Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa Heini Postila, Mirkka Hadzic & Anssi Karppinen 21.5.2014
Esityksen sisältö Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta Tutkimusalueet, ph ja sähkönjohtavuus, havaintoja Pohjavedenpintojen seuranta Havainnot ja johtopäätökset Kuva: Heini Postila
Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta Hyötyjä: Saadaan selville nopeakin ajallinen vedenlaadun vaihtelu Huomioitavaa: Vaatii huoltoa ja kalibrointia Tiedon luotettavuuden tarkistus (kenttämittaukset/vesinäytteet) Tiedon luku joko paikanpäällä käydessä tai etäluettava Laitteiden käyttöikä SuHE-hanke: Sulfidien hapettumisen aiheuttamaa kuormitusta voidaan seurata erityisesti ph ja sähkönjohtavuusmittauksen kautta ph laskee happamien valumavesien tullessa Sähkönjohtavuus nousee yleensä selvästi happaman valumaveden mukana kulkeutuvien ionien (esimerkiksi SO 4 2- ) vaikutuksesta Kuva:Maaru Moilanen
Tutkimusalueet Hangasneva, Heinineva, Honkaneva, Karjoneva, Kuuhkamonneva, Laukkuvuoma, Leväjänkkä, Marttilansuo ja Märsynneva Kuuhkamonneva pumppausaltaalle tuleva oja
Karjoneva
ph vs. Sähkönjohtavuus Jatkuvatoiminen ph vs. Jatkuvatoiminen sähkönjohtavuus a) Laukkuvuoma 2012 b) Heinineva 2012
ph vs. Sähkönjohtavuus Kenttämitattu ph vs. kenttämitattu tai jatkuvatoiminen sähkönjohtavuus (EC) a) Laukkuvuoma 2012 b) Heinineva 2012
Tulokset Jos alueella esiintyy happamia kuormituspulsseja Jatkuvatoiminen mittaus hyödyllinen, lisätietoa antava Jos vedenlaatu tasaisesti jatkuvasti hapanta Jatkuvatoimisesta mittauksesta ei merkittävää hyötyä Arvojen ryömintä ja laiteiden rikkoutuminen ongelmia Sähkönjohtavuusmittarit osoittautuvat varmatoimisemmiksi eivätkä vaatineet niin tiheää huoltoa kuin käytetyt ph anturit Kuva: Heini Postila
Pohjaveden pinnankorkeuksien seuranta ja sen mahdollinen soveltuvuus happamien valumavesipiikkien neutralointiin Miksi? Pohjavedenpinta laskee sulfidisedimentit vedenpinnan yläpuolelle sulfidisedimentit hapettuvat syntyy hapettumistuotteita mm. H 2 SO 4 Runsas sadanta hapettumistuotteita huuhtoutuu valumavesien mukaan hapan valumavesi liuottaa maasta myös metalleja
Seuranta Heinineva, Honkaneva, Kuuhkamonneva, Laukkuvuoma, Leväjänkkä ja Märsynneva 2-3 pohjavesiputkea/kohde (turpeen alapuolisessa mineraalimaassa/ehkä yksi turvekerroksessa) Maastomittaukset/jatkuvatoiminen osassa Tuotantoalueelta lähtevän veden ph/sähkönjohtavuus ennen kosteikkoa Osalla kohteista sadantamittaukset Kuva: Heini Postila
Leväjänkkä
Heinineva
Kuva: Heini Postila Havainnot Happamat kuormituspulssit Runsas sade Vedenpinta käynyt pohjavesiputkien kohdalla vain turvekerroksessa tai sitten vedenpinta jopa selvästi laskenut mineraalimaakerrokseen Putkien asennuskohta! Sulfidisedimenttien hapettumiskohta eri paikassa kuin pohjavesiputket Sulfideja turpeessa Reagointiaika rankkasateiden alettua Vesien valuntanopeus Ei montakaan tuntia
Johtopäätökset Pohjavedenpintojen ja tiedossa olevien sademääräennusteiden avulla karkea arvio happamien pulssien neutralointitarpeen ajoittumisesta Kohdekohtaisesti esim. seurannan avulla määrittää vedenpinnankorkeuden raja Jos vedenpinnankorkeus tämän alapuolella sulfidien hapettumista voi tapahtua Pohjavedenpintojen säännöllinen seuranta, manuaalinen mittaus/etälähetys Sadeseuranta Jos pohjavedenpinnat alhaalla ja luvataan runsasta sadetta vesien ohjaaminen neutralointiratkaisuun Rankkasateen alettua enää lyhyt reagointiaika
Kiitos Kysymyksiä?