LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 77/2011/1 Dnro LSSAVI/436/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.6.2011 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Ilmajoki. Antti ja Niina Yli-Ojanperä Homesojankuja 21 60800 ILMAJOKI ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 75 lypsylehmää, 67 hiehoa ja 23 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilan pihattonavettaa laajennetaan rakentamalla nykyisen pihattonavetan pohjois-koillispuolelle laajennusosa. Pihattonavetan eteläpuolelle tulee laajennusosa rehuvarastolle. Laajennuksen jälkeen pihattonavetassa tulee olemaan tilat 120 lypsylehmälle, 34 hieholle ja 13 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Olemassa olevassa nuorkarjapihatossa on tilat 56 hieholle ja 17 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 120 lypsylehmää, 90 hiehoa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Lisäksi tilalla on yksi hevonen ja yksi poni, joille on erillinen tallirakennus. Laajennettava pihattonavetta, nuorkarjapihatto sekä hevosen ja ponin tallirakennus sijaitsevat Ilmajoen kunnan Röyskölän kylässä tilalla Uusitalo, RN:o 3:207. Rakennettava uusi noin 750 m 3 :n etälietesäiliö tulee sijaitsemaan tilalla Kaunismäki, RN:o 4:223, noin 340 m etäisyydellä eläinsuojista luoteeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saa- LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

HAKEMUKSEN VIREILLETULO 2 neen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuten olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 28.10.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskus 25.2.2003 myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan enintään 60 lypsylehmälle, 31 hieholle, 20 lihanaudalle ja 48 vasikalle (alle 6 kk). Vaasan hallinto-oikeus on antanut 11.12.2003 päätöksen asiassa. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan luvan saajan on jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2010. Alueella on voimassa Herralan asemakaava. Asemakaavassa laajennettavan pihattonavetan alue on merkitty kaavamerkinnällä ME-1 (kotieläintalouden suuryksikön alue). ME-1 -merkinnän mukaan alueelle saa rakentaa enintään 100 lypsylehmän ja 170 nuoren naudan navetan tai lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen, ei kuitenkaan sikalaa eikä siipikarjan tuotantohallia. Kotieläinrakennusten ilmanvaihdon ulostuloaukot on sijoitettava katolle. Lietesäiliö tulee rakentaa katettuna. Istutettaville alueen osille tulee istuttaa puita ja pensaita niin, että ne muodostavat näkösuojan asutuksen suuntaan. Nuorkarjapihaton sekä hevosen ja ponin tallirakennuksen alue on merkitty merkinnällä ker-1 (rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 30 lypsylehmän ja 70 nuoren naudan navetan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavan muun kotieläinrakennuksen, ei kuitenkaan sikalaa eikä siipikarjarakennusta). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyinen nuorkarjapihatto ja tallirakennus sekä laajennettava pihattonavetta sijaitsevat Ilmajoen kunnan Röyskölän kylässä noin 1,7 km:n etäisyydellä Ilmajoen keskustasta koilliseen. Eläinsuojien lähiympäristö on peltoaluetta. Noin 160 metrin etäisyydellä laajennettavasta pihattonavetasta länteen sijaitsee broilerkasvattamo. Seuraavat kaksi broiler-

ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 kasvattamoa/munituskanalaa sijaitsevat noin 420 metrin ja noin 460 metrin etäisyydellä pihattonavetan laajennusosasta koilliseen. Olemassa olevasta nuorkarjapihatosta lähimmät neljä naapureiden asuinrakennusta sijaitsevat noin 45 metrin, noin 50 metrin, noin 90 metrin ja noin 100 metrin etäisyydellä. Noin 115-185 metrin etäisyydellä nuorkarjapihatosta sijaitsee 11 naapurin asuinrakennusta. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 200 metrin etäisyydellä nuorkarjapihatosta. Olemassa olevasta pihattonavetasta lähin naapurin asuinrakennus (tyhjillään) sijaitsee noin 125 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät neljä naapureiden asuinrakennusta sijaitsevat noin 140 metrin (tilalla broilerkasvattamo), noin 150 metrin, noin 170 metrin ja noin 190 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 200 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Rakennettavasta pihattonavetan laajennusosasta lähimmät neljä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 100 metrin (tyhjillään), noin 150 metrin (tilalla broilerkasvattamo), noin 170 metrin ja noin 200 metrin etäisyydellä. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 200 metrin etäisyydellä pihattonavetan laajennusosasta. Rakennettavan uuden etälietesäiliön (tilalla Kaunismäki, RN:o 4:223) lähimmät kaksi naapureiden asuinrakennusta sijaitsevat noin 280 metrin (tyhjillään) ja noin 290 metrin etäisyydellä. Eläinsuojat eivät sijaitse Natura-alueella tai muulla luonnonsuojelualueella. Laajennettavan pihattonavetan ja rakennettavan etälietesäiliön alue kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Ilmajoen Alajoen maisemaalueeseen. Eläinsuojien sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Jäppi, sijaitsee noin 3,9 km:n etäisyydellä eläinsuojista luoteeseen. Lähin vedenottamo, Oksimäen veden vedenottamo, sijaitsee noin 1,3 km:n etäisyydellä eläinsuojista länteen ja toiseksi lähin vedenottamo, Seppälän vesiosuuskunnan vedenottamo (Karrapörrinmäki), noin 1,4 km:n etäisyydellä eläinsuojista lounaaseen. Lähin vesistö, Kyrönjoki, sijaitsee noin 510 metrin etäisyydellä talouskeskuksesta itään. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan hankitaan Ilmajoen kunnan vesihuoltolaitokselta. Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 60 lypsylehmää, 31 hiehoa, 20 lihanautaa ja 48 vasikkaa (al-

4 le 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla olemassa olevan pihattonavetan pohjois-koillispuolelle laajennusosa. Laajennettuun pihattonavettaan tulee tilat 120 lypsylehmälle, 34 hieholle ja 13 vasikalle (alle 6 kk). Olemassa olevassa nuorkarjapihatossa on tilat 56 hieholle ja 17 vasikalle (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 120 lypsylehmää, 90 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Lannan ja jätevesien varastointi Nuorkarjapihaton ja laajennettavan pihattonavetan lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Kuivikepohjalla ovat 3 vasikkaa (alle 6 kk), vasikoiden juottamo (12 paikkaa) sekä hevonen ja poni. Kuivikkeena käytetään turvetta. Vasikoiden juottamossa syntyvä kuivalanta johdetaan lietesäiliöön. Muu kuivalanta varastoidaan noin 104 m 2 :n kokoisessa avoimessa kuivalantalassa. Lantalassa on kahdella sivulla noin metrin korkuiset seinät. Lantalan pohja ja seinät ovat betonia. Pohja on lisäksi osittain päällystetty asfaltilla. Lantalassa on noin 30-40 cm:n korkuinen ajoluiska. Lantalaan kertyvät nesteet ohjataan keräilykaivon kautta pumppukaivoon ja sieltä edelleen lietesäiliöön. Lantalan ulkopuolella ei ole erillistä kuormauslaattaa. Tilalla on nykyisin noin 1 650 m 3 :n ja noin 1 200 m 3 :n lietesäiliöt sekä noin 150 m 3 :n ja noin 70 m 3 :n pumppukaivot. Lietesäiliöt täytetään alakautta ja ne on katettu peltikatteella. Lietteen pumppukaivot on katettu betonikannella. Tilan talouskeskuksen yhteyteen ei rakenneta lisää lietesäiliötilavuutta. Tilalle Kaunismäki, RN:o 4:223, noin 340 m etäisyydelle eläinsuojista luoteeseen rakennetaan uusi etälietesäiliö, jonka tilavuus tulee olemaan noin 740 m 3. Rakennettava etälietesäiliö katetaan kelluvalla katteella (turpeella) ja täytetään alakautta. Hakija on lisäksi vuokrannut kolme lietesäiliötä Ilmajoen kunnan Lahdenkylästä tilalta Hakoniemi, RN:o 2:94. Lietesäiliöiden tilavuudet ovat noin 151 m 3, noin 404 m 3 ja noin 573 m 3. Vuokrattavat lietesäiliöt ovat betonia ja ne on katettu betonikannella. Lietesäiliöt täytetään alakautta. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (85 m 3 ) kanssa noin 5 023 m 3. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 200 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojien muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Ensimmäiset huuhteluvedet menevät suoraan lietesäiliöön ja muut pesuvedet käytetään lypsyaseman pesuun. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan omaa putkea pitkin lietesäiliöön. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 1 800 tonnia/vuosi ja säilörehu varastoidaan laakasiiloihin. Laakasiiloista kaksi on katettua ja neljä kattamatonta. Puristenesteet johdetaan noin 4 m 3 :n katettuun umpi-

5 kaivoon, josta ne pumpataan lietesäiliöön. Rehujätteet (noin 5-10 m 3 vuodessa) varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään pelloilla lannoitteena. Laidunnus Tilan eläimistä laidunnetaan ainoastaan hevonen ja poni. Eläinten laidunalueet ovat tilan eteläpuolella sijaitsevilla peltolohkoilla. Laidunnukseen käytettäviä peltoaloja ei ole laskettu mukaan lietteen/lannan levitysalaan. Eläimiä pidetään laitumella ympäri vuoden. Yöt eläimet pidetään tallissa. Eläinten juotto on järjestetty vesialtaalla. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 154,99 ha, josta omaa peltoa noin 58,19 ha, vuokrapeltoa noin 42 ha ja sopimuspeltoa noin 54,80 ha. Hakemuksen mukaan lannanlevitysaloja ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen levityksestä 60 % tapahtuu keväällä viikkojen 18-19 aikana, 30 % kesällä viikkojen 26-27 aikana ja 10 % syksyllä viikkojen 32-33 aikana. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 8 kpl vuodessa) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, muovit, akut, metalliromut ja muut toiminnasta syntyvät jätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Polttoaineiden ja kemikaalien säilytys Tilalla on noin 5 000 litran ja 3000 litran polttoainesäiliöt, jotka sijaitsevat erillisessä katetussa ja suoja-altaalla varustetussa varastorakennuksessa. Rakennuksen pohja on betonia. Säiliö on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 500 litraa tynnyrissä korjaamohallissa. Tilalla käytetään säilörehun teossa noin 9 000 l säilöntäaineita vuodessa. Aineet hankitaan talvella seuraavaa satokautta varten ja varastoidaan konehallissa 1 000 litran konteissa. Konehallin pohja on betonia. Kasvinviljelyssä tarvittavat torjunta-aineet ostetaan vain yhden satokauden tarvetta varten ja varastoidaan konehallissa. Lannoitteet hankitaan talvikaudella ja varastoidaan konehallissa suursäkeissä, yhteensä noin 58,5-65 tonnia vuodessa. Tilan toiminnassa käytettävät pesuaineet (noin 400-600 litraa vuodessa, 200 litran tynnyri kerrallaan) säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa asianmukaisissa säilytyspaikoissa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet säilytetään lukollisessa kaapissa tuotantorakennuksen yhteydessä.

Toiminnasta aiheutuva liikenne 6 Hakemuksen mukaan laajennuksen vuoksi liikennöintimäärät eivät tule lisääntymään merkittävästi. Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, teuras- ja välityseläinauto käyvät keskimäärin pari kertaa kuukaudessa. Rehukuljetuksia on noin kerran kuukaudessa. Lietettä ajetaan noin viikko keväällä ja kolme päivää kesällä, yhteensä noin 285 kuormaa vuodessa. Säilörehua tehdään 2-3 satoa vuodessa, 2-3 päivää kerrallaan. Säilörehua ajetaan yhteensä noin 200-360 kuormaa vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Nuorkarjapihaton ja pihattonavetan poistoilmahormit sijaitsevat eläinsuojien katoilla. Nuorkarjapihatossa ja pihattonavetassa on koneellinen ilmanvaihto. Poistoilmahormit suunnitellaan siten, että ne eivät aiheuta suurta pistekuormitusta ympäristöön. Navetan sisäilman laatu pyritään pitämään hoito- ja huoltotoimenpiteillä sekä oikean ruokinnan avulla korkealaatuisena ja lämpötila mahdollisimman alhaisena. Pihattonavetassa on matalat lietekuilut ja raapat sekä ritilöiden päällä että lietekuiluissa. Kuilut tyhjätään kahdesti päivässä, joten navetan sisäilman ammoniakkipitoisuus ei pääse nousemaan liian korkeaksi. Tila kuuluu tuotosseurantaan. Ruokinta suunnitellaan eläinten tarpeen mukaan. Ruokinta toteutetaan aperuokinnalla. Rehut analysoidaan kuukausittain. Rakennettava uusi lietesäiliö tehdään etäsäiliönä. Lietelanta levitetään omalla kalustolla. Apuna käytetään urakoitsijaa, jolloin lietteen ajo saadaan hoidettua tehokkaasti. Tilalla on käytössä matalamultauslaitteet ja pintalevitystä ei tehdä lainkaan. Lannan levityksessä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaiden vaatimukset mahdollisuuksien mukaan. Lannoituksessa noudatetaan direktiivien mukaisia ohjeita ja lannoitussuosituksia. Tilan peltolohkot sijaitsevat noin 5 km:n säteellä talouskeskuksesta. Säilörehu tehdään esikuivattuna tarkkuussilppurilla. Rehun kuljetusketjuun kuuluu kolme traktoria. Peltolohkojen sijainnista ja koneistuksesta johtuen rehunteko on tehokasta; rehua tehdään noin 3 päivää/sato. Puristenesteet johdetaan pumppukaivon kautta lietesäiliöön. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksen mukaan eläinsuojien yhteydessä sijaitsevat lietesäiliöt on katettu kiinteällä katteella ja ne täytetään alakautta. Uusi etälietesäiliö katetaan kelluvalla katteella ja täytetään altapäin. Lietteen levitys tapahtuu matalamultauslaitteella.

TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA 7 Hakemuksen mukaan pihattonavetan laajennus toteutetaan palomääräysten mukaisesti. Tilalla on tehty karjasuojien eläinten pelastussuunnitelma liittyen vakuutusyhtiön Turvatila-ohjelmaan. Tuotantorakennuksessa on valvontakamerat. Tilalla on aggregaatti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 12.11.2010, 1.2.2011, 18.3.2011, 7.6.2011 ja 20.6.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 29.3.- 28.4.2011 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Kuulutusajan jälkeen hakemusta on muutettu siten, että rakennettavaa pihattonavetan laajennusosaa lyhennetään 7,2 m ja tilalle Kahrakuusi, RN:o 7:101, rakennettavaksi suunniteltu etälietesäiliö korvataan vuokrattavilla lietesäiliöillä. Lisäksi tilalle Kaunismäki, RN:o 4:223, rakennettavaa etälietesäiliötä on siirretty noin 100 metriä etäämmälle lähimmistä naapureiden asuinrakennuksista. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on katsonut, että muutoksista tiedottaminen asianosaisille olisi ollut ilmeisen tarpeetonta, kun otetaan huomioon muutoksen vähäisyys ja se, että muutos ei ennakolta arvioiden lisää haittavaikutuksia lähimmille naapureille (hallintolaki 34 ). Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 25.5.2011. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Ilmajoen kunnanhallitukselta, tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Ilmajoen kunnanhallitus on antanut lausuntonsa 26.4.2011 teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan lausuntojen mukaisina.

8 Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan 12.4.2011, että rakennushanke sijoittuu alueelle, jonka asemakaavan on kunnanvaltuusto hyväksynyt 15.9.2003. Navetan laajennus sijoittuu ME-1 korttelialueelle ja sillä olevalle rakennusalalle. Alueen kaavamääräyksen mukainen eläinyksikkömäärä on 1 017 ey. Laajennuksen jälkeen navetan eläinyksikkömäärä on 1 001,6 ey. Navetan laajennus on asemakaavan mukainen. Herralan kunnanosan asemakaava kortteleissa 107 ja 216 on lainvoimainen ja se ei ole vanhentunut, joten sitä tulee noudattaa alueen toimintoja sijoitettaessa ja rakennettaessa. Asemakaava perustuu lähtötietoaineistoon ja laajaan vaikutusarviointiin, jotka eivät ole muuttuneet kaavan valmistumisen jälkeen. Ympäristöministeriö ei ole antanut uusia määräyksiä, eikä ole olemassa sellaista uutta tutkimusaineistoa, joka vaikuttaisi kaavan ajantasaisuuteen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaisemien yleispiirteisten tulvavaarakarttojen HQ 1/100 ja 1/1 000 mukaan Yli-Ojanperän hankkeen alueella ei ole tulvariskiä. Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta puoltaa lausunnossaan 12.4.2011 ympäristöluvan myöntämistä maidontuotantotoiminnan laajentamiselle. Toiminnassa tulee kuitenkin pyrkiä huomioimaan eläinsuojien läheisyydessä sijaitsevat asuinrakennukset niin, että naapureille aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pieniä. Ympäristölupahakemuksen mukaista toimintaa voidaan pitää kyseessä olevalla paikalla vakiintuneena toimintana. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka esitettyjen suunnitelmien mukaisesti on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa naapureille. Käytettäessä ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2002 ohjeistusta uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuosituksista häiriintyvästä kohteesta, etäisyydet täyttyvät niukasti. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: kyseessä on olemassa oleva eläinsuoja, kyseessä on navetta ja lisäksi eläinsuojan lietesäiliöt on katettu (etälietesäiliö katetaan kelluvalla katteella). Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle.

9 Hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastaus- ja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys voidaan toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä, muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojien alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan 29.4.2011, että etäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin alittavat huomattavasti suositellut etäisyysvaatimukset. Pienempää etäisyyttä suunnitellun laajennuksen yhteydessä puoltaa kuitenkin se, että hanke on olemassa olevan eläinsuojan laajennus ja kaikki tilalla olevat lietelantavarastot on katettu kiinteällä katteella. Eläinsuojan yhteyteen ei tulla rakentamaan uutta lantavarastoa vaan se rakennetaan etälietesäiliönä. Pihattonavetta ja sen laajennus sijaitsevat Ilmajoen kunnan Herralan alueen asemakaavassa alueella ME-1. Pihattonavetta ei suunnitellun laajennuksen jälkeen ylitä kokonsa puolesta kaavamääräystä. Myöskään nuorkarjapihaton eläinmäärä ei ylitä kaavamääräystä. Suunniteltu lannanvarastointitilavuus riittää haetulle eläinmäärälle. Tilalla on riittävästi lannanlevityspeltoa. Laajennuksen yhteydessä on suunniteltu rakennettavaksi etälietesäiliö tilalle Kahrakuusi RN:o 7:101. Suunniteltu rakennusalue sijaitsee Kyrönjoen yläosan vesistötyöhön kuuluvalla Rintalan pengerrysalueella, joka on suojattu keskimäärin kerran 20 vuodessa sattuvalta tulvalta. Tätä suuremmilla tulvilla Kyrönjoen vesi pääsee leviämään laajalti penkereiden takana oleville alueille, jolloin kyseinen rakennuspaikkakin on tulvavesien ympäröimä. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän antamien suositusten perusteella uudet rakennukset tulisi sijoittaa todennäköisyydeltään kerran 100 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden yläpuolelle. Kyseiseltä alueelta on käytössä satunnaisia vedenkorkeushavaintoja, joita on pyritty tarkentamaan laskennalla. Niiden avulla voidaan arvioida, että todennäköisyydeltään kerran 100 vuodessa toistuva tulvakorkeus Kyrönjoen paalulla 1022+00 on noin N60 +40,40. Lietesäiliön reunan tulisi tällöin olla vähintään korkeudella N60 +41,10 m, kun otetaan huomioon laskennan epävarmuus, aaltoiluvara ja jääpatovaara (Vastaavat korkeudet N2000 korkeusjärjestelmässä ovat seuraavat: tulvakorkeus N2000 + 40,80 ja lietesäiliön alin korkeus N2000 +41,50.) Maanpinnan korkeus suunnitellulla rakennuspaikalla on noin N60 +37,70, jolloin lietesäiliön reunan kyseisellä rakennuspaikalla tulisi olla

10 noin 3,40 metriä maanpinnan yläpuolella. Tilalle Kahrakuusi RN:o 7:101 suunnitellulle etälietesäiliölle tulisi etsiä toinen rakennuspaikka tai lietteen varastointitilavuus tulee hankkia muuten. Uusia lietesäiliöitä ei kuitenkaan tule rakentaa tilakeskukseen, jotta lannan varastoinnista ei aiheudu lisää hajuhaittoja naapureiden asuinrakennusten alueelle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus ja yksi mielipide. AA toteaa muistutuksessaan 26.4.2011, että muistutus koskee tilalle Kaunismäki, RN:o 4:223, rakennettavaa etälietesäiliötä ja sille suoritettavaa liikennöintiä seuraavasti: 1. Jos lietteen ajo suoritetaan kylän kautta ja loppumatka Luhtaselankujaa pitkin, on lupaa myönnettäessä huomioon otettava, että Luhtaselankujaa ei ole perustettu raskasta liikennettä varten, vaan se on muotoutunut nykyisen kaltaiseksi väyläksi. Alun perin Luhtaselankuja on ollut hevosilla kuljettu viljelystie ja sille ei ole tehty mitään perustamiskunnostuksia tien olemassaolon aikana. Sulan maan aikana tapahtuvaa lietteen ajoa ei Luhtaselankuja kestä. Hakija on muistuttajan kanssa käymissään keskusteluissa ilmoittanut, että etälietesäiliön täyttö tulee tapahtumaan talviaikaan tien ollessa roudassa. Tämä on huomioitava lupaehdoissa. Tämän lisäksi mahdollinen kuljetusreitin sotkeutuminen on siistittävä. Muistuttaja kysyy, miksei etäsäiliölle valita kulkureitiksi reittiä omia peltoja pitkin, koska maidontuotantotilalta on suora yhteys peltojen kautta tulevalle etälietesäiliölle. Lietesäiliön täyttämisen yhteydessä on ajoneuvojen tilannenopeuden oltava riittävän alhainen, koska reitin alueella on näkyvyys paikoitellen heikko. Reitin varrella on kaksi 90 asteen mutkaa, joissa ei ole näkyvyyttä mutkan taakse. 2. Lietesäiliötä on hoidettava niin, että hajuhaitat eivät sen rakentamisen johdosta lisäänny. BB toteaa mielipiteenään 28.4.2011, että hanke on hyvä ja hyväksyttävä ja se varmistaa tilan/yrityksen jatkuvuuden. Hanke on hyödyllinen taloudellisesti alueen ihmisille ja elinkeinotoiminnalle. Hanke ei aiheuta alueella asumisviihtyvyyteen haittaa. Hanke ei aiheuta ympäristöhaittoja. Hanke ylläpitää toimintojen monipuolisuutta alueella. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 2.5.2011 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista sekä jätetystä muistutuksesta ja mielipiteestä.

11 Hakija toteaa vastineessaan 25.5.2011 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon johdosta, että tilalle Kahrakuusi, RN:o 7:101, suunnitellun etälietesäiliön rakentamisesta on luovuttu ja tarvittava lietesäiliötilavuus on vuokrattu tilalta Hakoniemi, RN:o 2:94, Ilmajoen Lahdenkylästä. Vuokrattua lietesäilötilavuutta on yhteensä 1 128 m 3. Jätetyn muistutuksen johdosta hakija toteaa vastineessaan, että tilalle Kaunismäki, RN:o 4:223, rakennettavan etälietesäiliön täyttäminen tullaan toteuttamaan maan ollessa roudassa juuri siitä syystä, että Luhtaselankuja ei tahdo kestää keväistä lietteenajoa. Kyseisestä lietesäiliöstä levitetään lantaa vain ympärillä oleville pelloille, eikä lantaa ajeta säiliöstä teitä pitkin pois muille peltolohkoille. Lietesäiliö katetaan kelluvalla katteella (turpeella) hajuhaittojen vähentämiseksi. Etälietesäiliön täyttäminen hoidetaan urakoitsijaa apuna käyttäen. Omia peltoja pitkin liikennöinti etälietesäiliölle ei ole järkevää, koska salaojat jäätyvät ja mahdollisesti jopa rikkoutuvat jäätymisen vaikutuksesta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Antti ja Niina Yli- Ojanperälle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Röyskölän kylään tilalle Uusitalo, RN:o 3:207, tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 7.6.2011) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ratkaisuun sisältyy uuden etälietesäiliön rakentaminen Ilmajoen kunnan Röyskölän kylään tilalle Kaunismäki, RN:o 4:223. Ympäristölupa myönnetään enintään 120 lypsylehmän, 90 hiehon ja 30 vasikan (alle 6 kk) sekä yhden hevosen ja yhden ponin pitämiselle. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 4 712 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (85 m 3 ) tilavuus. Kuivalannan ja rehujätteiden varastotilavuutta tulee olla vähintään 42 m 3.

12 Rakennettavan pihattonavetan laajennusosan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliö ja mahdolliset uudet lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle Kaunismäki, RN:o 4:223, tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 740 m 3 :n lietesäiliö. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen pihattonavetan laajennusosan käyttöönottoa. Lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti, mikäli lietesäiliön reunojen korkeus on alle 1,5 metriä maasta mitattuna. Tilalla sijaitsevan noin 104 m 2 :n kuivalantalan pohja on kunnostettava vesitiiviillä materiaalilla esim. betonilla tai asfalttibetonilla siten, että lantalan pohjassa ei ole halkeamia. Lantalaan tulee rakentaa kolmas vähintään 0,5 metrin korkuinen betoninen seinä ja 0,5 metrin korkuinen ajoluiska. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonia tai asfalttibetonia. Hakijan tulee esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma lantalan kunnostamisesta vähintään kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kunnostustoimenpiteiden tulee olla tehtynä 31.7.2012 mennessä. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti 15.3.2016 mennessä esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristenesteet tulee johtaa laakasiiloista umpisäiliöön. Umpisäiliön tulee olla katettu tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöistä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, lantaa ja pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomai-

13 selle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 121,5 hehtaaria. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.

14 Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Laiduntaminen Hevosen ja ponin tallirakennuksen sekä niiden laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Laidunalueelle kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti kuivalantalaan. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 30-100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. Laidunalue tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei aiheudu ja että siitä ei aiheudu kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapureille. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien yhteydessä olevat nykyiset lietesäiliöt ja pumppukaivot, rakennettava uusi lietesäiliö sekä mahdolliset uudet lietteen pumppu- /pudotuskaivot tulee täyttää alakautta. Nykyiset noin 1 650 m 3 :n ja noin 1 200 m 3 :n lietesäiliöt tulee pitää katettuna kiinteällä katteella, esim. peltikatteella. Uusi noin 740 m 3 :n etälietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Nykyiset noin 150 m 3 :n ja noin 70 m 3 :n lietteen pumppukaivot tulee pitää katettuna betonikansilla. Mahdolliset uudet lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Nuorkarjapihaton ja pihattonavetan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan, laidunalueiden ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille

15 aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella.

16 Polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, kuivalantalan, säilörehun puristenestekaivon, laidunalueiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI -järjestelmää (www.tyvi.fi) tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

17 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan laajennusosan ja uuden etälietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

18 Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, pihattonavetan laajennussuunnan, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Pihattonavetan laajennusosa sijoittuu pääasiassa poispäin lähimpien naapureiden asuinrakennuksista. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ratkaisussa on otettu huomioon, että noin 160 metrin etäisyydellä pihattonavetasta sijaitsee naapurin broilerkasvattamo. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Lupapäätösharkinnan aikana ei ilmennyt sellaisia vaihtoehtoisia toiminnan sijoituspaikkoja, joista ei aiheutuisi hakijalle kokonaan uutta hanketta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja pumppukaivojen täyttämisestä alakautta, lietesäiliöiden ja pumppukaivojen pitämisestä katettuna/kattamisesta kiinteällä katteella ja rakennettavan etälietesäiliön kattamisesta kelluvalla katteella, lietteen/lannan multauksesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista, poistoilmahormien sijoittamisesta eläinsuojien katolle sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Lietteen/lannan varastointitilavuus eläinsuojien yhteydessä ei lisäänny. Rakennettava uusi etälietesäiliö on rakennetaan lähimpien naapureiden asuinrakennusten kannalta alkuperäiseen hakemukseen verrattuna suotuisampaan paikkaan hajuhaittojen vähentämiseksi ja naapuruussuhteis-

19 ta annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Suojaetäisyyksiä lietesäiliön sijaintipaikalta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin voidaan pitää riittävinä, kun otetaan huomioon myös mitä lupamääräyksessä 4 on määrätty säiliön alatäytöstä ja kattamisesta kelluvalla katteella. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 4 338 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös rakennettavan etälietesäiliön sadevesivara (noin 74 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet (noin 200 m 3 ), säilörehun puristenesteiden määrä (noin 90 m 3 ) ja kuivalantalan sadevesimitoitus (noin 10 m 3 ), on lietteen varastointitilavuustarve noin 4 712 m 3. Lietteen varastointitilavuus on riittävä. Kuivalannan (noin 32 m 3 ) ja rehujätteen (noin 5-10 m 3 ) varastointitilavuus on riittävä. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kelluvalla katteella katettujen lietesäiliöiden tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna, mikäli lietesäiliön reunojen korkeus on alle 1,5 metriä maasta mitattuna. Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Kuivalantalassa tulee olla kolmella reunalla vähintään 0,5 metrin korkuinen seinä sekä 0,5 metrin korkuinen ajoluiska. Lannan välivarastointiin käytettävän kuivalantalan rakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys säilörehun varastoinnista ja säilörehun puristenesteiden johtamisesta on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi.

20 Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden, yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden, yksi peltohehtaari kahta hevosta kohden sekä yksi peltohehtaari 3,5 ponia kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. (määräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys kuivalannan säännöllisestä poistamisesta kuivalantalaan on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Hakijalla ei hakemushetkellä ole vesistöön rajoittuvia laidunalueita. Määräys vesistöön rajoittuvien laidunten käytöstä on annettu pintavesien pilaantumisen estämiseksi, mikäli hakijalla jatkossa tulee vesistöön rajoittuvia laidunalueita. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. (määräys 3) Määräys nykyisten lietesäiliöiden ja pumppukaivojen, rakennettavan etälietesäiliön ja mahdollisten uusien lietteen pumppu-/pudotuskaivojen täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentä-