Joet ja kunnostus
Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön.
Jokiekosysteemin rakenne ja toiminta Valuma-alueelta kertyvät pintavedet kulkeutuvat norojen, ojien ja purojen kautta jokiin ja niitä pitkin aina järviin ja mereen saakka. Joet lähiympäristöineen ovat monien lajien tärkeitä elin- ja lisääntymisalueita muodostaen ekologisia kulkureittejä eläimille ja kasveille.
Luonnontilaiset joet ovat monimuotoisia Tyypillistä luonnontilaisille joille: koski- ja suvantopaikkojen vaihtelu erisyvyiset ja -levyiset alueet eliöstön, mm. kalojen, vapaa liikkuminen uoman tulviminen rantavyöhykkeen monimuotoinen kasvillisuus Virtaava, happirikas vesi sekä suojapaikkojen ja ravinnon runsaus luovat edellytykset jokien eliöstön hyvinvoinnille.
Maa ruokkii jokea Jokiuomiin huuhtoutuu valuma-alueen maaperästä jatkuvasti eloperäistä ainesta ja ravinteita, jotka kulkeutuvat veden mukana uomaa alaspäin. Ilman valuma-alueelta huuhtoutuvia aineksia ei jokiuomassa olisi elämää.
Virtavesien eliöstö muodostaa ravintoverkon Jokiuomissa elää virtaavan veden olosuhteisiin sopeutuneita mikrobeja (sieniä ja bakteereita), leviä, vesikasveja, pohjaeläimiä ja kaloja. Sienet, bakteerit ja pohjaeläimet käyttävät ravinnokseen joen valumaalueen maaperän eloperäisiä aineita. Joessa elävät kasvit ovat riippuvaisia maaperästä veteen huuhtoutuvista ravinteista. Kalat hyödyntävät kaikkia edellä mainittuja eliöryhmiä, mutta erityisesti pohjaeläimet ovat kaloille erittäin tärkeää ravintoa.
Eliöstö kertoo vesistön tilasta Joen eliölajit ja -määrät kertovat vesistön tilasta, eli ne toimivat tilan indikaattoreina. Ennen kunnostuksen toteuttamista on otettava selvää vesistön eliöstöstä. Joessa saattaa elää uhanalaisia tai rauhoitettuja lajeja, jotka on otettava huomioon kunnostusta suunniteltaessa.
Kunnostustarve ja -ongelmat
Jokien kunnostuksen tavoite Kunnostuksen lähtökohtana on joen tilan parantaminen, ennallistaminen tai jo hyvässä tilassa olevan joen nykytilan säilyttäminen. Joen kunnostuksella voidaan vaikuttaa: joen ekologiaan eli eliöiden ja ympäristön suhteeseen vedenlaatuun virkistyskäyttöön maisemaan jne.
Kunnostustarvetta aiheuttavia tekijöitä Joen säännöstely Padot ja penkereet Rehevöityminen Eroosio ja liettyminen Happamoituminen Perkaukset Eroosiolla tarkoitetaan mm. veden, tuulen tai mekaanisen kulutuksen aiheuttamaa kallio- tai maaperän kulumista.
Ongelmien tunnistaminen on tärkeää Ennen kunnostuksen aloittamista on selvitettävä, mitkä tekijät vaikuttavat: vesistön tilaan sekä valuma-alueen tilaan ja sieltä löytyviin riskitekijöihin tai kuormituslähteisiin. Jos valuma-alueen tila on huono, pelkkien uoman kunnostustoimenpiteiden vaikutukset jäävät usein lyhytaikaisiksi. Usein kunnostustoimenpiteitä tarvitaan sekä valumaalueella että uomassa.
Menetelmiä joen kunnostamiseksi Kunnostetaan ympäröivää aluetta eli valuma-aluetta Kehitetään säännöstelykäytäntöjä Parannetaan vesieliöiden kulkuyhteyksiä Ennallistetaan vanhoja kuivia uomia Lisätään uoman rakenteellista monimuotoisuutta Suojataan uoman reunoja kulumiselta eli eroosiolta
Kunnostetaan ympäröivää aluetta eli valuma-aluetta Valuma-alueella on suuri merkitys jokivesistön tilaan. Valuma-alueen topografia ja maankäyttö vaikuttavat mm. ravinteiden ja kiintoaineiden kulkeutumiseen. Valuma-aluekunnostuksissa pääpaino on hajakuormituksen vähentämisessä. Valuma-alueella voidaan mm. vähentää kuormitusta rakentaa suojakaistoja tai kosteikkoja, jotka sitovat ravinteita itseensä
Kuva: Mika Kautto
Kehitetään säännöstelykäytäntöjä Säännöstelykäytäntöjä voidaan kehittää mm: määrittämällä joen ekosysteemin kannalta määrällisesti, laadullisesti ja ajallisesti riittävä virtaama eli joen ympäristövirtaama lyhytaikaissäännöstelyä rajoittamalla Säännöstelykäytäntöjä kehittämällä voidaan parantaa joen ekosysteemin tilaa. Suuri osa Suomen joista on padottu voimatalouden tarpeisiin. Patoamisen seurauksena joen luonnollista virtaama on muutettu ja virtaamaa säännöstellään.
Parannetaan vesieliöiden kulkuyhteyksiä Luonnonmukaisia ohitusuomia rakentamalla Kalateitä rakentamalla Läpikulkuesteitä poistamalla Monet vesieliöt, etenkin vaelluskalat, ovat riippuvaisia esteettömästä kulusta.
Parannetaan vesieliöiden kulkuyhteyksiä
Ennallistetaan vanhoja kuivia uomia Monet vanhat uomat ovat kuivuneet tai jääneet hyvin vähävetisiksi vesistöjen säännöstelyn seurauksena. Vanhoja kuivia uomia voidaan ennallistaa vesittämällä ne uudestaan. Uudelleen vesittämisessä tulee ottaa huomioon joelle tyypilliset virtaamavaihtelut. Vanhan kuivan uoman ennallistamisella voidaan mm: parantaa eliöiden kulkuyhteyksiä palauttaa eliöiden luontainen elinympäristö sekä lisätä virkistyskäyttöä.
Lisätään uoman rakenteellista monimuotoisuutta kiveämällä Kiveäminen, kutusoraikot ja kuopat parantavat kalojen elinoloja Kivet muodostavat kaloille suojapaikkoja Kiveäminen parantaa myös uomassa olevan puuaineksen ja karikkeen pidätyskykyä, mikä edistää pohjaeläimistön elinolosuhteita. Kivien avulla voidaan lisätä virtausnopeuden vaihtelua, mikä edistää virtavesille tyypillisten koskien ja suvantojen vuorottelua.
Lisätään uoman rakenteellista monimuotoisuutta puuainesta käyttämällä Puuaines lisää uoman syvyysvaihtelua, mikä on elintilan säilymisen kannalta tärkeää uomissa, joissa alivirtaamat ovat pieniä. Pohjasta irti olevat rungot suojaavat kaloja ja muulle eliöstöä. Ne myös varjostavat uomaa. Puuaines toimii myös pohjasammalien kasvualustana, jolla on merkittävä vaikutus pohjaeläinrunsaudelle. Puurakenteet sopivat hiekoittuneen ja liettyneen puron pohja-alueiden sekä kutusoraikkojen puhdistamiseen. Puiset rakenteet sopivat myös kiintoaineen pidättämiseen ja tulvittamiseen rantaalueille.
Suojataan uoman reunoja kulumiselta eli eroosiolta Jos jokeen päätyy liikaa ravinteita ja kiintoaineita eroosion seurauksena, voidaan mm. Istuttaa kasveja uoman reunoille asentaa pajumattoa kivetä joen reunoja loiventaa joen reunoja sorastaa joen reunoja