SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Esimerkki II Esimerkki III Lause vai kaksi lausetta? Onko "huudahdus" lause? 1
Esimerkki IV Montako lausetta? (Suvi 695/4) Määritelmiä (Itkonen 1966: 299-300): "Lause on ajatuksen kielellinen ilmaus" [Dionysios Traakialainen, 2. vuosisata eaa.] ONGELMA: Kuinka määritellä ajatus? "Lause on sana tai sanayhdistelmä, jolla puhuja esittää jonkin asiantilan, viitatakseen siihen" [Alfons Nehring, 1963] ONGELMA: Sanan ja lauseen ero; muut kuin väitelauseet? "Lause on sellaisten artikulaatioiden kokonaisuus, joita kieliopilliset suhteet liittävät toisiinsa ja jotka, mistään muusta kokonaisuudesta kieliopillisesti riippumattomina, ovat itseriittoisia" [A. Meillet] ONGELMA: Mikä on "artikulaatio"; yksisanaiset lauseet? Lisää määritelmiä (Karlsson 1994: 109): "Lause on rakenteellisesti autonominen yksikkö, joka ei sisälly osana laajempiin rakenteisiin" [Leonard Bloomfield, 1933] ONGELMA: Lausetta laajemmat rakennekokonaisuudet (esim. teksti)? "Finiittiverbistä ja sen nominaalisista seuralaisista koostuva konstruktio" ONGELMA: nominaalikeskiöiset lauseet, kuten ekvatiivilauseet? Muutamia tekijöitä, joiden vuoksi lauseen käsitettä on ehkä vaikea määritellä yleispätevästi: Rakenne, esim. Rinnastukset, alistukset, upotukset Zero anaphora & ellipsi Funktio Väittäminen ~ kysyminen jne. Modaliteetti Kirjoitettu kieli ~ artikuloitu kieli (Savolainen 2006) Puhuttu lause ~ viitottu lause? 2
Prosodinen lauserajojen merkintä (Crasborn & van der Kooij 2006): Tauot; kädet lepotilassa Räpäytykset ja......muut ei-manuaalisten elementtien muutokset Final lenghtening; pidäkkeet Esimerkki lauseen rajojen prosodisesta merkinnästä SVK:ssa (Suvi 350/1) Mutta: mistä tämä lause alkaa? (Suvi 972/3) Lauseen rajojen prosodinen merkintä on vain tendenssi! Morfosyntaktisesti (vrt. Crasborn & van der Kooij 2006): Sisältää verbaalin? Mikä viittoma kelpaa verbaaliksi? Entäpä "nominaalilauseet"? Tietty viittomajärjestys? Onko SVK:n viittomajärjestys jollakin tavalla vakioinen? Spesifit lauseen rajoja merkitsevät partikkelit (esim. KÄMMEN-YLÖS)? 3
Viittoman TAKKI/TAKKIUTUA merkitys on 'takki' Viittoman TAKKI/TAKKIUTUA merkitys on 'takkiutua' Viitottua(kaan) lausetta ei ole mahdollista määritellä muodollisesti; mahdollisen määritelmän on perustuttava semantiikkaan/pragmatiikkaan (vrt. Hansen & Hessmann 2006) Semanttisesti; RRG:n viitekehys (Van Valin & LaPolla 1997: 25-31): Lause ~ clause, sentence Clause is the basic unit in RRG Clause structure in RRG; universal contrasts between: 1. Predicate vs. non-predicating elements A predicate is a verb, an adjective, or a noun 2. Arguments of predicate vs. non-arguments RRG posits extra-clausal (left- and/or right-detached) position[s]; clause plus elements in extra-clausal positions constitute a sentence Simple sentences ~ complex sentences 4
S i m p l e s e n t e n c e ( f u l l ) Left-Detached Position Predicate + Arguments Non-Arguments Right-Detached Position C l a u s e ( f u l l ) Suvi 253/1 KIRJASTO+OS-4 LINNUT ELÄIMET KASVIT KUULUA BIOLOGIA OSASTO-4 Kirjallisuus ISLANTI+OS-4 PÄÄKAUPUNKI PI r-e-y-k-j-a-v-i-k Suvi 466/3 Crasborn, Onno & van der Kooij, Els (2006). How to recognize a sentence when you see one - An introduction. Paper presented at the DGfS 2006 workshop, Bielefeld [Germany], 23 February, 2006. Hansen, Martje & Hessmann, Jens (2006). Reanalysing sentences in German Sign Language texts. Paper presented at the DGfS 2006 workshop, Bielefeld [Germany], 23 February, 2006. Itkonen, Erkki (1966). Kieli ja sen tutkimus. Helsinki: WSOY. Karlsson, Fred (1994). Yleinen kielitiede. Helsinki: Yliopistopaino. Savolainen, Leena (2006). Viittomakielten kirjoitusjärjestelmien periaatteet ja käytäntö. Yleisen kielitieteen pro gradu -tutkielma, yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto. Suvi = Suvi - Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja. [Helsinki:] Kuurojen Liitto ry, 2003. Online publication, URL: http://suvi.viittomat.net. 29.3.2006. Van Valin, Robert Jr. & LaPolla, Randy J. (1997). Syntax. Structure, meaning and function. Cambridge: Cambridge University Press. 5