Maatalousympäristön luonnonhoidon mahdollisuudet, perustelut ja onnistuneet esimerkit Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä TAMMELA 9.5.2012
Esityksen rakenne Luonnon- ja riistanhoitosäätiö pähkinänkuoressa Pitääkö luontoa hoitaa ja miksi? Ei meidän tilalla ole ku peltoa ja metsää? kuvaesitys mahdollisuuksista Tilojen välinen yhteistyö Mikä motivoi luonnonhoitoon Erityistuet ja ei-tuotannolliset investoinnit Muutama onnistunut esimerkki luonnonhoidosta
Säätiön toiminta-ajatus Luonnonhoitoa ja kestävää käyttöä Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä aktiivinen luonnonhoito talouskäytössä olevilla alueilla täydentää maankäytöltä syrjään laitettuja luonnonsuojelualueita
Toiminta ja rahoitus Luonnon- ja riistanhoitosäätiö toimii sillanrakentajana yksityisen ja julkisen sektorin välissä Hankerahoitusta MMM:ltä Hankerahoitusta Sophie von Julinin säätiöltä ja SKR:sta Toimintarahoitusta yksityistahoilta
Säätiön kokoonpano hallitus asiamies Sakari Mykrä projektipäällikkö Eija Hagelberg (JÄRKIhanke) Kaisa Tolonen (maatalousympäristö, neuvonta) Kimmo Härjämäki (ympäristötuen kehittäminen, biodiversiteetti & riista) asiantuntijaryhmä
Toiminta 2006-2012 Säätiö perustettiin 2006 Peltopyyhanke 5/2007 Peltopyykantojen elvyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen Kansallinen peltopyykannan hoito (MMM) Järki-hanke 1/2009 Maatalouden vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden järkevää edistämistä Riista, monimuotoisuus ja ympäristötuet 2011 Luonnonhoidon mahdollisuudet ja maatalouden ympäristötuen kehittäminen Kansainvälinen peltopyyhanke Life-rahoituksella valmisteilla
Pitääkö luontoa hoitaa ja miksi?
Metsien maan pellot Suomen maa-alasta 7 % on peltoa Kerrannaisvaikutukset niin elinkeinoihin kuin luonnon monimuotoisuuteen %- osuuttaan suurempia 1/10 osa maa-alasta suojeltua olennaista on miten 9/10 pintaalasta toimitaan! Peltojen osuus maapinta-alasta http://www.luonnontila.fi
Huoli maatalousympäristön monimuotoisuuskadosta todellinen Esimerkkinä perinnebiotooppien uhanalaisuus SY8/2008 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus
Hupeneeko monimuotoisuus ympäristötuista huolimatta? Useissa maissa bd-kysymykset paljon Suomea vahvempana esillä maaseudun kehittämisohjelmissa. Suomessakin asiaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, HNV-esimerkki: Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuosiraportti 2010.
Mitä yksistä perinnebiotoopeista niiden katoaminen on luontaista kehitystä? Kyllä ja ei Maatalouden ympäristöpolitiikalla kehitystä voidaan ohjata, jos tahtotilaa löytyy Kuluttajille tuotteita myydään joka tapauksessa mielikuvilla, tarinoilla niiden syytä edes jollain tasolla vastata todellisia näkymiä!
Monimuotoisuuden ylläpidolla lukuisia, jopa arvaamattomia, hyötyvaikutuksia Monimuotoisuuden taloudellisia vaikutuksia vaikea hahmottaa Ylläpitää ekosysteemien ja ravintoketjujen tasapainoa Tarjoaa viljelylle tärkeille pölyttäjille ja kasvituhoojien luontaisille vihollisille elinympäristöjä Monimuotoinen maisema on vähemmän haavoittuva ympäristönmuutoksille Kilpailuvaltti ja matkailumagneetti
Pientareet ja suojakaistat peltomaiseman peruselementit http://www.luonnontila.fi
Pientareet ja suojakaistat peltomaiseman peruselementit Piennar myös metsänrajaan? Kyllä, 3 m:n monimuotoisuuspiennar voidaan perustaa kaikille lohkon reunoille Yksi ympäristötuen heikoiten tunnettu mahdollisuus edistää monimuotoisuutta helpolla tavalla
Monimuotoisuuspientareen edut ravinnevalumat vähenevät byrokratia helpottuu ei merkitsemisvelvoitetta kasvulohkolomakkeelle (vain lohkokorttiin) kiilamaisilla pelloilla liikennöinti helpottuu suojaa riistalle Kulkureittejä ja vihreitä käytäviä niin monille eläimille kuin ihmisillekin Positiivista ja vastuullista mielikuvaa maataloustuotannosta ohikulkijoille
Pellonkäytön vaihtoehdot 1/2 Lähde Maaseutuverkoston esite: vaihtoehtoja pellonkäyttöön
Pellonkäytön vaihtoehdot 2/2 Lähde Maaseutuverkoston esite: vaihtoehtoja pellonkäyttöön
Luonnonhoitopellot Yksinkertaisempi ja joustavampi kuin erityistuet - toimiva pellolle kohdistuva monimuotoisuustoimenpide Hakeminen kasvulohkolomakkeella mielekästä Monipuolistaa viljelykasvivalikoimaa, tuonut runsaasti monimuotoisuuspinta-alaa Ohjaa riistaeläimiä pois teiden läheisyydestä Epäselvyyttä ehtojen ymmärtämisessä, liian monia vaihtoehtoja? Melko toteutuskelpoinen viljelijälle, agronomisia ongelmia kasvustojen onnistumisessa, siementen saatavuus osin heikko Valvonnassa tulkintaongelmia - monimuotoisuuden kannalta hyvä lohko saattaa tulla hylätyksi valvonnassa
Luonnonhoitopeltoja kohdentamalla vaikuttavuutta lisää Kohdentamisen perusteet - Taloudellinen kannattavuus - Harrastukselliset intressit - Vesiensuojeluperusteet - Yhteisön tai yhteiskunnan työntövoima tai kannustus
Ei meidän tilalla ole ku peltoa ja metsää vai onko sittenkin? Useilla alueilla kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmat apuna ja jos ei ole kartan- ja maisemanlukutaito jokaiselle neuvojalle eduksi!
Luonnonhoidon mahdollisuuksia kuvina Pellon ja metsän rajapinnat Saarekkeet ja niemekkeet Vajaatuottoiset pellonlaidat Vanhat laidunmaat Luontaiset kosteikon paikat Kylien yhteiset näkymät ja maisemat
Pellon ja metsän rajapinnat
Vajaatuottoiset pellonreunat
Peltojen niemekkeet ja saarekkeet
Luontaisia kosteikon paikkoja
Entäs täällä?
Tilojen välinen yhteistyö Luonnonhoidon onnistumiseksi tilojen välinen yhteistyö tärkeää Pakottaa ei voi, mutta kannustaa kyllä (esimerkkeinä laidunpankki, neuvontahankkeet jne.) Erityisen tärkeää alueilla, jossa laiduneläinten määrä vähentynyt Tulevaisuudessa tukijärjestelmien kautta ohjausta tilojen välisiin yhteishankkeisiin?
Tapaus 1. Viljelijänaapurukset Raimo Rinne ja Teuvo Tasamaa
Kaik hyvin? Kaunis maalaismaisema ja pellon laidassa suojavyöhyke
Kun edes kerran elämässäni pääsisin vihreälle laitumelle ja saisin jotakin muuta ruokaa ku kanttipaaliheinää ja arkista kauraa No voi surku, siin se suojavyöhyke taas vihertää. Mettäkuoppa on jo täynnä heinää ja suojavyöhykesopimus on vieläkin voimassa 4 vuotta
Eihän tässä pelkkiä suojavyöhykkeitä suunnitella, olen kuullut joskus myös muista erityistuista Metsäsaareke Reunavyöhyke Hakamaa Suojavyöhyke
Erityistuet ja ei-tuotannolliset investoinnit Ei-niin erityisiä ja ihmeellisiä, etteikö sopivia kohteita lähes joka tilalta löytyisi Byrokratian ja asenteiden vuoksi vajaasti hyödynnettyjä
Erityistuet, ympäristötuen vaikuttavimmat toimenpiteet Tutkimukset (MYTVAS, Malmi) osoittaneet suojavyöhykkeet ja perinnebiotoopin hoidon positiivisimmin ympäristöä kohentaneiksi toimenpiteiksi Varsinkin, jos laajennetaan tutkimusnäkökulmaa pelkästä vesiensuojelusta monipuolisiin ympäristöhyötyihin
Erityistuet eivät ole rakettitiedettä joten ei myöskään anneta niistä sellaista kuvaa! Toimenpiteinä yksinkertaisia (niitto / laidunnus), mutta byrokratia kohtuutonta oikealla suojavyöhykkeen kustannuslaskelma. Arvokohteilla perusteellinen hoitosuunnittelu tulevaisuudessakin tarpeen Huomio lumokohteiden reunavyöhykkeiden hoitoon ei-metsätaloudellisiin raivauksiin KUSTANNUSARVIO SUOJAVYÖHYKKEEN PERUSTAMISELLE JA HOIDOLLE Alueen koko: 2,79 ha Sopimuksen kesto vuosina 5 vuotta PERUSTAMINEN: yksikkö määrä /á yht / ha/vuosi Perustaminen (suunnittelu, siemenet, perusmuokkaus ja kylvö) ha 0 129 0 0,00 TYÖ YHTEENSÄ 0 0,00 VUOSITTAINEN HOITO: yksikkö määrä á yht / ha Niitto ha 2,79 45 125,55 45,00 Niittojätteen poiskeruu ha 2,79 198 552,42 198,00 Muu vuosittainen työ, mikä? 0 0,00 Hoitopäiväkirja (4-8 h/v) h 6 24,6 147,6 52,90 VUOSITTAISET HEHTAARIKOHTAISET KUSTANNUKSET: 825,57 295,90 SUUNNITTELU 100 7,17 TULONMENETYSLASKELMA 122,00 TUKIEN MENETYSLASKELMA perusympäristötuki kasvinviljelytilalla 93,00 lisätoimenpide: peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys 45,00 HYÖTY Ei hyötyä MUUT YHTEENSÄ: 267,17 KOKONAISKUSTANNUKSET /HA 563,07 TRANSAKTIOKUSTANNUS (20%) 112,61 YHTEENSÄ 675,69 KOKONAISKUSTANNUKSET /TUKIALUE/5 VUOTTA 9425,82 (tämä luku tarvitaan hakulomakkeeseen)
Ei-tuotannolliset investoinnit Perinnebiotoopeille ja kosteikoille Kannustava tukitaso Kosteikko max. 11 500 /ha Pb max 1179 /ha (alle 3 ha kohteet) Hidas tapa toteuttaa itse toimenpide Tulevalle ohjelmakaudelle suuret odotukset järjestelmän keventämisestä
Tilakäynnillä tuntosarvet esiin ja korvat hörölle!
Mikä sytyttää kiinnostuksen kipinän luonnonhoitoon? Riistamiehille turnipsia ja monimuotoisuuspientareita, karjatilalle nurmia, maatilamatkailuyrittäjälle luonnonlaitumia Neuvojan rooli byrokratian puskurina ja positiivisen viestin viejänä Verkostojen ja isojen organisaatioiden tietovarantojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen tärkeää Organisaatio- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö tärkeää
Tapaus 2. Kerkko Kaalipään kotilohkot
No voi surku, tuli talvi, tuli halla, ennen kuin kaikki kaalinpäät olivat laarissa. Missä lie liiat typet?
Kesäasukas hämmästelee vihreää vettä Oliskohan tässä kohtaa sellainen joku suojakaista sopiva. Naapuri sellaisen kaistan taisi viime vuonna kylvääkin. Eihän tämä ole kalteva rantapelto. Vai lasketaanko toi onneton joenpiennar rannaksi Maatalouden ympäristötukeen on taas laitettu 250 miljoonaa, miksei meidän kaunis kotijokemme sitten kimmellä kirkasvetisenä???
EU-neuvoja PIrkko Pykälä tulee huhtikuun puolivälissä tilalle Pirkko päättääkin painella muiden tukilomakkeiden täytön lomassa Kerkon kaalilohkon ympäri Perttu tietää, että kaalimaa vaatii kuivina kausina kovaa sadetusta. Tähänhän kohtaan voisi perustaa kosteikon, josta Kerkkokin saisi kasteluvettä kuivatusvesien kierrätystä parhaimmillaan
Maaseudun muut toimijat myös mukaan luonnonhoitoon Kuva
Yhdistyksien luvattu maa Potentiaalisia yhdistyksiä erityistukikohteiden hoitajiksi olisi runsaasti Esimerkiksi Varsinais-Suomessa 9692 yhdistystä, jos esimerkiksi 1% olisi sopivia hakemaan erityistukia --> 96 yhdistystä! Kyläyhdistykset Riista-, metsästys-, vesienhoitoyhdistykset Tietyt paikalliset harrasteyhdistykset Luonnonsuojeluyhdistykset Jne...
Salo, Märynummen kotiniitty Vieraile: www.kotiniitty.net
Rauma, Muinan kotiseutumuseon niityt
Laitila, Kauljärven kosteikko
Muuta nurmiasiaa KIITOS! Onko yli 5 v. ikäisellä nurmella riski muuttua pysyväksi nurmeksi ja onko tämä vältettävissä 3 v. viherlannoitusnurmet mahdollisiksi Tuotantonurmien uudet nimikkeet yksinkertaisemmiksi: rehuntuotanto, siementuotanto, erikoisnurmet (energia-, siirto-, yms.) Nurmien jaottelu: nurmipalkokasvit, nurmiheinät, sekakasvustot -> merkitys esim. viherryttämisessä, jos vaatimukseksi tulee tietty määrä eri kasvilajeja WWW.LUONTOJARIISTA.FI Kimmo Härjämäki kimmo@luontojariista.fi 044 5585 015