästi, että jokainen palanen ja resurssi Venäjällä on osa isompaa kokonaisuutta. Tämä näyttää joskus liikaa puuhastelulta, vaikka pitäisi olla ammattimaista ja järjestelmällistä tekemistä. Sama tilanne on myös julkisella puolella. Suorittamisen kulttuuri pitäisi saada taas Suomessa henkiin ja se tarkoittaa, että tekemistä, aikaansaamista ja tuloksia arvostetaan. Millaisella valmennuksella joukkue saataisiin pelaamaan menestyksellisesti? Meillä menee nyt paljon resursseja hengissä pysymiseen ja olemassaolon oikeuden vakuuttamiseen sen sijaan, että kaikki voimat keskitettäisiin suorittamiseen ja yhdessä tekemiseen. Ja kun yhdessä tekemisen kulttuuri syntyy, niin uskon, että se tuottaa parempaa tulosta. Julkisen sektorin ja valtiovallan suorituskyky on valitettavasti heikentynyt viime vuosina ja aikaansaamisen kulttuuri on osittain kadonnut. Se pitää taas palauttaa takaisin. Syynä on se, että yleinen ilmapiiri on muuttunut riskejä kaihtavaksi. Ne, jotka haluavat kokeilla rajoja ja etsiä uusia tapoja ratkaista asioita, joutuvat hyvin helposti kritiikin kohteeksi. Myös julkisen puolen toimijoita täytyisi kannustaa tekemään asioita rohkeammin ja uudella tavalla. Totta kai tulee virheitä ja epäonnistumisia, mutta jos ei niihin ole varaa, niin ei ole varaa tehdä mitään. Tämä kulttuuri pitäisi saada muutettua. Mikä on BTR:n rooli viennin ja kilpailukyvyn edistämisessä? BTR:n tehtävänä on olla elinkeinoelämän yksi yhtenäinen ääni Venäjä-asioissa sekä suomalaisiin päättäjiin että Venäjään päin. On myös äärimmäisen tärkeää, että tunnistamme yritysten käytännön tarpeet ja kykenemme tuottamaan oikeanlaisia palveluita nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Kun onnistumme käyttämään ääntämme paremmin ja siten paremmin vaikuttamaan Venäjä-yhteistyön yleisiin edellytyksiin ja ehtoihin, niin se samalla helpottaa yksittäisten yritysten jokapäiväisten ongelmien ratkaisemista. Edunvalvonta ja Venäjästrategian luominen ja toteuttaminen ovat läheisesti kytköksessä yritysten tukemiseen ja tavoitteiden edistämiseen. Yksi tavoite BTR:n toiminnalla on suomalaisten läsnäolon vahvistaminen merkittävissä Venäjällä järjestettävissä tapahtumissa. Tästä asiasta olen ollut huolissani, koska suoraan sanoen esimerkiksi saksalainen tai ranskalainen teollisuus tai elinkeinoelämä näkyy paljon vahvemmin tämän tyyppisissä tilaisuuksissa. Mitä konkreettista BTR voi tarjota pkyritykselle? Yhdessä olemme entistä vaikutusvaltaisempi Venäjän-kaupan edistäjä. On tavallaan yksi ovi, jonka kautta yritykset aina löytävät laajan skaalan palvelun Venäjä-asioissa, olivat ne sitten pienten yritysten haasteita tai suurten yritysten erikoistuneita tarpeita. Suuret yritykset tarvitsevat usein ison joukon pieniä yrityksiä voidakseen operoida Venäjän markkinoilla. Kasvupotentiaali on pienissä yrityksissä ja niiden rooli on erittäin merkittävä Venäjäyhteistyössä. Ne voivat tarjota sellaista rajapintaa Venäjään, jota suuret yritykset tarvitsevat. Oli yrityksen koko mikä tahansa, niin 10
pystymme palvelemaan sekä yleisissä toimintaympäristöön liittyvissä asioissa että käytännön liiketoiminnan esteiden poistamisessa. Kun voimme toimia yhtä aikaa sekä puitteissa että yksittäisissä tapauksissa, Venäjä-yhteistyö ja kaupankäynti voivat kehittyä parhaiten. BTR:n voima on siinä, että voimme keskittyä sekä yksittäisten yritysten ongelmien ratkaisuun että viemään asioita ylätason poliittiselle agendalle. Tehtävämme on myös luoda ja ylläpitää yhteyksiä siltä varalta, että yritykset tarvitsevat niitä jonakin päivänä. Yksittäinen yritys ei voi varautua kaikkeen, sillä usein ongelmat ovat toimintaympäristöstä johtuvia. Venäjän suhteen näitä tilanteita on ollut jatkuvasti. Vastaan tulee esimerkiksi säännöstöön liittyviä muutoksia, jotka saattavat olla uhka liiketoiminnalle. Mistä johtuu suomalaisyritysten vähäinen riskinottokyky ja pysyttäytyminen mukavuusalueella ja turvallisella kotimarkkinalla? Mielestäni Suomessa on liian vähän kasvuyrityshenkeä eli sitä, että mennään mukavuusalueen ulkopuolelle. Kasvavien yritysten puute näkyy yritysrakenteessamme. Eihän se, että yrityksiä kuolee tai yritykset supistuvat, ole mitään uutta, sitä on tapahtunut aina. Olennaista on se, että tilalle tulee uutta riittävän ripeässä tahdissa. Suomen valtti on perinteisesti ollut, että kokeillaan rajoja ja haetaan uutta. Riskinotto tarkoittaa sitä että uskaltaa tehdä asioita tietämättä lopputulosta ja jos odotat niin kauan, että olet varma hyvästä lopputuloksesta, niin muut ovat jo ehtineet edelle. Tuotin muutamia vuosia sitten kirjan suomalaisista menestystarinoista ja oli hauska huomata että useimpien menestystarinoiden takana on yksi yhteinen piirre: on uskallettu mennä valtavirtaa vastaan ja uskallettu tehdä toisella tavalla kuin muut ovat tehneet. Suuret menestystarinat pohjautuvat kykyyn katsoa asioita uudella tavalla toisesta vinkkelistä ja rakentaa siltä pohjalta. Moni Venäjälle lähtenyt on kieltämättä ottanut riskin, mutta silti se on kannattanut. Venäjä ei ole helppo markkina, mutta sinne kannattaa mennä. Siellä riskin ja mahdollisuuden suhde on kuitenkin hyvä. Riskit saattavat olla suurempia kuin jossain muualla, mutta kun onnistutaan, niin vastaavasti myös tuotot ovat suurempia. Eräs yritys kysyy, olisiko mahdollista, että Suomen valtiovallan toimesta madallettaisiin pienten yritysten maahantuontikynnystä Venäjälle? Logistiikka on kallista suhteessa pk-sektorin pieniin toimituseriin. Sitä ei voi tehdä, mutta valtiovalta voi toimillaan vaikuttaa siihen, että logistiikkayritykset voivat paremmin palvella vientiyrityksiä. Tässä on vielä paljon haasteita. Logistiikan kalleus johtuu logistiikan ongelmista, eivätkä järjestelmät Suomen ja Venäjän rajanylityksissä ole vielä ollenkaan modernilla tasolla. Pala tätä logistista järjestelmää on Allegro-junayhteys, joka syntyi poliittisella päätöksellä. Se on mielestäni suunnaton edistysaskel, joka osoittaa, miten järjestelmän parantamisella saadaan aikaan myös huimaa taloudellista kehitystä. Julkisen vallan tehtävä on rakentaa näitä edellytyksiä, sitä eivät yksittäiset yritykset voi tehdä. H 11
ASIANTUNTIJA Tutuksi Löydä asiakkaasi Teksti Virpi Suoninen Kuva SVKK Kun haluat tutkia, miten tuotteesi voisivat menestyä Venäjän markkinoilla tai olet vaikkapa laajentamassa toimintaasi ihan uusille alueille, apua kannattaa kysyä SVKK:n markkinatutkimuspäälliköltä Alexei Kozlovilta. Tämän vuoden alussa SVKK:n palveluksessa aloittanut Kozlov palvelee suomalaisia yrityksiä Pietarin toimistosta käsin. Asiointi Kozlovin kanssa sujuu englanniksi ja venäjäksi suomi ei ihan vielä ole repertuaarissa. Venäjän markkinoille lähdettäessä yrityksiä askarruttaa usein kuinka valtavilta markkinoilta löytää potentiaaliset asiakkaat ja liiketoimintakumppanit. Tähän asiantuntijalta löytyy neuvot. Kontaktinhaun lisäksi on tärkeää löytää oikeat väylät markkinoille tuloon, tunnistaa kilpailijat ja tietää hintatasot. Kun yrityksen tuotteiden tai palveluiden potentiaali ja markkinoiden erityispiirteet on selvitetty, on helppo valita sopivat toimintatavat. Kenen sitten kannattaisi Suomesta lähteä Venäjän markkinoille? Markkinoita löytyy esimerkiksi laadukkaille palveluyrityksille ja kulutustavarapuolella kysyntä kasvaa jatkuvasti, Kozlov sanoo. Venäläiset yritykset ovat vasta opettelemassa palveluliiketoimintaa. Suomessa palvelusektori on jo hyvin kehittynyt. Kozlov itse on työskennellyt suomalaisissa konsulttiyrityksissä Pietarissa, ja viimeksi Tanskan konsulaatissa taloudellisena neuvonantajana auttamassa tanskalaisyritysten rantautumista Luoteis- Venäjälle. Byrokratia ja usein muuttuva lainsäädäntö aiheuttavat Venäjällä toimiville yrityksille omat haasteensa. Kuitenkin Venäjän markkinoiden vaatimukset lähestyvät koko ajan eurooppalaisia standardeja. Matkaa on vielä, mutta yhtä suurta eroa kuin kymmenen vuotta sitten, esimerkiksi tuotteiden laadussa, ei enää ole, sanoo Kozlov. Työskentely suomalaisten asiakkaiden kanssa on Kozloville mieluista. Suomalaiset ovat perusteellisia ja käytännöllisiä ja osaavat tehdä asiat ihanteellisessa järjestyksessä. Näistä suomalaisista toimintatavoista voisivat venäläisetkin ottaa oppia, Kozlov sanoo. Kozlov on huomannut pienen, mutta tärkeän eron suomalais- ja venäläisyritysten toimintatavoissa. Suomalaiset luottavat sähköpostiin ja useimmiten asiat pystytään hoitamaan parilla sähköpostiviestillä. Venäjällä taas, varsinkin pienemmissä yrityksissä, sähköpostiviesteihin ei välttämättä vastata ollenkaan tai ne häviävät roskapostin joukkoon. Henkilökohtaisessa tapaamisessa sama asia kuitenkin mitä todennäköisimmin ratkeaisi. H SVKK toteuttaa markkinatutkimuksia Venäjällä räätälöidysti yritysten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Markkinaselvityksen avulla saat oikeaa ja heti käytäntöön sovellettavaa tietoa: Ketkä ovat asiakkaita? Missä tuotteeni tai palveluni asiakkaat ovat? Mitä asiakkaat tuotteelta odottavat? Onko tuotteella markkinoita? Mikä on markkinoiden koko ja rakenne? Mikä on kilpailutilanne? Ketkä ovat kilpailijoita? Miten kilpailijat toimivat? Mihin liiketoiminnan kilpailuetu perustuu? Kun haluat löytää Venäjältä uusia asiakkaita, jakelijoita tai yhteistyökumppaneita, SVKK voi tarjota kokonaispalvelun, johon sisältyvät sekä potentiaalisten asiakkaiden tai kumppaneiden hakeminen että käytännön tapaamisjärjestelyt. Ota yhteyttä: Alexei Kozlov, markkinatutkimuspäällikkö p. +7 812 322 2121 alexei.kozlov@spb.svkk.ru 12
Löydä menestystekijäsi Rödl & Partner on läsnä 40 eri maassa 91 toimipisteellään. Yrityksen dynaamisen kasvun on mahdollistanut yli 3500 työntekijästä koostuva, omistautunut ja yrittäjähenkinen henkilöstö sekä vahva välittäminen asiakkaistaan. Työskentelemme tiivisti asiakkaidemme kanssa mahdollistaen vaativien ja usein maiden rajoja ylittävän päätösten teon. Hallitsemme talouden, verotuksen, laki ja IT-toiminta-alueet ja annamme vahvan tukemme myös päätösten toimeenpanovaiheessa. www.roedl.com/ru Yhteystiedot: Alice Salumets Puh.: + 7 (8 12) 320 66 93 alice.salumets@roedl.pro Dr. Andreas Knaul Puh.: + 7 (4 95) 933 51 20 andreas.knaul@roedl.pro Rödl & Partner Pietari Vasilinsaari, 14.linja 7/A 199034 Pietari Puh.: + 7 (8 12) 320 66 93 Fax: + 7 (8 12) 320 66 95 stpetersburg@roedl.pro RP_Venla_185x233-v2.indd 1 29.08.2013 14:53:26 13
TALOUSKATSAUS Miten käy Venäjän kasvun? Laura Solanko, Neuvonantaja, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Venäjän talouden kasvun hidastuminen on kesän mittaan käynyt yhä selvemmäksi. Tilastokomitean (Rosstat) ennakkotiedot kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon kasvusta osoittavat BKT:lla mitatun kokonaistuotannon kasvaneen vain 1,4 % vuoden takaisesta. Vuonna 2012 kasvuvauhti oli vielä reilut kolme prosenttia ja kahtena edellisenä vuonna yli neljä. Mistä kasvun hidastuminen johtuu? Venäjän BKT:n kysyntäpuolen rakenteen tarkastelu antaa selkeän kuvan talouskasvun tekijöistä makrotasolla. Yksityinen kulutus on jatkanut ripeätä kasvuaan koko 2008 2009 kriisin jälkeisen ajan, eikä merkittävää kulutuksen kasvun hidastumista ole vielä havaittu. Julkinen kulutuskin on viime vuodet pysynyt reaalisesti jokseenkin samalla tasolla. Kasvun hidastumisen taustalla onkin yhä supistuva nettovienti sekä investointien kasvun täydellinen pysähtyminen. (kts. Kuvio 1.) Nettoviennin, eli viennin ja tuonnin erotuksen, supistumisen taustalla on sekä viennin kasvun merkittävä hidastuminen että tuonnin nopeana jatkuva kasvu. Vuosina 2010 2012 Venäjän vienti kasvoi reaalisesti vain noin kolme prosenttia vuosittain. Ennen kriisiä, vuosina 2002 2008, viennin kasvu oli tuplasti nopeampaa. Viime vuoden aikana viennin kasvu hidastui entisestään maakaasun vientimäärien supistuessa lähemmäs yhdeksän prosenttia. Samaan aikaan tuonti on jatkuvasti kasvanut lähemmäs 20 prosenttia vuosittain. Venäjä tuo kasvavia määriä kulutustavaroita, elintarvikkeita sekä koneita ja laitteita etenkin EU-maista ja Kiinasta. Vaikka vienti on yhä tuontia suurempaa, nettovienti supistuu vuosi vuodelta hidastaen Venäjän talouden kasvua. Nopeaa muutosta vientimääriin ei ole odotettavissa. Öljynvientiä rajoittaa sekä lähes täyskäytössä oleva tuotanto- ja siirtokapasiteetti että öljytuotteiden kotimaisen kysynnän kasvu. Kaasunvientiä taas rajoittaa kysynnän romahtaminen ja kilpailun kiris- 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 yksityinen kulutus 2000,0 1000,0 0,0 julkinen kulutus kiinteät investoinnit nettovienti I квартал III квартал I квартал III квартал I квартал III квартал I квартал III квартал I квартал III квартал I квартал III квартал I квартал III квартал I квартал 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 1. Venäjän BKT:n keskeiset erät 2006 2013, mrd. ruplaa kiintein vuoden 2008 hinnoin. Lähde: Rosstat 14
tyminen keskeisillä vientimarkkinoilla. Muiden raaka-aineiden, perusmetallien ja kemian alan tuotteiden viennin kasvu on pitkälti riippuvainen maailmantalouden kehityksestä. Nettoviennin viimeaikaisessa kehityksessä ei siis ole ollut mitään kovin poikkeuksellista. Sen sijaan investointien kasvun täydellinen pysähtyminen vuoden 2012 loppupuolella tuli jonkinlaisena yllätyksenä. Miksi investointien kasvu tyrehtyi vaikka talous ja yksityinen kulutus jatkoivat ripeää kasvua? Investointien rakenteesta on valitettavan vähän tilastotietoa, mutta vähintään osa totuutta on suurten valtionyhtiöiden investointiohjelmien supistuminen. Useat valtionyhtiöiden vetämät megaluokan hankkeet, kuten Tyynenmeren ja Baltian öljyputket ESPO ja BPS-2, Vladivostokin APEC-kokous, Itämeren kaasuputki ja Bovanenkovon kaasukentän infrastruktuuri, ovat valmistuneet. Vastaavan kokoluokan investointihankkeita ei Sotshin olympialaisten (2014) jälkeen ole tiedossa. Esimerkiksi kaasujätti Gazpromin kiinteät investoinnit kaasuntuotantoon vuonna 2012 olivat nimellisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Sähkön kantaverkkoyhtiö FSK-EES:n investoinnit supistuivat hieman edellisvuodesta ja vuosien 2013 2015 investointisuunnitelman mukaan investoinnit pysyvät jatkossa nimellisesti vuoden 2012 tasolla. Valtion vesivoimayhtiö Rushydron investoinnit olivat viime vuonna hieman vuotta 2011 suuremmat, mutta investointiohjelma vuosille 2012 2016 osoittaa investointien supistumista. Investointihyödykkeiden nopea hinnannousu huomioiden investointien pitäisi kasvaa nimellisesti ainakin kymmenkunta prosenttia jotta niiden taso säilyisi reaalisesti edellisen vuoden tasolla. Valtion hallitsemien suuryritysten tekemien investointien osuus kaikista investoinneista Venäjällä on huomattava. Ilman uusia megaluokan investointihankkeita on selvää, että investointien kasvu tulee hidastumaan. Siksi keskustelut kansallisen hyvinvointirahaston varojen käyttämisestä mm. valtion määrittelemiin infrastruktuurikohteisiin tulevat jatkumaan. Jo tehtyjen päätösten toteuttaminenkin edellyttää hyvinvointirahaston varojen lisäksi tuntuvaa yksityistä rahoitusosuutta. Selvää siis on, että lähivuosina investointien kasvun on nojattava entistä enemmän aidosti yksityisen sektorin toimiin. Kysyntää ja tilaa toimia on etenkin monilla palvelualoilla sekä kotimarkkinoita palvelevassa valmistavassa teollisuudessa. Toimintaympäristö vain on yhtä haastava kuin ennen talouskriisiä. Presidentti Putinin tavoite Venäjän investointiasteen nostamisesta 20 prosentista 25 prosenttiin ei onnistu ilman, että yksityiselle pääomalle luodaan edellytykset taloudellisesti järkeviin investointeihin. Tämä edellyttää pitkäjänteisiä ja vaikeita uudistuksia hallinnon kaikilla tasoilla. H 15
Talousuutisia Kuva Shutterstock Uusi yksityistämisohjelma hyväksyttiin Venäjän hallitus hyväksyi kesällä uuden valtionyritysten yksityistämisohjelman. Seuraavan kolmen vuoden aikana valtio-omisteisten A osake- ja rajavastuuyhtiöiden määrän on tarkoitus tippua 2337:sta 200:aan sekä valtiollisten ja kunnallisten liikelaitosten määrää vähennetään nykyisestä 1796:sta 100:aan. Aiemmista suunnitelmista poiketen valtio ei luovu kokonaan Rosneftin, Rushydron, Zarubežneftin, Sovkomflotin, VTB-pankin, Aeroflotin ja Alrosan omistuksista. Hallitus päätti säilyttää määräysvallan näissä suuryrityksissä. Maatalouskoneiden ja -laitteiden myynti- ja leasingyhtiö Rosagroleasing sekä alun perin maataloussektorin rahoitukseen keskittynyt Rosselhozbank -pankki säilyvät kokonaan valtion omistuksessa. Vedomosti/VS/28.6.2013 Talouden kasvutavoite pidettiin 2,4 %:ssa Venäjän talouskehitysministeri ei näe syytä muuttaa tämänhetkistä A talouskasvuennustetta, joka on 2,4 prosenttia. Talouskehitysministeri Aleksei Uljukajev arvioi elokuussa, että toisen vuosipuoliskon talouskehitys tulee olemaan olennaisesti parempi kuin alkuvuonna. Tähän ovat syynä mm. suotuisammat valuuttakurssit, hyvä viljasato sekä korkea lainojen kysyntä. Kesällä talouskasvu oli liki nollassa. Viime vuonna Venäjän talous kasvoi 3,4 prosenttia. RBK/EL/12.8.2013 Venäjän täytyy monipuolistaa vientiään Venäjän talouskehitysminiseri Aleksei Uljukajev sanoo, että Venäjän täytyy edistää reippaasti muiden kuin raaka-aineidensa vientiä. Ministerin mukaan maailmankaupassa kohdataan tulevina vuosina merkittäviä muutoksia. Yhdysvalloista tulee polttoaineiden vientimaa ja sen kauppatase jos ei nyt muutu positiiviseksi niin ainakin nousee miinukselta nollatasolle. Uljukajevin mukaan myös Kiinan ja Intian kasvuvauhti muuttuu. Tämä tarkoittaa sitä, että globaali kysyntä ei tule pysyttelemään korkealla. Maailmankauppa tuskin kehittyy merkittävästi nopeammin kuin globaali BKT:n kasvu. Uljukajevin mukaan saatetaan nähdä jopa esimerkkejä globalisaation vastaliikkeestä, jossa monet maat jotka ovat siirtäneet tuotantoaan kehittyviin maihin, siirtävätkin sitä nyt takaisin omalle maaperälleen. Investointi-ilmapiirin parantamiseksi uusia tiekarttoja Venäjän hallitus hyväksyi kesän aikana kaksi uutta tiekarttaa eli listaa toimenpiteistä maan investointi-ilmapiirin parantamiseksi. Konkreettisena merkkinä investointi-ilmapiiristä pidetään Venäjän sijoitusta kansainvälisessä Doing Business -vertailussa. Maan tavoitteena on kohota listalla kohti kärkimaita. Viimeisimmässä listauksessa Venäjä oli 122:nnella sijalla. Heinäkuussa hyväksyttiin tiekartta, jonka tavoitteena on tehdä Moskovasta kansainvälinen finanssikeskus ja parantaa investointiilmapiiriä. Lisäksi tiekartan tavoitteena on Venäjän luottoluokituksen nostaminen nykyisestä BBB-luokasta A:han vuoteen 2018 mennessä. Finanssikeskus-hankkeen työryhmän vetäjä Aleksandr Vološinin pitää onnistumisen mittarina 2 3 pörssiin listautumista vuodessa. Kesäkuussa hyväksyttiin tiekartta, joka sisältää aloitteita liiketoimintaan liittyvän julkisen valvonnan laadun parantamiseksi. Tiekarttoja tulee yhteensä 22. Tähän mennessä hyväksytyt tiekartat käsittelevät mm. energiaverkkoihin pääsyn parantamista, rakennussektorin investointi-ilmapiirin parantamista, tullitoiminnan kehittämistä ja yritysten rekisteröintiprosessin tehostamista. RG, Gazeta.ru/EL,VS/4.7.2013 Tämä kehitys mutkistaa globaalin kilpailun asetelmia ja näistä syistä Venäjän onkin monipuolistettava ja edistettävä maksimaalisesti muiden kuin raaka-aineidensa vientiä. Uuden talouskehitysministerin mielestä Venäjän talouden monipuolistaminen ei ole vain teknoparkkeja ja suuria projekteja vaan myös laajamittaista pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämistä. Uljukajev aloitti ministerintehtävässään kesäkuussa. Hän toimi Venäjän keskuspankin varajohtajana vuodesta 2004. RBK/EL/25.6.2013 Kuva Shutterstock 16
Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Kuva Shutterstock Venäjän nousi korkean tulotason maaksi Venäjän nousi Maailmanpankin luokittelussa ylemmän keskitulon A maasta korkean tulotason maaksi. Maat jaetaan vuosittain neljään ryhmään: matalan, alemman keskitulon, ylemmän keskitulon ja korkean tulotason maihin ostovoimaan suhteutetun bruttokansantulon perusteella. Korkean tulostason maissa bruttokansantulo henkeä kohden on yli 12 616 dollaria vuodessa (Venäjällä Maailmanpankin mukaan 12 700 dollaria). Korkean tulotason maihin kuuluu 75 maata, joista Venäjä on sijalla 73. Maailmanpankin mukaan henkeä kohden laskettu bruttokansantulo on Suomessa 46 940 dollaria ja EU:ssa keskimäärin 33 609 dollaria. World Bank, Kommersant/ VS/4.7.2013 Skolkovon kehittämiseen 125 miljardia ruplaa Skolkovon innovaatiokeskuksen rakentamiseen ja kehittämiseen A osoitetaan valtion varoista 125 miljardia ruplaa (n. kolme miljardia euroa) vuosina 2013 2020. Asiasta on päättänyt Venäjän hallitus. Moskovan lähellä sijaitsevan Skolkovon kehittäminen on lisätty omaksi alaohjelmakseen valtiolliseen taloudellisen kehityksen ja innovaatiotalouden ohjelmaan. Valtion osoittamien varojen lisäksi Skolkovon kehittämiseen aiotaan saada vähintään samansuuruinen summa yksityisinä investointeina. Skolkovon piilaakso on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2020 mennessä. RBK/EL/16.8.2013 Tukea öljyn ja kaasun jalostustoimintaan Venäjälle perustetaan kuusi alueellista petrokemiateollisuuden A klusteria. Hallituksen vahvistaman öljy- ja kaasuteollisuuden kehittämisohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa öljyn ja kaasun jalostustuotteiden vienti. Tällä hetkellä noin puolet kotimaisesta kulutuksesta tuodaan ulkomailta ja tuonnista noin kolmannes on venäläisestä raaka-aineesta jalostettuja tuotteita. Tavoiteohjelman mukaan vuoteen 2030 mennessä perustetaan Luoteis-Venäjän, Kaspianmeren, Volgan alueen, Länsi-Siperian, Itä- Siperian ja Kaukoidän petrokemian klusterit. RG/VS/2.7.2013 Moskovan ympärysalueella isoja tiehankkeita Moskovan kaupunkia ympäröivällä Moskovan alueella investoidaan tiehankkeisiin n. 40 miljardia euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Rahaa tulee useista lähteistä: kunnallisista, alueellisista ja valtiollisista budjeteista sekä yksityisiltä investoijilta. Alueen tiehallintoviraston johtaja Konstantin Ljaškevitš kertoo, että rahaa käytetään tie- ja rataverkon parantamiseen, uusiin metrolinjoihin, lentokenttiin, tieliittymiin, rekkaparkkeihin. Toisin sanoen kaikkeen infrastruktuuriin, joka tarvitsee parannusta. Kallein hanke on uusi maksullinen kehätie, joka rakennetaan Moskovan kaupungin ympärysalueelle kiertämään metropolia. Kehätien merkittävimmät osuudet aiotaan saada valmiiksi vuoteen 2018 mennessä. Valtiollinen Avtodor-yhtiö on alkanut valmistella hanketta yksityisiä investoijia varten. Valtio ja aluehallinto aikovat parantaa myös Moskovan ympärysalueen rataverkkoa. Alueelle rakennetaan viisi uutta ratalinjaa helpottamaan vanhojen ratojen matkustaja- ja rahtiliikennekuormitusta. Samalla halutaan päästä eroon lukuisista tasoristeyksistä rakentamalla siltoja. The Moscow Times/EL/30.8.2013 Moskova Pietari-moottoritietä joudutetaan Venäjän uusista moottoriteistä vastaava Avtodor-yhtiö jouduttaa A Moskovasta Pietariin ja Minskiin johtavien uusien valtateiden rakentamista. Molemmat tiehankkeet on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2018 Venäjällä järjestettäviin jalkapallon MM-kisoihin mennessä. Uuden Moskova Pietari-moottoritien ensimmäiset 43 kilometriä Moskovan pohjoispuolella avataan liikenteelle vuonna 2014. Tien pituudeksi tulee yhteensä 684 kilometriä. Moottoritien rakentaminen ja ylläpito kilpailutetaan useammassa osassa. Kilpailut järjestää Avtodoryhtiö. Lenta/EL/20.5.2013 Kuva Shutterstock 17
Talousuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Erityistalousalueisiin yritetään saada tehoa Kuva Shutterstock Venäjän jokaiselle A valtiolliselle erityistalousalueelle tehdään oma yksityiskohtainen kehityssuunnitelma vähintään seuraavan kymmenen vuoden ajalle, kertoo erityistalousalueita hallinnoivan valtionyhtiö ROSOEZ:n uusi johtaja Mihail Truško. Truškon mukaan yksi erityistalousalueiden ongelma on ollut selkeiden strategioiden puute. Venäjällä on yhteensä 17 valtion omistamaa erityistalousaluetta, jotka on perustettu 6 7 vuotta sitten. Menestyneimpiä ovat olleet muutamat teolliseen tuotantoon suunnatut alueet kuten Alabuga Tatarstanissa ja Lipetskin erityistalousalue. Matkailun erityistalousalueiden toiminta sen sijaan on ollut vaisua. Uudistustyö aloitetaan kartoittamalla erityistalousalueiden nykytila ja järjestelemällä hallintoa uudestaan. Truško kertoo aikovansa esittää ROZOEZ:n hallitukselle ulkomaalaisten asiantuntijoiden palkkaamista niille aloille, joilta ei löydy kotimaista osaamista, kuten suurten lomakeskusten suunnitteluun. RG/VS/31.5.2013 Lastentavaroista prioriteettiala Venäjän lastentarvikkeiden markkinat ovat kasvaneet parin viime A vuoden aikana yli kymmenen prosentin vauhtia. Tällä hetkellä kotimaisen tuotannon osuus on viidennes arvoltaan noin 700 miljardin ruplan lastentarvikemarkkinoista. Pääministeri Medvedevin mukaan tilanne vaatii valtionjohdon huomiota ja kotimaista tuotantoa on kehitettävä. Venäjällä lasketaan olevan yli 1 200 yritystä, jotka valmistavat erilaisia lapsille tarkoitettuja tuotteita sekä yli 5 000 kaupan alan yritystä, joiden tuotevalikoima keskittyy pelkästään lastentarvikkeisiin. Teollisuusministeriö on laatinut lastentarviketeollisuuden kehittämisstrategian, jonka tavoitteena on nostaa kotimaisten tuotteiden osuutta, taistella laitonta tuotantoa ja väärennöksiä vastaan sekä täsmentää alan sääntelyä. Konkreettisiksi tavoitteiksi on asetettu kotimaisten tuotannon osuuden nostaminen 45 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja samalla hintojen tulisi alentua 15 prosenttia. RG,garant/VS/12.6.2013 Kuva Mir Detstva Maataloustuki 250 miljardiin ruplaan Venäjän maataloustuki on vuosittain 250 miljardia ruplaa ajanjaksolla 2014 2020, kun se on ollut tänä vuonna 179 miljardia ruplaa. A Summaan tulevat päälle vielä eri alueiden maksamat omat maataloustuet. Asiasta kertoi Venäjän maatalousministeri Nikolai Fjodorov vieraillessaan Tomskissa. Fjodorovin mukaan maataloustuottajien pitäisi tehostaa varojen käyttöä. Venäjä on muuttamassa maataloustukia WTO-sääntöjen mukaisiksi. Vedomosti/EL/9.9.2013 18
Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta + 7 495 777 34 77 (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 30 konttoria ja toimipistettä 12:ssa Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 19
VIP-Jäsen Haminan sataman uutta tulemista tekemässä Teksti Einari Lumijärvi Kuvat Haminan Satamakiinteistöt Haminan Satamakiinteistöt Oy kehittää Haminan satamassa kiinteistökokonaisuutta investoijien tarpeisiin vastaamaan tämän päivän logistisia tarpeita. Venäjän-kaupan ja Haminan sataman uuden tulemisen uskotaan liittyvän toisiinsa myös tulevina vuosikymmeninä. Venäjän liikenteessä satamien on haettava kilpailuetua erikoistumisesta. Haminan Satamakiinteistöt on pääomasijoitusyhtiö Sveafastigheterin perustama yhtiö, joka omistaa viisi kiinteistöä Haminan satamassa. Kiinteistöjen yhteenlaskettu pinta-ala on 50 000 neliömetriä. Kiinteistöt koostuvat pääasiassa varastoja osittain toimistotiloista. Yhtiön liiketoiminnassa toimintatapana on tehdä merkittäviä lisäpanostuksia ostettuihin kiinteistöihin ja uudistaa ne vastaamaan esimerkiksi logistiikkatoimijoiden nykyisiä tarpeita. Haminan satamassa oli kaikki tarvittava satamainfrastruktuuri, mutta siellä oli puutetta moderneista logistiikkakiinteistöistä, kertoo johtaja Robert Landtman Sveafastigheteriltä. Haminan satama on nykyään osa HaminaKotkan satamaa, johon kuuluvat Haminassa ja Kotkassa sijaitsevat merisatamat. Satamat yhdistyivät samaksi yhtiöksi vuonna 2011. HaminaKotkan sataman tavoitteena on olla Itämeren kilpailukykyisin yleissatama, joka palvelee asiakkaitaan joustavasti ja luotettavasti ympäri vuorokauden. HaminaKotkan satama on Itämeren kolmanneksi suurin yleissatama. Sen liikennemäärät ovat kehittyneet myönteisesti, Landtman kertoo. Toisaalta Haminan satamaosa on kärsinyt siitä, että joidenkin paperitehtaiden liikenne on siirtynyt pois satamasta. Tällä hetkellä uudella toimijalla, joka tulee Haminaan, on loistava mahdollisuus lähteä kehittämään liiketoimintaansa juuri omanlaiseksi. Haminassa on tähän oivalliset puitteet. Siten uskomme, että HaminaKotkan liikenteen kasvu tulee keskittymään Haminan satamanosaan pidemmällä perspektiivillä, Landtman kertoo. Logistisena linkkinä Euroopan ja Venäjän välillä HaminaKotkan satamakokonaisuutta markkinoidaan Venäjällä Baltian ja Venäjän satamien vaihtoehtoisena reittinä Eurooppaan. Satamaa ja Suomea logistisena vaihtoehtona on esitelty mm. monissa Pietarin Ja Moskovan ulkopuolisissa suuremmissa kaupungeissa. Haminan Satamakiinteistöt Oy:n mallissa Haminan sataman rahtilaivaliikenne on tiiviissä yhteydessä Euroopan satamiin. Hyvien rautatieyhteyksien ansiosta Haminasta voidaan palvella tehokkaasti myös koko Venäjää. Landtman kertoo yhtiön osallistuneen tänä vuonna vienninedistämismatkalle mm. Jekaterinburgiin, missä Haminan satama kiinnosti monia venäläisiä yrityksiä. Me näemme, että Haminan uusi tuleminen tulee olemaan riippuvainen Venäjän liikenteestä tavalla tai toisella, Landtman tiivistää. Yhtiössä nähdään, että vaikka Venäjälle menevän rahdin sisältö muuttuu jatkuvasti, tavaraa menee maahan kuitenkin jatkuvasti enemmän. Kun aikaisemmin vietiin valmiita tuotteita, nyt viedään vaikkapa tehtaiden osia. Landtman sanoo, että maantieteellisesti ajatellen Haminan sataman sijainti on hyvä arvotavaroiden kuljettamiseen Venäjälle. Ketteryys ja erikoistumien kilpailuetuna Landtman kertoo, että potentiaalisten vuokralaisten kanssa käydyissä keskusteluissa ovat selvinneet perusvaatimukset. Sataman toimivuus on erittäin tärkeää. Joillekin oma ratayhteys on ehdoton vaatimus. Ylipäätänsä on tärkeää se, kuinka hyvin satamasta päästään päämarkkinoille. Joskus isot satamat saattavat olla toiminnallisesti 20