Sote- ja maakuntauudistus Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies, STM Helsinki 13.9.2016 13.9.2016 1
Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla http://alueuudistus.fi/hallituksenesitysluonnos-31-8-2016 päättyy 9.11.2016 lausuntoaikana esityksen viimeistelyä ja sisällöllistä tarkistamista Hallituksen esitys eduskunnalle loppuvuodesta Sote-tuottajalaki on myös lausunnoilla 13.9.2016 2
Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. 13.9.2016 3
Sote-uudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd vuoteen 2029 Valinnanvapaus Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Maakuntauudistus 13.9.2016 4
Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen MAAKUN- NAT Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut VALTIO Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kv-tehtävät Yleinen edunvalvonta 5 13.9.2016 5
Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut 13.9.2016 6
Uudistuksen keskeiset lait Maakuntalaki Sote -järjestämislaki Voimaanpanolaki Sote-tuottajalaki Verolait Maakuntien rahoituslaki Maakuntajakolaki Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Henkilöstöä ja virka- &työehtosopimuksia sekä eläkejärjestelmää koskevat lait Myöhemmin 2016-2017 valmistellaan: maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö 13.9.2016 7
Järjestämislaki Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asiakkaiden lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuolto Laki koskee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiä, ohjausta ja valvontaa. Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Maakunta vastaa siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden tarpeen mukaisia. 13.9.2016 8
Järjestämislaki Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan ja palvelulaitos vastaa maakunnan omasta tuotannosta. Lisäksi palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. Maakunta laatii palvelustrategian ja antaa palvelulupauksen. Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. 13.9.2016 9
Voimaanpanolaki Laissa säädetään maakuntalain ja sote-järjestämislain voimaanpanon edellyttämistä toimenpiteistä: maakuntajako väliaikaishallinto henkilöstön asema voimaantulo omaisuusjärjestelyt kunnallisveroa koskeva sääntely toimeenpano 13.9.2016 10
Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia 59 99 jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteishankinnat Talous- ja henkilöstöhallinto Toimitilat 13.9.2016 11
Maakuntakonserni sote-tehtävissä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus --------------------- Maakuntajohtaja Maakunnan sote-lautakunta Konserniohjaus Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointi-suunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostopalveluhankintojen linjaukset) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Maakunnan palvelulaitos - Hallitus ja johtaja Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote - tuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä) 13.9.2016 12
Julkinen palvelulupaus Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Palvelulupaus ei koskisi laajemmin sosiaaliturvaa. Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova. Valinnanvapauslain-säädännön valmistelussa otetaan kantaa palveluntuottajan palvelulupaukseen. 13.9.2016 13
Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan palvelulaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sote-palvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä. 13.9.2016 14
Valinnanvapaustuottajat Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Laajan valinnanvapauden raja X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Lähete Palveluseteli Henkilökohtainen budjetti Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Lähete Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen sote-yhtiöt - Ei julkisen vallan käyttöä Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Hankinta Palveluseteli Henk.koht. budjetti Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Maakunnan oma tuotanto 13.9.2016 15
Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia 13.9.2016 16
Asiakkaan valinnanvapaus Valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaalija terveyspalveluissa. Hallitus evästi jatkovalmistelua 29.6.2016 Lakiluonnos valmistuu ja on tarkoitus lähettää lausunnolle 11/2016. Erikokoisten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluja turvataan. Maakuntien erilainen palvelutarjonta otetaan huomioon. Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi halutaan ihmisten erilaiset palvelutarpeet. Valinnanvapausmalliin harkitaan otettavaksi neljä erilaista valinnanvapauden keinoa. 13.9.2016 17
Maakunnille siirtyy eniten sote-henkilötyövuosia Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita: 190 kpl 200 000 henkilötyövuotta YHTEENSÄ YLI 400 organisaatiota ja 215 000 henkilötyövuotta 18 maakunnalle 13.9.2016 18
Henkilöstön siirtyminen ja asema Siirto koskee n. 220 000 työntekijää Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin 13.9.2016 19
Omaisuuden siirto kunnilta maakunnille Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille Järjestämisvastuun siirtoon liittyvä irtaimisto siirtyy maakunnille Kunnan jäsenosuus ja omaisuuden arvo kunnan taseesta poistuu ja peruspääomaa alennetaan vastaavalla määrällä 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään 3 vuodeksi Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen riski ei jää yksittäiselle kunnalle 13.9.2016 20
Verotulojen siirto kunnilta Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 17,7mrd 11,3 mrd Vuosina 2020 2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään Valtionosuuksista siirretään 0,5 mrd 5,9 mrd Rajasta voidaan poiketa poikkeustilanteissa Maakuntien tehtävien rahoitus 13.9.2016 21
Maakuntien rahoitus Valtion yleiskatteellinen rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen 87% Ikärakenne ja tarve Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% Tarveperusteinen rahoitus 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 10% 1% Hyterahoitus Asukaslukuperusteinen rahoitus 13.9.2016 22
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Uuden valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100 per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa VOS-järjestelmän rakenne pääosin ennallaan Uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (korvaa työpaikkaomavaraisuuden) Verotulojen tasausjärjestelmän rajat muuttuvat +/- 100 Puolet kiinteistöverotuloista sisällytetään tasausjärjestelmään 13.9.2016 23
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMINEN Vastuut, työnjako, osaamisen ja prosessien johtaminen TIETO Terveyden, hyvinvoinnin ja terveyserojen seuranta, arviointi ja raportointi - Hyvinvointikertomus ja indikaattorit RESURSSIT - Henkilöstövoimavarat - Muut voimavarat OSAAMINEN, KOULUTUS - Ammatillinen - Strateginen KUNTASTRATEGIA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet osana kuntastrategiaa ja toimialojen suunnitelmia TOIMEENPANO JA TOTEUTUS Johtoryhmä ja HV & TE työryhmä - Koordinaatio ja yhteistyö HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN TYÖKALUPAKKI - Toimintamallit ja käytännöt - Työvälineet ja käytännöt TOIMIALA- KOHTAISET tavoitteet ja tehtävät MONI- AMMATILLISET TYÖRYHMÄT - hankkeet (Perttilä 2010) Yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnassa 1. Kuntien asiantuntijatuki ja yhteistyö 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana maakunnan johtamista 3. Ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana korjaavia sote-palveluita 24 13.9.2016 24
Kuntien ja maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet Maakuntien Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin Maakuntien rahoituslaki 11 Kohdistuu kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen. Sovelletaan ensi kerran vuonna 2022 Maakuntien valtion rahoituksesta noin 1% Kuntien Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta14 Kohdistuu peruskoulutukseen, liikuntaan ja kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen Oleellista on, että kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa indikaattoreihin 13.9.2016 25
Sote-järjestämisen ja rahoituksen ohjaus 2019 - Loka-joulukuu Tammi-huhtikuu Touko-syyskuu VN VN päätös JTS:sta JTS-valmisteluprosessi VM STM THL Maakuntien talouden tilan arviointi Maakuntien raporttien käsittely ja THL:n selvitys STM:n selvitys järjestämisestä ja rahoituksen riittävyydestä Budjetti- ja säädösvalmisteluvaihe Yhteensovitusvaihe VM-maakunnatneuvottelu Maakunnat Selvitys- ja arviointivaihe Maakuntien raportit sotesta Toiminnan ohjauksen vaihe 13.9.2016 26
Digitalisaatio Maakunta huolehtii siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä Maakuntien yhteinen ICTpalvelukeskus ja yhteiset hankinnat Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään 13.9.2016 27
Aikataulu 6 8/16 11 12/16 2/17 7/17 17-18 1/19 Järjestämislaki ja maakuntalaki julki kommenteille ja lausuntokierrokselle HE sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan Järjestämislaki ja maakuntalaki Sotejärjestämislaki ja maakuntalaki voimaan 1.7.2017 Väliaikaishallinto Maakuntavaalit 1.1.2019 järjestämisvastuu maakunnille Valinnanvapaus- ja rahoitus-he lausuntokierrokselle Valinnanvapaus- ja rahoitus-he eduskuntaan Lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen 13.9.2016 28
Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin. Rohkea ote tulevaisuuteen 13.9.2016 29
Lisätietoja: alueuudistus.fi http://alueuudistus.fi/muutosjohtajan -maakuntavierailut Aineistopankki ja diaesitykset: http://alueuudistus.fi/muutoksen-tuki Uutiskirjeiden tilaus: alueuudistus.fi/uutiskirjeet Twitter @STM-Uutiset @thpoysti @SaloSinikka #sote, #sote2019 Kiitos! 13.9.2016 30