Maahanmuuttajien mielenterveys ja sosiaalinen hyvinvointi Suomessa 6.10.2016 Lappi kodiksi - Johanna Mäki-Opas
Esityksen sisältö Mistä mielen hyvinvointi rakentuu? Mielenterveyden taustatekijät maahanmuuttajilla Mielenterveysongelmien yleisyys Sosiaalinen hyvinvointi Mielenterveyden edistäminen PALOMA-hanke lyhyesti 6.10.2016 Lappi kodiksi - Johanna Mäki-Opas
MISTÄ MIELEN HYVINVOINTI RAKENTUU?
Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan
Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä Sosiaaliset suhteet, perhe, ystävät ja sosiaalinen tuki Optimismi ja toivo Hyvä fyysinen terveys ja perimä Myönteiset varhaiset ihmissuhteet Riittävän hyvä itsetunto Hyväksytyksi tulemisen tunne Ongelmanratkaisutaidot Kyky nähdä tulevaisuuteen Ristiriitojen käsittelytaidot Vuorovaikutustaidot Mahdollisuus toteuttaa itseään Harrastusmahdollisuudet Koulutusmahdollisuudet Työ tai muu toimeentulo Työyhteisön ja esimiehen tuki Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet Turvallinen elinympäristö Lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät
MIELENTERVEYDEN TAUSTATEKIJÄT MAAHANMUUTTAJILLA
Ali, 48, Irak: Ali oli lähtöisin hyvästä ja menestyvästä perheestä ja hän oli opiskellut muutaman vuoden jopa yliopistossa. Hänellä oli vaimo, neljä lasta ja tuottoisaa liiketoimintaa. Politiikkaan osallistuminen asetti kuitenkin koko perheen vaaraan ja liike oli lopetettava. Vuosien uhkailujen ja piileskelyn jälkeen oli pakko lähteä maasta. Kaksi vanhinta poikaa päättivät tulla perässä, muu perhe pakeni mutkikasta reittiä Eurooppaan. Perhe päätyi Suomeen, jossa alkoi pitkä ja uuvuttava oleilu yhteensä kolmessa eri vastaanottokeskuksessa. Oleskeluluvan saamisen aikoihin vaimo ja lapset olivat jo oppineet kieltä ja tutustuneet ihmisiin. Ali ei kokenut kuuluvansa mihinkään. Hän sai usein osakseen ikävää kohtelua ja vetäytyi omiin oloihinsa. Irakiin jääneisiin poikiin ei ollut pitkään aikaan saatu yhteyttä. Ali häpesi heikkoa taloudellista tilannetta.
Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät maahanmuuttoprosessin eri vaiheissa Muuttoa edeltäneet tekijät Ikä, syy muuttoon, valmistautuneisuus muuttoon, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, fyysinen terveys, menetykset, traumaattiset kokemukset, perheenjäsenten turvallisuus Muuttomatkan aikaiset tekijät Matkan kesto ja vaarallisuus, eroon joutuminen perheenjäsenistä, muut menetykset ja kokemukset matkalla Muuton jälkeiset tekijät Sosiaalisen tuen määrä ja laatu, perheenjäsenten hyvinvointi, perheen roolien muutokset, oma etninen identiteetti, asuinalueen etninen tiheys, syrjintäkokemukset, työllistyminen
Turvapaikanhakijan tai pakolaisen mieltä kuormittavia tekijöitä Käsitykset psyykkisistä sairauksista vaihtelevat eri kulttuureissa Kokemukset väkivallasta Menetykset Muutokset perhesuhteissa ja rooleissa Sopeutuminen uuteen maahan Yksinäisyys
MIELENTERVEYSONGELMIEN YLEISYYS
Zahra, 31, Afganistan: Suomeen tullessaan Zahra oli uupunut, mutta iloinen ja helpottunut. Arki osoittautui kuitenkin melko raskaaksi, parisuhteessa oli ongelmia ja kotimaasta tuli ikäviä puheluita. Vähitellen Zahra alkoi tuntea itsensä surulliseksi ja väsyneeksi. Päivissä ei tuntunut olevan mitään iloa. Nukahtaminen oli vaikeaa, uni oli katkonaista ja Zahra näki ahdistavia painajaisia. Päivisin oli vaikea keskittyä ja muistaa asioita, päätä särki jatkuvasti. Murheiden vallatessa mielen hengittäminen muuttui vaikeaksi, sydän hakkasi ja pyörrytti. Joskus pienetkin asiat, vaikkapa savun haju, saivat Zahran pois tolaltaan ja tuntui kuin hän olisi taas elänyt Afganistanin kauhuja. Sitten hän säpsähti tietämättä kuinka kauan oli ollut omissa maailmoissaan.
Psyykkisen kuormittuneisuuden ilmeneminen Posttraumaattisen stressihäiriön oireina Trauman kokeminen uudelleen Traumasta muistuttavien asioiden välttely Kykenemättömyys muistaa traumatapahtumaan Ylivireysoireilu Masennuksena Alakuloisuus Kiinnostuksen puute Uupumus Dissosiaatio- tai psykoosioireina Aistiharhat Epärealistisen voimakas pelko, epäluuloisuus Epätodellinen olo, poissaolokohtaukset, muistikatkokset
Ongelmina sosiaalisissa suhteissa Vetäytyminen Ärtyneisyys, taipumus joutua konflikteihin Luottamisen vaikeus Muisti- ja keskittymisvaikeuksina ja/tai oppimisvaikeuksina Päihteiden käyttönä Kipuna tai muina fyysisinä oireina (somatisointi)
Pakolaisuuteen ja turvapaikkaprosessiin liittyy keskimääräistä suurempi psyykkisten ongelmien riski Suomalaisten turvapaikanhakijoiden terveyttä selvittäneessä väitöskirjassa tamperelaisista turvapaikanhakijoista 45 % raportoi, että mieliala ei ole normaali ja noin puolet kertoi univaikeuksista Noin 15-25 % aikuisista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista kärsii diagnosoitavasta mielenterveyden häiriöstä tutkimuksissa on paljon menetelmällisiä eroja ja vertailu on hankalaa
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU (2010-2012) THL:n toteuttama väestötutkimus terveydentilasta, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä näihin vaikuttavista tekijöistä Haastattelu Terveystarkastus Venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset 18-64 -vuotiaat, 1000/ryhmä Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Vaasa - vertailu Terveys 2011 koko väestö Osallistuneita (vähintään yhteen osioon) 51-70 % 6.10.2016 Lappi kodiksi - Johanna Mäki-Opas
Entisessä kotimaassaan järkyttävän tapahtuman kokeneiden osuus (%) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% Miehet Naiset 30% 20% 10% 0% Venäjä Somali Kurdi 6.10.2016 Lappi kodiksi - Johanna Mäki-Opas
Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vuorokauden aikana kärsineiden osuus (%) 60% 50% 40% 30% Miehet Naiset 20% 10% 0% Venäjä Somali Kurdi Suomi 6.10.2016 Lappi kodiksi - Johanna Mäki-Opas
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointitutkimus (UTH) Yhteistyönä Tilastokeskuksen, THL:n ja TTL:n kesken 2014-2015 Käyntihaastattelut 12 eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti, viro, ranska, venäjä, arabia, somali, soranin kurdi, persia, thai ja kiina) Otos 5 449 Suomessa pysyvästi asuvaa 15 64-vuotiasta ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä, 66 % osallistui vertailuna Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH), koko väestö 6.10.2016 Lappi kodiksi - Johanna Mäki-Opas
6.10.2016 Lappi kodiksi - Johanna Mäki-Opas
SOSIAALINEN HYVINVOINTI
6.10.2016 Lappi kodiksi - Johanna Mäki-Opas
Johtopäätöksiä tutkimuksista UTH ja Maamu tutkimukset herättävät erityistä huolta Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka -taustaisesta väestöstä Suomessa psyykkinen kuormittuneisuus ja yksinäisyyden kokemukset ovat erityisen yleisiä liki neljä viidestä oli kokenut jonkin traumaattisen tapahtuman tulojen riittävyys koettiin hankalaksi aktiivinen osallistuminen sosiaaliseen toimintaan oli vähäistä epäoikeudenmukaiseksi koettu kohtelu yleistä tarpeeseen nähden liian vähän mielenterveyspalveluita Vahvuuksia mm. luottamus, tyytyväisyys, tietyt elintavat
MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN
Bekim, 44, Kosovo: Bekim perheineen oli ollut Suomessa jo 15 vuotta ja kaikki oli ulkoisesti hyvin. Pelko ei kuitenkaan hellittänyt. Kun naapuriin muutti äänekäs, aggressiivisen oloinen mies, ei Bekim saanut nukuttua enää lainkaan eikä hän mielellään poistunut kotoa. Selkäkivun ja verenpainetaudin vuoksi terveyskeskuskäyntejä oli paljon. Bekim sanoi aina voivansa hyvin, mutta kerran tuttu terveydenhoitaja suostutteli hänet kuitenkin psykiatriselle sairaanhoitajalle. Keskustelu yllätti Bekimin. Tuntui helpottavalta kertoa surusta ja peloista, joilla ei voinut perhettä kuormittaa. Menneistä tapahtumista Bekim ei puhunut, mutta moni pulma tuntui silti hiukan pienemmältä. Naapuri muutti pois ja Bekim nukkui paremmin. Hänellä oli useammin siedettäviä päiviä. Puolen vuoden kuluttua Bekim halusi lopettaa käynnit sairaanhoitajalla, mutta sai luvan soittaa tarvittaessa uudestaan
Mielenterveyttä tukeva arki Turvallinen ympäristö Tutut rutiinit, ennakoitavuus Sosiaalinen verkosto Mielekäs toiminta Riittävä uni, ravinto, liikunta Sujuva turvapaikkaprosessi Asiallinen kohtelu viranomaistahoilta
Haasteita mielenterveyspalveluille Oireiden ja ongelmien tunnistaminen ja nimeäminen Oikein kohdennetut palvelut Kulttuurispesifien erityispiirteiden huomioiminen sekä oireiden tunnistamisessa että hoidossa Tieto palveluista puutteellista, järjestelmä hankala Kielelliset vaikeudet haaste tulkkauspalveluille 6.10.2016 Lappi kodiksi - Johanna Mäki-Opas
Riittävän hyvä mielenterveys edellytys onnistuneelle kotoutumiselle Hyvä kotoutuminen tukee mielen hyvinvointi
PALOMA PAKOLAISTEN MIELENTERVEYSTOIMIEN VALTAKUNNALLLINEN KEHITTÄMISHANKE
PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien parempi ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja hoito Hankkeessa rakennetaan valtakunnallinen toimintamalli pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista Suomeen tulleiden mielenterveystyöhön Hanketta toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, HYKS kulttuuripsykiatrian poliklinikka, Hämeenlinnan kaupunki, Suomen Mielenterveysseura ja Kuopion yliopistollinen sairaala Hanketta rahoittaa Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto
Hankkeen kolme vaihetta Tiedonkeruu 5/2016-2/2017 Kokonaiskäsityksen saaminen pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulleiden mielenterveyspalveluiden ja muiden mielenterveyttä edistävien toimien toteutumisesta Suomessa ja ulkomailla. Tiedonkeruu toteutetaan ammattilais- ja kohderyhmähaastatteluina, kirjallisuuskatsauksena sekä seminaari- ja kuulemistilaisuuksina. Rakentaminen 3/2017-12/2017 Selkeän valtakunnallisen eri kontekstien ja hallinnon tasojen käyttöön tarkoitetun toimintamallin rakentaminen hoitopolun eri vaiheisiin. Toimintamalli rakennetaan temaattisissa asiantuntijaryhmissä. Jalkauttaminen 1/2018-12/2018 Toimintamallin jalkauttaminen mielenterveystoimien eri tasoille ja ammattilaisten tiedollisten valmiuksien lisääminen. Toimintamalli jalkautetaan koulutus- ja jalkauttamistilaisuuksissa.
PALOMA seminaarit 10 tammikuuta 2017 Mielenterveysongelmien tunnistaminen 11 tammikuuta 2017 Varhainen tuki ja luovat toiminnat pakolaisten mielenterveyden edistämisessä 7 helmikuuta 2017 Hyvät käytännöt trauman kokeneiden hoidossa 8 helmikuuta 2017 Pakolaisten mielenterveyttä tukeva palveluverkko
Lisätietoja ja lähteitä THL:n aihesivut: https://www.thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus www.mielenterveystalo.fi/maahanmuutto Tietoa ammattilaisille ja maahanmuuttajille suomi, arabia, englanti, kurdi-sorani, somalia ja venäjä PALOMA-hanke www.thl.fi/paloma Tutkimuksia ja julkaisuja Castaneda ym. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais ja kurditaustaisista Suomessa. THL:n julkaisuja 61/2012. Nieminen ym. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Tilastokeskuksen julkaisuja 2015. Castaneda ym. Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014 (UTH). THL:n julkaisuja 18/2015. 6.10.2016 Lappi kodiksi - Johanna Mäki-Opas
Rask ym. The ethnic gap in mental health: a population-based study of Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland. Scand J Pub Health 2016;44:281-290. Castaneda ym. The association between discrimination and psychological and social well-being: a population-based study of Russian, Somali and Kurdish migrants in Finland. Psychology and Developing Societies 2015;27:270-292. Rask ym. Primääriperheestä erossaolo on yhteydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuitsen hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 2016;81:273-287. Pirinen I. Turvapaikanhakijoiden terveydentila. Tutkimus Tampereen kaupungin ulkomaalaistoimiston terveydenhuoltoyksikössä. Acta Universitatis Tamperensis 1289, Tampere 2008.