Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntavaltuuston hyväksymä

Samankaltaiset tiedostot
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntajohtajan alustava ehdotus

Keski-Suomen kasvuohjelma

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntavaltuuston hyväksymä

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntavaltuusto

Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Ihmisen paras ympäristö Häme

Maakuntavaltuuston hyväksymä

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Etelä-Pohjanmaan liitto

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Ristijärven kuntastrategia

Aluekehittäminen ja TKIO

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Kaupunginvaltuusto

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017


Satakunnan maakuntaohjelma

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Aluekehittämisen laaja palvelukokonaisuus. Pekka Hokkanen

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

TRAFI sidosryhmätapaaminen

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Palvelustrategian valmistelu

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kuntajohdon seminaari

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Löydämme tiet huomiseen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Maaseudun kehittämisohjelma

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Transkriptio:

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016 2018 Maakuntavaltuuston hyväksymä 2.11.2015

Sisällysluettelo 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö... 3 2 Tavoitteet ja visio... 6 2.1 Pohjanmaan visio... 6 2.2 Määrälliset kehitystavoitteet... 6 2.3 Tavoiteltava aluerakenne... 7 3 Maakuntastrategian toteuttaminen vuosina 2016 2018... 8 3.1 Kilpailukykyinen alue... 8 3.2 hyvinvoiva väestö... 15 3.3 hyvä elinympäristö... 18 4 Pohjanmaan edunvalvonnan painopisteet ja avainhankkeet... 23 5 Talousarvio vuodeksi 2016... 25

1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö Suomen talouskehitys laahaa muiden euromaiden perässä. EU-komissio on ennustanut, että Suomen talous supistuu myös vuonna 2015 ja näkymät vuodeksi 2016 ovat epävarmat. Kokonaistuotantomme supistuu tänä vuonna jo neljättä vuotta peräkkäin. Hallitusohjelma maalaa maan tilanteesta erittäin synkän kuvan: Suomi on näivettymisen kierteessä monista vahvuuksistaan huolimatta. Työttömyys on korkealla. Talouden kasvu on hiipunut. Kilpailukykymme on rapautunut 10 15 prosenttia keskeisiä kilpailijoita heikommaksi. Vienti ei vedä. Sosiaaliturvaa ja työmarkkinoita ei ole pystytty uudistamaan, vaikka työnteon, yrittäjyyden ja elinkeinorakenteen muutokset olisivat sitä edellyttäneet. Osaaminen ei muutu innovaatioiksi, innovaatiot eivät kaupallistu. Olemme menettämässä osaamiseen perustuvaa kilpailuetuamme. Talouskehitystä jarruttavat Suomen perusongelmat eli työväestön ikääntyminen, sijoitusten vähäisyys sekä tuottavien innovaatioiden puute. Pohjalaisyritysten suhdanneodotukset ensi vuodeksi ovat varovaiset mutta kuitenkin muuta maata huomattavasti myönteisemmät. Maakunnan elinkeinorakenteen kehittämisen päämääränä on silti yhä luoda yrityksille edellytykset kasvaa, pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa ja kansainvälistyä. Luotettavat ja kilpailukykyiset kuljetusväylät ovat elinkeinoelämällemme olennainen menestystekijä. Monet Pohjanmaan liikennehankkeet liittyvät välittömästi tai välillisesti eurooppalaisten kuljetuskäytävien TEN-T-verkostoon. Yksi tällainen tärkeä hanke, johon Pohjanmaan liitto osallistuu kumppanina, on Midway Alignment of the Bothnian Corridor eli uusi kuljetuskonsepti Merenkurkun liikenteeseen. On tärkeää, että kansallisilla rahoituspäätöksillä mahdollistetaan EU-rahoituksen hyödyntäminen hankkeen jatkovaiheeseen. Maakuntavaltuuston 12.5.2014 hyväksymä maakuntastrategia antaa työllemme selkeän suunnan. Pohjanmaan maakunnassa vuosia vallinnut hyvä kehitysvire, joka poikkeaa myönteisellä tavalla muun maan kehityskuvasta, perustuu seuraaviin vahvuuksiin: Monipuolinen elinkeinorakenne Kansainvälinen teollisuus Energiateknologinen osaaminen Uusiutuvan energian potentiaali Yrittäjyyden perinne Kattava liikenneverkko Monipuoliset koulutusmahdollisuudet Pitkä kokemus työperusteisesta maahanmuutosta Kansainvälinen ilmapiiri Rikas kulttuuriperintö Ainutlaatuinen saaristo ja maailmanperintöalue Elinvoimainen maaseutu Pohjanmaan liitto on yksi maakuntastrategian toteuttajista, ja tähän toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon vuosiksi 2016 2018 olemme koonneet liitolta odotettavissa olevat toimet TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 3

strategian toimeenpanemiseksi. Pyrimme toiminnallamme tarjoamaan avaimia menestykseen, ei menestystarinoita. Pohjanmaan liitto on kuntien yhteistoimintaelin, jossa maakunnan kehittämistyötä sovittavat yhteen ja johtavat demokraattisissa kuntavaaleissa kansalaisten luottamuksen saaneet edustajat. Siksi maakuntavaltuustomme ja maakuntahallituksemme ovat ensiarvoisen tärkeitä! Pohjanmaan liiton ja muiden maakunnan liittojen tuleva asema määräytyy uuden hallituksen kaavailemien uudistusten toteutumisesta. Hallitusohjelmassa esitetään kaksi keskeistä toimenpidettä, joiden läpivieminen vaikuttaa maakunnan liittoihin ja sen myötä Pohjanmaan liittoon monin eri tavoin: Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Suomen hallituksen tavoitteena on siis luoda selkeät itsehallintoalueet, joilla on yleisillä vaaleilla valitut valtuustot ja joille siirrettäisiin enin osa erilaisten kuntayhtymien nyt hoitamista tehtävistä sekä kuntien ja valtion aluehallinnon hoitamia tehtäviä. Johtopäätökset vuosien 2016 2018 toiminnan kannalta 1. Pohjanmaan liiton tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta muodostaa hallitusohjelmassa tarkoitetun itsehallintoalueen, johon liitetään sosiaali- ja terveydenhuolto, maakunnan liiton tehtävät ja valtion aluehallinnon tehtäviä. Pohjanmaan aseman turvaaminen itsehallintoalueena onnistuu paremmin, kun tehtäväkenttä ja osaamisalueet ovat tarpeeksi laajat. 2. Pohjanmaan strategioiden toimeenpanija Luomme edellytyksiä pohjalaiselle osaamiselle, talouskasvulle, elinkeinotoiminnan kehitykselle ja työllisyyden kohentamiselle, vaikka aluepoliittiset varat vähenevät. Strategiset tavoitteet ja vuosittaiset kärkihankkeet on määritelty maakuntastrategiassa. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma ohjaa käytännön toimenpiteitä. 3. Yhteistyön ja voimavarojen kokoaja Jäsenkunnat, elinkeinoelämä, valtion aluehallinto ja maakunnan muut toimijat tekevät yhdessä töitä Pohjanmaan kehittämiseksi. Yhteisenä tavoitteena on maakunnan vahvuuksien hyödyntäminen ja voimavarojen ohjaaminen ihmisten ja elinkeinoelämän kannalta parhaisiin tarkoituksiin. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 4

4. Aktiivinen kansainvälinen verkostoituja Tavoitteemme on nostaa Pohjanmaa esiin osaavana toimijana Merenkurkussa, KeskiPohjolassa, Itämeren alueella ja alueiden Euroopassa tehtävässä yhteistyössä. 5. Maankäytön suunnittelija Maakuntakaavoittajana varmistamme Pohjanmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden pitkälle tulevaisuuteen. Yleispiirteinen maakuntakaava tarkastelee aluetta kokonaisuutena ja ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. 6. Suomi 100 -hankkeen yhteistyön ja voimavarojen kokoaja Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Pohjanmaalla toimijat valmistautuvat juhlavuoteen teeman mukaisesti yhdessä. Juhlavuoden on tarkoitus näkyä koko maakunnassa ja kaikille. 7. Laadimme koulutus- ja korkeakoulustrategian kauden 2016 2018 aikana TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 5

2 Tavoitteet ja visio 2.1 POHJANMAAN VISIO Maakuntavaltuusto hyväksyi 12.5.2014 Pohjanmaan maakuntastrategian 2014 2017, jossa Pohjanmaan yhteinen tahto kehityksen suunnasta on kiteytetty seuraavaan visiolauseeseen: Uuden energian Pohjanmaa Vision energia-teema viittaa sekä vahvaan energiateknologian ja uusiutuvan energian osaamiseen että energiseen toimintatapaan ylipäätään. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Visio tarkoittaa myös sitä, että Pohjanmaan liitto työskentelee määrätietoisesti toimivan kiertotalouden hyväksi. Energisyys näkyy huippuosaamisena, monikulttuurisuutena ja vahvana yhteisöllisyytenä, jotka puolestaan ovat tärkeitä maakunnan menestystekijöitä. Niiden merkitys tulee kehittämistyössä tiedostaa. 2.2 MÄÄRÄLLISET KEHITYSTAVOITTEET Pohjanmaan liiton toiminnan luonteesta johtuen toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei aseteta määrällisiä kehittämistavoitteita ja niille mittareita. Koska toteutamme kuitenkin toiminnallamme Pohjanmaan maakuntaohjelmaan 2014 2017 kirjattuja tavoitteita, seuraamme omalta osaltamme maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista tavoitekohtaisilla seuranta- TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 6

mittareilla. Lisäksi liitto seuraa toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seuraavilla aluekehitystä kuvaavilla mittareilla: Väkiluku ja väestönmuutos Bkt/asukas Kasvuyritysten määrä Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % Pitkäaikaistyöttömät Tutkinnon suorittaneet (osuus 15 vuotta täyttäneistä). 2.3 TAVOITELTAVA ALUERAKENNE Tavoitellun aluerakenteen tärkeimmät tekijät ovat Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 mukaan elinvoimaiset kaupunkiseudut, jokilaaksot, elinvoimainen maaseutu ja hyvin toimivat liikenneyhteydet. Nämä elinvoimaiset kaupunkiseudut ovat Vaasan seutu, Pietarsaaren seutu ja Suupohjan rannikkoseutu. Jokilaaksot muodostavat Pohjanmaan aluerakenteen rungon. Kaupunki-, kunta ja kyläkeskukset sijoittuvat jokisuistoihin ja -varsiin. Myös kehitysvyöhykkeet noudattavat jokilaaksoja. Pohjanmaan päätiet ovat valtatiet 8 ja 3, joita valtatiet 13, 18 ja 19 täydentävät. Poikittaiset liikenneyhteydet tukevat seutujen kilpailukykyä ja parantavat saavutettavuutta. Pohjanmaan maakuntakaavan valmistelu aloitettiin vuonna 2014, ja työn yhteydessä tarkastellaan myös tavoiteltavaa aluerakennetta uudelleen. Tavoitteena on kolme elinvoimaista keskusta ja kuntarakenne, jolla voidaan turvata työssäkäyntialueen palvelut. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 7

3 Maakuntastrategian toteuttaminen vuosina 2016 2018 3.1 KILPAILUKYKYINEN ALUE Monipuolinen elinkeinoelämä ja korkeatasoinen innovaatiotoiminta Pohjanmaan kilpailukyky perustuu monipuoliseen elinkeinoelämään. Maakuntaohjelmassa todetaan, että monipuolisen elinkeinoelämän haasteena ovat pk-yritysten uusiutumiskyky ja riittämätön kansainvälinen kilpailukyky, kun taas innovaatiojärjestelmän haasteena on se, että yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin vuoropuhelu ei ole systemaattista. Tavoite Kasvuyritysten määrä kasvaa Korkean teknologian yritykset lisääntyvät Pk-yritysten kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu Elinkeinoelämän uusiutumiskyky paranee Työllistävien mikroyritysten määrä kasvaa Yrittäjyys lisääntyy Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää tuotekehityksen, kasvun ja kansainvälistymisen tukipalveluja ja rahoitusmalleja - kehittää tuotekehitys- ja testausympäristöjä - kehittää luovia ja sektorirajat ylittäviä kohtaamisareenoja - laatia pk-yritysten kasvuohjelma - edistää pk-yritysten muodostamien verkostojen mahdollisuuksia kokonaistoimituksiin vientimarkkinoilla - parantaa nousevien alojen, kuten luovien alojen ja hyvinvointialan, markkinoiden kehittymistä ja yrittäjien tukipalveluja - kehittää yrittäjyyden, liiketoimintaideoiden jalostamisen ja mikroyritysten toiminnan kehittämisen tukipalveluja - tukea mikroyritysten välistä verkostoitumista - edistää omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia - edistää naisten yrittäjyyttä - edistää yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla - edistää koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kaikilla koulutusasteilla Pohjanmaan liitto - määrittää yhteistyössä yritysten kanssa älykkään erikoistumisen strategian pohjalta 2 3 toimenpidettä, jotka liittyvät esineiden internetiin (internet of things) ja tukevat tärkeiden toimialojen kehitystä - priorisoi ja sovittaa maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti yhteen EU- ja kansallisten varojen käytön maakunnassa osallistumalla maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toimintaan - käy elinkeinoryhmässä jatkuvaa keskustelua elinkeinoelämän ja elinkeinojärjestöjen edustajien kanssa toimenpiteiden tärkeysjärjestyksestä sekä neuvottelee valtiovallan kanssa tarvittavien varojen saamisesta - luo verkostoja ja välittää kansainvälisiä kontakteja, jotka tukevat valittujen toimenpiteiden toteuttamista - laatii yhdessä ELY-keskuksen ja muiden TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 8

Maaseutu tarjoaa monipuolisen ja kilpailukykyisen toimintaympäristö n yrityksille Innovaatiojärjestel män kehittämisen painopisteet määritellään yritysten todennettujen tarpeiden pohjalta (älykäs erikoistuminen, S3) Elinkeinoelämää palveleva tutkimus lisääntyy alueen korkeakouluissa Toimiva tutkimusyhteistyö alueen korkeakoulujen ja yritysten välillä Korkeakouluissa tehtyjen innovaatioiden kaupallistaminen lisääntyy - hyödyntää uusiutuvien energiavarojen tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - edistää uuden yhteiskunnallisen kysynnän avaamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä - hyödyntää matkailuelinkeinon tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - parantaa maatilojen kannattavuutta ja nostaa maataloustuotteiden jalostusastetta - vahvistaa maaseudun erityisalojen kilpailukykyä - tukea monialayrittäjyyttä - luoda systemaattinen vuoropuhelu yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välille - tehdä johtopäätökset ja valita kehittämiskohteet vuoropuhelun perusteella - kehittää alueen yrityselämää palvelevaa tutkimustoimintaa valintojen pohjalta - kartoittaa tärkeimmät elinkeinoelämää hyödyttävät tutkimusalueet (S3) - luoda yhteisiä tutkimusohjelmia elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta - kehittää yhteiskäyttöisiä laboratorioita ja tutkimusalustoja - edistää korkeakoulujen valmiutta kehittää yritysten toimintaa koko maakunnan alueella - kehittää prosessi, joka mahdollistaa ideoiden jalostamisen toteuttamiskelpoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi - lisätä opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien yrittäjäkoulutusta yhteistyökumppaneiden kanssa Pohjanmaan biotaloudelle tiekartan - osallistuu aktiivisesti Brysselissä sijaitsevan Eurooppa-toimiston toimintaan - hyödyntää raja-alueyhteistyötä täysimääräisesti - luo edellytyksiä EU-varojen täysimääräiselle hyödyntämiselle Pohjanmaalla - luo edellytyksiä tuleville elinkeinoelämän investoinneille toteuttamalla 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat ja Pohjanmaan ilmastostrategian 2040 sekä laatimalla Pohjanmaan maakuntakaavan 2040. - toteuttaa vuosittain toistuvan älykkään erikoistumisen kyselyn Pohjanmaalla keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä valitsee keskeiset teemat - syventää älykästä erikoistumista energia-alalla osana Euroopan energiaunionia - syventää tietämystään kansallisesta ja kansainvälisestä politiikasta valituilla älykkään erikoistumisen aloilla - tekee yhteistyötä komission S3- foorumin kanssa - seuraa toimintaympäristöä, harjoittaa edunvalvontaa ja neuvottelee asianomaisten ministeriöiden kanssa - luo yhdessä julkisten kehittämisorganisaatioiden kanssa edellytyksiä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistoimintamalleille - osallistuu Euroopassa ja Suomessa käytävään keskusteluun elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sisällöstä - vahvistaa ja lisää osallistumistaan eurooppalaisissa verkostoissa sekä tietämystään EU-ohjelmista - osallistuu eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa hankkeeseen. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 9

Tavoitteet saavutetaan toteuttamalla Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä pitämällä yhteyttä komission älykkään erikoistumisen foorumiin analysoimalla jatkuvasti alueellisia kehittämistarpeita ja hankkeiden tuloksia johtamalla maakunnan yhteistyöryhmää ja sen sihteeristöä toimimalla maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen sihteeristössä järjestämällä asiantuntijatapaamisia, seminaareja ja tietoiskuja käynnistämällä kehittämistoimia ja luomalla kohtaamispaikkoja seuraamalla toimintaympäristöä, harjoittamalla edunvalvontaa ja neuvottelemalla asianomaisten ministeriöiden kanssa valitsemalla ensisijaiset kehittämiskohteet ja hankekeskustelujen aiheet rahoittamalla hankkeita, toimeenpanemalla Pohjanmaan liiton osion Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja huolehtimalla ohjelman hallinnoinnista yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa hyödyntämällä täysimääräisesti Botnia-Atlantica-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia ensisijaisten hankkeiden tukemiseen toimimalla Botnia-Atlantica-ohjelman valtion kansallista vastinrahoitusta välittävänä toimielimenä ja huolehtimalla siihen liittyvästä hanke- ja ohjelmahallinnoinnista Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien puolesta sekä ylläpitämällä Västerbottenin lääninhallitusta pääpaikkanaan pitävän Botnia-Atlanticaohjelman sihteeristön toimistoa Suomessa osallistumalla eurooppalaisiin verkostoihin ja tapaamisiin, luomalla yhteyksiä EUohjelmiin ja osallistumalla EU-hankehakemuksiin osallistumalla raja-alueyhteistyöhön keskustelemalla siitä, miten elinkeinoelämän kehittäminen ja fyysinen suunnittelu saataisiin kohtaamaan. Toimivat yhteydet Pohjanmaan tavoitteena ovat hyvät liikenneyhteydet maakuntaan ja maakunnan alueella. Elinkeinoelämälle toimivien kansainvälisten yhteyksien merkitys on suuri. Liikennejärjestelmän eri kulkumuodot sovitetaan yhteen niin, että Pohjanmaan saavutettavuus paranee. Samalla työja koulumatkoista tulee sujuvia sekä tavarakuljetukset toimivat luotettavasti ja aikataulujen mukaisesti. Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä koko maakunnan hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta. Tavoite Pohjanmaan saavutettavuus ja liikkumisen Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää paikkakuntien sisäisiä ja välisiä yhteyksiä - edistää nopeaa raideliikennettä Pohjanmaan liitto - tiivistää maakunnallista yhteistyötä liikennejärjestelmäsuunnittelussa - kehittää Vaasa Seinäjoki TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 10

mahdollisuudet paranevat Kuljettamisen toimintaedellytykset paranevat - kehittää meriyhteyksiä ja ja lentoyhteyksiä, myös olemassa oleville lentokentille - kehittää uusia joukkoliikenteen malleja - kehittää olemassa olevaa infrastruktuuria rahoitustilanteen mukaan vaiheittain - kehittää vaihtoehtoisia rahoitusmalleja - tiivistää yhdyskuntarakennetta liikenteellisten solmukohtien ympärille - varmistaa liikennöitävyys haja-asutusalueille ja syrjäseuduille - Vaasan lentokentän ja Kokkola-Pietarsaaren lentokentän lentoyhteyksien turvaaminen - kehittää päätieyhteyksiä ja liikenteen palveluja siten, että kuljetukset ovat häiriöttömiä - parantaa satamayhteyksiä ja satamatoimintojen palvelutasoa - kehittää logistiikkakeskuksia sekä alueellisen että ylimaakunnallisen palvelun näkökulmasta - mahdollistaa maakuntaa palvelevat yhdistetyt kuljetukset Suomeen ja ulkomaille - kehittää poikittaissuuntaisia kuljetuskäytäviä - varmistaa kuljetukset maa- ja metsätiloille alemmalla tieverkolla kehityskäytävällä raide- ja valtatietieliikennettä sekä edistää joukkoliikenteen käytön lisäämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä - tähdentää tarvetta käynnistää parantamistoimenpiteet valtatiellä 3 yhteysvälillä Tampere Vaasa sekä Laihian eritasoliittymän ja liikennejärjestelyjen rakentaminen - edistää valtatien 8 yhteysvälin Vaasa Oulu toimenpiteiden aloittamista, etenkin osuudella Vassor-Kärklax-Oravainen, jossa on tarvetta ohituskaistoille, geometriakorjauksille ja liikennejärjestelyille - edistää Pietarsaaren satamatien (kantatie 68) toimenpiteitä sekä tavarakuljetusten ja liikenneturvallisuuden parantamista - pyrkii turvaamaan lentoliikenteen jatkumisen vähintäänkin nykytasoisena sekä edistämään uusien toimijoiden, konseptien ja reittivaihtoehtojen tuloa markkinoille - edistää Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hankkeen toisen vaiheen käynnistymistä, millä pyritään parantamaan mm. Vaasa Uumajalaivaliiken-nettä, tie- ja raideyhteyksiä satamaan ja satamatoimintoja, kehittämään ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja edistämään eri liikennemuotojen sekä logistiikka- ja tavarankäsittelyalueiden yhteensulautumista - pyrkii turvaamaan Seinäjoki Kaskinenraideliikenteen ja kuljetustoiminnan jatkuvuuden ja raiteen kunnon - edistää satama-altaiden ja laivaväylien syventämishankkeita Vaasassa, Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa (pohjoinen) - saattaa loppuun vene- ja kalastussatamiin sekä alemman tieverkon priorisointiin ja logistiikkaan liittyvät selvitykset. Tarkistaa aluevaraukset kiitoteiden ja lentomelun osalta. Aloittaa nykyisten ja uusien yhteystarpeiden kartoituksen. Selvitykset ovat osa maakuntakaavan päivitystä ja LJSsuunnitelman toteuttamista. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 11

Osaava työvoima Työikäinen väestö vähenee ja osaamistarpeet muuttuvat, mikä asettaa entistä suurempia vaatimuksia koulutustarpeiden ennakoinnille. Maakunnassa tulee olla riittävän paljon ja riittävän monipuolisesti koulutuspaikkoja tarjolla kaikilla koulutusasteilla, myös aikuiskoulutuksessa. Alueen teollisuutta ja palvelualoja palvelevien koulutusalojen lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Ennakoinnissa panostetaan jatkossa entistä enemmän laadulliseen eli osaamistarpeiden ennakointiin. Koulutussisällöt on saatava nykyistä paremmin vastaamaan työelämän muuttuvia vaatimuksia. Myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannolle on annettava nykyistä suurempi merkitys. Aikaisemmin tärkeinä pidettyjen määrällisten koulutustarpeiden sijasta ennakoidaan jatkossa vain koulutustarpeiden kehityksen suuntaa. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin tuloksia on myös levitettävä tehokkaasti eri kohderyhmille. Yksi tärkeimmistä kohderyhmistä ovat opinto-ohjaajat. Erityisesti heillä tulee olla oikeat ja ajantasaiset tiedot työelämän eri ammattien kehityksestä, jotta he osaisivat ohjata nuoria oikeisiin ja työllistäviin koulutusvalintoihin. Ennakoinnin kehittäminen on nostettu tavoitteeksi myös Pohjanmaan aikuiskoulutusstrategiassa 2020, jota Pohjanmaan liitto toteuttaa omalta osaltaan. Osana strategian toteuttamista Pohjanmaan liitto vastaa maakuntahallituksen asettaman koulutuksen neuvottelukunnan työstä muiden yhteistyöosapuolien kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. Pohjanmaan rekrytointiryhmä jatkaa työtään seuraten ja koordinoiden Pohjanmaan maakuntastrategian 2014 2017 painopisteeseen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen liittyviä toimenpiteitä Pohjanmaan maakunnassa. Lisäksi tavoitteena on edistää maahanmuuttoa ja nuorten työllistymistä ja siten pysymistä maakunnassa sekä seurata täällä opiskelleiden sijoittumista töihin maakunnan alueelle. Pohjanmaan liitto toteuttaa Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan tavoitteita, missä tärkeänä osana on liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman periaatteiden noudattaminen. Tavoite Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin Pohjanmaan liitto Korkea työllisyys Työllisyysaste > 75 % Työttömyysaste < 5 % - vähentää työttömyyttä mm. koulutuksen, kuntoutuksen ja palkkatuetun työn avulla - edistää ammatin vaihtamisen ja uudelleenkoulutuksen edellytyksiä - edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vähentää segregaatiota työelämässä - edistää työssä jaksamista - parantaa työelämän laatua ja joustoja - parantaa maahanmuuttajien työllistymisen ja yrittäjyyden edellytyksiä mm. kielikoulutuksen, ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen ja neuvonnan avulla - edistää eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan toteuttamista naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa - jatkaa Pohjanmaan rekrytointiryhmän työtä osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi - tehostaa maakuntakaavoitusta ja hyvää hallintoa Positiivinen - kehittää maakunnan kaupunkiseutujen ja - edistää maakunnan väestönkasvua erillisin TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 12

nettomaassamuut to Riittävä työperusteinen maahanmuutto maaseudun imagoa - huomioida erityisesti potentiaaliset paluumuuttajat viestinnän kohderyhmänä - tukea työnantajia ulkomaisen työvoiman hankinnassa, kun pätevää työvoimaa ei ole saatavilla kotimaassa kehittämistoimenpitein Riittävästi koulutuspaikkoja Tekniikan alan koulutus houkuttelee hakijoita Koulutussisällöt vastaavat entistä paremmin työelämän vaatimuksia - kehittää korkeatasoisia ja vetovoimaisia matkailukohteita ja -tuotteita sekä tapahtumia - kehittää koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia - levittää tehokkaasti koulutustarpeiden ennakointityön tuloksia - tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen välillä - vakinaistaa nykyiset väliaikaiset koulutusratkaisut - jakaa tietoa tekniikan alasta erityisesti opinto-ohjaajille ja vanhemmille - kehittää teknisen alan valmiuksien oppimista eri koulutusasteilla - markkinoida tekniikan alaa erityisesti naisille - kehittää osaamistarpeiden ennakointia - kehittää tutkintoja, koulutussisältöjä ja opettajien osaamista ennakointityön pohjalta - kehittää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä - kehittää aikuiskoulutusta. - panostaa etenkin osaamistarpeiden ennakointiin ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa - levittää ennakoinnin tuloksia - edistää sosiaalialan ja terveydenhuollon koulutusta Pohjanmaalla - rahoittaa vuonna 2016 budjettivaroin Helsingin yliopiston Vaasassa järjestettävää oikeustieteellistä koulutusta ja Vaasan kesäyliopiston toimintaa - panostaa etenkin osaamistarpeiden ennakointiin ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa - panostaa etenkin osaamistarpeiden ennakointiin ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Kulttuuriperinnön kehittymiseksi ja säilymiseksi sitä on tietoisesti pidettävä esillä. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee hyödyntää aktiivisesti alueen matkailussa, tapahtumissa ja muussa markkinoinnissa. Laajalle levinnyt tietoisuus pohjalaista identiteettiä kannattelevista kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinteestä sekä museoihin ja arkistoihin tallennetuista aineistoista innostavat vaalimaan ja hyödyntämään kulttuuriperintöä arjessa. Yhdistystoiminnan muuttuessa siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta sekä uusia yhdistystoiminnan malleja ja yhteistyötä julkisen sektorin kanssa on kehitettävä. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 13

Tavoite Kulttuuriperintö elää ajassa Arvokkaat kulttuuriympäristöt säilyvät Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää historiallisia kohteita, kulttuuriympäristöjä, valtakunnallisesti merkittäviä kuvataidekokoelmia sekä ruokaperinteitä - kerätä ja levittää tietoa em. kohteista - parantaa aineistojen saavutettavuutta ja käytettävyyttä mm. digitoimalla niitä - luoda uusia elämyksiä vanhoista perinteistä - edistää arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja kulttuurihistoriallisen rakennuskannan hoitamista ja säilymistä - toteuttaa merkittävästi maisemakuvaa muuttavat hankkeet niin, ettei niistä aiheudu suurta haittaa arvokkaille kulttuurimaisemille - laatia kuntakohtaiset kulttuuriympäristöohjelmat Pohjanmaan liitto - hyödyntää maakunnan muistiorganisaatioihin tallennettuja kulttuuriperintöaineistoja lastenkulttuuriverkosto Barkin toiminnassa - edistää kulttuuriperintöaineistoihin pohjautuvien menetelmien käyttöä kulttuuriperintökasvatuksessa - kannustaa käyttämään kulttuuriperintöaineistoja Suomen 100- vuotisjuhlavuoden valmisteluissa - antaa ehdotuksen seudullisesti arvokkaista kulttuurimaisemista ja rakennetuista kulttuuriympäristöistä - antaa ehdotuksen seudullisesti arvokkaista historiallisista kohteista - inventoi seudullisesti merkittävän modernin rakennusperinnön ja laatii siitä yhteenvedon - hyödyntää maakunnan kulttuuriympäristöjä koskevaa laajaa osaamista tekemällä yhteistyötä alueen kuntien ja muiden asiantuntijoiden kanssa Kulttuuriympäristöjä ja -perintöä hyödynnetään vetovoimatekijöinä Yhdistykset ovat palvelujen tuottajina julkisen sektorin merkittäviä kumppaneita - tuoda esiin kulttuuri- ja ruokaperintöä, kuvataidekokoelmia, arvokkaita maisemaalueita ja kulttuurikohteita alueen asukasja matkailumarkkinoinnissa - edistää merellisen kulttuuriperinnön hyödyntämistä vetovoimatekijänä - kehittää Merenkurkun maailmanperintöaluetta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä matkailukohteena - kehittää rannikon puutalokaupunkeja matkailukohteina - edistää uusien yhdistystoiminnan konseptien syntymistä - helpottaa yhdistystoimintaan liittyvää byrokratiaa - kehittää yhdistystoimintaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta - osallistuu kulttuurimatkailun kehittämisohjelma Culture Finlandin Pohjanmaan aluetiimin toimintaan - edistää kaksisuuntaista kotoutumista tukevaa yhdistystoimintaa Multikultfoorumi-hankkeella. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 14

3.2 HYVINVOIVA VÄESTÖ Pohjanmaan väestön hyvinvoinnin edistämiseksi maakunnan liitto toteuttaa vuosien 2014 2017 Pohjanmaan hyvinvointistrategiaa Pohjanmaan maakuntastrategian toimeenpanemiseksi. Pohjanmaan liitto vastaa hyvinvointistrategian toteutumisen seurantaa ja toimeenpanoa varten nimetyn ohjausryhmän ja valmisteluryhmän toiminnasta. Työryhmän työn yhtenä tärkeimpänä kokonaisuutena on hyvinvoinnin edistämisen ja tietotuotannon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja hanketoimintaverkoston toimintakonseptin vakiinnuttaminen Pohjanmaalla. Liitto edistää myös kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia omassa toiminnassaan ja maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistymistä erityisin toimenpitein yhteistyössä muiden keskeisten kotoutumisen ensivaiheen vastuutahojen kanssa. Palvelualojen työvoiman turvaamiseksi Pohjanmaan liitto kiinnittää koulutustarpeiden ennakoinnissa huomion myös sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen riittävyyteen, koska alalla vallitsee pula osaavasta työvoimasta. Liitto haluaa edunvalvonnallaan ja muin toimenpitein myös varmistaa, että maakunnassamme on hyvin toimivat palvelut. Liitto antaa paikkansapitävää ja luotettavaa tietoa toiminnastaan ja suunnitelmistaan kansalaisille ja muille sidosryhmille. Tieto voi tavoittaa heidät keskustelutilaisuuksissa, kokouksissa, sähköisesti, verkossa tai tiedotusvälineiden välityksellä, mutta yhtä kaikki sen tarkoituksena on tarjota heille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa asioihin. Tieto pyritään jakamaan samaan aikaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Osallistuvat kansalaiset Tavoite Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet paranevat Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - edistää kansalaistaitoja ja osallistavia työtapoja - kehittää ja hyödyntää uusia vaikuttamis- ja osallistamismuotoja ja lähidemokratiaa (esimerkiksi kansalaisraati, nuorisovaltuusto) - edistää järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja kumppanuutta Pohjanmaan liitto - varmistaa kuntalaisten osallistumisen mm. osana maakuntakaavoitusta ja muuta suunnittelutoimintaansa - mahdollistaa asukkaiden osallistumisen Suomi 100 -juhlavuoden suunnitteluun ja toteuttamiseen maakunnallisen koordinaatioverkoston sekä avoimen viestinnän avulla - aloittaa selvityksen osallisuutta koskevien vanhuspalvelulain säännösten toteutumisesta Pohjanmaan kunnissa - toteuttaa Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 varten laaditun vuorovaikutussuunnitelman. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 15

Integroituneet maahanmuuttajat Tavoite Maahanmuuttajat osallisina yhteiskunnassa Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää maahanmuuttajille suunnattuja palveluja - kehittää kielikoulutusta ja muuta kotoutumista edistävää koulutusta - edistää Pohjanmaan alueellisen kotouttamiseen liittyvän aiesopimuksen toteuttamista - tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä kotouttamisessa - hyödyntää järjestöjä ja yhdistyksiä kotouttamisessa - pyrkiä systemaattisesti aktivoimaan maahanmuuttajia kunkin yksilölliset tarpeet huomioiden - kehittää ja hyödyntää uusia maahanmuuttajille suunnattuja osallistumisja vaikuttamismuotoja (esim. maahanmuuttajaneuvostot) - kannustaa työantajia palkkaamaan maahanmuuttajia - edistää maahanmuuttajien yrittäjyyttä Pohjanmaan liitto - koordinoi yhteistyössä THL:n Vaasaan sijoittuneiden asiantuntijoiden kanssa maahanmuuttajien kotouttamista tukevan aiesopimuksen toteuttamista työllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi Pohjanmaalla - järjestää Pohjanmaalla toteutettavien maahanmuuttajaprojektien verkostotapaamisen - koordinoi Hyvä alku Pohjanmaalla - pilottihanketta, jota toteutetaan koko maakunnassa osana Kotona Suomessa - toimenpidekokonaisuutta - ottaa maahanmuuttajien tarpeet huomioon Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laadinnan yhteydessä. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 16

Toimivat palvelut Tavoite Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin Pohjanmaan liitto Peruspalveluja vahvistava kuntalähtöinen maakunnallinen palvelujärjestelmä - kehittää sote-palvelujen uudistamistarvetta vastaavia alueellisia palvelukokonaisuuksia Pohjanmaalle - hyödyntää Pohjanmaan hyvinvointitoimijoiden strategista yhteistyötä, seurantaa ja suunnittelua sekä tutkimusta ja arviointia osana muutosjohtamista - parantaa asiakaslähtöisyyttä ja kansalaisten osallisuutta palvelujen kehittämisessä - kehittää ja ottaa käyttöön moniammatillisia työtapoja - edistää hyvinvointitiedon tuottamista ja hyödyntämistä sekä vaikuttavuuden seuraamista - kehittää tietojohtamista ja sen rakennetta - kehittää paikallista hyvinvointiyrittäjyyttä ja järjestölähtöisiä palvelumuotoja - kehittää sähköisiä, alueellisia ja muita uusia palveluja - saattaa vuonna 2016 loppuun palveluverkkoselvityksen, joka liittyy Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmisteluun - vastaa hyvinvointistrategian toteutumisen seurantaa ja toimeenpanoa varten nimetyn ohjausryhmän ja valmisteluryhmän toiminnasta, jonka yhtenä tärkeimpänä kokonaisuutena on hyvinvoinnin edistämisen ja tietotuotannon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja hanketoimintaverkoston toimintakonseptin vakiinnuttaminen Pohjanmaalla - koordinoi maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumista ja osallisuutta edistävää Hyvä alku Pohjanmaalla -pilottihanketta, jota toteutetaan koko maakunnassa osana Kotona Suomessa -toimenpidekokonaisuutta - toteuttaa Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja - hanketta Pohjanmaalla yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liiton sekä pilottikuntien kulttuuri- ja sote-toimijoiden kanssa - edistää sähköisiä palveluja. Vireä kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet Kulttuurilla on suuri merkitys arjen hyvinvoinnissa, henkisen pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisemisessä, kun kulttuuri on kaikkien saatavilla, erilaiset kulttuuriset tarpeet huomioidaan ja jokaisella asukkaalla on mahdollisuus osallistua itselle sopivaan ja mieluisaan kulttuuritoimintaan. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta taide- ja kulttuurikasvatus kuuluu kaikille ja sitä tulee olla saatavilla koko elämän ajan. Maantieteelliset, kulttuuriset, eri väestöryhmien väliset ja kielelliset rajat unohtava ajattelu edistää alueen kulttuurista kehitystä. Pohjanmaan kaunis ja puhdas luonto on monipuolinen virkistyksen lähde. Saavutettavat luonnon- ja viheralueet ovat tärkeä osa houkuttelevaa ja hyvää elinympäristöä ja samalla myös kilpailutekijä niin tulomuuton kuin yritysten sijoittumisenkin näkökulmasta. Luonnonläheisessä ympäristössä asuminen edistää sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Ulkoilualueet, virkistysalueet, puistot ja torit ovat kaikkien asukkaiden kohtaamispaikkoja iästä, taustasta ja sidonnaisuuksista riippumatta. Ekologisesti toimivan yhdyskuntarakenteen ja yhtenäisen virkistysverkoston perustan muodostaa viheraluerakenne. Tavoite Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin Pohjanmaan liitto Kulttuurin rooli osana - vahvistaa ja lisätä tietoisuutta kulttuurin - pyrkii vaikuttamaan, että kuntien TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 17

yhteiskuntaa vahvistuu Taide- ja kulttuurikasvatuksen saatavuus paranee Hyvät harrastusmahdollisuudet laaja-alaisesta toimialueesta ja vaikuttavuudesta kunnissa - lisätä tietoisuutta kulttuurin hyvinvointivaikutuksista - lisätä kuntien ja yritysten yhteistyötä kulttuurin saralla - laatia ratkaisumalleja taiteen perusopetuksen sekä elinikäisen taide- ja kulttuurikasvatuksen järjestämiseksi kaikissa kunnissa - edistää taide- ja kulttuuriaineiden integrointia läpäisyperiaatteella muihin oppiaineisiin - edistää vapaamuotoista kerhotoimintaa ja kulttuuria harrastusmahdollisuutena - kehittää järjestö-, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja kumppanuutta harrastusmahdollisuuksien turvaamisessa ja kansalaisten aktivoimisessa harrastusten pariin - edistää luonnon virkistyskäyttöä päätöksenteossa huomioidaan Pohjanmaan kulttuuriohjelman ja Agenda 21 for Culture -asiakirjan linjaukset - osallistuu yhteistoiminta-alueen Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja - hankkeen toteuttamiseen - järjestää kuntien kulttuurivastaaville yhteisiä tapaamisia - järjestää yhteistoiminta-alueen alueellisille kulttuurilautakunnille yhteisen seminaaripäivän - osallistuu aktiivisesti kulttuurin kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen ja verkostojen toimintaan - edistää tanssin tasa-arvoista saavutettavuutta tukemalla Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen toimintaa - edistää lastenkulttuurin tasa-arvoista saavutettavuutta ylläpitämällä Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Barkia - osallistuu kuntien kulttuuriopetussuunnitelma-työryhmiin - edistää eri toimijoiden yhteistyötä ja kaksisuuntaista kotoutumista Multikultfoorumi-hankkeella - kartoittaa osana Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelua seudullisesti merkittävät virkistysalueet (2016) ja antaa ehdotuksen maakunnallisesta viheraluerakenteesta (2017). 3.3 HYVÄ ELINYMPÄRISTÖ Kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaava on yksi tärkeimmistä välineistä, kun pyritään luomaan edellytyksiä kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava, jossa esitetään alueiden käytön ja aluerakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Ympäristöministeriö vahvisti joulukuussa 2010 Pohjanmaan maakuntakaavan 2030, jota on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla. Kaupallisten palvelujen sijoittumista koskeva 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin lokakuussa 2013. Uusiutuvia energiamuotoja koskeva 2. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa toukokuussa 2014, ja tavoitteena on saada se vahvistettua ympäristöministeriössä syksyllä 2015. Maakuntahallitus päätti TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 18

tammikuussa 2014 käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelun. Alustavan aikataulun mukaan uusi maakuntakaava on tarkoitus saada hyväksytyksi vuoden 2018 lopussa. Maakuntakaava valmistellaan laajassa yhteistyössä lähinnä maakunnan kuntien sekä muiden viranomaisten, toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Tavoite Eheytyvä yhdyskuntarakenn e Kyläkeskusten elinvoima säilyy Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - laatia ja toteuttaa rakennemallit kaikilla kaupunkiseuduilla - kehittää kylärakennetta maakuntakaavassa osoitettujen kylien vahvistamiseksi - edistää kylien omaehtoista kehittämistä Pohjanmaan liitto - saattaa loppuun, laatii tai aloittaa seuraavat selvitykset: yhdyskuntarakenne (keskusverkko, taajamat laajenemissuuntineen, teollisuusalueet, työpaikat) seudullinen palveluverkko seudullisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt historialliset kohteet moderni rakennusperintö seudullisesti arvokkaat virkistysalueet maakunnalliset suojelualueet seudullisesti merkittävät maa- ja metsätalousalueet seudullisesti merkittävät ampumaradat alempiasteinen tieverkko alkutuotannon, virkistyksen ja matkailun näkökulmasta lentokenttien aluevaraukset ja melualueet seudullisesti merkittävät vene- ja kalastussatamat turkiselinkeino ja lasinalaisviljely Kuntien keskinäinen yhteistyö lisääntyy Vuorovaikutus asukkaiden kanssa lisääntyy - järjestää yhteisiä tapahtumia ja tapaamisia - lisätä yhteistyötä maakunnan liiton, ELYkeskusten ja kuntien välillä - kehittää uusia malleja vuorovaikutuksen lisäämiseksi asukkaiden kanssa - lisätä sähköisten vuorovaikutusmenetelmien käyttöä - luo menetelmän maakuntakaavan järjestelmälliseen seurantaan - tekee tiivistä yhteistyötä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa antaessaan lausuntoja ja järjestäessään viranomaisneuvotteluja ja työkokouksia maakuntakaavasta ja kuntien kaavoista - järjestää kahdesti vuodessa tapaamisen kuntien kaavoittajien kanssa sekä kesällä 2016 opintomatkan - toteuttaa Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 varten laaditun vuorovaikutussuunnitelman TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 19

Maakuntaan yhteinen paikkatietojärjeste lmä - selvittää maakunnan yhteisen paikkatietojärjestelmän kokonaisratkaisuvaihtoehdot - edistää paikkatietojärjestelmän käyttöönottoa - kehittää paikkatietokantoja kaavoituksen helpottamiseksi - selvittää maakunnan yhteisen paikkatietojärjestelmän kokonaisratkaisuvaihtoehdot - kehittää paikkatietokantojen käyttöä kaavojen valmistelussa. Vähähiilinen yhteiskunta Luodakseen edellytyksiä vähähiiliselle yhteiskunnalle Pohjanmaan liitto on laajassa yhteistyössä kuntien, muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa laatinut Pohjanmaan ilmastostrategian 2040 Energiarannikko. Strategia muodostaa perustan maakunnan ilmastotyölle, jota tehdään ja jonka tuloksia seurataan jatkuvasti. Tavoite Uusiutuvan energian osuus energiantuotanno ssa kasvaa Maankäytön ja liikenteen yhteensopivuus paranee Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - edistää tuulivoiman rakentamista ja valmiutta tuulivoimapotentiaalin alueelliseen hyödyntämiseen - edistää biopolttoaineiden logistiikkaketjujen rakentamista metsästä voimalaitoksille - suunnitella ja toteuttaa uusiutuvan energian demonstraatio- ja pilotointiympäristöjä - kehittää ja toteuttaa pienimuotoisia uusiutuvaan energiaan perustuvia ratkaisuja - kehittää hajautetun energiantuotannon ratkaisuja ja älykkäitä sähköverkkoja - lisätä puu- ja peltoenergian käyttöä - lisätä jäte-energian hyödyntämistä - luoda edellytykset yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle ja palveluverkon tehokkaalle käytölle - edistää erityisesti Vaasan ja Seinäjoen sekä Pietarsaaren ja Kokkolan työssäkäyntialueiden yhteyksiä parantamalla matka- ja kuljetusketjuja niiden välillä - panostaa palvelutason parantamiseen - luoda uusia malleja joukkoliikenteen järjestämiselle - panostaa taloudellisten ohjauskeinojen luomiseen - määrittää kaupunkiseutujen joukkoliikennekäytävät Pohjanmaan liitto - edistää 2. vaihemaakuntakaavan toteutumista - luo valmistellessaan Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 edellytyksiä uusiutuvan energian osuuden kasvattamiselle - tukee ja kehittää pienten energiamuotojen kuten aurinkoenergian, vesivoiman ja bioenergian käyttöä - laatii yhdessä ELY-keskuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Pohjanmaan biotaloudelle tiekartan - asettaa Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 yhdeksi tavoitteeksi alue- ja yhdyskuntarakenteen, joka vähentää liikkumisen tarvetta ja luo edellytyksiä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiselle - kehittää Kokkola Seinäjoki-raideosuutta sekä Vaasa Seinäjoki-kehityskäytävällä raideja valtatieliikennettä sekä edistää autolla työmatkojaan kulkevien siirtymistä joukkoliikenteen käyttäjiksi - edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä etenkin asemien ja liikenteellisten TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 20

- edistää maankäytön tiivistämistä joukkoliikenteen asemien läheisyydessä erityisesti Vaasa Seinäjoki-laatukäytävän varrella. solmukohtien ympärillä. Ympäristötietoiset toimijat Tavoite Asukkaiden energia- ja ympäristötietoisu us lisääntyy Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää neuvontaa ja tiedotusta kierrätykseen, energiatehokkuuteen ja elinympäristön erityispiirteisiin liittyen - edistää erityisesti lasten ja nuorten ympäristökasvatusta sekä luontokoulutoimintaa Pohjanmaan liitto - tekee päästölaskelmia ja järjestää seminaareja osana Pohjanmaan ilmastostrategian 2040 Energiarannikko seurantaa. Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Maakunnan liiton tehtäviin kuuluu vastata alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisesta. Niiden yhtenä lähtökohtana on Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategia 2014 2020. Tavoite Luonnonvarojen käyttö ja suojelu sopusoinnussa Vesien ekologinen tila paranee Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - edistää luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä (erityishuomio metsä- ja turveenergiassa). - edistää alueidenkäytön suunnittelussa luonnon ominaispiirteiden säilymistä - edistää suojeluohjelmien toteuttamista (mm. METSO- ja soidensuojeluohjelmat, Natura 2000) - jatkaa vesienhoidon suunnittelua alueellisena yhteistyönä - vähentää vesiin kohdistuvaa haja- ja pistekuormitusta sekä vesistöjen sisäistä kuormitusta - vähentää happamien sulfaattimaiden Pohjanmaan liitto - seuraa Pohjanmaan ilmastostrategia 2040 Energiarannikko toimeenpanoa - osallistuu Merenkurkun maailmanperintöalueen hallinnointiin - osallistuu valtakunnallisen soidensuojeluohjelman valmisteluun - koordinoi saaristo- ja rannikkoalueiden yhdennettyä hoitoa ja käyttöä (ICZM) - osallistuu Merenkurkun merialueita kartoittaviin hankkeisiin - tekee selvityksen maakunnallisista suojelualueista - edistää lisättyä ja riittävää hylkeiden ja merimetsokannan suojametsästystä - osallistuu vesistöjen kunnostussuunnitelmien laatimiseen - osallistuu vesistöjen tulvariskien hallintaan keskittyviin työryhmiin TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 21

Tehokas tulvariskien hallinta aiheuttamaa kuormitusta - edistää pienvesien luonnontilan säilymistä ja niiden ekologista kunnostusta - toteuttaa tulvasuojelu-, säännöstely- ja kuivatushankkeita - lisätä tulvatietoisuutta ja omatoimista tulviin varautumista - suunnitella tulvariskien hallintaa ja vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. - osallistuu vesistöjen tulvariskien hallintaan keskittyviin työryhmiin. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 22

4 Pohjanmaan edunvalvonnan painopisteet ja avainhankkeet Liikenne- ja infrahankkeet Midway Alignment of the Bothnian Corridor: Hankkeen 1. vaiheessa on suunniteltu Suomen ja Ruotsin välisiä kuljetusrakenteita sekä infrastruktuuria. Liikenteelle on lisäksi suunniteltu ympäristöystävällinen ja energiatehokas laiva sekä uudenlainen liiketoimintakonsepti. Hankkeen 2. vaiheelle haetaan rahoitusta vuonna 2016. Se käsittää Vaasan ja Uumajan satamien eli Kvarken Portsin satamarakenteiden sopeuttamistoimenpiteet, uuden laivan rakentamisen sekä panostuksia infrastruktuuriin (tiestöön, raiteisiin ja satamainfraan). Vaihe 2 sijoittuu aikataulun mukaan vuosiin 2016 2018. Pohjanmaan liiton tulee edunvalvonnassaan varmistaa, että Suomen ja Ruotsin valtiot ottavat hankkeen 2. vaiheen mukaan keskeisiin liikennehankkeisiin. Myös yhteyksien ylläpitäminen Euroopan unioniin on hankkeen onnistumisen kannalta merkittävässä roolissa. Pohjanmaan liitto on mukana hankkeessa kumppanina. Vaasan laivaväylän syventäminen liittyy myös tähän. Valtatien 3 kehittäminen: Valtatie 3 Tampere Vaasa palvelutasolähtöinen kehityskäytäväsuunnitelma valmistui kesällä 2015. Pohjanmaan osalta erityisesti Valtatien 3 Helsingby Laihia yleissuunnitelman laadinta tulisi saada pikaisesti käyntiin. Suunnitelmassa tulee ratkaista se, parannetaanko tie 2+2-kaistaiseksi nykyiselle paikalleen vai kokonaan uuteen maastokäytävään. Valtatien 3 kehityskäytäväsuunnitelman toimenpiteillä voidaan parantaa merkittävästi tien nykyistä palvelutasoa, kuljettamisen toimintaedellytyksiä, helpottaa työmatkaliikenteen sujuvuutta ja vähentää liikenneonnettomuuksia. Hankkeen kokonaishinta on noin 158 milj. euroa, ja se käsittää parantamistoimenpiteitä kolmen maakunnan alueella. Valtatien 8 kehittäminen: Pohjanmaan maakunnan alueella keskeisin tavoite on valtatie 8 yhteysvälin Vaasa Oulu parantaminen. Yhteysvälin kehittämisselvitys valmistui vuonna 2013, ja sen kokonaiskustannusarvio on noin 130 milj.. Vassor Kärklaxosuudelle on valmis tiesuunnitelma, jonka kustannusarvio on n. 7,0 milj.. Tieosuudelle tulee rakentaa ohituskaistaosuuksia ja parantaa tien geometriaa mm. poistamalla mäkiä ja oikomalla mutkia Mustasaaressa ja Vöyrillä. Pietarsaaren satamatien (kantatie 68) parantaminen, vaihe 2. Seinäjoki Kaskinen radan perusparantaminen: Hanke ei ole vain kuljetusinfrastruktuurikysymys, vaan sillä on suoria vaikutuksia aluekehitykseen ja -talouteen, työllisyyteen sekä teollisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Ratayhteys on tärkeä osa NECL II -kuljetuskäytävää Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle. Pännäisten kolmioraide: osa Pietarsaaren suurteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseen tähtäävää logistista kokonaisjärjestelyä, jossa parannetaan meriväylää ja Pietarsaaren satamatietä sekä sähköistetään rataverkkoa. Kolmioraide parantaa myös Suomen pääradan välityskykyä ja lisää sen kapasiteettia pullonkaulan poistuessa. Vaasan ja Seinäjoen välisen raideliikenteen kehittäminen työssäkäyntiliikennettä edistäväksi. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 23

Perustienpidon tasokorotus: Liikenneinvestointien määrä on jäänyt pahasti jälkeen bruttokansantuotteen kasvusta. Nykyiset investoinnit riittävät päätieverkon säilyttämiseen nykykunnossa, mutta alemman tieverkon ja siltojen kunto heikkenee väistämättä. Nykyisen määrärahan suuruus on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella noin 50 milj. /v ja korotuksen tarve olisi noin 20 milj. /v. Tämä kattaa kolmen maakunnan alueen. Pohjanmaan energiaklusterin vahvistaminen Laboratorioilla ja tutkimusalustoilla on suuri merkitys innovaatioiden kehittämisessä ja tarvittavan työvoiman kouluttamisessa. Energia-alan innovaatioverkoston kehittämiseksi tarvitaan useiden yhteiskäyttöisten laboratorioiden (mm. uusiutuvan energiantuotannon laboratorion, älyverkkolaboratorion sekä moottori- ja generaattorilaboratorion) toteuttamista. Palosaarelle rakentuvan Smart Energy Lab -kokonaisuuden 2. vaiheen suunnittelu ja toteuttaminen Vaihtoehtoisten rahoituskanavien löytäminen niille Pohjanmaan energiaklusterin T&K- ja investointihankkeille, joita ei ehditä toteuttaa vuonna 2016 lakkautettavan INKAohjelman kautta Vaasan Energiainstituutin (VEI) toiminnallisten resurssien vahvistaminen Maaseudun, erityisesti lasinalaisviljelyn, uusien energiaratkaisujen kehittäminen Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Innovaatiojärjestelmillä on keskeinen rooli alueen yritysten elinvoimaisuuden ja uudistuskyvyn ylläpitämisessä. Yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehdään korkealaatuista tutkimusta ja koulutetaan osaavaa työvoimaa yrityksien rekrytoitavaksi. Pohjanmaan maakunnan monipuolisen ja monikielisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen on koko maakunnan edun mukaista. Palosaaren korkeakoulukampus ja Campus Kungsgården Vaasassa, Campus Allegro Pietarsaaressa sekä Campus Norrvalla Vöyrillä ovat hyviä esimerkkejä Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän maakunnallisesta kattavuudesta. Koulutuspaikkojen lisääminen maakunnassa priorisoiduilla koulutusaloilla (erityisesti tekniikan alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla) on yksi konkreettinen tapa kehittää Pohjanmaan innovaatiojärjestelmää. Digitalisointi on edelleen kehittyvä ala, jolla uusia keksintöjä luodaan jatkuvasti. Pohjanmaan energiaklusteri tarjoaa luonnollisen ja vahvan infrastruktuurin, jonka ansiosta Pohjanmaalle muodustuu etulyöntiasema digitalisoinnin kehittämisessä. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 24