Kristinestad / Kristiinankaupunki Delgeneralplan för Sideby vindkraftspark / Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaava Kristiinankaupungin Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 17.6. 2.7.2010. Luonnoksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja kolme mielipidettä. Seuraavassa lyhennelmät lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet. Innehållsförteckning/ Sisällysluettelo 1. Utlåtanden /Lausunnot 3 1.1 Närings- trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten, Trafik och infrastruktur / Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikenne ja infrastruktuuri 3 1.2 Närings- trafik- och miljöcentralen i Österbotten / Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalastusryhmä 3 1.2.1 Kaavoittajan vastine 6 1.3 Närings- trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten, miljö och naturresurser / Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat 7 1.3.1 Kaavoittajan vastine 10 1.4 Fingrid Oyj 12 1.5 Staden Kristinestad, miljöförvaltningen / Kristiinankaupungin kaupunki, ympäristötoimi 13 1.5.1 Kaavoittajan vastine 15 1.6 Trafikverket/ Liikennevirasto 16 1.6.1 Kaavoittajan vastine 16 1.7 Museiverket / Museovirasto 16 1.7.1 Kaavoittajan vastine 17 1.8 Pohjanmaan liitto 17 1.8.1 Kaavoittajan vastine 18 1
1.9 Metsähallitus 18 1.9.1 Kaavoittajan vastine 18 2. Åsikter / Mielipiteet 19 2.1 Åsa Teir-Bäckström och/ja Niclas Bäckström, Eva Teir, Nina och/ja Kaj Lindlöf, Jan Lindeblad och/ja Anne Eronen-Lindeblad, Anita Lindeblad 19 2.1.1 Kaavoittajan vastine 20 2.2 Pauli Sjöblom, Stig Granskog, Sten Granskog 21 2.2.1 Kaavoittajan vastine 21 2.3 Sydbottens Natur och Miljö r.f. 22 2.3.1 Kaavoittajan vastine 24 2
1. Utlåtanden /Lausunnot 1.1 Närings- trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten, Trafik och infrastruktur / Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikenne ja infrastruktuuri Utlåtande 6.7.2010 I planbesrivningen nämns det att vindkraftsparken placeras på havsområde och att inga nya vägar krävs. Komponenterna till kraftverken kommer att transporteras sjövägen om möjligt. Södra Österbottens ELY-central ansvarsområden för trafik och infrastruktur kommer inte att deltaga i eventuelle kostnader som transporten av kraftverkskomponenter på landsvägarna kan ge upphov till, t.ex. i form av förbättringar av broars eller vägars bärförmåga. Ansvarsområden för trafik och infrastruktur anser att den bästa lösningen vore att transportera komponenterna sjövägen till området. Lausunto 6.7.2010 Kaavaselostuksessa mainitaan, että tuulivoimapuisto sijoitetaan merialueelle ja että hanke ei edellytä uutta tiestöä. Tuulivoimalaitosten osat pyritään kuljettamaan meriteitse. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualue ei tule osallistumaan tuulivoimapuiston kuljetusten aiheuttamien tieverkon parannustoimenpiteiden kustannuksiin esim. teiden ja siltojen kantavuuden parantamiseen. Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen mielestä paras ratkaisu olisi tuoda voimalaitosten osat meriteitse alueelle. 1.2 Närings- trafik- och miljöcentralen i Österbotten / Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalastusryhmä Utlåtande 28.6.2010 Havsvindparks konsekvenser för fiskebestånd och fisket inverkan på fiskebestånden och fiskerinäringen av havsvindparken kan endelas i dels den inverkan som uppstår under byggnadsskedet och dels i den inverkan som driften av den färdigställda parken medför. Fiskenäringen påverkas genom verksamhetens effekter på fiskbestånd och genom effeterna på förutsättningarna att utnyttja området för fångstverksamhet. Lausunto 28.6.2010 Tuulivoimapuiston vaikutukset kalakantaan ja kaloihin Tuulivoimapuiston vaikutus kalakantaan ja kaloihin voidaan jakaa rakentamisen ja toiminnan aikaisiin vaikutuksiin. Vaikutukset kalakantaan vaikuttavat edelleen kalastuselinkeinoon ja kalastuksen edellytyksiin. Perustusten ja kulkuväylien rakentamisen aikana esiintyy veden samentumista ja melua, joilla on haitallisia vaikutuksia paikalliseen kalakantaan ja 3
Under byggandet av fundament och farleder uppkommer grumling och buller som har skadliga effekter på den lokala fiskbestånden och deras lek. Vidare kan vandrande fisk såsom lax, havsöring och vandringssik påverkas. För fisket kan byggarbetena innebära att fångstplatser p.g.a. försvagade fiskbestånd och fiskeplatsernas otillggänglighet måste sökas på annat håll under byggnadsarbetet. Grumlingen av vattnet kan också leda till förorening av fiskredskap med längre rengöringstider som följd. Den färdigställda vindkraftsparken medför bestående förändringar i bottenförhållandena som kan leda till att fisklekplatser helt utplånas. Förändringar i strömförhållandena och elkablarnas elfält kan orsaka bestående förändringar i den vandrande fiskens beteende. Vidare kan det buller som driften av parken ger upphov till påverka fisken. De farleden och traditionella rutter som används i fisket kan bli obrukbara med förlängda fångstresor som följd. Eventuella restriktioner för båttrafik och ankring i området försvårar fiskeverksamheten och framförallt gör kavlar och a dra undervattenskonstuktioner att fiske med ryssjor och andra redskap som fäst men ankaren försvåras. De förändrade strömförhållandena kan göra att isen blir oberäknelig med större risker för det fiske son bedrivs på vintern. Under vintern kan också is sin lossnar från rotorbladen vara en säkerhetsrisk. Förkusten av lekplatser kan leda till att fångsten av lekfiske minskar. Vidare kan förändringar i fiskens vandringsbeteende göra att vandringssik-, havsörings- och laxfångsterna i och omkring parkonrådet minskar. Delgeneralplanens kompletteringsbehov När en delgeneralplan utarbetas ska enligt lagen planens konsekvenser utredas och bl.a. bör man undersöka inverkan på vatten djurarter och naturresurser samt på människans levnadsförhållanden och trafik. Österbottens närings-, trafik- och miljöcentrals fiskerigrupp konstaterar att man i delgeneralplanens beskrivning har fäst uppmärksamhet vid vattendraget, dess vattenkvalitet och fiskbestånd, medan konsekvenserna vör niiden kutemiseen. Lisäksi vaikutuksia voi olla vaeltaviin kaloihin kuten loheen, meritaimeneen ja vaellussiikaan. Heikentyneen kalakannan ja kalastuspaikoille pääsyn vaikeutumisen vuoksi täytyy kala-apajia mahdollisesti etsiä muualta rakennustöiden aikana. Veden samentuminen voi johtaa myös kalanpyydysten likaantumiseen ja entistä pidempiin puhdistusaikoihin. Tuulivoimapuisto aiheuttaa pysyviä muutoksia pohjaolosuhteisiin, mikä voi johtaa kutupaikkojen tuhoutumiseen. Virtausolosuhteiden muutos ja sähkökaapelien sähkökenttä voivat aiheuttaa pysyviä muutoksia vaelluskalojen käyttäytymiseen. Lisäksi tuulivoimaloiden käytön aiheuttama melu vaikuttaa kaloihin. Ne kulkuväylät ja perinteiset reitit, joita kalastuksessa käytetään, voivat muuttua käyttökelvottomiksi pidentyneillä kalastusmatkoilla. Mahdolliset veneliikenteen ja ankkuroinnin rajoitukset alueella vaikeuttavat kalastuselinkeinoa. Rysät ja muut ankkuroitavat kalastusvälineet voivat tarttua kaapeleihin ja muihin vedenalaisiin rakenteisiin. Muuttuneet virtausolot voivat muuttaa jään arvaamattomaksi ja lisätä talvikalastuksen riskejä. Talvella voi myös roottorin lavoista irtoava jää olla turvallisuusriski. Kutupaikkojen katoaminen voi johtaa siihen, että kutukalan pyynti vähenee. Lisäksi saattaa vaellussiian, meritaimenen ja lohen pyynti tuulivoimapuiston alueella ja sen lähiympäristössä vähentyä. Osayleiskaavan täydentämistarve Pohjanmaan ELY-keskuksen kalastusryhmä toteaa, että osayleiskaavan selostuksessa on kiinnitetty huomiota vesistöön, sen veden laatuun, ja kalakantaan, kun taas vaikutuksia kalastukseen ei ole otettu ollenkaan huomioon. Kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia käsittelevä kappale (4.2.5.1) on sama kun kalakantaan kohdistuvia vaikutuksia koskeva kappale (4.2.16.3), ja käsittelee siis ainoastaan tuulivoimapuiston vaikutusta kalakantaan. Kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia koskevaa kappaletta täytyy muuttaa siten, että se käsittelee suunnitelman vaikutuksia nimenomaan pyyntitoimintaan, sekä ammattikalastukseen että vapaa-ajan ja 4
fisket inte alls har beaktats. Det kapitel som rubricerats "konsekvenser för fisket" (4.2.5.1.) är identisk med kapitel "konsekvenser för fiskbeståndet" (4.2.16.3) och beskriver således enbart vindkraftparkens inverkan på fiskbestånden. Avsnittet som berör fisket bör därmed omarbetas så att det gäller planens inverkan på själva fångstverksamheten för såväl yrkesmässiga fisket som för fritids- och hushållsbehovsfisket. Centrala frågeställningar i detta sammanhang är bl. a. effekter på fångstens artsammansättning och mängd, restriktioner gällande fiskeplatser (under byggnadsarbetet och på kabelområden), förändringar i farleder och rutter till fångstplatser, förändringar i ström- och isförhållanden samt eventuella säkerhetsrisker för fiskande i området. Delgeneralplanenområdets vidsträckhet medför sannolikt att vandringfiskbeståndens vandringsbeteende kan förändras med anledning av byggnadsarbetena och av den färdigställda parken. Därmed borde vandringsfiskens nuvarande vandring i området kartläggas i fält och en uppskattning göras över hur vandringsfiskbeståndens (lax, havsöring och vandringssik) vandring påverkas under byggnadsskedet och av den färdigställda parken. I delgeneralplanens beskrivning har sagts att det i den södra delen av området finns ett känt område där strömmingen leker medan området är olämplig för sikens lek. Man bör dock beakta att uppgifterna grundar sig på uppskattning och att man inte utgående från tillgänglig information kan utesluta att det förekommer fisklek också i övriga delar av området. Enligt Regionplaneförbundets regionplan 1984 (Produktionsområde för fiskerihushållning, Preliminär utredning) är utsträckningen av sikens och strömningens lekområde avsevärt större än vad som har sagts i delgeneralplanens beskrivning. För att få klarhet i frågan bör man göra lekbottenundersökningar och yngelprovtagning i området. Vidare bör man göra en beräkning av den totala bottenareal som förändras med anledning av muddringarna och byggandet av fundament samt uppskatta förändringens betydelse för områdets fiskproduktion. kotitarvekalastukseen. Keskeinen kysymyksenasettelu on tässä tapauksessa vaikutus saaliin lajikoostumukseen ja määrään, kalastuspaikkoja koskevat rajoitukset (rakennusaikana ja kaapelialueilla), kulkuväylien muutokset ja reitit pyyntipaikoille, virtaus- ja jääolosuhteiden muutokset ja mahdolliset kalastuksen turvallisuusriskit alueella. Osayleiskaava-alueen laajuus aiheuttaa todennäköisesti sen, että vaelluskalojen vaelluskäyttäytyminen voi muuttua rakennustöiden ja valmiin tuulivoimapuiston vuoksi. Siksi vaelluskalojen nykyinen vaellus alueella kartoittaa, ja arvioida, kuinka tuulivoimapuiston rakentaminen ja olemassaolo vaikuttavat vaelluskalakannan (lohi, meritaimen ja vaellussiika) vaellukseen alueella. Osayleiskaavan selostuksessa sanotaan, että alueen eteläosan tiedetään olevan silakan kutualuetta, mutta se on sopimaton siian kutuun. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että tiedot perustuvat arvioihin, eikä ilman saatavilla olevaa tietoa voida sulkea pois sitä, että siian kutua esiintyy myös alueen muissa osissa. Seutukaavaliiton seutukaavan 1984 mukaan (Kalatalouden tuotantoalueet, alustava selvitys) siian ja silakan kutualueet ulottuvat huomattavasti laajemmalle kuin osayleiskaavan selostuksessa on sanottu. Jotta kysymykseen saataisiin selvyys, pitäisi alueella tehdä kutupohjaselvityksiä ja koekalastaa poikasia. Lisäksi pitäisi arvioida, kuinka suuri alue pohjasta muuttuu ruoppausten ja perustusten rakentamisen vuoksi, ja kuinka se vaikuttaa alueen kalantuotantoon. 5
1.2.1 Kaavoittajan vastine Kaavaselostuksessa esitetään kalastustiedot sillä tarkkuudella, kuin olemassa olevalla aineistolla on mahdollista. Kalastustiedot esitetään osayleiskaavavaiheessa YVA:ssa kerättyyn aineistoon perustuen. Kristiinankaupungin edustalla tehtyjen kalatalouskyselyjen perusteella tiedetään, että virkistyskalastus ja ammattimainen rannikkokalastus painottuvat suhteellisen lähelle mannerta, troolikalastus painottuu puolestaan hankealueen ulkopuolelle. Hankealueen eteläosan matalikkoa on käytetty aikaisemmin silakan ammattikalastuksessa, nykyään kaavoitettavalla alueella kalastus on lähinnä satunnaista. Hankealueella YVA:n aikana tehtyjen vedenalaisten videokuvausten perusteella voidaan arvioida, että merenpohja muodostuu pääasiassa erikokoisista kivistä. Hiekkapohjia on vähän, joten sillä perusteella YVA:ssa on arvioitu, että alueella ei olisi todennäköisesti kovin suurta merkitystä siian lisääntymisen kannalta. Hankkeen vaikutukset vedenlaatuun, merenpohjaan, kalastoon ja kalastukseen riippuvat osittain voimalaitosten lopullisesta sijainnista ja erityisesti perustamistavasta ja tekniikasta. Hankkeen suunnittelu jatkuu ja ennen vesilain mukaista lupahakemusta tehdään tarkempaa sijoitussuunnittelua ja geoteknisiä merenpohjan tutkimuksia. Myös ympäristötutkimuksia tarkennetaan lupavaiheessa. Vesilain mukaisessa lupahakemuksessa esitetään tarkemmin vaikutusarviot vedenlaatuun, merenpohjaan, kalastoon ja kalastukseen. Osayleiskaavavaiheessa vaikutusten arviointi perustuu YVA:ssa kerättyyn aineistoon. 6
1.3 Närings- trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten, miljö och naturresurser / Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat Utlåtande 5.10.2010 Naturmiljö, submarina och havsbotten Enligt planbeskrivningen finns det mycket knapphändiga uppgifter om undersökningar av de submarina vegetationszonerna samt naturtyperna på planområdet och sådana undersökningarna ha heller inte gjorts för planläggningen. Eftersom man inte gjort undersökningar över vilka naturvärden, som finns under vatten, är det heller inte möjligt att bedöma planens konsekvenser för naturmiljön i sin helhet. I beskrivningen nämns att Geologiska forskningscentralen gjort kartläggning av havsbottnet i samband med landskapsplanen och man har också gjort undersökning som en del av MKB-förfarandet. Noggrannare geotekniska undersökningar behövs för ett beslut om typen av fundament och dessa har man tänkt göra i samband med byggnadsplaneringen. Kassunfundament kräver mer bottenarbete och mer omfattande muddringar ån monopilefundament. Med tanke på fundamentens konsekvenser för eventuella naturvärden under vatten; både fauna och vegetation, bör man uppgöra de noggrannare geotekniska undersökningarna redan under planläggningsprocessen. Man bör också i planen anvisa platsen för muddringsmassor för att rätt kunna bedöma följderna av planen. Havsområdet utanför Sideby och Kristinestad är ett viktigt flyttsträckt för fåglarna, De många stora vindkraftsparkerna, som planeras till havs utanför Kristinestads kust, sammanlagda konsekvenser för fågelbeståndet är en riskfaktor, som bör utredas i samband med planläggningen. Undersökningar över konsekvenserna för fiskebestånd bör vid behov kom- Lausunto 5.10.2010 Luonnonympäristö, vedenalaiset luontotyypit ja merenpohja Selostuksen perusteella tiedot vedenalaisista kasvillisuusvyöhykkeistä ja luontotyypeistä ovat monessa suhteessa puutteellisia, eikä selvityksiä ole myöskään kaavoitusta varten tehty. Koska tutkimukset vedenalaisista luontoarvoista puuttuvat, ei ole mahdollista arvioida kokonaisuudessaan suunnitelman vaikutuksia luonnonympäristöön. Selostuksen mukaan Geologian tutkimuskeskus on tehnyt merenpohjan kartoitusta maakuntakaavoituksen yhteydessä, ja tutkimuksia on tehty myös YVA:n yhteydessä. Perustustyypin valitsemiseksi tarvitaan tarkempia geoteknisiä tutkimuksia, ja niitä on tarkoitus tehdä rakennussuunnittelun yhteydessä. Kasuuniperustus vaatii enemmän perustamistöitä ja ruoppauksia kuin monopile-perustus. Merenalaisten luontoarvojen kannalta tarkempia geoteknisiä tutkimuksia tarvittaisiin jo kaavoitusvaiheessa. Kaavassa pitäisi myös osoittaa paikka ruoppausmassoille, jotta kaavan vaikutuksia voitaisiin arvioida. Siipyy ja muu Kristiinankaupungin edustan merialue on tärkeällä lintujen muuttoreitillä. Kristiinankaupungin edustalle suunnitellut useat suuret tuulivoimapuistot yhdessä ovat lintukannoille riski, joka pitäisi selvittää kaavoituksen yhteydessä. Kalastoon kohdistuvia vaikutuksia pitää tarvittaessa täydentää. Sähkön siirtämiseksi mantereelle on tutkittu kahta vaihtoehtoista reittiä, joista molemmat kulkevat Natura-alueen läpi. Sähkökaapelin vetämisen vaikutuksista Natura-alueeseen ei ole tietoa. Alueen luontotyyppejä ei ole 7
pletteras. För elöverföringen till fastlandet har två alternativ undersökts, som båda går genom Naturaområdet. Det finns ingen information om huruvida sträckningen av elkabeln har konsekvenser för Naturaområdet. En inventering an områdets naturtyper har inte gjorts, vilket rekommenderas i beskrivningen. I planläggningen bör man ta ställning till huruvida planen i samverkan med de övriga vindkraftsparkerna till havs i Kristinestad, sannolikt på ett betydande sätt minskar naturvärdena i Naturaområdet. Planutkastet I planutkastet har man anvisat riktgivande platser för sammanlagt 66 kraftverk fördelat på två grupper. I de allmänna bestämmelserna nämns att på området får byggas högst 80 vindkraftverk. Med tanke på att en enskilda kraftverks placering både inbördes och som en helhet har stora konsekvenser för landskapet, bör man i delgeneralplanet anvisa riktgivande platser för alla kraftsverk, som tillåts att byggas på området. Pä plankartan har endast en kort riktgivande ellinje angetts som börjar vid kraftverksområdet och slutar vid planområdets gräns. Men tanke på ellinjens konsekvenser rekommenderar ELY-centralen att hela ellinjen tas med i planområdet. Samhällsstruktur I beskrivningen nämns att eftersom vindkraftsparken ska byggas på öppna havet kommer inte samhällsstrukturen nämnsvärt att påverkas. Under byggtiden kommer kraftverkens delar att transporteras både längs landsväg och sjövägen, vilket kan medföra förändringar i trafiklogistiken. Man bör i planläggningen reda ut huruvida i specialtransporterna på land förutsätter förbättringar av vägar eller förnyelser av broar. För transporter till havs bör planläggningen ge svar på huruvida det krävs en förflyttning av Kristinestad inre hamn till Björnö och om Kaskö hamn kan användas. selvitetty kuten selostuksessa suositellaan. Suunnitelman yhteydessä täytyy ottaa kantaa siihen, mitä vaikutuksia kaavalla on yhdessä muiden Kristiinankaupungin merituulivoimalahankkeiden kanssa. Todennäköisesti se vähentää huomattavasti Natura-alueen luontoarvoja. Kaavakartta Kaavakartassa on osoitettu paikat 66 tuulivoimalalle, jotka on jaettu kahteen ryhmään. Yleisissä määräyksissä mainitaan, että alueelle saa rakentaa enintään 80 tuulivoimalaa. Yksittäisen tuulivoimalan sijoituksella yksin ja yhdessä muiden voimaloiden kanssa on suuri vaikutus maisemaan, joten kaikille sallituille tuulivoimaloille pitäisi osoittaa ohjeelliset paikat osayleiskaavassa. Kaavakartassa on näytetty ainoastaan lyhyt ohjeellinen sähkölinja, joka alkaa tuulivoimala-alueelta ja päättyy kaava-alueen rajalle. Sähkölinjan vaikutukset huomion ottaen ELY-keskus suosittelee, että sähkölinja otettaisiin koko pituudeltaan mukaan kaava-alueeseen. Yhdyskuntarakenne Selostuksessa mainitaan, että koska tuulivoimalat rakennetaan avomerelle, niillä ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Rakennusaikana voimalan osia kuitenkin kuljetetaan sekä maanteitse että meriteitse, mikä voi aiheuttaa muutoksia liikenteeseen. Kaavaselostuksessa pitäisi selvittää, millaisia parannuksia erikoiskuljetukset edellyttävät tiestöön ja siltoihin. Kaavaselostuksen pitäisi myös antaa vastaus siihen, kuinka Kristiinankaupungin sisäsatamaa tai Karhusaaren tai Kaskisten satamaa voidaan käyttää kuljetuksiin. Maisema Kaavaselostuksessa on vaikutukset rakennettuun ympäristöön kuvattu kolmella rivillä ja ilman viittauksia siihen, että Kiili, Siipyy ja Yttergrund on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi. Maakunta- 8
Landskap I planbeskrivningens utgångspunkter är den byggda miljön beskriven med tre rader och utan hänvisning till att Kilen, Sideby och Yttergrund är klassificerade som nationellt värdefulla kulturmiljöer. Vid en genomgång av landskaplanens områdesreserveringar konstaterar man att Sideby är kulturlandskap, vilket är felaktigt. Det är synnerligen viktigt att man i planläggningen reder ut vindkraftsparkens konsekvenser för de nationellt värdefulla kulturmiljöerna. Inom MKB-processen har man undersökt vindkraftsparkens konsekvenser för landskapet. I MKB-beskrivningen nämns att stranden i Kilen blir utsatt för direkt visuella konsekvenser, son kan påverka områdets värde. Visualiseringar har gjorts från Kilens hamn, men det framkommer inte i vilken höjd eller effekt som kraftenheterna avbildats. Alternativen inom MKB är tre till antalet, men visualiseringar har gjorts enbart för två alternativ. Inom planläggningsprocessen bör man göra sådana visualideringas som grundar sig på planläggningens fakta. D:V:S: tornhöjden bör vara 120 meter och man bör avbilda åtminstone det aktuella altervativet, Ett komplement till fotomontage kunde vara svartvita eller tecknade bilder där fokuseringen på kraftenheternas placering bättre kommer fram. Det är inte möjligt att göra en slutgiltig bedömning av vindkraftparkens konsekvenser för landkapet då många frågor som påverkas landskapet ännu lämnas öppna, son t.ex. tornets konstruktion. Inom MKB-processen har man vid en jämförelse av alternativen konstaterat, att en uppdelning av kraftenheter i två grupper med en öppning mellan dem, är det bästa alternativet med tanke på landskapet. I det fortsatta arbetet med placeringen och planläggningen bör man fortsätta att utväckla kraftenheternas inbördes placering inom de två grupperna samt gruppernas placering för att komma fram till en medveten harmoniska formation som inte från land ter sig slumpig och disharmonisk. kaavan kuvauksessa oletetaan virheellisesti, että Siipyy on kulttuurimaisema. On erittäin tärkeää, että kaavoituksen yhteydessä selvitetään tuulivoimapuiston vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. YVA-prosessin yhteydessä on selvitetty tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan. YVA-selostuksessa mainintaan että Kiilin rantaan kohdistuu välittömiä visuaalisia vaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa alueen arvoon. Kiilin rannasta on tehty visualisointi, mutta siitä ei ilmene, kuinka korkeita ja minkä tehoisia tuulivoimalat ovat. YVA-selostuksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa, mutta visualisointi on tehty vain kahdesta. Kaavoitusprosessin aikana pitäisi tehdä sellaisia havainnekuvia, jotka perustuvat kaavan tosiasioihin, kuten siihen, että tornin korkeus on 120 metriä, ja ainakin ajankohtainen suunnitelma pitäisi havainnollistaa. Valokuvasovitteen täydennykset voisivat olla mustavalkoisia tai piirrettyjä kuvia, joissa keskittyminen voimaloiden sijoitukseen tulee paremmin esille. Ei ole mahdollista tehdä lopullisia johtopäätöksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista maisemaan, koska monia kysymyksiä, jotka vaikuttavat maisemaan, on jätetty avoimeksi. YVA-selostuksessa on oletettu, että tuulivoimaloiden jakaminen kahteen ryhmään on maiseman kannalta paras vaihtoehto. Jatkotyössä on tuulivoimaloiden sijoittelua kehitettävä edelleen sekä kahden ryhmän sisällä että ryhmien sijoituksen suhteen niin, että lopputuloksena on tietoinen sommitelma, joka ei maalta nähtynä näytä satunnaiselta tai epäharmoniselta. YVA-selostuksessa sivutaan Siipyyn tuulivoimapuiston ja muiden Kristiinankaupungin tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutuksia maisemaan. Jos PVO:n kattavin vaihtoehto toteutuu yhdessä Siipyyn 80 voimalan kanssa, muodostavat hankkeet visuaalisesti lähes yhtenäisen tuulivoimapuiston, joka ulottuu merimaisemassa 30 kilometrin alueelle. Kaavoitusprosessissa täytyy tätä näkökohtaa selvittää tarkemmin. Siipyyn ja muiden Kristiinankaupungin edustan tuulivoimapuistojen suunnittelua pitäisi koordi- 9
I MKB-beskrivningen tangeras de samverkande konsekvenserna för landskapet med de övriga vindkraftsprojekten som är aktuella i Kristinestad. Om PVO:s mest omfattande alternativ skulle förverkligas med Sidebys 80 kraftenheter skulle projekten tillsammans bilda en visuellt nästan enhetlig större vindkraftspark son skulle sträcka sig längs 30 km av havsutsikten. I planläggningsprocessen måsten den här aspekten utredas närmare. Planläggningen av vindkraftsparken för Sideby och de övriga vindkraftsparkerna till havs utanför Kristinestad bör koordineras. noida. 1.3.1 Kaavoittajan vastine Luonnonympäristö, vedenalaiset luontotyypit ja merenpohja Linnusto Siipyyn linnustoseurannassa ongelmana on se, miten linnustoseuranta on mahdollista toteuttaa, jotta sen avulla saataisiin päätöksenteon kannalta merkittävää lisätietoa. Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan kauas avomerelle, josta matkaa lähimmille saarille on noin 5 km. Näillä etäisyyksillä lintujen muuton yksityiskohtainen seuraaminen sekä erityisesti lintujen avomerellä käyttämien muuttoreittien määrittäminen on käytännössä hyvin hankalaa. Arviointiselostusta varten toteutetussa muutonseurannassa havainnointia suoritettiin Siipyyn lintutornista, joka asemansa ja korkeutensa puolesta arvioitiin parhaimmaksi mahdolliseksi keinoksi nähdä hankealueelle. Lähempänä hankealuetta olevat ulkoluodot (em. 5 km etäisyys) ovat korkokuvaltaan sen verran matalia, että näkyvyys niiltä hankealueelle on tuskin paljonkaan parempi kuin Siipyyn tornista. Jos tietoa Siipyyn hankealueen lintumuutosta haluaa merkittävällä tavalla parantaa, tulisikin seurantaa tehdä esim. ankkuroidusta veneestä tai laivasta, joka olisi mahdollista ajaa varsinaiselle hankealueelle (sääolosuhteet ja niiden vaikutus muuton seurannan toteuttamiseen?). Tämä seuranta vaatisi tarkempaa suunnittelua, jotta menetelmä saataisiin jollakin tavalla vakioitua. Siipyyn 10
tornista suoritettavan muuton seurannan avulla pystytään luonnollisesti tarkentamaan ymmärrystä Kristiinankaupungin edustan kautta muuttavien lintujen yhteismääristä, mutta Siipyyn hankkeen hankesuunnittelun kannalta niillä ei ole juuri lisäarvoa, koska esimerkiksi lintujen tarkkaa muuttoreittiä kaukana hankealueella ei ole mahdollista määrittää. Merenpohja, kalasto ja kalastus Hankkeen vaikutukset vedenlaatuun, merenpohjaan, kalastoon ja kalastukseen riippuvat osittain voimalaitosten lopullisesta sijainnista ja erityisesti perustamistavasta ja tekniikasta. Vaikutukset Natura 2000-alueisiin riippuvat sähkönsiirtoon käytettävien merikaapeleiden lopullisista reiteistä. Hankkeen suunnittelu jatkuu ja ennen vesilain mukaista lupahakemusta tehdään tarkempaa sijoitussuunnittelua ja geoteknisiä merenpohjan tutkimuksia. Myös ympäristötutkimuksia tarkennetaan lupavaiheessa. Vesilain mukaisessa lupahakemuksessa esitetään tarkemmin vaikutusarviot vedenlaatuun, merenpohjaan, kalastoon ja kalastukseen. Lisäksi arvioidaan myös tarkemmin vaikutuksia Natura 2000 alueisiin ja vedenalaisiin luontotyyppeihin. Osayleiskaavavaiheessa vaikutusten arviointi perustuu YVA:ssa kerättyyn aineistoon. Natura-alue Hankkeen vaikutuksia Natura-alueeseen on käsitelty selostuksen kohdassa 4.2.22. Natura 2000 alueen kautta kulkevien merikaapeleiden alueella tehdään luontotyyppikartoituksia siinä vaiheessa, kun kaapeleiden reitti on täsmentynyt tarkemman suunnittelun jälkeen. Tarkennettu vaikutusten arviointi Natura 2000 -alueisiin ja vedenalaisiin luontotyyppeihin esitetään vesilain mukaisen hakemuksen yhteydessä. Kaavakartta Kaavakarttaan lisätään ohjeelliset paikat kaavan sallimalle maksimimääräl- 11
le tuulivoimaloita. Sähkökaapeli on merkitty kaavakarttaan ohjeellisena, eikä kaava siis sido kaapelin paikkaa. Sähkönsiirtoreitin esittäminen selostuksen liitekartassa antaa riittävän informaation sähkönsiirron järjestämisestä. Yhdyskuntarakenne Tuulivoimaloiden osien kuljetusten vaikutukset liikenteeseen ja tieverkkoon selvitetään, samoin mahdollisuudet käyttää lähisatamia kuljetuksiin. Maisema Kaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön on kuvattu useassa selostuksen kohdassa (vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen, tie-, ja vesiliikenteeseen ja liikenneväyliin, asumiseen, teknisen huoltoon, kaupunkikuvaan, vedenalaiseen kulttuuriperintöön sekä sähköverkkoon). Vaikutusten arviointia täydennetään maisemavaikutusten osalta. Havainnekuvia täydennetään 1.4 Fingrid Oyj Utlåtande 29.6.2010 Fingrid Oyj har ingenting att anmärka på delgeneralutkastet. Kontaktuppgifter: Fingrid Oyj, Ympäristö, PL 530, 00100 Helsinki (Mika Penttilä, tel. 030 395 5230) Lausunto 29.6.2010 Fingrid Oyj:llä ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. Fingrid Oyj pyytää lähettämään lausuntopyynnöt ja tiedot kaavan etenemisestä osoitteeseen Fingrid Oyj, Ympäristö, PL 530, 00100 Helsinki. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä, puh. 030 395 5230. 12
1.5 Staden Kristinestad, miljöförvaltningen / Kristiinankaupungin kaupunki, ympäristötoimi Utlåtande 23.6.2010 I planen för deltagande och bedömning står att utkastet är till påseende i 30 dagar, men man har kortat tiden för offentlig framläggande till två veckor varför? 1. Havsbaserad vindkraft utanför Sideby är landskapsmässigt störande. Reservation för vinkraftspark finns i den ännu inte av Miljöministeriets fastställda landskapsplanen. Havsvattenskvaliteten i området är god eller utmärkt (ingen eutrofiering), området är viktigt för turism och för rekreation, området ör mycket värdefullt beträffande natur ( Natura, vårdbiotoper, strandskydd, viktiga fågelområden, mångsidig vattenfauna typ blåstång, viktik lekområde för fisk m.m.) och kultur: Sideby kulturlandskap är värdefullt på landskapsnivå med öppen horisont direkt från fastlandet (inga holmar) och utgör på riksplanet ("riksomfattande mål för områdesanvändningen") en unik områdeshelhet av natur- och kulturmiljö. 2. Sidebyområdets natur- och kulturvärden (områdeshelhet)står i motsattförhållande till (krockar med) energiförsörjningen beträffande de riksomfattande planeringsmålen. Då de riksomfattande målen för områdesanvändningen är grupperade i sex helheter, gäller för Sideby kultur- och naturlandskap såväl punkt 3 "Kultur- och naturarv, rekreationsmöjligheter och naturresurser" som punkt 6 "Särskilda områdeshelheter som natur- och kulturmiljöer". Därigenom kan dessa två punkter anses krocka med punkt 4 "Fungerande förbindelsenät och energiförsörjning". Planeområdet är jungfruligt och det finns inga energikraftverk med tillhörande kraftledningar Lausunto 23.6.2010 Miksi kaavaluonnoksen nähtävilläoloaika oli vain kaksi viikkoa, vaikka osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan se on 30 päivää? 1. Siipyyn edustalle rakennettava tuulivoimapuisto on maisemallisesti häiritsevä. Tuulivoimapuisto on osoitettu Pohjanmaan maakuntakaavassa, jota ympäristöministeriö ei vielä ole vahvistanut. Suunnittelualue on kuitenkin laajempi kuin maakuntakaavassa tuulivoimala-alueeksi osoitettu alue. Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella meriveden laatu on hyvä tai erinomainen (ei rehevöitymistä), alue on tärkeä turismin ja virkistyksen kannalta, alueella on luonnon kannalta tärkeitä alueita (Natura, perinnebiotooppeja, rantojensuojelu, tärkeitä linnustoalueita, monipuolinen rakkolevätyyppinen vesieläimistö, tärkeä kalojen kutupaikka), ja myös kulttuurin kannalta: Siipyyn kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokas, ja siltä avautuu avoin merinäköala (ei saaria)suoraan mantereelta. Siipyy on luokiteltu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ainutlaatuiseksi luonnon- ja kulttuuriympäristöksi. 2. Siipyyn luonto- ja kulttuurimaisema on asetettu vastakkain energiahuollon kanssa suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kuudesta kohdasta Siipyytä koskee sekä kohta 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. että kohta 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Näiden kahden kohdan voidaan katsoa olevan ristiriidassa kohdan 4. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto kanssa. 13
eller elkablar från tidigare. 3. Vindkraftparken bör placeras längre ut, minst 10 km utanför fastlandet; i detta nu är avståndet från fastlandet 7-8 km. Kraftverkens placeringsdjup bör vara minst 8 m men helst mer (10-20 m). alternativet med kabeldragning direkt till kraftverket på Björnön och en anslutning till befintlig ledningskorridor är betydligt bättre än alternativet ned luftledning. En inventering av naturtyper bör göras där kabeldikena dras (bl.a. Natura-områden). Motiveringar: punkterna 1 och 2 ovan, de smala flyttfågelstråken, fåglarnas födosök, ruggning och rastning på det grundare området, fiskeplatserna, planeområdet är större än det i landskapsplanen reserverade området. 4. Beakta fåglarna, fisket, landkapet i planeringen. Man känner inte till konsekvenserna för flyttfågelsträcken, som kan flerdubblas i och med att antalet planerade vindraftsparken längs kusten ökar. Vindkraftverkens belysning kan vara ödesdiger för fåglarna särskilt nattetid, Det behövs mindre belysning i de mindre kraftverken på 3 MW än de större på 5 MW och de mindre bör föredras eftersom fåglarnas kollisionsrisk då är mindre. Förlägg byggarbetena till lämplig och rätt tidpunkt med tanke på fisket och fågellivet så att man minimeras störningarna. Ingen muddring bör förekoma på lekområden. Enligt uppgift skulle trålfiske vara viktigt i området: detta bör utredas. Strukturerade grupper av möllor är att föredra så, att en eller flera kraftverksfria sektorer bildas. Suunnittelualue on koskematon, eikä sillä ole ennestään energiaverkkoa voimajohtoineen ja kaapeleineen. 3. Tuulivoimapuisto tulisi sijoittaa ainakin 10 km etäisyydelle rannikosta. Nyt sen etäisyys on 7-8 km. Voimalan sijoituspaikalla veden syvyyden pitäisi olla vähintään 8, mutta mieluummin enemmän (10-20 m). Vaihtoehto, jossa kaapeli vedetään voimaloille suoraan Karhusaaresta ja liitetään olemassa olevaan johtokäytävään, on merkittävästi parempi kuin ilmajohtovaihtoehto. Niillä alueilla, joille kaapelit sijoitetaan, pitäisi tehdä luontotyyppikartoitus (mm. Natura-alueelle). Perusteena ovat edellisissä kappaleissa mainitut seikat sekä muuttolintujen kapeat lentokäytävät, lintujen ravinnonhaku, sulkasato ja oleskelu matalikoilla sekä kalojen kutupaikat, suunnittelualue on suurempi kuin maakuntakaavassa tuulivoimaloille varattu alue. 4. Lintujen, kalojen ja maiseman huomioonottaminen suunnittelussa. Vaikutuksia linnuston muuttoreitteihin ei tunneta. Vaikutukset voivat moninkertaistua, kun pitkin rannikkoa rakennettujen tuulivoimapuistojen määrä lisääntyy. Tuulivoimapuistojen valaistus voi varsinkin yöaikaan olla lintujen kannalta kohtalokas. Pienemmissä 3MW:n voimaloissa tarvitaan vähemmän valaistusta kuin 5 MW:n voimaloissa, joten lintujen törmäysriskin kannalta pienempiä voimaloita voidaan pitää parempina. Rakennustyöt tulisi ajoittaa siten, että kalastoon ja linnustoon kohdistuvat häiriöt olisivat mahdollisimman pienet. Kalojen kutualueilla ei pitäisi tehdä ruoppauksia. Tietojen mukaan troolikalastus on tärkeää suunnittelualueella. Tätä pitäisi selvittää. Tuulimyllyt pitäisi ryhmitellä siten, että muodostuu yksi tai useampia myl- 14
lyttömiä sektoreita. 1.5.1 Kaavoittajan vastine Kaavaluonnoksen toteutunut nähtävilläoloaika oli lyhyempi kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on mainittu, mutta ei maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään luonnoksen nähtävilläolon osalta. Tuulivoimapuiston hankealue on laajempi kuin Pohjanmaan maakuntakaavan tuulivoimala-alue. Laajennus on kuitenkin tehty avomerelle päin, ei rantaa kohti, ja maakuntaliitto on lausunnossaan todennut hyväksyvänsä alueen laajennuksen. Siipyyn kylän ja Kiilin kalasataman valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sijaitsee noin 8,5 km:n etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Tuulivoimalat näkyvät Siipyyn kylään, ja muualle rannikolle, mutta suuren etäisyyden vuoksi ne eivät ole hallitseva elementti maisemassa. Tuulivoimaloita voidaan pitää myös positiivisina maisemaa elävöittävinä tekijöinä. Tuulivoimapuiston etäisyys rannikosta on yhtä suuri kuin maakuntakaavassa esitetyn tuulivoimapuiston aluevarauksen. Natura 2000 alueen kautta kulkevien merikaapeleiden alueella tehdään luontotyyppikartoituksia siinä vaiheessa, kun kaapeleiden reitti on täsmentynyt tarkemman suunnittelun jälkeen. Tarkennettu vaikutusten arviointi Natura 2000 -alueisiin ja vedenalaisiin luontotyyppeihin esitetään vesilain mukaisen hakemuksen yhteydessä. Osayleiskaava ei ota kantaa tuulivoimapuiston toteuttamisajankohtaan. Kaavaselostukseen täydennetään tuulivoimapuiston vaikutuksia kalastukseen. 15
Tuulivoimalat on suunniteltu sijoitettavaksi kahteen ryhmään, joiden välinen etäisyys on pienimmillään kaksi kilometriä. 1.6 Trafikverket/ Liikennevirasto Lausunto 30.6.2010 Veneilyn runkoväylästöön kuuluva 3 m:n kulkusyvyinen väylä on otettu huomioon osayleiskaavaluonnoksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisissa mainittu "Merenkulkupiiri" on 1.1.2010 alkaen Liikenneviraston Länsi-Suomen väyläyksikkö. 1.6.1 Kaavoittajan vastine Liikenneviraston Länsi-Suomen väyläyksikön nimi korjataan osallistumisja arviointisuunnitelmaan. 1.7 Museiverket / Museovirasto Utlåtande 2.7.2010 I planeringsområdets närhet finns det två bebyggda kulturmiljöer av riksintresse (stadsrådets beslut 22.12.2009, se www.rky.fi), "Sideby och fiskhamnen Kilen" samt "Yttergrunds fyr- och låtssamhälle". Båda dessa områden bör beaktas då man utreder planens konsekvenser för den byggda miljön och kulturlandskapet. I planbestämmelserna bör ingå en bestämmelse om att före vindkraftsparken börjar byggas måste de slutgiltiga byggplatser inventeras för att kartlägga eventuella fornlämningar under vattnet; detta gäller såväl själva vindmöllörna som sjökablar och andra konstruktioner på havsbotten. Museiverkets kontaktperson är maija.matikka@nba.fi. Lausunto 2.7.2010 Suunnittelualueen läheisyydessä on kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (valtioneuvoston päätös 22.12.2009), "Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama" sekä "Yttergrundin majakka- ja luotsiyhdyskunta". Nämä molemmat alueet on otettava huomioon, kun kaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön selvitetään. Kaavamääräyksiin tulisi sisältyä määräys, joka edellyttää, että ennen tuulivoimapuiston rakentamista on tutkittava lopulliset rakennuspaikat, jotta vedenalaiset muinaismuistot voidaan kartoittaa. Tämä koskee sekä tuulimyllyjä että merikaapeleita ja muita meren pohjaan sijoitettavia rakenteita. 16
Museoviraston yhteyshenkilö on maija.matikka@nba.fi. 1.7.1 Kaavoittajan vastine Siipyyn kylän ja Kiilin kalasataman alueelta on lähimmälle tuulivoimalalle matkaa noin 8,5 km, Yttergrundin alueelta vielä enemmän. Maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointia täydennetään kaavaselostukseen. Tuulivoimaloiden alueen tv-kaavamerkinnän selityksessä on määräys, että tuulivoimaloiden alueella on tehtävä arkeologinen inventointi ennen rakentamista. 1.8 Pohjanmaan liitto Utlåtande 24.6.2010 Österbottens förbund anser det mycket positivt att planläggningen för i fråga varande område har påbörjats. Området finns som det framgår ur planbeskrivningen, medtaget i den godkända Österbottens landskapsplan. Området har utvidgats en hel del och i beskrivning kunde framgå hur stor utvidgningen är. Österbottens förbund anser dock att utvidgningen är i sin ordning, då den östra gränsen mot stranden ör enligt landskapsplanen. Vad gäller planens konsevensbedömning vill Österbottens förbund referera till sitt utlåtande över ovan nämnda miljökonsekvensbeskrivning. Planen för deltagande och bedömning bör uppdateras vad gäller tidtabellen. I pdb står det att planutkastet framläggs offentligt i 30 dagar. Detta är dock inte fallet. Planbeskrivningen är mycket väl skriven och Österbottens förbund har inget annat att anmärka på delgeneralplan. Lausunto 24.6.2010 Pohjanmaan liitto pitää hyvin positiivisena, että kyseisen alueen kaavoitus on aloitettu. Alue on mukana Pohjanmaan maakuntakaavassa, kuten selostuksessa on todettu. Osayleiskaavan tuulivoimala-alue on huomattavasti maakuntakaavassa osoitettua laajempi. Laajennuksen suuruus voitaisiin todeta selostuksessa. Pohjanmaan liitto hyväksyy kuitenkin laajennuksen, koska alueen itäreuna on maakuntakaavan mukainen. Mitä tulee kaavan vaikutusten arviointiin, Pohjanmaan liitto viittaa alueen ympäristövaikutusten arvioinnista antamaansa lausuntoon. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pitäisi päivittää aikataulun osalta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavaluonnosta pidetään virallisesti nähtävillä 30 päivää, mikä ei pidä paikkaansa. Kaavaselostus on erittäin hyvin kirjoitettu, eikä Pohjanmaan liitolla ole kaavaluonnoksesta muuta huomautettavaa. 17
1.8.1 Kaavoittajan vastine Kaavaselostusta täydennetään selvittämällä osayleiskaavan mukaisen tuulivoimapuiston ja maakuntakaavan aluevarauksen välinen erotus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään lausunnossa esitetyllä tavalla. 1.9 Metsähallitus Lausunto 3.8.2010 Metsähallitus viittaa Siipyyn edustan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamaansa lausuntoon, joka on liitteenä. YVA-selostuksesta annetussa lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Merikaapeli kulkee Natura-alueen halki. Hankkeen vaikutuksia Naturaalueeseen ei ole selvitetty. 1.9.1 Kaavoittajan vastine Natura 2000 alueen kautta kulkevien merikaapeleiden alueella tehdään luontotyyppikartoituksia siinä vaiheessa, kun kaapeleiden reitti on täsmentynyt tarkemman suunnittelun jälkeen. Tarkennettu vaikutusten arviointi Natura 2000 -alueisiin ja vedenalaisiin luontotyyppeihin esitetään vesilain mukaisen hakemuksen yhteydessä. 18
2. Åsikter / Mielipiteet 2.1 Åsa Teir-Bäckström och/ja Niclas Bäckström, Eva Teir, Nina och/ja Kaj Lindlöf, Jan Lindeblad och/ja Anne Eronen-Lindeblad, Anita Lindeblad Åsikt 1.7.2010 Vindkraftsparkens projekt och planering bör till vissa delas ses över och ändras. Projektet är mycket stort och erfarenheter av att bygga dylika anläggningar i finländska förhållanden finns inte. Därför anser undertecknade, att det behövs grundligare utredningar och områdets natur, miljö, fågelbestånd och rika fiskeri- och fiskeplatser och att framförallt effekterna för landskapsbilden och människornas trivsel bör beaktas i större grad. Projektet är för stort för det aktuella vattenområdet. Projektet bör åtminstone hålla sig inom de gränser som har dragits upp för vindkraften i Österbottens landskapsplan för det aktuella området. I bedömningsbeskrivelsen konstateras, att ALT 3 ser ut att vara den mest lämpliga altevativen, men även här bör man hålla sig inom gränserna som har dragits upp i landskapsplanen. Om man skalar bort alla kraftverk som ligger utanför gränsen i landskapsplanen skulle antalet vindkraftverk stanna vid ca 40, vilket anses att vara lämpligt för området i fråga. Grupperingen i två grupper med en lucka emellan och även bättre placering av kraftverken i relation till varandra är tämligen bra, även det att man låter bli att bygga på grunda områden. Kraftverken bör placeras längre ut från kusten i djupare vattenområden. Då blir konsekvenserna för människornas trivsel, fåglarnas levnadsförhållanden och flyttsträck samt landskapsbilden också mindre. Det talas hela tiden, ett vindkraftsområdet ligger ca 10 km från fastalandet. Detta stäm- Mielipide 1.7.2010 Tuulivoimapuiston hanketta ja suunnitelmia pitäisi tietyiltä osin tarkistaa ja muuttaa. Hanke on suuri ja Suomessa on vähän kokemuksia vastaavista tuulivoimapuistoista, joten tarvitaan perusteellisempia selvityksiä alueen luonnosta, ympäristöstä, linnustosta, kala- ja kalastuspaikoista sekä ennen kaikkea vaikutuksista maisemakuvaan ja ihmisten viihtyvyyteen. Hanke on liian suuri kyseiselle vesialueelle. Tuulivoimapuiston tulisi mahtua Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitetulle alueelle. Arviointiselostuksessa todetaan, että vaihtoehto 3 näyttää sopivimmalta vaihtoehdolta. Jos siitä poistetaan maakuntakaavan tuulivoimala-alueen ulkopuolelle sijoittuvat tuulivoimalat, voimaloiden määrä on noin 40, mikä vaikuttaa sopivalta määrältä. Sijoitus kahteen ryhmään vaikuttaa hyvältä, samoin se, ettei rakenneta matalikoille. Tuulivoimalat tulisi sijoittaa kauemmas rannikosta ja syvemmille vesialueille, jolloin vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen, lintujen elinoloihin ja muuttoon sekä maisemakuvaan ovat pienemmät. Selostuksen mukaan tuulivoimapuiston etäisyys rannikosta kymmenen kilometriä, mutta todellisuudessa etäisyys rantaviivasta on 7-8 km. Tämän perusteella voidaan muodostaa uusi vaihtoehto 4, joka sijaitsee ulkomerellä maakuntakaavan tuulivoimala-alueen länsipuolella. Silloin tuulivoimalat sijoittuvat syville vesialueille, joilla ne eivät häiritse lintujen muuttoa eivätkä kalojen kutemista. Tämä aiheuttaa muutoksen maakuntakaavaan, ja myös detaljisuunnitelmia 19
mer ju inte, utan de närmaste kraftverken ligger 7-8 km från kuststräckan. På basis av detta kan man alltså skapa ett helt nytt ALT 4 som ligger helt och hållet längre ut till havs från landskapsplanens yttre västra gräns utåt. Då bygger man i djupa vattenområden, stör inte flyttsträcken och heller inte fiskens lekplatser. Detta fordrar naturligtvis en ändring av landskapsplanen, och det leder till att den pågående detaljplaneringen bör ses över. I detta potentiella alternativ störs människorna och landskapet ännu mindre när projektet ligger 12-15 km ut i havet räknat från kusten. Om dessa två nya bearbetade alternativ anses vara ekonomiskt olönsamma, måste man således inse, att ALT 0 är det ända lämpliga. Levnadshållandena för människor, djur och natur samt vattenorganismer, såsom även miljön och landskapet, måste väga tyngre än ekonomiska intressen. Projektens samband med andra vindkraftsprojekt i kommunen har beaktas för lite. I beskrivningen räknar man upp projekten, men begrundar över huvudtaget inte deras sammantagna konsekvenser för människan, naturen och miljön i kommunens område. Om Finland Havsvinds projekt och Pohjolan Voimas projekt förverkligas, kommer hela kustremsan i Kristinestads kommun att vara fylld av vindkraftverk. Detta kan knappast anses vara ändamålsenligt med tanke på miljö och natur samt människornas allmänna trivsel. Ytterligare pågår projektet med en vindkraftspark längs riksväg 8 i Ömossa/Uttermossa. Således bör hela vindkraftshelheten som är under planering i komnunen konsekvensbedömas i stället för att bara granska vart och ett projekt skilt för sig. tulee tarkistaa. Tässä vaihtoehdossa ihmiset ja maisemakuva häiriintyvät vähiten, koska hankealue sijaitsee 12-15 km:n etäisyydellä rantaviivasta. Elleivät nämä kaksi ehdotettua vaihtoehtoa ole taloudellisesti kannattavia, tuulivoimaloita ei tule rakentaa lainkaan. Ihmisten, eläinten, luonnon ja vesieliöiden sekä ympäristön ja maiseman tulee painaa enemmän kun taloudellisten näkökohtien. Hankkeen yhteisvaikutus muiden tuulivoimahankkeiden kanssa tulisi ottaa paremmin huomioon. Lähiseudun tuulivoimalahankkeet on listattu selostuksessa, mutta niiden yhteisvaikutuksia ei ole käsitelty. Jos Suomen Merituuli Oy:n ja Pohjolan Voiman hankkeet toteutetaan, tulee koko Kristiinankaupungin rannikkovyöhyke täyteen tuulivoimaloita, mikä tuskin on luonnon, ympäristön ja ihmisten viihtyvyyden kannalta tarkoituksenmukaista. Lisäksi vireillä on tuulivoimalahanke valtatien 8 varrelle Metsälään. Kunnan kaikkien tuulivoimalahankkeiden yhteisvaikutuksia pitäisi arvioida sen sijaan, että jokaista hanketta käsitellään erillisenä. 2.1.1 Kaavoittajan vastine Kaavan vaikutusten arviointeja täydennetään kaavaehdotusvaiheessa mm. luontoon ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta. Tuulivoimapuiston hankealue on laajempi kuin Pohjanmaan maakuntakaa- 20
van tuulivoimala-alue. Laajennus on kuitenkin tehty avomerelle päin, ei rantaa kohti, ja maakuntaliitto on lausunnossaan todennut hyväksyvänsä alueen laajennuksen. Kaavaluonnoksessa esitetty tuulivoimaloiden sijoitus on ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetyn vaihtoehdon 3 kaltainen, paitsi että Rakaren-matalikon eteläpuoliset tuulivoimalat on poistettu. 2.2 Pauli Sjöblom, Stig Granskog, Sten Granskog Åsikt 1.7.2010 De av oss ägda lägenheterna på Kilgrund, Stenskär RNr 1:146 och Villa Sjöblom RNo 1:216, har fastställd strandplan, och strandplanebestämmelserna bör följaktigen beaktas vid uppgörandet an delgeneralplanen för vindkraftspark. Vi anser även att bestämmelserna i landskapsplanen bör beaktas och så långt som möjligt följas vid uppgörandet av delgeneralplnánen. Av de föreslagna alternativa planerna anser vi att alternativet 3 är det bästa sett ur fritidsboendets synpunkt, och föreslår att detta vaäljdes såvida inte ett ännu bättre alternativ kan skapas. Mielipide 1.7.2010 Omistamamme Kilgrundissa sijaitsevat tilat Stenskär 1:146 ja Villa- Sjöblom 1:216 on rantakaavoitettu, ja kaavamääräykset on otettava huomioon, kun tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laaditaan. Maakuntakaavamääräykset on myös otettava niin pitkälle kuin mahdollista huomioon osayleiskaavaa laadittaessa. Kaavavaihtoehdoista n:ro 3 on paras vapaa-ajan asutuksen näkökulmasta, ja ehdotamme, että tämä vaihtoehto valitaan, mikäli ei löydetä vielä parempaa vaihtoehtoa. 2.2.1 Kaavoittajan vastine Tuulivoimapuiston osayleiskaava rajautuu rantaosayleiskaavan alueeseen. Rantaosayleiskaavaa ei muuteta tuulivoimapuiston kaavoituksen yhteydessä. Voimassa olevassa maakuntakaavassa (Vaasan rannikkoseudun seutukaava,1995), ei ole osoitettu tuulivoimala-alueita, mutta Pohjanmaan maakuntavaltuuston 29.9.2008 hyväksymässä Pohjanmaan maakuntakaavassa on osoitettu Siipyyn merialueelle tuulivoimala-alue. Osayleiskaavan tuulivoimapuistoalue on maakuntakaavan rajausta laajempi, mutta maakunta- 21
liitto on lausunnossaan ilmoittanut hyväksyvänsä laajennuksen, koska aluetta ei ole laajennettu rannikkoa kohti. Kaavaluonnoksessa esitetty tuulivoimaloiden sijoitus on ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetyn vaihtoehdon 3 kaltainen, paitsi että Rakaren-matalikon eteläpuoliset tuulivoimalat on poistettu. 2.3 Sydbottens Natur och Miljö r.f. Åsikt 26.6.2010 1. Planläggningsförfarandet kan ev. vara lagstridig: PDB borde först göras upp. Det skall ges ninformation on att planläggningen startat i enlighet med 63 MBL. Har det hellt hoppas över? Sedan följer fortvarande enligt 62 MBL dvs att utkastet läggs fram offentligt och kungörelsetiden är 30 dagar enligt PDB som nu bifogats till utkastet. Den förverkiligade kungörelsetiden 17.6. 2.7. är tom motstridig till sin PDb bilaga! I handlingarna sägs att MKB beskrivningen och utkastet skulle vara samtidigt till påseende vilket de inte är. MKB beskrivningen är framlagd ända till 30.7. 2. Beträffande kartan är det viktigt att den bl. a. görs betydligt mera förstorad i minst 1: 10 000 höjdkurvorna görs tydligare, nu syns de inte då grundare områden har samma blåa färg som vattenområdet. Det bör gå att se på vilken djup vindkraftverken planeras att placeras. Beteckningarna och bestämmelserna måste absolut utvecklas, de är mycket bristfälliga, särskilt beträffande de olika utredningar och inventeringar som bör göras innan byggande. Mielipide 26.6.2010 1. Kaavoitusmenettely voi olla lain vastainen: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan on ilmoitettava, että kaavoitus on aloitettu. Onko tämä vaihe jätetty kokonaan väliin? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan nähtävilläoloaika on 30 päivää. Toteutunut nähtävilläoloaika (17.6.-2.7.2010) on oas:n vastainen. Asiakirjoissa sanotaan, että kaavaluonnos ja ympäristövaikutusten arviointiselostus pidetään samanaikaisesti nähtävillä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on kuitenkin nähtävillä 30.7. saakka. 2. Kaavakartta: Kartta tulisi suurentaa vähintään mittakaavaan 1:10 000. Korkeuskäyriä tulisi selventää. Nyt ne eivät näy, koska matalammilla alueilla on sama väri kuin vesialueella. Kartasta pitäisi nähdä, kuinka syvälle tuulivoimalat on tarkoitus sijoittaa. Merkintöjä ja määräyksiä täytyy kehittää. Ne ovat hyvin puutteelliset, varsinkin, mitä tulee ennen rakentamista tehtäviin selvityksiin ja inventointeihin. 3. Selostus 22