Sisällys. Kuopion kaupunki Suunnitelma 2 (12)

6328/05.21.00/2013

Kuopion kaupunki Suunnitelma 2 (12) Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. TAUSTA... 4 2.1 Kuopion, Vehmersalmen ja Riistaveden väestö vuosina 2012, 2020 ja 2030...4 2.2 Ikäihmisten palveluiden valtakunnalliset laatusuositukset...5 2.3 Kuopion kaupungin ikäihmisten palvelustrategia...5 2.4 Vanhusten hoivapalvelut...6 3. VEHMERSALMEN JA RIISTAVEDEN NYKYTILANTEEN KUVAUS... 6 3.1 Vehmersalmi...6 3.1.1 Vehmersalmen palvelukeskus... 6 3.1.2 Vehmersalmen kotihoito... 7 3.1.3 Vehmersalmen Päiväkeskus... 7 3.1.4 Terveystoimi... 8 3.1.5 Vehmersalmen yhdistystoiminta:... 8 3.2 Riistavesi...8 3.2.1 Riistaveden palvelukeskus... 8 3.2.2 Riistaveden kotihoito... 8 3.2.3 Riistaveden päivätoiminta... 8 4. IKÄKAMPUS-MALLIN HYÖDYNTÄMINEN VEHMERSALMEN VANHUSTEN HOIVAPALVELUISSA... 9 5. VEHMERSALMEN KOTIHOITOKESKUKSEN TOIMINNALLINEN MALLI... 9 5.1 Vehmersalmen kampus...9 5.2 Tehostettu kotihoito... 10 5.3 Turvapuhelinpalvelut... 10 5.4 Kotihoitokeskus... 10 5.5 Asukastupatoiminta... 11 5.6 Paloturvallisuus ja kiinteistön kulunvalvonta.... 11 5.7 Tietojärjestelmät ja hyvinvointi- ja turvallisuusteknologia... 11 6. Kotona asumista tukevat hyvinvointipalvelut... 11

Kuopion kaupunki Suunnitelma 3 (12) 1. JOHDANTO Kuopion perusturva ja terveyslautakunta käsitteli kokouksissaan 20.3., 19.6.2012 ja 22.1.2013 Vehmersalmen palvelukeskuksen toiminnan jatkamista lähipalveluna. Tehtyjen linjausten perusteella Vehmersalmen palvelukeskuksen pitkäaikaisen laitoshoidon yksikön toiminta päättyi 31.3.2013 ja samassa kiinteistössä toimivan hoitokoti Vehmuksen toiminta päättyy viimeistään 31.12.2013 mennessä. Lisäksi kotihoidon ostopalvelusopimus kaupungin osoittamille asiakkaille loppuu 31.12.2013. Näiden asiakkaiden kotihoito siirtyy kaupungin omaksi toiminnaksi. Perusturva ja terveyslautakunta (19.6.2012) ja kaupunginjohtaja (11.7.2012) ovat päättäneet (asianumero 313/05.17.01/2013), että selvitetään korvaavien palvelujen järjestäminen Vehmersalmella. Selvitystyöhön ovat osallistunut hoivajohtaja Mari Antikaisen pyynnöstä moniammatillinen työryhmä, jossa ovat olleet seuraavat henkilöt: kotihoidon päällikkö Merja Ylönen, Kuopion kaupunki, vanhus ja vammaispalvelut, hallinto alue esimies Eija Väätäinen, Kuopion kaupunki,, vanhusten hoivapalvelut palveluesimies Ulla Reiman, Kuopion kaupunki, vanhus ja vammaispalvelut, vanhusten hoivapalvelut palveluesimies Raili Tirkkonen, Kuopion kaupunki, vanhus ja vammaispalvelut, vanhusten hoivapalvelut johtaja Kerttu Virsu, Kuopion kaupunki, vanhus ja vammaispalvelut, vammaispalvelut kotiutusyksikön osastonhoitaja Tuula Muhonen, Kuopion kaupunki, terveyspalvelut, sairaalahoito palveluesimies Marketta Liikka,, Kuopion kaupunki, vanhus ja vammaispalvelut teknologia asiantuntija Timo Ollikainen, Kuopion kaupunki, vanhus ja vammaispalvelut, hallinto lähihoitaja Merja Tuovinen, Kuopion kaupunki, vanhus ja vammaispalvelut, vanhusten hoivapalvelut, Vehmersalmen kotihoito Vehmersalmella korvaavien palvelujen järjestämisen selvityksessä on keskitytty tutkimaan vanhusten hoivapalveluiden toteuttamista aluekampusmallin mukaisesti, missä kampuksen ytimessä toimii kotihoitokeskus. Paikkana toimii Vehmersalmen päiväkeskus Laiturinkatu 1:ssä. Siinä vanhusten peruspalvelut toteutetaan tehostetun kotihoidon avulla. Lisäksi kotihoitokeskuksessa toteutetaan alueen vanhusasukkaille ennalta ehkäiseviä palveluita kuten moniammatilliset toimintakeskuspalvelut kuten asukastupa, avoin päiväkeskustoiminta, sairaanhoidolliset palvelut, hyvinvointiteknologian mahdollistaman etätuen, omaishoidon vapaapäivien / Kys:stä kotiutuvien seurantatilat. Selvitystyöhön sisältyy palvelujen järjestäminen teknologia avusteisesti turvateknologiaa. Lisäksi selvityksessä tutkitaan, miten Vehmersalmen viereisen maaseutualueen Riistaveden kanssa voidaan hyödyntää yhteistyötä vanhusten hoivapalveluiden järjestämisessä.

Kuopion kaupunki Suunnitelma 4 (12) 2. TAUSTA Vehmersalmen korvaavien palveluiden järjestämisen pohjana ovat Ikäystävällisen strategia vuosille 2009 2030, ja 20.8.2013 valmistunut valtuuston hyväksymä palveluverkostosuunnitelma. 2.1 Kuopion, Vehmersalmen ja Riistaveden väestö vuosina 2012, 2020 ja 2030 Kuopiossa asui vuoden 2012 alussa noin 97 500 henkilöä. Viime vuosina kaupungin väkiluku on lisääntynyt noin 0,7 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2011 kaupungin väestönkasvu oli 640 henkilöä, mikä on myös hyvin lähelle edellisvuoden tasoa. Kuopion perusennusteen mukaan kaupungin väkiluku on noin 114 500 henkilöä vuonna 2030 (nykyiset kuntarajat + Nilsiä) ja väestönkasvua kertyy noin 10 000 henkilöä. Vastaavasti Kuopion tavoiteennusteessa väkiluku on noin 124 500 henkilöä vuonna 2030 ja väestönkasvu kaksinkertainen perusennusteeseen nähden. Tulevina vuosina kuopiolaisen väestön ikärakenne vanhenee voimakkaasti. Viimeisin Kuopion ikäryhmittäinen väestöennuste on hyväksytty kaupunginhallituksessa 30.5.2011 kaupungin palvelujen ja toimintojen suunnittelun perusteeksi. Koko kaupungille ennusteita on kaksi. Perusennustetta käytetään palvelujen suunnittelussa ja tavoiteennuste toimii Kuopion strategisena ennusteena ja mm. maankäytön suunnittelussa ns. maksimiennusteena. Vuoden 2012 alussa ikäihmisiä eli 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli noin 7500 eli 7,7 prosenttia väestöstä. Nilsiä mukaan lukien määrä on 8 250 henkilöä (7,9 %). Vuonna 2020 ikäihmisiä ennustetaan olevan noin 10 000 (9,2 %) ja vuonna 2030 noin 15 500 (13,7 %) Kuopion ja Nilsiän alueella yhteensä. Kuopiossa ja ympäröivissä kunnissa ikäihmisten määrä kasvaa yhteensä noin 11 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Vehmersalmella vuoden 2011 alussa asui 2002 henkilöä. Väestömäärän väheneminen on pikkuhiljaa pysähtynyt, ja asukasluvun ennustetaan pysyvän likimain samana tulevina vuosina. Vuonna 2012 Vehmersalmella on ollut 232 yli 75 vuotiasta ja väestöennusteen kehityksen mukaan on arvioitu, että väestömäärä em. ikäryhmän kohdalla säilyy lähellä nykytasoa (n. 240). Kuopion, Vehmersalmen ja Riistaveden väestö vuonna 2012 ja väestöennuste vuosille 2020 ja 2030 KOKO VÄESTÖ 2012 2020 2030 Kuopio 97 433 109 00 114 500 Vehmersalmi 2 040 2 000 2 000 Riistavesi 2 150 2 190 puuttuu? Yhteensä 101 623 113 190 116 500

Kuopion kaupunki Suunnitelma 5 (12) + 75-VUOTIAAT 2012 2020 2030 Kuopio 7 476 10 030 15 640 Vehmersalmi 232 240 237 Riistavesi 200 290 356 Yhteensä 7 916 10 560 16 233 2.2 Ikäihmisten palveluiden valtakunnalliset laatusuositukset Sosiaali ja terveysministeriön (STM) laatusuositus on asettanut määrälliset tavoitteet omaishoidolle, säännölliselle kotihoidolle sekä ympärivuokautisen hoidon tehostetulle palveluasumiselle sekä pitkäaikaishoidolle. Tavoitteet on asetettu suosituksessa 75 vuotta täyttäneelle väestölle. STM:n laatusuosituksen mukainen palveluiden peittävyys on 75 vuotta täyttäneille: säännöllinen kotihoito 14 % tehostettu palveluasuminen 5 6 % pitkäaikaishoito 2 3 % omaishoito 5 6 %. 2.3 Kuopion kaupungin ikäihmisten palvelustrategia Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla on tavoitteena vaiheittain uudistaa vanhuspalvelurakennetta sosiaali ja terveysministeriön laatusuositusten mukaisesti sekä ennakoida lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluja koskevaa lakimuutosta. Uudistamistyössä huomioidaan STM:n asettamat laatusuositukset palvelurakenteelle siten, että kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa yli 75 vuotiaista asuu 93 %. Suositukseen nähden Kuopiossa hoidetaan noin 170 yli 75 vuotiasta kuopiolaista tällä hetkellä vuodeosastolla kevyempien palveluiden sijaan. Tämän laitoskapasiteetin purkaminen hallitusti on haasteellista. Aluehallintoviranomaisten linjaamana tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2015 muille kuin lääketieteellisin perustein sairaalamaista hoitoa tarvitseville vanhuksille tulee tarjota hoiva ja hoito kodinomaisissa asumisyksiköissä. Lähtökohtana on, että ikäihmiset saavat viettää mahdollisimman yksilöllistä ja turvallista elämää kodinomaisessa yksikössä vanhuuden tuomista toimintarajoituksista huolimatta. Tavoitteena on kehittää uusia asumisvaihtoehtoja sellaisiin tilanteisiin, joissa ikäihminen ei enää pärjää kotonaan kotihoidon palveluilla, mutta ei kuitenkaan tarvitse pitkäaikaista paikkaa laitokseen tai hoitokotiin.

Kuopion kaupunki Suunnitelma 6 (12) Ympärivuorokautista hoivaa tarjottiin vuonna 2012 yhteensä 7 8 % yli 75 vuotiaista (noin 670 paikkaa), sosiaalihuoltolain mukaisessa laitoshoidossa oli 43 % (287 paikkaa) ja tehostetussa palveluasumisessa 57 % (383 paikkaa). 2.4 Vanhusten hoivapalvelut 1.1.2013 alkaen Kuopion kaupungin oman toiminnan vanhusten hoivapalvelut on jaettu neljään alueeseen, jotka ovat Eteläinen, Keskinen, Pohjoinen ja Koillinen alue. Alueiden vanhusten hoivapalvelut suunnitellaan palvelukampusmallin mukaisesti. Keskusta alueen kampuksia ovat Puijonlaakson, Männistön, Keskustan, Leväsen ja Pyörön kampukset. Aluekampuksia ovat Nilsiän, Maaningan, Karttulan, Vehmersalmen ja Riistaveden aluekampukset. Riistaveden ja Vehmersalmen aluekampukset sijaitsevat Koillisella alueella. Palvelukampus tarkoittaa alueellista ja toiminnallista kokonaisuutta, jossa alueille rakentuu erimuotoista ja tasoista asumista (omistusasunnot, vuokra asunnot sekä palvelu ja tuettu asuminen) eri ikäryhmille sekä päiväkeskustoimintaa ja kotihoitoa. Kampusten olennaisena osana ovat myös alueelliset lähipalvelut, joita tuottavat mm. yrittäjät ja kolmannen sektorin toimijat. Tavoite palvelukampuksen asumis ja palvelukonseptille on, että se on houkutteleva, positiivisen maineen siivittämä ikäihmisten asumisen ja palvelun alueellinen keskittymä. Se mahdollistaa Ikäihmisen asua kotona koko loppuelämän tutussa ympäristössä, tuottaa laadukkaita palveluja ja toimintamahdollisuuksia myös alueen muille ikäihmisille ja asukkaille, mahdollistaa asumisen poikkihallinnolliset ratkaisut. Kotona asuminen (omistus, vuokra, senioritalo, ryhmäkoti), hoiva ja asumispalvelut tuotetaan erillisinä kokonaisuuksina. Tilasuunnittelussa huomioidaan väljyys, muunneltavuus, esteettömyys ja turvallisuus, jotta palvelut on mahdollista tuoda asukkaan kotiin. Suunnittelussa toteutetaan hyvinvointiteknologia avusteiden asuminen ja palvelutuotanto, joka lisää asumisturvallisuutta ja tukee asiakkaiden itsenäistä selviämistä. 3. VEHMERSALMEN JA RIISTAVEDEN NYKYTILANTEEN KUVAUS Vehmersalmen kotihoitokeskuskuvauksessa tarkastellaan myös Vehmersalmen viereisen Riistaveden alueen palvelut niin, että huomioidaan mitkä palvelut voidaan tuottaa yhdessä ja mitkä on järkevää tuottaa kummallakin alueella erikseen. Koko selvityksen ajan tarkastellaan molempien alueiden palveluja rinnakkain yhdessä. 3.1 Vehmersalmi 3.1.1 Vehmersalmen palvelukeskus Vehmersalmen palvelukeskus sijaitsee noin 50 km päässä Kuopiosta. Vuodeosasto toiminta on loppunut vuoden 2013 tammikuussa. Samassa kiinteistössä toimii vielä kahdeksanpaikkainen hoitokoti Vehmus, jossa asukkaita on tällä hetkellä kuusi. Toiminta on tehostettua palveluasumista. Henkilökuntaa Vehmuksessa on 6 lähihoitajaa, 1 sairaanhoitaja, 1osasonhoitaja ja 1 laitoshuoltaja. Hoitokoti Vehmuksen toiminta loppuu 31.12.2013. Kuudelle Vehmuksen asukkaalle järjestetään asumispaikka Kuopion muihin asumispalveluyksiköihin tai kaupungin ostamiin yksityisiin hoivakoteihin kuten esimerkiksi Kortejoen ja Roinilan hoitokoteihin. Kuopion perusturva ja terveyslautakunta on linjannut 14.5.2013, ettei Vehmersalmelle rakenneta uutta asumispalveluyksikköä lakkaavan palvelukeskuksen tilalle, vaan vanhuspalvelut tullaan järjestämään keskitetysti, tehostetun kotihoidon avulla.

Kuopion kaupunki Suunnitelma 7 (12) 3.1.2 Vehmersalmen kotihoito Vehmersalmella tuetaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kotiin järjestetään erilaisia kotona asumista tukevia palveluja. Palvelun tarve voi johtua vammasta, sairaudesta tai vanhuudesta. Palvelun tarve ja asiakkaan toimintakyky kartoitetaan kotikäynnillä asiakkaan luona. Kun kotona asuminen ei enää onnistu kotihoidon palvelujen turvin, yksi mahdollisuus on siirtyä palveluasumisen piiriin. Vehmersalmella kotihoidon palveluja tuotetaan omana toimintana 27 asiakkaalle, jotka ovat säännöllisen kotihoidon piirissä, käyntikertoja kuukauden aikana on noin 1000. Asiakkaan luona käytetty välitön työaika on 334 tuntia kuukaudessa. Barona Oy tuottaa kotihoidon palveluja 13 asukkaalle, jotka kuuluvat säännöllisen kotihoidon piiriin. Käyntejä on ollut kuukaudessa keskimäärin 377 ja asiakkaan luona käytetty välitön työaika on 188 tuntia kuukaudessa. Tämän hetkiset käyntimäärät säännöllisen kotihoidon piirissä Vehmersalmella on yhteensä 1390 tuntia kuukaudessa sekä käytetty välitön työaika on yhteensä 522 tuntia kuukaudessa. Kuopion kaupunginsairaalapalveluja on käyttänyt 2 vehmersalmelaista kuukaudessa ja yhteispäivystyksessä on vuoden 2013 aikana käynyt keskimäärin yksi vehmersalmelainen kuukaudessa. Esperi Care Oy:ltä ostetaan turvapuhelinpalvelut ja siihen liittyviä auttajakäynnit klo 19.00 7.00 välisenä aikana. Muulloin auttajakäynnit tekevät kaupungin kotihoidontyöntekijät. Turvapuhelinpalvelut ovat 15 vehmersalmelaisella, joista 10 on säännöllisen kotihoidon piirissä. Kauppapalvelut ostetaan yksityiseltä palvelun tuottajalta, kuten muuallakin Kuopiossa. Kotiinkuljetettavat ateriat asiakas voi ostaa Servicalta. Samoin pyykkipalvelut voi ostaa esimerkiksi Pyykkisatamalta. Vehmersalmelaisille on järjestetty saunapalvelut päiväkeskuksella. 3.1.3 Vehmersalmen Päiväkeskus Vehmersalmen keskustassa Laiturinkatu 1:ssä sijaitsevan Päiväkeskuksen palvelut ja toimintamahdollisuudet ovat tarkoitettu kaikille Vehmersalmen alueella asuville ikäihmisille. Päiväkeskuksessa on monitoimitilan ja toimistotilan lisäksi pieni saunaosasto sekä erillinen keittiötila. Päiväkeskuksessa järjestettiin vuonna 2012 kokeiluna toimintaa erityisryhmille päiväkeskus ja vertaistoimintana. Kuitenkin toiminnan vähäisen käytön vuoksi siitä luovuttiin. Lisäksi tiloja on mahdollisuus vuokrata erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi (syntymäpäivät, muistotilaisuudet, yms.) Kuopion kaupungin vanhus ja vammaispalveluiden tila, kriteeri ja vuokrahintapäätösten mukaisesti. Vehmersalmen alueen kotihoidon tukikohta sijaitsee päiväkeskuksen tiloissa. Kotihoito antaa kotihoidon palveluja koko Vehmersalmen alueella. Päiväkeskuksen läheisyydessä sijaitsee Vehmersalmen vanhustenkotiyhdistyksen ylläpitämä kiinteistö Vannila, jossa on 20 asuntoa. Kyseisissä asunnoissa asuu tällä hetkellä 70 vuotta täyttäneitä 11 henkilöä, joista kotihoidon säännöllisten palvelujen piirissä on neljä. Lempelässä, joka sijaitsee Vehmersalmen urheilukentän läheisyydessä, on 14 asuntoa. Asunnoissa asuu tällä hetkellä viisi henkilöä, joista säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä on kolme (3). Asuntoja vuokrataan muillekin kuin vanhuksille. Niiralan Kulma Oy:n asunnoissa on kolme henkilöä, jotka kuuluvat säännöllisen kotihoidon palvelujen piiriin.

Kuopion kaupunki Suunnitelma 8 (12) 3.1.4 Terveystoimi Vehmersalmen terveysaseman vastaanotolla toimii lääkäri, sairaanhoitaja ja perushoitaja. Lisäksi samoissa tiloissa sijaitsee Islab Oy:n laboratorionäytteenottopiste. Sairaanhoitajan vastaanotolla sairaanhoitaja seuloo lääkärin vastaanotolle menevät potilaat. Terveysasemalla hoidetaan kaikki vehmersalmelaiset. 3.1.5 Vehmersalmen yhdistystoiminta: Vehmersalmella järjestetään erilaista toimintaa järjestöjen järjestämänä Nuorisotalo Majakalla ja Osuuspankin kerhohuoneella mm. sydänkerho, Vehmersalmen eläkeläiset, syöpäosasto, Kuopion seudun hengitysyhdistys ry. 3.2 Riistavesi 3.2.1 Riistaveden palvelukeskus Riistaveden palvelukeskus sijaitsee 38 kilometriä Kuopion keskustasta Joensuun suuntaan. Palvelukeskuksessa on hoivaosasto Lemmikki, jossa on 12 pitkäaikaishoivan paikkaa ja hoitokoti Valpuri, jossa on 13 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Riistaveden palvelukeskuksessa henkilökuntaa on 14 lähihoitajaa, yksi sairaanhoitaja ja 1 osastonhoitaja. 3.2.2 Riistaveden kotihoito Kotihoidon palvelut Riistavedellä tuottaa Barona Oy ostopalveluna. Sopimuksen optiovuosi loppuu 31.12.2013. Säännöllisen kotihoidon piirissä on asiakkaita tällä hetkellä 40, kotihoidonkäyntejä on noin 1000 kuukaudessa ja asiakkaan luona käytetty välitön työaika on 319 tuntia kuukaudessa. Sairaalapalveluiden asiakkaana on ollut Riistaveden asukkaita keskimäärin 3 kuukaudessa ja yhteispäivystyksessä on käynyt keskimäärin 6 Riistaveden asukasta kuukaudessa. 3.2.3 Riistaveden päivätoiminta Riistavedellä järjestetään kokopäiväryhmätoimintaa lähialueiden ikäihmisille kerran viikossa ja 2 kertaa kuukaudessa osapäiväryhmä. Osallistujia on tällä hetkellä kuusi. Myös tähän ryhmään osallistuvat ovat vanhuksia, jotka ovat parempikuntoisia kuin kokopäiväryhmän asiakkaat. Molempiin ryhmiin osa tulijoista kulkee taksilla, osa tulee kävellen, rollaattorin tai kepin kanssa, tai ilman apuvälinettä.

Kuopion kaupunki Suunnitelma 9 (12) 4. IKÄKAMPUS MALLIN HYÖDYNTÄMINEN VEHMERSALMEN VANHUSTEN HOIVAPALVELUISSA Vehmersalmen kotihoitokeskuksen tilat ja sijainti Vehmersalmen keskustassa on optimaalinen aluekampus mallin hyödyntämisessä.. Toiminnan tulee perustua asiakaskunnan palvelutarpeen perusteella mitoitettuun palvelutuotantoon, johon voidaan rakentaa erilaisia palveluita: vanhustenkotiyhdistyksen asunnot (Vannilan pelto); omaehtoista kotona asumisen tukemista, ennaltaehkäisevää toimintaa kotihoitokeskuksesta käsin tehostetun kotihoidon keskus on kotihoitokeskuksessa. kotihoitokeskuksen palveluja tarjotaan kehitysvamma ja mielenterveyskuntoutujille. Vehmersalmen alue soveltuu maantieteellisen sijaintinsa ja väestörakenteensa osalta Kuopion kaupungin vanhus ja vammaispalveluiden HyvinvointiTV kokeiluun, jossa kotihoidon asiakkaille tarjotaan etäyhteyden välityksellä tuotettavia palveluita. HyvinvointiTV kokeilu on toistaiseksi suunnitteluasteella, mutta se on mahdollista käynnistää vuoden 2014 alussa. Esimerkiksi Terve Kuopio kioskin, järjestöjen, ikääntyvien yliopiston tuottamia palveluja voidaan tarjota etäyhteyden avulla kotihoitokeskuksessa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet tarjota erityisasiantuntijoiden konsultaatiopalveluita etäyhteyksien avulla (KYS/TK). Kotihoitokeskuksessa on teknisten apuvälineiden (tai pelkkien apuvälineiden) lainaamo, joka tarjoaa mahdollisuuden kokeilla itsenäistä asumista tukevia ratkaisuja määräaikaisesti? Perusajatuksena on siis esittelyn ja tutustumisen lisäksi tarjota mahdollisuus koekäyttöön. 5. VEHMERSALMEN KOTIHOITOKESKUKSEN TOIMINNALLINEN MALLI Vehmersalmen ikärakenne on Kuopion vanhinta, asukkaiden keski ikä on 48 vuotta. Alueen asukkaista on yli 75 vuotta täyttäneitä 240. Luonnollinen väestönmuutos on negatiivinen. Vehmersalmelle tulisi Ikäystävällinen strategiavuosille 2009 2013 mukaan järjestää vuosina 2014 2030 säännöllistä kotihoitoa 14 % eli noin 40:lle, tavallista palveluasumista 5:lle, tehostettua/välimuotoista palveluasumista 14:lle yli 75 vuotiaalle asukkaalle. Omaishoidon tarve Vehmersalmella on 4 5 % eli 13 14 asiakkaalle. Tavoitteena on, että Vehmersalmella yli 75 vuotiaita kotona asuvia asukkaita on noin 250. Palvelujen suunnittelussa tulee huomioida, että Vehmersalmelaisia asukkaita käy keskimäärin 1 2 henkilöä kuukaudessa yhteispäivystyksessä ja Kuopion kaupungin sairaaloissa on samoin noin 2 asukasta. Kuopion kaupungin strategian mukaisesti Vehmersalmen yli 75 vuotiaiden asukkaiden palvelut järjestetään aluekampusmallinmukaisesti. Palvelut järjestetään asteittain siten, että vuoden 2014 alusta aloitetaan tehostettu kotihoito ja Vehmersalmen päiväkeskuksessa sijaitsevassa kotihoitokeskuksessa ennalta ehkäisevät, kotona asumista tukevat palvelut. Samalla hyödynnetään kotihoitokeskuksen välittömässä läheisyydessä ja Vehmersalmen urheilukentän läheisyydessä olevien normaalien ikäihmisille sopivien asuntojen keskittymiä järjestää palvelut keskitetysti. Lisäksi otetaan suunnittelussa mukaan Riistaveden palvelukeskuksen tilojen käyttö sekä yksityisten hoitokotien kuten Roinilan ja Kortejoen käyttö. 5.1 Vehmersalmen kampus Vehmersalmen kampus tulee olemaan siis yksi Kuopion aluekampuksista. Kampuksen ydin on kotihoitokeskus, jossa on tehostetun kotihoidon tukikohta, sekä kuntalaisille järjestettävien ennalta ehkäisevien toimintojen ja kotona asumista tukevien palvelujen keskus. Ydinalueen välittömässä läheisyydessä on 4 asuntoa, joista 2 on tällä

Kuopion kaupunki Suunnitelma 10 (12) hetkellä vuokralla sekä vastapäätä on Vehmersalmen vanhustenkotiyhdistyksen ylläpitämä kiinteistö Vannila, jossa on 20 asuntoa. Kyseisissä asunnoissa asuu tällä hetkellä 70 vuotta täyttäneitä 11 henkilöä, joista kotihoidon säännöllisten palvelujen piirissä on neljä. Lempelässä, joka sijaitsee Vehmersalmen urheilukentän läheisyydessä, on 14 asuntoa. Asunnoissa asuu tällä hetkellä viisi henkilöä, joista säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä on kolme (3). Asuntoja vuokrataan muillekin kuin vanhuksille. Niiralan Kulma Oy:n asunnoissa on kolme henkilöä, jotka kuuluvat säännöllisen kotihoidon palvelujen piiriin. Lisäksi läheisyydessä on keskus, missä sijaitsee kauppa, apteekki, kirjasto, pankki, 2 yksityistä ruokaravintolaa. Kun päiväkeskukseen järjestetään matalan kynnyksen toimintaa, muodosta tämä tyypillisen aluekampuskokonaisuuden. 5.2 Tehostettu kotihoito Tehostettu kotihoito toimii kaupungin omana toimintana kello 7 22 ja kello 22 7 välisenä aikana Esperi Care Oy:n tuottamana turvapalveluna. Barona Oy:n Vehmersalmella toteuttamat palvelut siirtyvät vuoden 2014 alusta kaupungin omaksi tuotannoksi. Tehostetun kotihoidon henkilöstömäärä tulee olemaan 9 työntekijää. Aamuvuoron vahvuus arkena on 3 työntekijää ja viikonloppuna 2. Iltavuorossa on aina 2 työntekijää. Lisäksi henkilöstöön kuuluu yksi sairaanhoitaja/palveluesimies ja yksi työntekijä, jonka toimipiste on kotihoitokeskuksessa arkisin ja hän hoitaa vastaanottotilassa tapahtuvat asiakkaiden seurannat, toimenpiteet, äkillisten tilanteiden hoidon ja palveluiden järjestämisen. Vehmersalmen kotihoidossa työskentelee tällä hetkellä 6 työntekijää ja 3 työntekijää siirtyy Vehmuksen hoitokodista sen toiminnan päättyessä vuoden 2013 loppuun mennessä. Säännöllisen kotihoidon piiriin kuuluvia asiakkaita on Riistavedellä ja Vehmersalmella yhteensä 80. Pitkien välimatkojen vuoksi keskeistä on, että Riistavesi ja Vehmersalmi toimivat tiiviissä yhteistyössä ikäihmisten hoidon turvaamiseksi. Riistavedenkotihoidon muuttuessa 1.1.2014 Kuopion kaupungin omaksi toiminnaksi toimii siellä myös 9 työntekijää. Vaikka Riistaveden ja Vehmersalmen kotihoidon tiimit toimivat omina tiimeinä, toimivat ne joustavasti yli rajojen henkilöstön siirtyessä joustavasti tiimistä toiseen ja Vehmersalmen ja Riistaveden asiakkaiden käynnit suunnitellaan logistisesti järkevästi. 5.3 Turvapuhelinpalvelut Vehmersalmelle tarjottavat turvapuhelinpalvelut tuottaa tällä hetkellä Esperi Oy. Turvapuhelinasiakkaita on alueella tällä hetkellä noin 15. Esperi Oy tuottaa myös turvapuhelinpalveluun liittyvät auttajakäynnit klo 19.00 7.00 välisenä aikana ja kotihoidon henkilökunta kello 7.00 19.00. 5.4 Kotihoitokeskus Vehmersalmen päiväkeskus sijaitsee Laivarannantie 1:ssä. Vehmersalmen päiväkeskuksessa on kotihoidon 2 toimistotilaa, sosiaalitila, saunatilat ja keittiö sekä monitoimitila.. Päiväkeskuksen yhteydessä on 4 asuntoa, joista tällä hetkellä on 2 asuntoa vuokrattu. Kotihoitokeskus tulee toimimaan päiväkeskuksen tiloissa. Kotihoitokeskus toimii kotihoidon tukikeskuksena sekä ennalta ehkäisevien toimintojen ja kotona asumista tukevien palvelujen keskuksena. Kotihoitokeskuksessa toimivat asukastupa, kaupungin järjestämä päiväkeskustoiminta, avoin vertaisohjaajien ja vapaaehtoisten kuten järjestöjen toiminta yhteistyössä. Kotihoitokeskuksessa toimii kahvila. Kotihoitokeskus on yhteisöllinen vehmersalmelaisten kokoontumispaikka ns matalan kynnyksen tila. Kahdesta vapaana olevasta asunnosta toinen toimii vastaanottotilana ja toinen on äkillisten tilanteiden kuten esimerkiksi omaishoidettavien ja KYS:stä kotiutuvien väliaikaisena tilana.

Kuopion kaupunki Suunnitelma 11 (12) 5.5 Asukastupatoiminta Kotihoitokeskuksen asukastupa toiminta tapahtuu kumppanuusmallin mukaisesti. Vehmersalmella on asukastuvan tarve noussut esiin kaupungin edustajien ja asukkaiden yhteisissä keskustelutilaisuuksissa. Kotihoitokeskus toimii monipuolisena yhteiskäyttötilana, jossa toiminta järjestetään yhteistyössä kaupungin yhteisö ja toimintakeskus palveluiden, hyvinvointipalvelualueen järjestämän asukastupatoiminnan, yksityisten yrittäjien palveluiden, kaupungin koordinoiman vapaaehtois ja vertaistoiminnan ja muiden kolmannen sektorin esimerkiksi järjestöjen kanssa. Asukastupa tilana on matalan kynnyksen paikka, jonne on mahdollista tulla tapaamaan muita ihmisiä. Asukastuvan henkilöstö huolehtii tuvan toiminnasta ja samalla auttaa ja tukee asiakkaita arjen asioissa. Asukastupa on auki arkisin kello 8 16 ja silloin siellä toimivat kahvilapalvelut. Siellä voi lukea päivän lehdet, käyttää tietokonetta / Internet pistettä, saada juttuseuraa sekä osallistua järjestettyihin yhteisiin ryhmiin. Muina aikoina tupa on yhdistysten sekä harraste ja vertaisryhmien käytettävissä. Toiminta ja tilojen käyttö on lähtökohtaisesti ilmaista. 5.6 Paloturvallisuus ja kiinteistön kulunvalvonta. Toiminnan edellyttämä paloturvallisuus selvitetään paloviranomaisten kanssa huomioiden toiminnan asteittainen toteutuminen. Kiinteistön kulunvalvontatarpeet määräytyvät toiminnan ja toimijoiden tarkemman määrittelyn jälkeen. Huomioitavia asioita ovat mm. lukitus / sähkölukot (kotihoitokeskuksen eri toimijat ja heidän tarpeensa, avaintenhallinta jne.), automaattiset hälytykset, vartijapalveluiden järjestäminen. Tilakeskus järjestää valtaosan palveluista nykyisten toimittajien sopimusten puitteissa. 5.7 Tietojärjestelmät ja hyvinvointi ja turvallisuusteknologia Vehmersalmella hyödynnetään Kuopion kaupungin toiminnanohjaus ja asiakastietojärjestelmiä niihin liittyvien toimittajasopimusten mukaisesti. Toimitilojen siirtoon liittyvät muutostyöt aiheuttavat kuitenkin muutostarpeita kiinteisiin ICT ratkaisuihin. Kotihoitokeskuksen suunnitteluvaiheessa tarkastellaan myös Vehmersalmen alueella kokonaisuudessaan tarvittavien päätelaiteiden määrää, tulostustarpeita ja esim. kotihoitokeskuksen eri toimijoiden käyttämien ylläpitopalveluiden yhtenäistämistä siltä osin kuin tarpeita on olemassa. Vehmersalmen kotihoitokeskuksen palvelutuotannossa pyritään soveltamaan hoivatyön tukemiseen sekä suoraain ikääntyville tarjottavia teknologiaratkaisuja. Teknologian käytön tulee olla ensisijaisesti perusteltua joko hoidollisin tai taloudellisin perustein. Vehmersalmen tapauksessa teknologian kotihoitokeskuksen käynnistämisvaiheessa tuottama media ja huomioarvon hyödyntäminen on syytä arvioida erikseen. Teknologian käytön lähtökohtina ovat seuraavat asiakokonaisuudet; hoitotyö ja asiakasturvallisuus, hoivapalvelutuotannon tuottavuuden tehostaminen, ikäihmisten itsenäisen selviämisen ja kotona asumisen tukeminen, kotihoitokeskuksen päivä ja viriketoimintaan liittyvät lisäarvotekijät. 6. Kotona asumista tukevat hyvinvointipalvelut Vehmersalmen kotihoitokeskuksen sijainti lähellä alueen ikääntyville suunnattuja asuntoja mahdollistaa kotihoidon palveluiden tarveperusteista tuottamista tukevan teknologian käytön alueella. Tällä tarkoitetaan ensisijaisesti kotihoidon palveluiden piiriin kuuluvien asiakkaiden terveydentilan etäseurantaa ja siinä tapahtuviin

Kuopion kaupunki Suunnitelma 12 (12) muutoksiin reagoimista. Nopea reagointi (esim. kotona asuvan asiakkaan kaatuminen) on mahdollista suorittaa henkilökunnan toimesta noin reilun kilometrin säteellä kotihoitokeskuksesta. Vehmersalmella tuetaan asiakkaiden kotona asumista erityisesti hyödyntäen hyvinvointiteknologiaa. Hyvinvointiteknologia palveluista tehdään erillinen suunnitelma. Siinä huomioimaan henkilöstön resurssointi, käytössä olevat teknologiaratkaisut sekä uudet teknologiaratkaisuvaihtoehdot ja niiden toimivuus maaseutualueella. Näitä ovat mm. hyvinvointirannekkeet, etäläsnäolosovelluslaitteet kuten hyvinvointi tv, palvelu tv jne, henkilöpaikantimet, Menumat ateria automaatti. Vehmersalmen kotihoitokeskuksessa teknologiaa voidaan hyödyntää asukastupatoiminnan tukemiseen tavalla, joka tukee myös ikääntyvien ennaltaehkäisevien palveluiden järjestämistä Vehmersalmella kuten hyvinvointikioskin palveluiden ja terveysmittausten tarjoaminen etäläsnäolon mahdollistavan tekniikan avulla, etäläsnäolon kautta tuotetut virikepalvelut (esim. ohjattu jumppatuokio ostopalveluna tai oppilaitosyhteyden kautta), Iäkkäiden ohjatut Skype puhelut kaukana asuville omaisille, kotona asumista tukevien apuvälineiden koekäytön ja käyttöön liittyvän opastuksen tarjoaminen, fyysisesti aktivoivat tai sosiaalisuutta tukevat pelit. Teknologian hyödyntäminen osana asukastupatoimintaa edellyttää toiminnasta vastaavien tahojen sitouttamista. Synergiaedut syntyvät ensisijaisesti teknologiakustannusten jakautumisesta eri toimijoille ja teknologiapalveluiden käytön synnyttämien asiakasvirtojen kautta.