. 375 NSR.;projekti Metsäkuljetus pitkäpuomikuormaimella varustetulla metsätraktorilla FOREST HAULAGE BY FORWARDERS EQUIPPED WITH A LONG-BOOM LOADER JUKKA TAIPALE HELSINKI 982
Metsätehon tiedotus - Mäteho Repo 375 M E T S Ä T E H 0 Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n metsätyöntutkimusosasto FoJtetd WoJtk. S.tu.dy Section o6 the Centlta.l MMua;ti_on o6 E<..n.rU.I.lh F o Jte.J.J.t I nduj.> :tju e!.l METSÄ KULJETUS PITKÄPUOMIKUORMAIMELLA VARUSTETULLA METSÄTRAKTORILLA FoJteJ.J:t Ha.u.la.ge by Foll.WaJtdeM Eqpped wi:th a Long-Boom LoadeJt Jukka Ta ipa le METSÄTEHO, Opastiosilta 8 B, 00520 HELSINKI 52
Kauppakirjapaino Oy, Helsinki ISBN 95-673-082-5 ISS 0356-7257
SISÄLLYS Conte.nv.. Sivu Page. TI IVISTELMÄ JOHDANTO 2 TUTKIMUSMENETELMÄ 2. Periaatteet 2.2 Aineisto 3 TUTKIMUSTULOKSET 3. 3.2 3.3 Kuormaus 3.. Yleistä 3..2 Samalta paikalta kuormattu puutavaramäärä ja kasan koko 3..3 Taakan koko 3..4 3.. 5 Kuormausajo Purkaminen Kuormausetäisyys Kuormausaika 3.4 Tyhjänä- ja kuormattuna-ajo 3.5 Kuorman koko 3.6 3.7 Ajankäytön jakauma Tehoajanmenekki KIRJALLISUUTTA - R e. 6 e. e. n e e.... -... ' Su.mmay LIITTEET 4 5 6 6 6 8 8 8 8 0 4 5 5 5 6 6 9 20 2 3
TI I VISTELMÄ Tu;tk.hnu.klle.n ;tavo-ifte.e.na on ouu;t M.J?..v).;t;tää, mi.;te.n pu.käu.i..o;t;te.m;te.n ku.ollmaj..n;te.n lz.äy;t;tö vaj..iz.u;t;taa mwäku.i..j e.;tu.kil e.e.n ve.jl.jult;tu.na pe. tu_n;te.me.n vafu.olz.u.ollma.å..me.n käy;t;töön. Tu;tfU.mw., ;ta o v a;t p!f!f;täne. e.;t m e.;t6 älz.u.i.. j e.;tu.kil e.n makll w., o p-<. j apu.ote.;t ja.6 e. on ;to;te.u;te.;t;tu. yhde.mö. me..:t6ähauuu.kje.n ke.jao-tj;ton kanma. Mwäku.i..j e.;tu.kil e.n aj anme.ne.kfu. oli.6 e.kä avoe.;t;tä hve.nnw.,halz.lz.u.m-ba pu.iz.äpu.om-<.lz.u.ollma.å.. m-<.a käy;te.;t;täe.m ä 3-3 %.6 u.wte.mp-<. ku.-<.n vafu.o ku.ollmaj..n;ta lz.äy;te.;t;täe.m ä v e.jr.;tailu.n pe!tm ;tu.e.m a tie.nv -<.tih e.y;te.e.n. Su.h;te.e.t WMti e.nue.n ajanme.ne.kfu. wään;ty-<_ 3 m lz.u.uu.pu.u.n vyöhyklz.e.e.t;tä ajo-tj.åa. Hve.nnw., hakku.m.åa ajanme.ne.lz.fu. oli 7-3 % -tju.u. Jte.mp_{_, lz.u.-<.n j 0.6 3 m ku.uu.pu.u. aj e.;tti-<.n ajo Wtan vajtjtm;ta ja käy;te.;tti-<.n vafu.oku.ollma.å..n ;ta. KaJ..kfU.e.n pu.u;tavaltataj -<.e.n o-6 ai;ta me.;t -6 äku.i.. j e.;tu.kil e.n -6 u.h;te.e.tline.n a j anme.ne.k.fu. pukäpu.om-<.ku.ollmaj..n;ta käy;te.uäe.-6.6 ä.6 u.wte.n-<. jnfu.n ve.jtjtan, lz.u.n tie.nv-<.tihe.y-6 -tju.wte. ru.. Avohalz.ku.w.,-tJa pu.käpu.om-<.me.ne.;te.imä;t ja vafu.o lz.u.o llma.å..nm e.ne.;te.imä;t ;to;te.u;te.;tti-<.n e.tu.. ajou.jtaväiun. Ku.n tkon pu.u.;tavataj-<. tihe.y-6 oli no-<.n 40 m /ha, pu.käpu.om-<.me.ne.- ;tn, jo-<.ma ajou.jtavili oli 20-25 m, ku.i..u.-<. -6 ama aj..ka ku.-<.n vafu.o ku.ollma.å..nme.ne.;te.imun, jo-<.ma ajou.jtavili oli 2-5 m. Ku.n tum-<.lz.on pu.u.;tavju.-<.he.y-6 oli e.de.ttä maj..nuwa p-<.e.ne.mp_{_, pu.iz.äpu.om-<.me.ne.;te.imlin lz.u.i..u.-<. - 9 % vähemmän aj..kaa, ja ku.n -6 e. oli -6 u.u.jte.mp_{_, - 6 % e.nerrmän aj..kaa lz.u.-<.n vafu.o ku.ollma.å..nme.ne.;tn. E;te.nfU.n.6-<-Uo-<.n, ku.n tum-<.kon pu.u;tavajtata j -<.tihe.yde.;t o va;t p_{_e.mä, p-<.;tkäpu.om-<.me.ne. ;te.imän ja te.ve.än ajou.jtavilin käy;t;tö näy;t ;tää kanna;t;tavai;ta myö.å avohakku.u.n mwälz.u.i.. j e.;tu.kil M-6 a. PU.käpu.om-<.me.ne.;te.imän käy;tön kanna;t;tavu.u;t ;ta koko kojtju.u.n Mai;ta e.tu.. oio.6u.h;te.m-tja on km;te.i;tu. tähe.rmu.n Mwä;te.hon ka;t-tjau.k -tjm-tja 9/98 ja mo;te.e.ma 5.0.98 (TaJ..pate. 98 a ja 98 b). KahdM;ta pukäpu.orru.ku.ollmaj..n;tyy;tä 9-0 m: un yt;täv-<.e.n kuollmaj..n;te.n ( Su.pe.Jtyie.;ttime.Uä ;ta)_ Mn-<.-;te.iMkoop-<.Ua v;te. ;tu;t) Jtyhmä om nope.amnakll-<. ku.-<.n yli 0 m:un yt;tävä F k F 65 P -hv e.nnw., no.t> ;tu.jt-<. -6 e.kä pe.tu..n;te.m e.e.n ;tapaan haka;tu.n pu.u;tavajtan e.;t;tä p-<.;tkäpuorru.ue. haka;tu.n pu.u;tavajtan ajo-tj.t>a. 4
JOHDANTO Pitkäulotteisten kuormainten kehityksessä on ollut kolme vaihetta : ensikokeiluvaihe Wärtsilä-teleskoopilla, maanpintaan tukevan kuormaustekniikan kehittely- ja liukupuomivaihe sekä hydraulisiin siirtopuomin kaks0isjatkeisiin perustuva vaihe (kuva ). Liukupuomiperiaatteen mukaan toimivien pitkäulotteisten kuormainten käytöstä met- säkuljetuksessa tehtiin laajahko maksupe rusteselvitys 976-977 (Taipale - Thesslund 979). Sen j älkeen markkinoille tulleista pitkäpuomikuormaimista on Metsätehossa tehty useitakin tutkimuksia (Taipale 980 a, 980 b, 98 a ja 98 b) lähinnä kuormainten käyttökelpoisuuden ja taloudellisuuden selvittämiseksi. Näitäkin tuloksia on käytetty maksuperustetarkoituksiin, vaikkeivät ne maksuperusteselvityksiä olekaan. Pi t käpuomikuor ai ien Long-boom loadeah myynti, kpllv.ulot tuvuus, al..u ' un.ut.l Jteadt' an.t!wll II 50+------.-----.------.------r-----.r-----.-----. 0 5 0+-------+---. --+------- 968 -o -rz - 74-76 - 78-8o vuosi y vaihe vaihe pluli phah rtsil - teleskooppi - ili tel.u I!DPf. Liukupua.it SUde. bo06 vaihe phe. Siirt opuo.in hydrauliset kaksoisjatkeet Hyd-'I.Cilllic. I!.UVU.i.DM oll tlte. out bo0 Kuva. Hetsätraktoreihin asennettujen pi t käpuomikuormaint en vuosimyynnin sekä keskimääräisen ulottuvuuden kehi t ys vuosina 970-98 F.(.g.. Ve.vel.opne.n,t o6 ruu!lull..>a.lu and avejlage. Jte.ach o6 long-boom loade.jt.6 mowl-t.e.d on 6oi!Waltde.Jt.6.<.n 970-98 5
Tämä on maksuperustetutkimus ja sitä ovat pyytäneet metsäkuljetuksen maksusopijapuolet, Koneurakoitsijain Liitto r.y. ja Met säalan Kuljetuksenantajat. Tutkimus selvittää 980-luvun alun pitkäulotteisten kuormainten käyttöön perustuvaa metsäkuljetusta. Ensisijaisena tavoitteena on ollut selvittää, miten näiden kuormainten käyttö vaikuttaa metsäkuljetuksen ajanmenekkiin nykyisissä ajo- olosuhteissa verrattuna perinteisen vakiokuormaimen käyttöön. Koska tämä on maksuperustetutkimus, nimettiin tukiryhmä, johon kuului kolme edustajaa kummaltakin sopijapuolelta : R. Dufva, S. Puumalainen, J. Pöllänen, U. Silvennoinen, A. Tennilä ja P. Vasko. He toimivat asiantuntijoina tutkimusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Ryhmä kävi kaksi kertaa maastossa ja lisäksi yksi edustaja kummaltakin sopijapuolelta tutustui useimpien tutkimustyömaiden hakkuujälkeen. Tutkimus liittyy Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamina suoritettaviin yhteispohjoismaisiin metsäteknisiin kehittämistutkimuksiin. Näiden tutkimusten koordinaatioelin on Nordiska Skogsarbetsstudiernas Råd (NSR). Tutkimus kuuluu harvennuspuun korjuuta koskevaan projektiin, jonka johtava maa on Ruotsi. 2 2. Pitkäpuomikuormainkalusto valittiin Superylettimistä tai Marttiini- teleskoopeista, jotka olivat oma, 9-0 m:iin yltävä kuormainryhmänsä, ja Fiskars F 65 P -harvennusnosturista (suurin ulottuvuus 2m). 2.2 Aineisto Aineisto kerättiin helmi-marraskuussa 98. Pohjois- Suomen aineiston keräsi metsähallituksen kehittämisjaosto metsänhoitaja Tore Högnäsin j ehdolla ja EteläSuomen aineiston Metsäteho. Aineistot on kaikilta osin kerätty samojen Metsätehossa noudatettavien aikatutkimusohjeiden mukaan siten, että traktorin työskentelyä seurattiin työnvaiheittain ja ajettu puutavaramäärä todettiin pölkyittäin ja kuormaustaakoittain. Määränmittaustulosta tarkistettiin lisäksi PMP-tiedoista ja mittaamalla kuormien kehysmittoja. Menetelmät esit etään taulukossa. TUTKII'-USI4ENETELMÄ Peri aatteet Yleisperiaatteena pidettiin sitä, että metsäkuljetuksen pitkäpuomikuormaintulokset olisivat mahdollisimman hyvin vertailtavissa vastaaviin vakiokuormaintuloksiin. Tästä syystä kussakin tapauksessa seurattiin vähintään yhtä vakiokuormainmenetelmää, jossa oli samat leimikko-olosuhteet (jäävän puuston tiheys, maasto ja kertymä) ja sama peruskone ja koura kuin pitkäpuomikuormainmenetelmissä. Vertailupalstojen hakkuujälki vastasi lisäksi vakiokuormaimelle hakkuuta, eikä pitkäpuomikuormaimessa olevia siirtopuomin jatkeita käytetty hyväksi näillä palstoilla kuormattaessa, joten kuormaus pitkäpuomikuormaimilla vastas i vakiokuormaimella t oimi mis t a. Tavoitteeksi asetettiin vähintään 0 eri koneyksikön työskentelyn tutkiminen. Lisäksi edellytettiin, että kunkin kuormaintyypin pe ruskoneista osa on keskikokoisia, 6 osa suuria ja että kalusto keski- iältään vastaa mahdollisimman hyvin pitkäulotteisilla kuormaimilla varustetun kaluston keski-ikää ja jakaumaa. TAULUKKO Mene t elmät Tabte. Me.thod6 Ha rvennushakkuu - Tning Avohakkuu - Cle.aA cutting Vakiokuormain Pitkä puomikuormain Vakiokuormain Pitkä puomikuormain StandiVI.d toadvr. Long-boom loadvr. loadvr. Long-boom loadvr. Ajouraväli, m - s.t.andivi.d P ad 6 paci.ng, 3 m kuitupuu ajouran 3 m kuitupuu vyöhykkeeltä 3-.. pulpllood 6 0 a 0 3 m kuitupuu!tasoista pals t al t a 3- pu.l od 6Jtom bunchu.in.the. c.ut.ting Me.a 3-6 m kuitu puu!tasoista palsta! ta 3-6 -II pu.lp- 3-6 ltuitupuu!tasoista palstalta 3-6- pu.l oood 6Jt0 bunch e.6.in.th e. cutting va r resta 3-m pu.lpl!ood 6Jtom along6-i.de.the. 6tlUp Jtoad ls 20-2S zone. wood 6 bunch u.in.tlte c.ut.ting Mea sahatukki levältään 6ca.tt e.d 6ulog6 Me.a suorittu 3-6 kuitupuu 6.VUU.ghte.ne.d 3-6- pu.lp< od sahatukki levältään l ca.t.te.jte.d l clogl
TAULUKKO 2 Aje ttu puu t ava ramäärä Harvennushakkuu Avohakkuu Puutavar alaji Talv i Kesä Talvi Kesä Avo- + harvennushakkuu Talvi Kesä Yhtecnsii Aje ttu, m3 3 m kuitupuu 490 208 594 780 084 988 2 072 3-6 m ku i tupuu kasoista palstalta 396 238 72 40 568 378 94b Suorittu 3-6 m kuitupuu 95 63 - - 95 63 358 Sahatukki levältään 53 97 54 354 685 325 l 00 l 62 l 580 920 274 2 532 2 854 5 38b 49 4 29 22 42 33 37 Puutavaralaji t yh t eensä Vakiokuormainmenetemän osuus, % Aineisto käsitti 3 Fiskars F 65 P - harvennusnosturia, 3 Rovaniemen Konepajan Superylettimellä ja 2 Ylettimellä sekä 2 Mart tiini-teleskoopilla varustettua kuormainta. Yhteensä tutkittiin 2:n eri nosturin, kuormaimen ja kuljettajan työskentelyä, osaa yksinomaan kesäoloissa, osaa yksinomaan talvioloissa ja osaa sekä kesä- että talvioloissa. Fiskars F 65 P -harvennusnostureista kaksi oli asennettu järeään ja yksi ke s kikokoiseen metsätraktoriin. Alle 0 m: n kuormainten ryhmästä viisi oli keskikokoisessa ja neljä j äreässä peruskoneessa. 2 koneesta kaksi oli kuljetuksenantajien ja 0 urakoitsijoiden omistuksessa. Kokonaisuudessaan kuormain- ja peruskonekalusto oli suhteellisen uutta (keski-ikä. 2 vuotta). Tyyppi- ja merkkijakaumaltaan kalusto vastasi varsin hyvin yleisimpiä konemerkkejä ja tyyppejä verrattaessa jakaumaa esimerkiksi metsätraktoreiden merkkikohtaiseen myyntitilastoon.. 982. Alle 0 m:n kuormainten tyyppiryhmästä kertyi aineistoa koko maasta, yli 0 m: n kuormaimista vain Etelä- Suomesta, koska Fiskars F 65 P - harvennusnostureita on käytössä vain Etelä-Suomessa. Talviaineistoa saatiin 6 koneesta ja kesäaineistoa 9 koneesta. Koska talvella ja kesällä tutkittiin osin eri kuljettajien työskentelyä, ei kesä- ja talvituloksia ole eritelty. Metsähallituksen Pohjois- Suomesta kermän aineiston kokonaismäärä oli 497 m ja Metsätehon Etelä-Suomesta keräjmän aineiston määrä vastaavasti 3 889 m. Menetelmittäin aineiston määrä selviää taulukosta 2. Puumäärällä punnittu ajon keskimääräinen maastoluokka oli. 4 ja keskiajomatka 240 metriä. Aineiston keruun jouduttamiseksi pyrittiin löyt ämään t yömaita, joissa ajomatka oli suhteellisen lyhy t. Kalusto ja tutkimu styömaat sekä koneiden maara selviävä t tarkemmin liittees t ä ( s. 22). Hakkuujärjestys, joka arvosteltiin joka työmaalla erikseen, vaihteli. Hakkuujärjestykseltään tutkimustyömaiden voidaan katsoa vastanneen keskimääräistä tai lievästi k eskimääräistä parempaa tasoa. Lumen paksuu s talvityömailla vaihteli :stä 90 cm : iin (l iite 2, s. 23). Yhteensä tutkimuksessa aje ttiin 5 386 m3 ja 68 kuormaa. Puumäärästä yli 0 m: iin yl t ävät kuormaimet kuormasivat 56 % ja 9-0 m: iin yltävät kuormaimet 44 %. Aineisto kerättiin Enso- Gutzeit Oy :n, Metsähallituksen, Osuuskunta Metsäliiton, Puulaaki Oy : n, Tehdaspuu Oy :n j a Veitsiluoto Oy : n työmailta. 7
3 TUTKIMUSTULOKSET 3. 3.. Kuormaus Yleistä Kuormaukseen vakiokuormaimella kuluu 25-60 % metsäkuljetusajanmenekistä. Kun pitkäpuomia käyttämällä joko vähennetään hakkuumiehen suorittamaa kasaustyötä tai tavanomaisen hakkuun ja kasauksen jälkeen käytetään tavallista leveämpää ajouraväliä, sekä kuormausajan absoluuttinen että suhteellinen osuus kasvaa. Olennaisimmin pitkäpuomikuormainten käyttö muuttaakin kuormausvaihetta. 3.. 2 Samalta paikalta kuormattu puutavaramäärä ja kasan koko Yhdestä öpisteestä keskimäärin kuormattu määrä, m, kuvaa hyvin leimikon kuormausoloja. Kun samalta paikalta kuormattu määrä suurenee, leimikko-olosuhteet ja leimikon tiheys tavallisesti paranevat, kuitupuukasojen keskikoko suurenee ja näiden seurauksena kuormausajanmenekki pienenee. Pitkäpuomikuormaimilla yhdestä työpisteestä kuormataan kuitenkin tavallisesti enemmän puuta kuin vakiokuormaimilla siitä huolimatta, että leimikon tiheys meneteimissä on sama. Avohakkuussa näin käy jokseenkin poikkeuksetta. Myös harvennushakkuussa samasta työpisteestä kuormattu määrä lisääntyy pitkäpuomia käytettäessä, kun ajetaan sahatukkeja ja pitkää kuitupuuta. Näiden puutavaralajien ajo ilman esikasausta sellaisella traktorilla, jossa on vakiokuormain, edellyttäisi joko ajouravälin kaventamista m:stä tai vaihtoehtoisesti runsaasti koukkaamisia ajouralta. Nämä toimet taas lisäävät huomattavasti työpisteitä verrattuna pitkäpuomin käyttöön ja m:n ajouravälillä toimimiseen. Lyhyen kuitupuun osalta sen sijaan työpisteiden määrä harvennushakkuussa saattaisi kuormattaessa pitkäpuomilla vyöhykkeeltä eräissä tapauksissa jopa lisääntyä verrattuna vakiokuormaimella ajouran varresta kuormaukseen. Näin ei tutkimus työmailla kuitenkaan käynyt. Samalta paikalta kuormattuun määrään vaikuttavat kuormaimen ulottuvuuden ohella puutavaran määrä ajouran pituusyksikköä kohti, puutavaralaji, hakkuun kasaustapa sekä hakkuujärjestys, tukkien kaadon suuntaus ja kuitupuukasojen sijoittelu toisiinsa nähden. Muita vaikuttajia ovat vielä jäävän puuston tiheys, maasto ja 8 kuljettajan ajotottumukset, toisin sanoen katsooko kuljettaja järkeväksi käyttää kuormaimen koko ulottuvuutta hyväksi vai pyrkiikä hän konetta suhteellisen usein siirtämällä välttämään kurottelua, joka etenkin kaukaa edestä, läheltä koneen kulkusuuntaa on todettu ajankäytön kannalta epäedulliseksi. Harvennustyömailla lyhyttä kuitupuuta kuormattiin yhdestä työpisteestä pitkäpuomikuormaimella keskimäärin jokseenkin yhtä paljon kuin vakiokuormaimella ajauran varresta. Avohakkuussa taas, jossa molempien kuormaintyyppien ulottuvuus voit iin vapaasti käyttää hyväksi, työpisteestä pitkäpuomimenetelmissä kuormattiin 5 - % enemmän puuta kuin vakiokuormainmenetelmissä, silloin kun tienvarsitiheys oli sama (kuva 2). Kasan koko lyhyen kuitupuun ajomenetelmissä on esitetty sekä tienvarsitiheyden mukaan (kuva 3) että leimikon tiheyden mukaan (kuva 4). Kuvaan 3 on piirretty lisäksi Kahalan tutkimuksen (979) kasankoko. Kasankokoerot merkitsevät käytännössä si ä, et t ä esimerkiksi harvennuksissa 6 m : n tienvarsitiheydessä kuormattavia kuitupuukasoja vyöhykkeelle hakkuussa on lukumääräisesti 35 % enemmän kuin ajouran varteen hakkuussa. Työmailla olleet niin kutsutut ylijäreät kuitupuupölkyt saattoivat yksinäänkin muodostaa kasan, jos ne olivat selvästi muista pölkyistä erillään. Näitä kasoja oli työmailla jokseenkin yhtä paljon kuin yleensä 2. ja 3. harvennuksessa, 5-0 % pölkkyjen kokonaismäärästä..2.-------.---.----.---.------,----r-----,r--,..---..., a 6 Tihey-s. Kuva 2. -.l 00 Jouru Samalta paikalta kuor attu puu äarä 6
Kasan koko.,.3 0.7-----r---------.------.-----.------r-----.-----. MENETEL r Cks. kuv a 4) 0. +------4------------r------+------+------4------,r---- 6 8 0 2 4 6 Tiheys, m 3 00 m ajouraa Kuva 3. Lyhyen kuitupuun kasankoen riippuvuus tienvarsi tiheydestä eri menetelmissä Kasan koko,,.3 0.6 -------.--------.--------.--------.--------.-------, 4 = - - Ajouraväli. m 0. 2 = 3 ku tupuu vyöhyk eel tä Avohakkuu 3 = 3 m ku tupuu kasoi ta palsta ta 5 22 0 0 20 Tiheys, a3/ha 40 50 60 Kuva 4. Lyhyen kuitupuun kasankoen riippuvuus leimikon tiheydestä eri menetelmissä 9
3..3 Taakan koko Lyhyen kuitupuun kuormaustaakan keskikoen riippuvuus kasan koosta nähdään kuvasta 5. Lyhyen kuitupuun taakankoko pitkäpuomija vakiokuormainmenetelmissä oli yhtä suuri silloin, kun kasankokokin menetelmissä oli yhtä suuri. Eräissä yksittäistapauksissa taakan koko tosin saattaa yhtäsuuresta kasankoosta huolimatta jäädä pitkäpuomimenetel missä pienemmäksi kuin vakiokuormainmenetelmissä, koska taakat pitkäpuomimenetelmissä kuormataan keskimäärin kauempaa. Toisaalta kuitenkin ulottuvalla kuormaimella voidaan vajaita kuormaustaakkoja täydentää keräillen useasta kasasta useammin kuin vakiokuormaimella. Taakan koon yhtäsuuruus samanlaisesta kasasta kuormattaessa edellyttää, että vert ailtavissa kuormaimissa on yhtä suuri koura. Pitkän kuitupuun ja s aha tukin kuormaustaakan keskikoen riippuvuus samasta työpisteestä kuo rma tusta mä ä räs t ä nähdään kuvasta 6. 0.5 0.4 0.3 o.z 0. / / V i! 0. o.z 0.3 0.4 0.5 0.6 0. o.a K nn koko 3 Kuva 5. Lyhyen kuitupuun kuormaustaakan koko. Holemmat kuorma int yypi t ja ka ikki kasaustavat l utaakan PITKAPUONIKUORNAIN 0.3 0.2 0. 0. 2 0.4 0.6 0.2 0.4 0.6 o.a.0 Kuva 6. Sahatuki n ja pitkän kui tupuun kuormaustaakan koko 0
3..4 Kuormausetäisyys Pitkäpuomimenetelmissä keskimääräinen kuormausetäisyys oli. 0-2.0 m (25-5 %) pitempi kuin vastaavissa vakiokuormainmenetelmissä. Taulukossa 3 esitetty etäisyys ei tosin kuvaa puutavaran kohtisuoraa etäisyyttä ajourasta, vaan kuormattujen taakkojen ja kuormatilan välistä keskietäi syyttä. Tulokseen on vaikuttanut se, mist ä suunnasta koneeseen n ä hden on kuormattu. Etäisyys kuitenkin suoranaisesti selittää puutavaran sijainnista johtuvan käytännön kuormaushankaluuden (puomiston kääntöön ja pidentämiseen kuluvan ajan). Pitkäpuomimenetelmissä taa koista karke asti noin puo l et kuormattiin kauempaa kuin vakiokuormainmenetelmissä ja noin /3 vakiokuormaimen ulottuma-alueen ulkopuolelta. Etenkin harvennusleimikoissa se, aukaistaanko leimikkoon hakkuussa ajourat vai voidaanko aiemmissa hakkuissa avattuja uria käyttää, vaikuttaa huomattavasti keskimääräiseen kuormausetäisyy teen, sillä ajouralta tulevan puumäärän osuus kertymästä on etenkin nuorissa harvennuks i ssa huomattava. Tutkimustyömailla ajourat kaikissa tapauksissa avattiin. Ajouran v arresta ajon keskimäär ä inen kuormausetäisyys näytt ä ä jonkin verran kasvaneen aiempiin tuloksiin verrattun a. Se johtunee toisaalta siitä, että. vakiokuormainten ulottuvuus on jonkin verran pidentynyt, ja toisaalta siitä, että nyky isen hakkuuohjeen mukaankin ajouran varteen hakkuu on j o tavallaan erä änlaista vyöhy kke e lle hakkuuta, tosin suppeissa raj o issa. 3..5 TAULUKKO 3 Table Keskimääräinen kuormausetäisyys AveJLage toad.u!g cw..to.nc.e Avohakkuu CleM c.u.t.t<.ng Ha rvennushakkuu TIUnn.i.ng Kuormain- t yyppi ja puutavara- laji Type o6 Vakiokuormain s.to.ndtvtd loadvt. loadvt. and.ti.mbvt. M6 ojltme.nt Pitkäpuomikuormain l ong-boom toadvt. Vakiokuormain Sttutdtvtd toadvt. Pitkäpuomikuormain l ong- boom toadvt. Ajouraväli, m - Sbl.ip Jt.Oad 6pac..i.ng, m 5 20-25 i Kuormausetäisyys, /taakka Load.i.ng cw..tanc.e, m/ guxppte toad Superyletin tai Hart tiini-teleskooppi SupVt.tJte..ti.n Oll Mtvt.t.t.Uni.tetu c.ope 3 m kuitupuu 3-m pu.tp.<.'ood 3.4 5.2 3.8 5.2 - - 3. 6 5.2 - - 3. 6 5.4 3. 7 5. 4 - - 3-6 m kuitupuu 3-6-m pu.tpwood - 5.6 3.6 5. Sahatukki Sawlog6-7.0 5.0 3-6 m kuitupuu 3-6-m pu.tp wood Sahatukki Sawl.og6 Fiskars F 65 P 3 m kuitupu/ 3-m * pu.tp.<ood 0 3 m kui tupuun kasaustapa: harvennushakkuun vakiokuormainmenetelmässä ajouran varteen, pitkäpuo!menetelmässä vyöhykkeelle ; avohakkuun kaikissa tapauksissa palstalle. Ah?.tltod o6 bunc.hing 3-m r<tl l'o d: dte tanda. d lcadn me.tltod o6 tlunning alongidt tlte c p ad, tlte longboom me.tltod in a 0 m :c>n; all c.tue o c.lea. c.utting te tlte c.u.tting Mea Kuormausaika Kuormaus Fiskars F 65 P -harvennusnosturilla oli hitaa mpaa ku i n 9-0 m:n kuormaime lla s ekä perinte isesti hakatun että pitkäpuomille hakatuo puutavaran ajossa (kuvat 7 ja 8). Osaksi kuormaintyyppien 8 25 %:n aikaeroon v aik uttanevat itse kuormainten tekniset erot. Täysimäär ä i senä eroa ei kuitenkaan tule y l e i s t ää. J ääv än puus ton tihey s ha r venn uksis s a ja ha kkuuj ä rj es t ys y lee ns ä olivat j o nkin ve rran huonommat Fiskars F 65 P -harvennusnosturin työmailla kuin 9-0 m:n kuormainten työmailla (vrt. liitteeseen 2, s. 23). Toisaalta avohakkuun pitkä puomimen etelmät toteute ttiin sovel t aen Fi ska rs-ha rvennusno s turille k eskimäärin 2 m: ä s uurempaa a joura väli ä ku in 0 m: n kuormaimille. Se koro s t aa n ä id e n menet elmien osalta myös hieman kuormaintyyppien v älist ä kuormausaikaeroa. Lis ä ksi näitä kuormain t yyppejä ovat k ä ytt äne et eri kuljettaja t. Av ohakkuussa pitkäpuomilla kuormauks een ku l u i tie nvarsi t i heyden ja k u orma ttavan puut avara l ajin mukaan - 25 % enemmän aikaa kuin kuormaukseen vakioku o rmaime l la (kuvat 7 ja 8). Kun ve rtaillaan leimi kon tiheyde n mukaan, e r o on 5-8 %. Ka iki ssa harvennu shakkuun menetelmissä käyte tt iin m: n ajouraväliä, joten e r i mene t elmien kuormausaikaerot eivät rpu k äy t e tt ävästä " laj itiheyden mittarista". Harv e nnu s hakkuu ssa lyhyen kuitupuun kuormaukseen vyöhykkeeltä kului 7 3 % e n e mmä n aikaa ku in kuormaukseen ajouran varres t a.
Vakiokuormainmenetelmät toteut ettiin pääosin hieman tavallist a painavampaa siirtopuomia käyt täen, sillä pitkäpuomikuormaimissa olevia siirtopuomeja ei vaki okuormainmenetelmissä ajettaessa voitu vaiht aa kuin yhdessä tapauksessa. Vakiokuormai- missa ei kuitenkaan käytetty siirtopuomin jatkeita. Ainakaan siinä yksittäistapauksessa, jossa siirtopuomiosa myös vaihdett iin vakiokuormaimen käytön ajaksi, ei lisäpainon todettu vaikuttavan vakiokuormainmenetelmän kuormausaikaan. 3.6 3.4 3.2 3.0 "'.!: c E 2.0 \ \ \ PlTKALO"lKUOLAlN <Superyletin tai Martti ini-teleskoopoi) LONG-BOOM LOAVE!Supotyl<tin ot Malt.ttUn.i t -l.. cop< MENE TE LHA IIETHOV r-... 2.8 Cks. s:a 3) 3)... p. 2.6 2.4 2.2.6.4. 2 \\ ' \ \ "" --- i--- i--.. - r-- r---... --::::: r-- i"--- 6 7 5 4 2 \ \ " f'-._ ENETELHA llfthov <ks. s:a 3l l--+---+---':---.3o-.;;t---t-----'----!l><< p. 3) t--------4-- 6 4.0 0 2 4 6 L---+---4--------+---+--- 8 0 2 4 6 Tiheys 3 00 ajouraa - Vtrui.ty, ol.<.d.. 3 00 o >tup a.d Kuva 7. Kuormausaika pitkäpuomi - ja vakiokuormainmenetelmissä. Pitkäpuo ikuormainten ulottuvuus alle 0m F-i.g. 7. Load<.ng -ti.me i.n tong-boom me.thoc/.6 attd &.tattdajtd toad me.tltoc/.6. Long-boom toad o0 und JO m 2
PITKÄPUOMIKUORMAIN MENETELMÄT LONG-BOOM LOAVER METHOVS VAKIOKUORMAIN STANVARV LOAVER Ajouraväli, m - St!Up ILOad llpac..i.ng, m =3 m kuitupuu kasoista palstalta Cavohakkuu> 3-m pul.,:tuood 6lom bunchu.<.n.the c.ut.ti.ng <IIlea 9-25* 5 ( cl.e<iil c.u.t:ting l 2 = 3m kuitupuu 0 m:n vyöhykkeeltä (harvennushakkuu) 3-m pulpwood llom a 0 m zone (.th.<.nn.<.ngl 3 = 3m ku i tupuu ajouran varresta ( harvennushakkuu) 3-m pul.,:toood 6Mm ctlong6.<.de.the 6tlUp lload l.th.<.mung l 4 = Sahatukki leväl t ään (avohakkuu) Sca.t.teMd 6awlog6 ( cle<iil c.u.t.ti.ng l 5 =3-6 m kuitupuu kasoista palstalta Cavohakkuu> 3-6-m pul.,:trood 6lom bunchu.<.n.the c.ut.ti.ng <IIlea cl.e<iil c.u.t:ting l 6 = Suori ttu 3-6 m kui tupuu (avohakkuu) Stlr.tU.gh-tetred 3-6-m pul,:trood (cl.e<iil c.u.t:u.ng) 9-25* 5 9-25* 5 9-25 * 5 7 = Sahatukki leväl tään (harvennushakkuu> Sc.attMed 6awlog6 Wumung l * Ajouraväli keskimäärin alle 0 :n kuormaimia käytettäessä 20 m. yli 0 m:n kuormaimia käytettäessä 22m. The.t!Up lload llpawrg on avelage when toadell6 o6 rmdell 0 m Welle Ulled wa.6 20 m, when toadell6 o6 ovell 0 m Welle Ulled 22 m. 3.2 3.0 2.6 2. 4 i.::: 2.2 '. ;; 2. 0... \\ \{\! \\ \ " E!":--.8 E \\ MENETE UETHO!J (ks. yll i) abovt.6 HENETE l:eth('d ""''-...:... 4 -- _!_ \\ 5 7..._ VA! OKUOR HL N STAllf)ARD loadfr loader \ \\\ E log - BOOU ( Fi s kar s F 65 P) \\\ 2.8 :s..., PI TlPUOHI KORHAIN -- 2. 4.2 +-., 6 a <ks. yllal t )et' nbc. \ co 5 4 "''----r-- 3 h 0 Tiheys 3 2 4 00 ajouraa - 6 o 2 llt.m.i.t!/, oud 3 00 Kuva 8. Kuormausa ika pi t käpuomi- j a vak i okuormainmenetelmissä. Fi.g. 8. Loack9 ti.me.<. l.otg-boom me..thocu. and trutdajtd 6 o6 4:fA.4> 8 0 2 4 6 ILOM Pitkäpuomikuormainten ulottuvuus yl i 0 m l.oadm. me..thocu.. Long- boom.toade.:z..> o ove.'l. 0 m 3
Kuormausajoaika, min/m3 Kuormaus a joa i ka, min/ra3 2.0 Ajouraväli, HENETEUUT.8 = Vakiokuoruirwenetel ät S 2 = PitkäpuoeiDenetel Jt.6.6 t--...,;-h-t---t-----t- 20 <alle 0 :n kuor ai et) 3 = Pitkäpuoi enetelltåt 22 (yli 0 :n kuor aiaet).4.2.0 0.8 0.6 \ HarveJVW.Jshakkuu.4 \ "\ \ \\ ',... '... i'-...:-r::-- T-- r::-kanai;" 0.2 0 Tiheys. m3 00 m ajou ra a 2 979 - - 4 6 Kuva 9. Kuormausajoajan riippuvuus tienvarsitiheydestä. Mo l emmat kuormaintyypit ja kaikki kasaustavat 20 0 so 70 60 Tiheys, /ha Kuva 0. Kuormausa j oa j an ri i ppuvuus leimikon tiheydestä Kuormausajo TAULUKKO 4 Kuormausajoaika eri menetelmissä tienvarsitiheyden mukaan selviää kuvasta 9 ja leimikon tiheyden mukaan kuvasta 0. Kuvaan 9 on vertailutasoksi piirretty Kaha lan tutkimuksen (979) kuormausajoaika. Avohakkuussa saavutettiin leimikon t iheyden perusteella pitkäpuomia ja leveää ajouraväliä käyttäen kuormausajoajassa olosuhteiden mukaan 24 25 %: n sääs t ö verrattuna vakiokuormaimen ja kapean ajo uravälin käyttöön. Sen sijaan harvennus hakkuussa ei säästöä saavutettu, koska ura väli kaikissa menetelmissä pysyi vakiona, m:nä. Toisinaan kuitenkin käytännössä pitkäpuo min käyttö lisännee hieman ajouraväliä tavanomaisesta myös harvennuksissa, mikä puolestaan vähentää lähes aina leimikon kuo rmausaj oaikaa. Lisäksi vakiokuormaint yömailla y lij äreiden kuitupuupölkkyj en ja sahatukin takia tehdyt koukkaukset pienentäv ä t olennaisesti käytännön ajourale veyttä ja lisäävät kuormausajoaikaa niissä, v aikka ajouravä li on m. 4 } 5 = Vakiokuoraail"'llenetelaä 0.4 3.2 t----i\-+--\-+---+ 4= Pitkäpu0 iaenetelät Kuormausvaiheen (kuormaus + kuormausajo) ajanmenekki. Avohakkuu, 3 m kui t upuu, 9-0 m: n kuormaimet (Ajanmenekitään edullisin vaihtoeh t o on kehys t et t y) Vakiokuormain Tiheys Ajou r a väli 5 m Pitkäpuomikuormain Ajou r a väli 20 '" Vakiokuormain Ajouraväli 5 m Pitkäpuomi kuormain Ajouraväli 20 m Ku ormaus - ja kuormaus - Kuormausajan osuus. % ajoaika kuormausvaiheen kokonaisajasta yhteesä, min/m 3 m 00 m 2 j3. 99 4. 27 48 45 6 2. 32 28 0.85 28 24 6 lu8 f.53 22 8 20 3.8 l2.99f 33 40 2. 2 l2. 08f 32 25 60.68 29 22 80 IL43f.53 26 8 m3 /ha
Pienissä leimikontiheyksissä, m3 /ha, pitkäpuomimenetelmien kuormausvaiheeseen, jossa ajouraväli on leveä, avohakkuussa kului jopa vähemmän aikaa kuin vakiokuormainmenetelmien kuormausvaiheeseen, jossa ajouraväli on kapea (taulukko 4). 3.4 Tyhjänä- ja kuormattuna-ajo TAULUKKO 6 Tyhjänä- ja kuormaetuna-ajonopeus ja - ajon valmistelu Puutavarataj i Työnvaihe 3.3 3 m knitupuu Purkaminen 3-6 m kuitupuu sahatukki Ajonopeus, m/min Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta puutavara purettiin sekä vakiokuormain- että pitkäpuomimenetelmissä samalla siirtopuomilla. Puomin jatketta sai tosin käyttää hyväksi vain pitkäpuomimenetelmissä, ei vakiokuormainmenetelmissä. Siinä tapauksessa, jossa siirtopuomi vaihdettiin, ei olennaista eroa pitkäpuomimenetelmien ja vakiokuormainmenetelmien varsinaisen purkamisajan eikä varastollaviipymisajan välillä ollut. Tulos voi kuitenkin osaksi johtua suppeasta aineistosta. Pitkäpuomikuormainten etuna purkamisessa on niiden suuri ulottuvuus, joka vähentää siirtymistarvetta varastolla ja siirtymisaikaa. Haittana taas on siirtopuomiosan tavanomaista suurempi paino, joka saattaa hieman lisätä purkamisaikaa. Varastollaviipymisaika näyttää kuitenkin olevan pitkäpuomimenetelmissä ja vakiokuormainmenetelmissä jokseenkin sama tai ainakin lähes sama. Tyhjänäajo 48 48 48 Kuormaetuna- ajo 44 43 43 cmin/kuorma Tyhjänä- ja kuormaetuna-ajon valmistelut 0. 45 0.45 Tyhjänäja kuormattuna-ajoaikaan tai - ajon valmisteluaikoihin ei kuormaimen ulottuvuus vaikuttanut. Tosin eräiden kuljettajien mukaan pitkäpuomikonetta on ajettava tavanomaista hitaammin, jos maastopohja on hyvin epätasainen, sillä sivuttaisheilunta saattaa tavallista helpommin kuluttaa ja jopa rikkoa kuormaimen herkkiä osia, esimerkiksi kääntölaitetta ja kääntösylintereitä. Tällaista varomista ajovaiheessa ei kuitenkaan tutkimustyömailla havaittu. 3.5 Koska eroa menetelmien välillä ei todettu, purkamisajat (taulukko 5) on esitetty vakiokuormain- ja pitkäpuomimenetelmien keskiarvoina. 0.45 Kuorman koko TAULUKKO 7 Puutavaralaji Kuorman koko Superyletin tai Harttiiniteleskooppi Fiskars F 65 P 3 Kuorman koko keskimäärin, m TAULUKKO 5 Kuormaintyyppi ja puutavaralaji Purkaminen Purkamisaika, 3 min/m Purkamistaakan 3 koko, m Ajo varastola, 7.5 9.3 0.4 0.5 2. 2 * kolmella yksiköllä ajettu cyös kahta nippua min/m - 0. 9 0.67 0. 77 0. 50 0.63 0. 63 0.00.5 0.93 0.89 0. 5 0.50 0.67 0.02 0.03 0.0 Fiskars F 65 P 3 m kuitupuu 3-6 m kuitupuu Sahatukki 6.9 3-6 m kuitupuu Sahatukki Superyle tin tai Harttiiniteleskooppi 3 m kuitupuu 3-6 m kuitupuu Sahatukki 3 m kuitupuu * Kuorman koko oli vakiokuormain- ja pitkäpuomimenetelmissä yhtä suuri. Ainoa puutavaralaji, josta eräiltä osin on havaittavissa kuormankokoeroja pitkäpuomi- ja vakiokuormainmenetelmien välillä, on noin 2 m kuitupuu. Se, että Fiskars-harvennusnosturilla varustettujen yksiköiden keskimääräinen kuormankoko on ollut suurempi kuin 9 0 m: iin yltävien kuormainten kuormankoko, johtuu kuormaintyyppien välises tä peruskonekannan erosta. 5
Kuormankokoihin on jonkin verran saattanut vaikuttaa sateinen kesä ja pehmeähköt varastopaikat. 3.6 Tehoajan jakauma työnvaiheisiin (3 m kuitupuu, avohakkuu } TAULUKKO 8 Ta.bt.e V.Ut!Ubu.ti.on o6 e66ective time.i.n,to wo..k pha6u ( 3-m Ajankäytön jakauma Työnvaihe Kolmimetrisen kuitupuun ajossa avohakkuus sa kuormauksen osuus tehoajanmenekistä oli pitkäpuomimenetelmässä 3-4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vakiokuormainmenetelmässä (taulukko 8). Muiden puutavaralajien ja olosuhteiden osalta tehoajanmenekin rakenne voidaan laskea edellä esitettyjen osa- aikafunktioiden perusteella. WoJr.k phcu.e Pitkä puomi- cle.m. c.uu.i.ngl Vakiokuormain kuormain Vakiokuormain s.tandalui loadejl Long-boom loadejl standajtd Long-boom loadejl loadejl Pitkäpuomi kuormain Tiheys, m3 /ha - V?.UUy, 6otid m3/hecta.lle 20 60 % Tyhjänäajo ja kuormat tuna-a jo Hau.ti.ng empt:y and loaded Alle 5 min : n keskeytysten osuus oli vakiokuormainmenetelmissä 4. 3 % ja pitkäpuomi menetelmissä 5. 7 % käyttöajasta. Kolmen koneen kohdalla pitkäpuomimenetelmän ja vakiokuormainmenetelmän ero alle 5 min : n keskeytyksissä oli erittäin selvä. Sen sijaan muiden 9 koneen kohdalla eroa ei juuri ollut. Yli 5 min : n keskeytysten selvittämiseen käytetty tutkimusmenetelmä (kelloaikatutkimus) ei ole sopiva. 3.7 pu.l,:xood, Kuonnausaj o LoacU.nghauling Kuormaus LoacU.ng Purkaminen UnloacU.ng Yh t eensä To.tal. 38 38 28 29 2 9 22 7 28 3 34 37 22 22 6 7 00 00 00 00 Te hoa janmenekki Metsäkuljetuksen tehoaika tienvarsitihey den mukaan selviää kuvista ja 2. PITKAPUOHIKUORHAIN " -, (Superyletin tai Martti ini-teleskooopi) long-600 loaoe +-\---+---+--(Sup«ytet.in ot 7.0 IIM.tt.iin.i tt-h..lcope) S 6 0 +-Mr--------------HE-N-ETEUU HENETEUU IIETHOO '!(THL' Cks. s:a 7> Cks. s:a 7) lue p. 3.0 >, ' +--+---+---+---+---+---+---+---4 ---+---4---4------ 0 2 4 Ti heys. 3 00 ajouraa - 6 H---+---+---4------ 0 2 Oe.uity, ot.uj.. 3 4 00 " a 6 o5 4tMp 2 oj4d Kuva. Metsäkuljetuksen ajanmenekki pitkäpuomi - ja vakio kuorma inmenetel issä. Pitkäpuomikuormainten ulottuvuus alle0m F-i.g. i. Expettdi..tUJt.e Oo -ti.me -i.n odilu.t haul.a.ge w.i.-tlt!ong-boom methocu. and.\ tanda!td toad Long-boom toadem o6 utde.. 0 m 6 II me.tl0d6. 6
Nopeinta avohakkuussa sekä vakiokuormainettä pitkäpuomimenetelmissä oli sahatukin ajo, hitainta suoritun 3-6 m kuitupuun ajo. Myös harvennuksissa sahatukin ajo pitkäpuomimenetelmässä on ollut nopeampaa kuin esimerkiksi lyhyen kuitupuun ajo vyöhykkeeltä (kuvat ja 2). Metsäkuljetukseen kului 9-0 m:n kuormaimilla kuormattaessa vähemmän aikaa kuin Fiskars F 65 P -harvennusnosturilla kuormattaessa sekä perinteisesti hakattua että pitkäpuomille hakattua puutavaraa ajettaessa. Ero oli 2 7 % olosuhteiden ja menetelmän mukaan. MENETE LMH PITKÄPUOMIKUORMAIN VAKIOKUORMAIN METHOVS LONG-BOOM LOAVER STA NVARO LOAVER Ajouraväli. m- St!Up JWad l>pac.i.ttg, m =3 m kuitupuu kasoista palstalta (avohakkuu> 3-m pu.lpoood 6Mm buncltu.ur.the. cu.tti.ng a.e.a ( cle.ajt cu.tti.ng ) 2 9-25* =3 m kuitupuu 0 m:n vyöhykkeeltä <harvennushakkuu) 3-m pu.lpoood 6Mm a 0 m zone. (.t!un.u:ng) 5 3 = 3m kuitupuu ajouran varresta <harvennushakkuu) 3-m pu.lpoood 6Mm alotrgj>.i.de. the. l>tlup JWad (.t!unn.ing) 4 = Sahatukki levältään (avohakkuu> Sc.at.tete.d >awl.ogl> (cle.ajt cu.tti.ng l 5 = 3-6m kuitupuu kasoista palstalta (avohakkuu) 3-6-m pu.lpoood 6JtOm buncltu.i.n.the. cu.tti.ng ajte.a ( cle.ajt cu.tti.ng ) 6 = Suorittu 3-6 m kuitupuu <avohakkuu> S.tll.lUghte.ne.d 3-6-m pu.lpoood ( cle.ajt cu.tti.ng) 7 = Sahatukki levältään <harvennushakkuu> SC!attete.d l>awl.ogl> (.t!unn.ing l 9-25* 5 9-25* 5 9-25* 5 * Ajouraväli keskimäärin alle 0 :n kuormaimia käytettäessä 20 yli 0 m: n kuormaimia käytettäessä 22m. Th e. l>tlup JWad l>pac.i.ttg on avetage. u.'he.n loadelll> o6 undell 0 m Welle. Ul> e.d WM 20 m, whe.n loadelll> o6 ovell 0 m WeJte. Ul>e.d 22 m. 8.0 \ = ;:; 7.0 6.0 5.0 c.. STANPARO LOAOER \ "'... vlklokuortl <Fiskars F 65 P) l " r--...... :::;- KORKA l H LOHG-BOOM LOAOER \! P T!.PUOK l KENElE METHOIJ (ks. yllll ;;;;;;t--r-r-- l u abovt '\ 2 5 7 4 4.0 I...... ------ '...r--...j IIENHE IJETHOIJ <ks. ylli) (er:, r --- - 3 5 4 3.0 L l-. 6 a 0 2 Tiheys 3 00 ajoura 4 6 - Ovuay, 0 2 ti.d.,3 4 loo " oj llli.p a 6 0 2 4 6 ad Kuva 2. Met säkuljetuksen aja enekki pitkäpuomi - ja vakiokuormainmenetelmissä. Pitkäpuomikuormainten ulottuvuus yli 0m F.i.g. 2. Etpe.ndliwte. o.ti.me..i.l 6o'Le.6t llilulage. w.uh.t.ong- boom me..thacu. and!j.ttmdtvui.f.oad(!) me.tltocu.. Long- boom.t.oadead o6 ov 0 m 7
Avohakkuussa pitkäpuomimenetelmien (leveä ajouraväli) ja vakiokuormainmenetelmien (kapea ajouraväli) ajanmenekki oli yhtä suuri silloin, kun limikon puutavaralajitiheys oli noin 40 m /ha. Pienemmissä tiheyksissä pitkäpuomimenetelmän käyttö nopeutti metsäkuljetusta, suuremmissa taas hidasti. Harvennushakkuussa 3 m kuitupuun vyöhykkeeltä ajon ajanmenekki oli 4-8 % suurempi kuin ajouran varresta ajon. Muista puutavaralajeista ei harvennushakkuun osalta suoraa puutavaralajeittaista vertailua voi tehdä, koska pitkää kuitupuuta ja sahatukkia ei vakiokuormainta käyttäen ajettu. 8
KIRJALLISUUTTA Re. 6eJte.rtc.M BERG, H. - JONSSON, Y. 976. Lång kran i gallring. Summary : Long Booms in Thinning. Forskningsstiftelsen Skogsarbeten Logging Research Foundation, Redogörelse Nr - Report No. 7. Stockholm BRUNBERG, T. 979. Användning av lång kran i slutavverkning och gallring. Forskningsstiftelsen Skogsarbeten, Ekonomi Nr 2. Stockholm HARSTELA, P. 976. Työn tuotos ja työntekijän kuormittuminen tehtäessä kuitupuuta liukupuomikuormausta varten. Summary: Work Output and the Worker's Strain in Cutting Pulpwood for Slide-Boom Loading. Metsäntutkimuslaitos - Institutum Forestale Fenniae, Folia Forestalia 260. Helsinki HARSTELA, P. - JÄRVINEN, J. - TERVO, L. AHOLAINEN, R. 977. Tu tkimus eräistä harvennushakkuumenetelmistä (Levälleen teko ja LEKA-menetelmä). Summary : The Study of Some Short Wood Methods of Cutting in Thinnings (Cutting without Bunching and SCAPE Method). Metsän tutkimuslaitos I nstitutum Forestale Fenniae, Folia Forestalia. Helsinki KAHALA, M. 979. Puutavaran kuormatraktorikuljetus ja siihen vaikuttavat tekijät. Summary : Forwarder Transport of Timber and Factors Influencing It. Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 355. Helsinki KAHALA, M. - TAIPALE, J. 978. Pitkän puutavaran korjuu kasvatusmetsissä. Summary: Harvesting of Long Timber in Young and Middle- Aged Forests. Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 349. Helsinki Metsätraktoreiden ja monitoimikoneiden myyntitilasto..982. 982. Metsäteho. Moniste. Helsinki MYHRMAN, D. 98. Stabilitetsproblem med lång kran i gallring. Forskningsstiftelsen Skogsarbeten, Teknik Nr 9. Stockholm TAIPALE, J. 975. Marttiinin liukupuomi lisälaite nivelpuomikuormaimiin. Summary: Marttiini's Special Boom Auxiliary Device to Knuckle Boom Loaders. Metsätehon katsaus - Metsäteho Review 8/975. Helsinki -"- 980 a. Fiskars F 60 P - kaukokuormain. Summary : Fiskars F 60 P Long- Reach Loader. Metsätehon ka tsaus Metsäteho Review 5/980. Helsinki -"- 980 b. Rovaniemen Konepajan superyletin. Summary: Super-Reacher of Rovaniemen Konepaja. Metsätehon katsaus - Metsäteho Review /980. Helsinki _.. _ -"- 98 a. Pitkäulotteisten kuormainten käytön taloudellisuus. Summary: Profitability of the Use of LongReach Loaders. Metsätehon katsaus Metsäteho Review 9/98. Helsinki 98 b. Pitkäulotteisten kuormainten käytön taloudellisuus. Metsätehon moniste 5.0. 98. Helsinki TAIPALE, J. - THESSLUND, 0. 979. Liukupuomikuormaimen vaikutus metsäkuljetustuotokseen harvennusmetsäolosuhteissa. Summary: The Effect of the Slide-Boom Loader on the Fores t Haulage Output in Thinnings Conditions. Metsätehon tiedotus - Metsät eho Report 353. Helsinki MELKKO, H. - TAIPALE, J. 975. Marttiinin liukupuomi harvennuspuun korjuussa. Summary : Marttiini ' s Slide Boom for the Harvesting of Thinnings. Metsätehon katsaus - Metsäteho Review 22/975. Helsinki 9
FOREST RAULAGE BY FORWARDERS EQUIPPED WITH A LONG-BOOM LOADER By Jukka Taipale S u mma r y The purpose of the study was to fid out how the use of long- reach loaders affects forest haulage compared with the use of a traditionai standard loader. The reach of the long- boom loaders was 9-2 m and that of standard loaders 6-7 m. The forest haulage methods appear from Table (p. 6). Expenditure of time in forest haulage was 3-3 % greater in both clear cutting and thinning with long- boom loaders than wi th a standard loader (Figs. and 2, pp. 6 and 7). Expenditure of time in thinning was 7-3 % greater than when 3-m pulpwood was hauled from alongside the strip road and a standard loader was used. The relative expenditure of time in forest haulage of all timber assor t ments increased somewhat with a long- boom loader when the roadside density grew. The long-boom and standard loader methods were applied in clear cutting with different strip road spacings. When the timber assortment 3density in a stand was about 40 solid m /hectare the time expenditure was the same for long- boom methods in which the strip road spacing was 20-25 m as for standard loader methods in which the strip road spacing was 2-5 m. When 20 the timber assortment density of the stand was smaller, the time expenditure with long- boom methods was - 9 % smaller, and when it was greater - 6 % more time was expended than with standard loader methods. Use of the long - boom method and a wide strip road spacing appears profitable also in forest haulage in clear cutting operations, especially when the timber assort ment densities of the stand are small. Of the two loader types with long-reach booms the group with a reach of 9-0 m was faster than the loaders reaching to over 0 m in the haulage of both timber cut in the traditionai way and timber cut for long-reach booms. The study is associated with the joint Nordic forest technology development studies in progress on the initiative of the Nordic Council in Denmark, Finland, Norway and Sweden and financed by the Nordic Council of Ministers. The coordinating organ for these studies is the Nordiska Skogsarbetsstudiernas Råd (NSR). This study is part of the project concerning mechanisation of the harvesting of timber removed by thinning. The leading country of the project is Sweden.
L T T E E T
LIITE TRAKTORIT JA TUTKIMUSTYÖMAAT TALVI KESÄ Valmet 862 K + Fiskars F 65 P Lokomo 929 + Fiskars F 65 P Lokomo 929 + Fiskars F 65 P Valmet Jehu 22 + Cranab 600 + Superyletin Valmet 862 K + Cranab 6020 + Superyletin (tässä myös siirtopuomin vaihto) Lokomo 933 T + Cranab 700 + Superyletin Valmet 862 K + Fiskars F 65 P Lokomo 929 + Fiskars F 65 P Valmet Jehu 22 + Cranab 600 + Superyletin Valmet Jehu 22 + Fiskars 5000 + Marttiiniteleskooppi Valmet 872 K + Fiskars 5000 + Superyletin Valmet 862 K + Fiskars 5000 + Superyletin Kockums 84-3 + Cranab 600 + Superyletin Ösa 260 + Ösa 373 + Marttiini-teleskooppi Lokomo 933 T + Fiskars 65 + Yletin Heinävesi Vilppula Vesilahti Ranua Seinäjoki Rovaniemen mlk. Ylitornio Heinävesi Leppävirta Vilppula Ranua Ranua Alahärmä Ruokolahti Ilmajoki Isokyrö Rovaniemen mlk. TRAKTOREIDEN MÄÄRÄ ERI MENETELMISSÄ JA OLOSUHTEISSA {Sulkeissa Fiskar s F 65 P -harvennusnostureiden osuus kokonaismäärästä) Puutavarataj i Avohakkuu Harvennushakkuu Avo - ja harvennushakkuu Talvi Kesä Talvi Kesä Talvi Kesä Trakt oreita, kpl 3 m kuitupuu 4 3 6 9 0 2 () ( - ) (3) (2) (3) (2) 3-6 m kuitupuu kasoista palstalta 3 3 2 5 4 (2) (2) (2) () (2) (2) Suorittu 3-6 m kuitupuu 2 - - 2 (-) (-) - - ( - ) (- ) Sahatukki levältään 4 6 4 6 8 2 ( 2) (2) (3) ( 2) (3) (2) 22
TUTKUIUSOLOSUHTEET, TALVI 98 LIITE 2 Lumi Työmaa äävä puusto, Maasto- Hakkuujälki runkoa/ha luokka paksuus, kasojen cm päällä, cm Superyletin tai Marttiini-teleskooppi Rovaniemen mlk., Toramo 800 85 0 keskinkertainen Ranua, Heinisuo 600-700 75 - hyvä Seinäjoki 000 - hyvä Ylitornio, Matalavaara - 00 keskinkertainen Ylitornio, Airiselkä - 75 - huono Ranua, Heinisuo - 75 - hyvä Ranua, Rahaselkä - 70 - hyvä Seinäjoki - - keskinkertainen, huono Fiskars F 65 p Heinävesi 700-2 70-80 0-20 keskinkertainen Vilppula 500-2 72 0-5 keskinkertainen - hyvä Vesilahti 800 70-80 0-5 keskinkertainenhyvä Heinävesi - 80 0 - keskinkertainen Vesilahti - 3 80-90 0 - huono TUTKlHUSOLOSUHTEET, KESÄ 98 Työmaa Jäävä puusto, Maasto- Hakkuujälki runkoa/ha luokka Superyletin tai tartti ini-teleskooppi Rovaniemen mlk., Paloselkä 800 hyvä Ranua, Juntinvaara 800-2 hyvä Ranua, Nikkilä 600-3 keskinkertainen Alahärmä 600-2 huono Ilmajoki 500 ()- 2 keskinkertainen lsokyrö 500-600 keskinkertainen Ruokolahti 000 hyvä Ranua. Juntinvaara - hyvä Ranua, Heinisuo - keskinkertainen Ranua. ikkilå - - 2 keskinkertainen Ilmajoki - - 2 keskinkertainen Ruokolahti - 2-3 keskinkertainen Fiskars F 65 p Heinävesi 500-700 2 keskinkertainen Vilppula (kohde ) 500-600 - 2 hyvä (kohde 2) 0-500 - 2 keskinkertainen Heinävesi - - 2 hyvä VilppuLa - - 2 keskinkertainen 23
ISBN 95-673-082-5 ISSN 0356-7257