Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45, s.

Transkriptio

1 Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45, s. YHTEENVETO Tutkimuksessa kartoitettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) piirissä olevien korkeakouluopiskelijoiden 1) fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa 2) keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä: tupakointia, alkoholin ja huumeiden käyttöä, ruoka- ja liikuntatottumuksia, liikenneturvallisuuskäyttäytymistä ja hampaiden hoitoa 3) terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskeluun, toimeentuloon ja asumiseen liittyviä kysymyksiä 4) terveyteen liittyviä asenteita ja terveystiedon lähteitä 5) terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat alla 35-vuotiaat, perustutkintoa suorittavat suomalaiset opiskelijat. Otoksen koko oli 5030 opiskelijaa, josta 46,1 % oli miehiä ja 53,9 % naisia. Tutkimus suoritettiin postitse lomakekyselynä, uusintakyselyjä tehtiin kolme. Tutkimuksen vastausprosentiksi tuli 63,1 %. Tulokset raportoitiin yksittäisten kysymysten tai kysymyssarjoista muodostettujen mittareiden ristiintaulukoinnein sukupuolittain, ikäryhmittäin sekä opiskelun keston, opiskelupaikan ja opiskelualan mukaan. Lääkärin toteamia pitkäaikaisia sairauksia tai vikoja, jotka ovat oireilleet tai vaatineet hoitoa viimeksi kuluneen vuoden aikana ilmoitti 66 % miehistä ja 76 % naisista. Näistä suurin yksittäinen ryhmä oli näkövika (33 %) ja toiseksi suurin hammaskaries 27 %. Allerginen nuha tai silmätulehdus oli 19 %:lla opiskelijoista, muita tähän läheisesti liittyviä sairauksia olivat atooppinen ihottuma (10 %) ja astma (4 %). Myös gynekologisista sairauksista, vaikeasta aknesta, laktoosi-intoleranssista, tulehtuneesta viisaudenhampaasta ja migreenistä kärsi 5-10 % opiskelijoista. Lääkärin määräämää säännöllistä lääkitystä sairauteen käytti 6 % miehistä ja 8 % naisista. Itselääkintä reseptivapailla lääkkeillä sekä rohdosvalmisteiden käyttö oli naisilla tavallisempaa. Urheilusuorituksia, liikuntaa tai voimaa parantavia aineita oli käyttänyt 7 % miehistä. Vaikka opiskelijoista 86 % arvioi oman terveydentilansa hyväksi ja vain 2 % huonoksi, oireilivat he runsaasti. Yleisimpiä viikoittain esiintyviä oireita olivat väsymys (miehet 16 %/ naiset 32 %), niskahartiavaivat (14 %/31 %), nuha tai tukkoisuus (20 %/21 %) ja ilmavaivat tai turvotus (15 %/25 %). Psyykkisistä oireista unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, jännittyneisyyttä ja masentuneisuutta esiintyi viikoittain miehistä noin 10 %:lla ja naisista %:lla. Syömishäiriöihin viittavia oireita oli esiintynyt 8-9 %:lla naisopiskelijoista. Yleisimmin oman terveyden uhaksi arvioitiin omassa

2 käyttäytymisessä olevat epäterveelliset tottumukset, seuraavaksi henkinen stressi sekä väkivalta tai onnettomuus. Mielenterveyden häiriöitä kartoittavan GHQ 12-seulan perusteella opiskelijamiehistä 15 %:lla ja naisista 27 %:lla oli psyykkisiä ongelmia. Ns. mielenterveysseulan kysymyksistä muodostetun stressimittarin perusteella runsasta stressiä koki 26 % opiskelijoista, naiset hieman miehiä yleisemmin. Erittäin voimakkaasta stressistä kärsi 12 % opiskelijoista. Täysin tupakoimattomia oli 76 % miehistä ja 81 % naisista ja päivittäin tupakoivia oli 9 % miehistä ja 7 % naisista. Aiempien opiskelijatutkimusten mukaan 70-luvun puoliväliin saakka opiskelijamiehistä tupakoi päivittäin %. Tupakoivista 40 % haluaisi lopettaa. Nuuskaa käytti satunnaisesti tai säännöllisesti 10 % miehistä. Miehistä 24 % ja naisista 17 % oli ainakin kokeillut joskus jotakin huumetta, yleisimmin kannabista. Viisi kertaa tai useammin käyttäneitä oli miehistä 7 % ja naisista 4 %. Lääkkeiden ja alkoholin yhdistelmää oli kokeillut 3 % vastaajista, lääkkeitä 1 %, suonensisäisiä huumeita 0,1 % ja muita huumeita 2 %. Vastaajista 87 % katsoi, että on melko tai erittäin tärkeää säädellä lainsäädännöllä kannabiksen käyttöä; huumeongelmaisen nuoren pakkohoidon osalta tätä mieltä oli jopa 94 % vastaajista. Alkoholia käytti viikoittain 45 % miehistä ja 27 % naisista. Alkoholinkäyttöä arvioivan AUDITtestin perusteella puolet miehistä ja neljännes naisista ylitti turvallista alkoholinkäyttöä kuvaavan 7 pisteen rajan. 11 pistettä tai enemmän sai 30 % miehistä ja 10 % naisista. Joka viides mies ja joka kymmenes nainen oli juomisellaan aiheuttanut tapaturmia itselleen tai seuralaisilleen ainakin joskus. Opiskelijoiden kokemat paineet alkoholinkäyttöön olivat melko yleisiä: miehistä 16 % ja naisista 10 % koki, että joutuu ystäviensä vaikutuksesta käyttämään alkoholia enemmän kuin itse oikeastaan haluaisi ja lähes 40 % kaikista opiskelijoista ilmoitti, että alkoholittoman vaihtoehdon valinta herättää huomiota. Noin puolet opiskelijoista vastasi, ettei alkoholittomia juomia ole yleensä tarjolla. Ruokatottumuksia tarkasteltiin viideltä keskeiseltä osa-alueelta: rasvan, suolan ja makean käytön sekä kuidun ja kalsiumin saannin osalta. Pyrkimystä terveellisyyteen ruokatottumuksissa osoitti, että miehistä 40 % ja naisista 65 % vastasi ajattelevansa ruuan terveellisyyttä ruokaostoksilla usein ja vastaavasti 48 % / 33 % silloin tällöin. Terveystavoitteisuus näkyi myös leipälevitteen

3 valinnassa, suolan lisäämisen vähäisyydessä sekä kasvisten ja ruisleivän käytön yleisyydessä. Mutta rasvaa ja suolaa saatiin juuston, pizzan, ranskanperunoiden, makkaran ja perunalastujen myötä melko yleisesti. Miehistä 41 % ja naisista 53 % ei käyttänyt lainkaan maitoa tai vain lasillisen verran päivässä. - Pääasiassa opiskelijaruokaloissa aterioi 61 % miehistä ja 49 % naisista. Erityisruokavaliota, yleisimmin laktoosi-intoleranssiin liittyen tai kasvisvoittoisia ruokavalioita, noudattavia oli kaikista miehistä 14 % ja naisista 30 % Noin 60 % miehistä ja puolet naisista arvioi oman fyysisen kuntonsa hyväksi ja huonoksi 14 % kaikista opiskelijoista. Kuntoliikuntaa harrasti ainakin kerran viikossa miehistä 76 % ja naisista 79 %, viidennes opiskelijoista kuntoili neljä kertaa viikossa tai sitäkin useammin. Yli puoli tuntia päivässä opiskelu- tai asiointimatkoillaan kulki kävellen tai pyöräillen 27 % miehistä ja 40 % naisista. 7 % miehistä ja 4 % naisista ilmoitti, ettei harrasta lainkaan liikuntaa. Opiskelijamiehistä normaalipainoisia oli 72 % ja naisista 75 %. Alipainoisia (BMI < 19) naisia oli eniten kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä (15 %). Liikapainoisten (BMI 25 tai yli) miesten osuus lisääntyi huomattavasti ikäryhmien myötä: nuorimmassa ikäryhmässä liikapainoisia oli 16 %, mutta vanhimmassa 44 %, naisilla vastaavat osuudet olivat 7 % ja 13 %. Miesten oma painoarvio osui hyvin yksiin liikapainoisuuden osalta, mutta naiset arvioivat itsensä huomattavasti liian yleisesti liikapainoisiksi. Opiskelijoista 98 % harjasi hampaansa päivittäin, miehistä 57 % ja naisista 76 % useammin kuin kerran päivässä. Hammastikkuja tai -lankaa käytti 57 % miehistä ja 76 % naisista ainakin silloin tällöin. Ksylitolituotteita nautti vähintään kerran päivässä 30 % miehistä ja 40 % naisista. Lääkärin hoitoa vaativia tapaturmia viimeisen vuoden aikana ilmoitti 17 % miehistä ja 9 % naisista. Tapaturmien syistä yleisin oli loukkaantuminen urheilussa (45 %), seuraavaksi ryhmä muut (18 %) ja jalankulku- tai pyöräilytapaturmat (12 %). Liikenneturvallisuuskäyttäytymistä mitattiin turvavälineiden käytöllä: yleensä aina heijastinta käytti miehistä 12 % ja naisista 28 %, turvavyötä 98 % vastaajista ja pyöräilykypärää 12 %. Polkupyöräily oli opiskelijoiden keskuudessa yleistä, vain 12 % vastasi, ettei pyöräile juuri koskaan. Sosiaalisia suhteita tarkasteltiin sosiaalisen liitynnän (lähipiirin ja lähitukiverkoston koko, yhdessäolo ystävien kanssa, yhdistystoimintaan osallistuminen) sekä keskustelutuen ja yksinäisyyden kokemuksen kautta. Lähipiirin koko oli pieni (1-10 henkilöä) miehistä 32 %:lla ja

4 naisista 25 %:lla ja suuri (yli 20 henkilöä) viidenneksellä, yhtä yleisesti miehillä ja naisilla. Noin puolella opiskelijoista lähitukiverkostoon kuului 2-4 henkilöä, 18 %:lla miehistä ja 8 %:lla naisista 1 henkilö ja 4 %:lla miehistä ei yhtään. Yhdessäolo ystävien kanssa oli nuorimmilla opiskelijoilla yleensä vilkasta, kaksi kolmasosaa vastasi olevansa yhdessä ystävänsä kanssa ainakin kahdesti viikossa.. Yksinäisiksi voidaan katsoa ne 4 % opiskelijoista, jotka tapasivat ystäviä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Samansuuruinen osuus opiskelijoista vastasi kokevansa itsensä yksinäiseksi usein. Järjestötoimintaan osallistui kuukausittain nuorimmasta ikäryhmästä miehistä 60 % ja naisista 52 %. Keskustelumahdollisuus oli aina tai usein 74 %:lla miehistä ja 90 %:lla naisista, 8 % miehistä ja 2 % naisista oli oikeastaan kokonaan vailla tällaista tukea. Opiskelualansa koki oikeaksi 76 % miehistä ja 69 % naisista. Alle 25-vuotiaista opiskelijoista noin 60 % koki kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään, mutta neljännekseltä tällainen kokemus puuttui. Oppilaitoksen tarjoama tuki opintoihin koettiin usein melko puutteelliseksi: 14 % vastasi sen olleen täysin riittämätöntä ja 26 % jonkin verran vajavaista. 22 % opiskelijoista arvioi ohjauksen ja neuvonnan olleen hyvää tai erittäin hyvää. Opiskelijat eivät myöskään aina tienneet keneltä neuvoa voisi kysyä: 5 % opiskelijoista ei tiennyt lainkaan ja 38 % vain epämääräisesti kenen puoleen kääntyä. Viimeksi kuluneen vuoden aikana kokopäivätyössä oli ollut yli puoli vuotta 24 % miehistä ja 16 % naisista. Yli puolet vuodesta osapäiväisesti tai osa-aikaisesti työskenteli 17 % opiskelijoista. Noin 60 % opiskelijoista katsoi, että heidän oli käytävä töissä toimeentulonsa takaamiseksi. Opiskelijoista 39 % vastasi, että asumismenot veivät yli puolet käytössä olleista varoista. Toimeentulo oli erittäin niukka ja epävarma 9 %:lla opiskelijoista, vanhimmalla ikäryhmällä yleisimmin. Nykyiseen asuntoonsa oli tyytyväisiä 80 % vastaajista. 10 % miehistä ja 15 % naisista vastasi terveydenhuoltohenkilöstön suositelleen elintapojen muutoksia jonkin sairauden, ongelman tai oireen vuoksi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Noin puolet opiskelijoista arveli lääkärin antamien elintapaohjeiden vaikutuksen olevan melko tai hyvin suuri. Tärkeimmät terveyteen liittyvien tietojen lähteet julkisessa mediassa olivat tv/radio, sanomaja aikakauslehdet. Henkilökohtaisista kontakteista tärkeimpiä tietoja olivat miehet saaneet eniten perheenjäseniltään ja naiset lääkäriltä sekä ystäviltä. Palvelujen käyttöä tarkasteltiin sekä palvelujen tarjoajan että käyttömäärän osalta viimeisen vuoden ajalta. YTHS:n palveluja oli käytetty seuraavasti: terveydenhoitajan luona oli käynyt 62 % ja

5 fysioterapeutin luona 6 % vastaajista. Yleislääkärin palveluja oli käyttänyt 51 % ja erikoislääkärin palveluja 29 % opiskelijoista, yli 5 kertaa yleislääkärin vastaanotoilla vuoden aikana käyneitä oli 2 %. Opiskelijoista 4 % oli käynyt psykologin luona ja 2 % psykiatrilla. Hammashoitajan vastaanotolla oli ollut 32 % opiskelijoista ja hammaslääkärillä 49 %. YTHS:n ensimmäisen vuoden opiskelijoille suuntaamaan terveystarkastuspalveluun - sekä terveys- että hammastarkastus - oli osallistunut tai aikoi osallistua 61 % miehistä ja 76 % naisista, kummastakaan ei ollut kiinnostunut 18 % miehistä ja 8 % naisista, loput kokivat tarvetta jompaankumpaan. Kysymykseen syistä muiden kuin YTHS:n palvelujen käyttöön oli vastannut kaksi kolmasosaa tutkituista. Yleisimmin syinä olivat YTHS:stä riippumattomat tekijät, mutta 10 % vastasi, ettei YTHS tarjoa kaivattua palvelua, 15 %, ettei ole päässyt tarpeeksi nopeasti hoitoon ja 5 % ettei ole ollut tyytyväinen YTHS:n palveluihin. Kysymyksiin viimeksi käytetyn palvelun kokemuksista oli vastannut positiivisilla vaihtoehdoilla % opiskelijoista. Hoidon suunnittelun ja opastuksen toteutumiseen oli tyytyväisiä % vastaajista.