Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen terveys ja hyvinvointi haasteet ja trendit terveystutkimusten valossa Nyytin seminaari 26.10.2016 Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä Kristina Kunttu, LT, dos, yhteisöterveyden ylilääkäri YTHS
MITÄ ON MIELENTERVEYS? Psykologisen hyvinvoinnin taso Mielenterveyden häiriön puuttuminen Kykyä rakastaa ja tehdä työtä (Freud) Psyykkistä hyvinvointia ja riittävää sopeutumista sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön (Suomen kielen sanakirja) Psyykkistä terveyttä eli kykyä hyödyntää omia henkisiä voimavarojaan sekä emotionaalista terveyttä eli kykyä tunnistaa omia ja muiden tunnetiloja (WHO) Kykenee selviytymään itsenäisesti päivittäisistä toimista (ihmissuhteet, päivittäinen liikkuminen, työ, vapaa-aika) siten että itse ja kanssaihminen ei kärsi
Mitä opiskelijat valittavat? Toistuvaa flunssaa, alikuntoisuutta, väsymystä, unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, niska-hartiavaivoja, narskuttelua, nielemisvaikeuksia, vatsavaivoja, esiintymisjännitysoireita... Mitä opiskelijat kertovat? Tenttiin lukemisen ja gradun teon ongelmia, täyteen ahdettuja lukujärjestyksiä, valmistumiskauhua, esiintymispelkoa, opiskelualan sopivuuden pohdintaa, pääaineen vaihtoa, parisuhdeongelmia, yksinäisyyttä, loma-aikojen ylipitkiä työpäiviä...
Sosiaaliset suhteet (kiusaaminen, alkoholinkäyttö) Opiskelu Psyykkinen oireilu Mielenterveyden häiriöt
SOSIAALINEN TUKI OPISKELIJOILLA 2012 (%) Yksinäisyys: usein / ajoittain / ei Keskustelutuki: ei koskaan tai hyvin harvoin / joskus tai joistakin asioista / aina tai usein Yhdessäolo ystävien kanssa: harvemmin kuin kerran kuukaudessa / 1-4 kertaa kuukaudessa / 2 kertaa viikossa tai useammin
ALKOHOLINKÄYTTÖ KULUTUSRYHMITTÄIN 2000-2012 (%) 100 90 20 23 23 23 20 24 Vähän: < 1 kg/v 80 36 38 37 40 39 43 70 60 50 40 30 60 59 54 57 53 54 55 53 51 50 49 46 Vähän Väliryhmä Runsaasti 20 10 0 20 18 23 20 27 22 9 9 12 10 12 12 2000 2004 2008 2012 2008 2012 2000 2004 2008 2012 2008 2012 yo-miehet amk-miehet yo-naiset amk-naiset Miehet 7 kg/v Naiset 4,7 kg/v
KIUSATTUNA KOULUAIKOINA USEITA VUOSIA 2008 ja 2012 (%, yo+amk)
100 % 90 % OPISKELUAIKAINEN KIUSAAMINEN 2012 (opiskelijoiden taholta) KORKEAKOULUN HENKILÖKUNNAN TAHOLTA KOETTU KIUSAAMINEN 2012 100 % 90 % 80 % 70 % ei koskaan 80 % 70 % ei koskaan 60 % 50 % 40 % 30 % 96 94 usein tai satunnai sesti 60 % 50 % 40 % 30 % 95 93 usein tai satunnai sesti 20 % 20 % 10 % 0 % 3,9 6,1 MIEHET NAISET 10 % 0 % 5,4 7,1 MIEHET NAISET
OLLUT VÄKIVALLAN KOHTEENA 2012 (elämänsä aikana %, yo + amk) Fyysinen väkivalta: lyöminen, potkiminen, kuristaminen Aseellinen väkivalta: mikä tahansa ase Seksuaalinen väkivalta tai hyväksikäyttö Väkivallalla uhkaaminen
VÄKIVALLAN AJOITTUMINEN ELÄMÄSSÄ 2012 (%, yo + amk) 26.10.2016 Kristina
OPISKELIJAN TYÖKYKY /OPISKELUKYKY Opiskelu on vaativaa henkistä luovaa työtä, joka motivaation ohella edellyttää mm. oma-aloitteisuutta ja uskoa omiin mahdollisuuksiin, hyvää keskittymiskykyä sekä pitkäjänteisyyttä ja kykyä hallita laajojakin kokonaisuuksia. Psyykkinen kuormittuneisuus (stressi, sopeutumisvaikeudet) ja mielenterveydenhäiriöt, joihin liittyy mm. aloitekyvyttömyyttä, keskittymisvaikeuksia, itsetunnon laskua ja elämää rajoittavaa ahdistuneisuutta ovat opiskelukyvylle erityisen haitallisia. Työkyky ei aina ole sama kuin opiskelukyky
. DYNAAMINEN OPISKELUKYKYMALLI Omat voimavarat - Persoonallisuus - Identiteetti - Elämänhallinta - Elämäntilanne ja -olosuhteet - Sosiaaliset suhteet - Fyysinen ja psyykkinen terveys - Käyttäytyminen Opiskelukyky Opiskelutaidot -Opiskeluorientaatio -Opiskelutekniikka -Oppimistyylit ja tavat -Kriittinen ajattelu -Ongelmanratkaisukyvyt -Sosiaaliset taidot -Opintosuunnitelman teko -Ajankäytön suunnittelu Opiskeluympäristö Opetustoiminta - Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö - Oppilaitosten opiskeluyhteisöt - Opiskelijoiden omat yhteisöt - Opetus ja ohjaus - Pedagoginen osaaminen - Tuutorointi
KOKEMUS KONTAKTIN LUOMISESTA OPISKELUTOVEREIHIN JA YLEENSÄ IHMISIIN (%, yo, kaikki) 100 % 90 % 80 % 28 26 29 29 todella tyydytystä antava +2 myönteinen +1 70 % 60 % neutraali 0 50 % 40 % 45 42 41 38 selvästi ongelma -1 30 % 20 % 18 19 17 19 todella ongelma-2 10 % 0 % 8 11 11 11 2 2 2 3 2000 2004 2008 2012
OPISKELURYHMÄÄN KUULUMINEN 2000-2012 (yo-opiskelijat, %)
OPISKELUALAN KOKEMINEN OIKEAKSI 2000-2012 (%) 100 % 90 % 80 % kyllä 70 % 60 % 50 % 76 72 68 69 67 69 69 66 66 69 66 70 en osaa sanoa 40 % en 30 % 20 % 10 % 18 20 25 24 24 23 24 25 24 23 25 22 0 % 5 8 8 8 9 8 8 9 10 8 9 8 2000 2004 2008 2012 2008 2012 2000 2004 2008 2012 2008 2012 Miehet YO Miehet AMK Naiset YO Naiset AMK
KOKEMUS OTTEEN SAAMISESTA OPINNOISTA JA ESIINTYMISESTÄ (%, yo, kaikki) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 8 7 13 13 12 12 9 15 30 34 32 28 34 33 32 36 22 21 23 33 28 20 31 28 22 28 26 24 25 28 24 18 10 9 8 9 4 5 4 5 2000 2004 2008 2012 2000 2004 2008 2012 todella tyydytystä antava +2 myönteinen +1 neutraali 0 selvästi ongelma -1 todella ongelma-2 OTE OPINNOISTA ESIINTYMINEN
OMA ARVIO OPISKELUMENESTYKSESTÄ 2004-2012 (%) 100 % 90 % 12 10 13 17 20 13 12 12 18 16 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 63 65 57 66 58 69 69 65 68 69 Odotettua parempi Odotusten mukainen 30 % 20 % 10 % 0 % 30 25 25 22 17 17 18 23 13 15 2004 2008 2012 2008 2012 2004 2008 2012 2008 2012 Miehet YO Miehet AMK Naiset YO Naiset AMK Odotettua huonompi
KOETTU OPISKELUN OHJAUS 2000-2012 (%, viimeisen 12 kk aikana) 100 % 90 % 80 % 22 21 23 28 25 25 hyvää tai erittäin hyvää 70 % 60 % 50 % 39 32 33 33 30 30 kohtuullista tai vaihtelevaa 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 31 26 31 29 35 35 14 16 13 11 10 9 2000 2004 2008 2012 2008 2012 YO AMK jonkin verran vajavaista täysin riittämätöntä
OPISKELU-UUPUMUS, kysymykset ja osiot Exhaustio Opiskeluun liittyvään työmäärään hukkuminen Huonosti nukkuminen opiskeluasioiden vuoksi Opiskeluasioiden murehtiminen Opiskelujen paineen vaikutus ihmissuhteisiin Kyynisyys Haluttomuus opinnoissa Kiinnostuksen menetys Opiskelun merkityksen pohtiminen Riittämättömyys Riittämättömyyden tunne opinnoissa Odotusten väheneminen opinnoissa
OPISKELU-UUPUMUSTA KOKEVAT 2012 (pistemäärä 37 tai yli, %)
OPISKELU-UUPUMUS KOULUTUSALAN MUKAAN 2012 (yo, % vastanneista, 37 p tai enemmän)
Kaikkea opiskelun takkuamista tai juuttumista ei pidä käsittää mielenterveyden ongelmana, masennuksena tai ahdistuksena. kaikki opiskelussaan viivästyneet eivät tarvitse terapiaa eivätkä masennuslääkkeitä, vaan voivat selvitä ihan hyvin kunnollisilla ohjauspalveluilla.
OPISKELIJAIKÄISTEN MIELENTERVEYSONGELMIA Masennus Erilaiset ahdistuneisuushäiriöt Syömishäiriöt Stressioireet Pitkään jatkunut stressi voi johtaa masennukseen minkä on yksi tärkeimmistä nuorten itsemurhien riskitekijöistä Suurimmalla osalla masentuneista nuorista on samanaikaisesti muita häiriöitä, kuten ahdistuneisuutta päihdehäiriöitä syömishäiriöitä somaattista oireilua
KOETTU FYYSINEN, HENKINEN, SOSIAALINEN JA KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI 2012 JA 2016 (%, yo+amk) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 71 64 67 72 hyvä tai erittäin hyvä 50 % kohtalainen 40 % 30 % 20 % 10 % 23 26 25 24 erittäin huono tai huono 0 % 10 6 7 4 2012 2012 2012 2012 Fyysinen Henkinen Sosiaalinen Kokonaisvaltainen
MIELENTERVEYSSEULA 2012 (stressi- ja kompetenssi) vastausvaihtoehdot -2 todella ongelma, +2 todella tyydytystä antava asia otteen saaminen opiskelusta 33 42 esiintyminen kontakti opiskelutovereihin 12 30 68 40 ongelma kontakti toiseen sukupuoleen 9 66 neutraali seksuaalisuus suhde vanhempiin 9 10 63 71 myönteinen tulevaisuus omat voimat ja kyvyt mieliala 23 22 21 60 53 54 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Stressipisteiden keskiarvo koulutusaloittain (KOTT 2012)
KOKEMUS MIELIALASTA (%, yo, kaikki) 100 % 90 % 11 8 10 9 todella tyydytystä antava +2 80 % myönteinen +1 70 % 60 % 47 47 50 45 neutraali 0 50 % 40 % 30 % 24 23 20 24 selvästi ongelma -1 20 % 10 % 15 18 16 18 todella ongelma-2 0 % 3 5 3 5 2000 2004 2008 2012
KOKEMUS TULEVAISUUDEN SUUNNITTELUSTA JA OMISTA VOIMISTA JA KYVYISTÄ (%, yo, kaikki) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 23 42 20 44 24 43 19 41 14 47 11 13 10 47 43 50 todella tyydytystä antava +2 myönteinen +1 neutraali 0 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 13 17 15 19 4 5 4 5 3 4 3 5 12 16 15 2000 2004 2008 2012 2000 2004 2008 2012 TULEVAISUUS OMAT VOIMAT JA KYVYT 19 selvästi ongelma -1 todella ongelma-2
KOETUT OIREET AINAKIN VIIKOITTAIN 2000-2016 (%, yo) Yleisoireet = päänsärky, huimaus, väsymys Vatsaoireet = vatsakipu, pahoinvointi/oksennus, ilmavaivat, ummetus/ripuli Psyykkiset = uniongelmat, keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys, masentuneisuus, 50 45 40 ahdistuneisuus 2000 2004 2008 2012 42 35 30 31 33 25 20 20 18 22 15 10 5 0 Yleisoireet Vatsaoireet Psyykkiset oireet MIEHET Yleisoireet Vatsaoireet Psyykkiset oireet NAISET
PSYYKKISET OIREET päivittäin tai lähes päivittäin koulutusalan mukaan, % vastanneista (uniongelmat, keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys, masentuneisuus, ahdistuneisuus)
PSYYKKINEN TERVEYS 2000-2016 (%,yo) Psyykkiset oireet = uniongelmat, keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys, masentuneisuus, ahdistuneisuus Psyykkisiä ongelmia (GHQ12) 23 26 27 28 32 Runsas stressi 3p tai yli 26 28 31 Erittäin runsas stressi 5p tai yli 12 13 15 15 2012 2008 2004 Psyykkisiä oireita päivittäin 9 12 13 13 2000 0 10 20 30 40
Psyykkiset ongelmat GHQ12-seulan mukaan koulutusaloittain, % vastanneista (KOTT 2012)
YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN STRESSI 1976 2012 Mielenterveysseulan stressipisteiden keskiarvo eri tutkimuksissa AMK 1.v. 1,7 2.-3.v. 1,9 4.v. 1,9 5.v.-> 2,6
Psyykkiset häiriöt 1. ja 2.-4. opiskeluvuoden yliopistoopiskelijoilla 1960- ja 2000-luvulla *Alanen ym. 1967, **Vauhkonen ym. 1971. Menetelmänä psykiatrinen haastattelu Muut: Kunttu ja Huttunen/Pesonen 2001, 2005, 2009, 2013. Menetelmänä GHQ12-seula.
OPISKELIJOIDEN PITKÄAIKAISET SAIRAUDET pysyvä, pitkäkestoinen tai usein toistuva sairaus, joka on oireillut tai vaatinut hoitoa viimeisen vuoden aikana kaikki 2012 kaikki 2008 yo 2004 yo 2000 Ei mitään sairautta 26 40 28 28 Astma 6 5 5 4 Allerginen nuha tai silmätulehdus 17 11 17 19 Atooppinen ihottuma 11 8 10 10 Laktoosi-intoleranssi 8 6 6 7 Muu mahan tai suoliston sairaus 5 4 4 3 Näkövika 33 21 29 33 Tulehtunut viisaudenhammas 7 4 7 7 Hammaskaries 26 15 28 27 Migreeni 9 6 6 5 Masennus 7 5 5 4 Ahdistuneisuushäiriö 5 3 3 3 Muu mielenterveyden sairaus (ei sisällä syömishäiriöitä) 2 1 2 1
OPISKELUIKÄ UUSI MAHDOLLISUUS Opiskelijat tulevat opiskelemaan taakkanaan tai resurssinaan koko siihenastinen terveysura. TÄRKEÄÄ: Ennalta ehkäisevän työ yksilöllisesti ja yhteisöllisesti Ongelmien ilmetessä varhainen tuki korkeakouluissa ja opiskeluterveydenhuollossa Hoito ja kuntoutus, kun opiskelijan työkyky (opiskelukyky) on alentunut tai vakavasti uhattuna mt-häiriön takia
Opiskeluinto/ työn imu JAKSAA EI JAKSA? Masennus Pärjääminen Uupuminen Selviytyminen/ jaksaminen Ylikuormitus/ stressi Mikä tukee jaksamista? Opiskelun haasteet ja vaatimukset Mikä lisää kuormaa?