POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Patologian tietopyyntö
TIETOPYYNTÖ... 3 1. TUOTANNONOHJAUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNALLISUUDET... 3 2. DIGITAALISEN PATOLOGIAN TOIMINNALLISUUDET... 3 NYKYTILANTEEN KUVAUS... 4 LABORATORIOJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN KUVAUS... 5 1. LÄHETTEEN TEKO... 5 2. NÄYTTEEN KIRJAAMINEN... 5 3. NÄYTTEIDEN KÄYNTIINPANO... 6 4. VALAMINEN... 8 5. MIKROTOMIA... 8 6. NÄYTTEIDEN JAKO (EI SKANNATUT)... 8 7. SKANNAUS... 9 8. NÄYTTEEN TUTKIMINEN/LAUSUNTO... 9 9. LISÄTUTKIMUKSET...10 10. MEETINGIT...10 11. ARKISTOINTI JA LAINAUS...11 12. LASKUTUS...11 13. SYTOLOGIA...12 14. OBDUKTIOTOIMINTA...12 15. LAITELIITYNNÄT...12 16. MUUTA...13 DIGITAALIPATOLOGIAN TOIMINNALLISUUDET...13 TOIMINNAN TAVOITETASO...13 ARKISTOSOVELLUS...14 KATSELINSOVELLUS...14
Tarjontaa kartoittava ennakkokysely Tietopyyntö PPSHP:n diagnostiikkayksikössä suunnitellaan Patologian tuotannonohjausjärjestelmän hankintaprojektin käynnistämistä sekä digitaalista skannaustoimintaa hyödyntäen Dicom standardia arkistoinnissa. Tarkoituksena on näytteiden kulun tarkempi seuranta, mikä mahdollistaa tarkemman työprosessin ohjauksen. Tämä tehostaa laboratorion toimintaa ja parantaa laatua johtaen nopeampaan diagnostiikkaan potilaan eduksi. PPSHP on kiinnostunut kuulemaan järjestelmätoimittajien ajatuksia ja mielipiteitä ainakin seuraaviin aiheisiin: 1. Tuotannonohjausjärjestelmän toiminnallisuudet - Mahdollisuudet kuvatun työnkulun ja kirjausmerkintöjen toteuttamiseen. Tulisiko jotakin muuttaa? - Aikatauluarviota järjestelmän toimittamiselle integraatioineen. Ovatko kuvatut integraatiot mahdollisia tai järkeviä? Vaihtoehtoisia toimintamalleja? - Mielipiteitä ja kommentteja biopankkiliitynnästä - Muita kommentteja ja huomioita 2. Digitaalisen patologian toiminnallisuudet - Arkistosovelluksen toiminnallisuudet - Katselinsovelluksen toiminnallisuudet - Muita kommentteja ja huomioita Vaikka PPSHP tekee päätökset palvelun vaatimuksista itsenäisesti, palveluntarjoajilta saatua palautetta tullaan arvioimaan mietittäessä PPSHP:n lopullisia tarpeita ja mahdollisen tarjouspyynnön vaatimuksia. 3
Nykytilanteen kuvaus Patologian nykyinen tietojärjestelmä on Tieto Oyj:n toimittama QPati. Järjestelmä on ollut käytössä joulukuusta 2007, jonka jälkeen sitä on säännöllisesti ylläpitopäivitetty. Järjestelmässä annetaan näytteelle näytenumerot ja näytetyypit. Laskutus hoidetaan tutkimuskoodeilla. Nykyisin käytössä olevat laiteliittymät: Tarratulostimet (purkit) Kasettitulostin Lasitulostin (Primera) Lasitulostin (Leica) Värjäysautomaatit o Bond immunoautomaatti Kamerat o Optofidelity makroleikkelykamera o Leica mikroskooppikamera Nykyisessä järjestelmässä lähete tehdään OYS:ssa MyLabin toimittamassa Weblabissa (voidaan avata linkin kautta Eskosta) ja perusterveydenhuollon osalta Effica laboratorio -ohjelmassa. Lisäksi on joitakin paperilla tulevia lähetteitä. 4
Laboratoriojärjestelmän toiminnan kuvaus 1. Lähetteen teko Tulevassa järjestelmässä on tavoitteena mahdollisuus kirjoittaa lähete suoraan sairaskertomuksesta avautuvaan LIS-järjestelmään. Ulkopuolelta tulevat pyynnöt tulisi voida myös tilata suoraan järjestelmästä (esim. https-pohjainen suojattu yhteys, potilaan henkilötiedot saadaan vrk-otteesta integraation kautta). Vaatimukset lähetteelle: Näytetyyppi Esitiedot (vapaateksti/näytetyypin mukaan luokitellut esitiedot) Tartuntavaara (integraatio ongelmamikrobijärjestelmään) Otettujen näytepurkkien määrä Laskutusosoite/osasto/yksikkö Vastaus automaattisesti tilaajalle Halutessa vastaus myös muille mahdollisille vastaanottajille (henkilö/vastaanotto) Kuittauksen määritteleminen (kenen halutaan kuittaavan näyte) Kliinisten kuvien liittämisen mahdollisuus Näytteen yksilöivien tarrojen tulostaminen näytepurkkeja varten (hetu, pyynnön uniikki idnumero viivakoodilla, purkin numero) Kiireellisyysluokka (normaali/kiire näytteen voi muuttaa kiireelliseksi myöhemminkin) Mahdollisuus täydentää lähetettä myöhemmin (kunnes lausunto kuitattu patologialla valmiiksi) Ilmoitus patologialle, jos lähetettä muutetaan 2. Näytteen kirjaaminen Näyte tulee fyysisesti patologialle, jolloin avataan purkista uniikin id-koodin sisältävällä viivakoodilla kyseinen näyte laboratoriojärjestelmässä. Järjestelmä antaa aikaleiman kirjaamisajalle. Kirjaaja (joka on kirjautunut järjestelmään omalla tunnuksellaan, mahdollisesti henkilökortin avulla) määrittelee näytteen tarkemman tyypin ja antaa tutkimuskoodin, jolla näyte on 5
uniikisti identifioitavissa. Näytepurkkeihin liimataan LIS-järjestelmästä tulostetut tarrat. Tarroihin tulostuu potilaan nimi, henkilötunnus, näytenumero, tutkimus, purkin järjestysnumero ja 2Dviivakoodi sisältäen em. tiedot lukuun ottamatta tutkimustietoa. Sytologian osalta tulostetaan myös näytelasit. Arvioidaan tarvittavien kasettien määrä ja mahdollisesti tilataan ennakkoon erikois- tai immunovärjäyksiä, ja tulostetaan järjestelmästä kasetit (kasetteihin tulee selkokielinen koodi ja 2Dviivakoodi). Tässä vaiheessa päätetään, mihin käyntiinpanopisteeseen näyte menee ja siirretään tämä kyseiselle työlistalle. Tarvittaessa näyte voidaan myöhemmin siirtää toiselle listalle. Numeroinnin ja 2D-viivakoodin tulee sisältää seuraavat tiedot: laboratorion tunnus (nykyisellään Oulussa O) näytetyypin koodi, esim. B histologia, LH lihas, S sytologia jne. o koodisto tulee olla pääkäyttäjän muokattavissa vuosi kahdella numerolla juokseva näytenumero (nollaantuu vuoden vaihteessa) kasetin alanumero o sisältää purkkinumeron ja mahdollisesti aakkosilla määritettynä järjestysnumeron o jos purkkeja vain yksi, niin käytetään kuitenkin ainoastaan numerointia o mikäli näytteitä otetaan enemmän kuin aakkosia, alkaa uusi kierros seuraavasti o 1W, 1X, 1+A, 1+B. 3. Näytteiden käyntiinpano 3.1. Suodatettavat näytteet Pienet/hajoavat näytteet suodatetaan. Suodatuksen tekevä henkilö on kirjautunut järjestelmään omalla tunnuksellaan. Suodatusmateriaali pyritään valokuvaamaan. Valokuvat tallentuvat LISjärjestelmään, josta patologi voi valita sellaiset kuvat, jotka menevät myös PACS-arkistoon. Lisäkasetteja voidaan joutua tulostamaan tässä vaiheessa, samoin tilaamaan erikois- ja immunovärjäyksiä. Suodattaja määrittelee sopivan kudoskuljetuksen ja merkitsee tämän järjestelmään. Järjestelmä antaa kuittaukselle aikaleiman ja siirtää näytteen määritellylle kudoskuljetuslistalle. Tämän jälkeen näyte siirtyy kullekin kudoskuljetukselle tyypillisen ajan 6
jälkeen automaattisesti valutyölistalle. Kuitenkin, täytyy olla mahdollista kertoa järjestelmälle, jos kudoskuljetuksessa on tullut odottamatonta viivettä. Poikkeuksena tästä on pehmitettävä tai erikoiskäsiteltävä materiaali, jota ei siirretä automaattisesti, koska käsittelyyn kuluvaa aikaa ei voi etukäteen arvioida. Tämä materiaali siis jää näkyviin kyseisen työvaiheen listalle. 3.2. Makroleikeltävät näytteet Kookkaammat näytteet jaetaan makroleikkelypisteisiin. Makroleikkelyssä näyte kuvataan (käytössä tällä hetkellä Optofidelity medical) ja kuvaan tehdään asiaankuuluvat merkinnät. Kuvausohjelmaan tuodaan HL7-muotoisena halutut lähetetiedot ja etukäteen tehtyjen kasettien lukumäärä. Mahdollisesti tässä vaiheessa myös sanellaan puheentunnistuksella tekstiä lausuntokenttään. Käytössä oleva kuvausjärjestelmä pystyy välittämään tietoa otetuista näytteistä tietojärjestelmälle, jolloin näytekasettien määrä päivittyy. Näytekasettien määrää voidaan myös muuttaa käsin tietojärjestelmään. Mikäli lisäkasetteja tarvitaan, niitä tulostetaan lisää. Joskus voidaan joutua tulostamaan samalla numerolla oleva kasetti kuin aikaisemmin (esim. kasetti mennyt rikki tai hävinnyt), jolloin järjestelmän täytyy huomauttaa asiasta. Leikkaaja tai avustava henkilö tarkistaa kasettien lopullisen määrän. Mahdollisesti tilataan erikois- ja lisävärjäyksiä. Tässä vaiheessa voidaan määrätä näyte jo lopulliselle tutkijalle (patologi). Määritellään sopiva kudoskuljetus kohdan 3.1. mukaisesti. 7
4. Valaminen Valettavat näytteet haetaan kudoskuljettimesta. Valun yhteydessä (ennen tai jälkeen) näytteet poistetaan työlistalta lukemalla viivakoodi kasetista. Valamisen suorittava henkilö on kirjautunut järjestelmään omalla tunnuksellaan. Näyte siirtyy mikrotomiatyölistalle. 5. Mikrotomia Kasetissa oleva parafiiniblokki otetaan leikattavaksi. Blokista luetaan viivakoodi. Leikkaaja on kirjautunut järjestelmään omalla tunnuksellaan. Tietojärjestelmä tulostaa tilatuille värjäyksille lasit automaattisesti. Lasille tulostetaan numerokoodi ja 2D-viivakoodi. Kuittauksen jälkeen menevät patologien yhteiselle työlistalle, jota voi filtteröidä haluamallaan tavalla (lasit menevät fyysisesti värjäyskoneisiin). Poikkeuksena skannattavaksi määrätyt lasit menevät suoraan skannauslistalle. Skannattavat lasit pitää pystyä merkitsemään tietojärjestelmässä niin, että ne voidaan poimia helposti erilleen (esim. tulostamalla lasille tietty merkintä). Näin skannattavaksi merkityt lasit voidaan viedä suoraan värjäyksestä skanneriin. Työlistalla näkyy näytteen status (värjäyksessä, valmis, kuitattu jne ), jota voi myös käyttää filtteröimisperusteena. Filtterien tulee olla henkilökohtaisia ja tallennettavissa. Numerokoodi ja 2D-viivakokodi sisältävät kasettiin tulevan tiedon lisäksi seuraavat asiat: värjäys jos on useampia samoja värjäyksiä, annetaan roomalainen alanumero onko kyseessä lisäleike (jos on, merkitään esim. lisä ) o tällä voi olla omat alanumerot (roomalainen) onko kyseessä syvennystaso (jos on, merkitään esim. syv ) o tällä voi olla omat alanumerot (roomalainen) onko kyseessä läpileikkaus (jos on, merkitään esim. läpi ) o tällä voi olla omat alanumerot (roomalainen) 6. Näytteiden jako (ei skannatut) Tapaukseen liittyvät lasit kerätään yhteen ja tarkistetaan tietokannasta, että lasien määrä täsmää. Tarvittaessa laseja jaetaan tutkijalle jo ennen kuin kaikki lasit ovat valmiina (esim. erikoiskiireelliset tai tapaukset, joissa osalla näytteistä pitkä esikäsittely), mutta pääsääntöisesti 8
koko tapaus kerätään yhteen. Lasit merkitään tietojärjestelmään jaetuiksi, jolloin tapaukset siirtyvät patologin työlistalle. Lasit kannetaan patologin hyllyyn. 7. Skannaus Skannatut lasit siirtyvät suoraan patologin työlistalle, mikäli tutkija on määritetty aiemmassa vaiheessa. Muutoin tapaus siirretään halutulle listalle (yleinen lista/erikoisnäytteiden oma lista/ tietyn patologin lista). Lasit kannetaan patologin hyllyyn. 8. Näytteen tutkiminen/lausunto Patologi tutkii näytteen joko mikroskoopilla tai digitaalisesti. Laseina jaetut näytteet avataan järjestelmän lausuntokenttään lasin 2D-viivakoodilla. Digitaaliset näytteet pystytään avaamaan erikseen integroitavaan katseluohjelmaan/ohjelmiin suoraan työlistalta. Lausunnon tekemiseen käytetään integroitua puheentunnistusta, myös topografian ja diagnoosin sanelu täytyy onnistua. Topografioille ja diagnooseille täytyy olla ajantasainen ja täydennettävä tietokanta. Taulukkomuotoisia vastauksia varten täytyy olla mahdollisuus luoda ja muokata taulukkoja. Käyttäjällä on mahdollisuus tehdä omia mallifraaseja (lausunnot ja diagnoosit). Näytteellä voi olla rinnakkaislausujia ja konsultanteiksi merkittyjä lausujia. Jos näytteellä on rinnakkaislausuja, pitää molempien lausujien kuitata näyte (näyte voidaan tallentaa rinnakkaislausujalle tarkistettavaksi). Konsultantilta ei vaadita kuittausta, mutta lausunnossa näkyy konsultoijan nimi. Näyte voidaan laittaa kommentein konsultaatioon halutulle patologille. Jos patologi pyytää lisätutkimuksia (lisäpetaukset, lisävärjäykset, lisäleikkeet, uudelleen skannaus) menevät nämä tilaukset omille työlistoilleen. Kun näyte on kuitattu, on jokin käyttäjän määrittelemä aika (esim. 10 min), jolloin kuittaus on vielä purettavissa ja vastaus muutettavissa ilman lisälausunnon antamista (eli vastaus ei mene heti kliinikolle nähtäväksi). 9
Lausunto tulee olla nähtävillä tilaajan perusjärjestelmässä joko sanoma- tai työpöytäintegraation kautta. 9. Lisätutkimukset Tilatut lisätutkimukset (esim. erikoisvärjäykset, immunohistokemia, immunofluoresenssi) menevät kukin omalle työlistalleen. Lisätutkimuksia voidaan pyytää tekemään nopeammin. Työlistat tulostetaan paperille (tai listataan esim. kännykän näytölle), jotta tarvittavien blokkien kerääminen onnistuu jouhevasti. Samalla tämä tehtävä merkitään tietojärjestelmään aloitetuksi. Blokit leikataan, ja blokin viivakoodi luetaan, jolloin tulostetaan halutuille värjäyksille lasit. Samalla tietojärjestelmään tulee merkintä, leikattu. Lähetetään HL7-sanoma värjäysautomaatille. Sanoma sisältää tiedot, joilla lasin 2D-viivakoodi ja tarvittava värjäys yhdistetään. 10. Meetingit Meetingtapauksia voidaan ilmoittaa usealla tavalla: sairaalan sisältä tehdään sähköinen pyyntö (weblab/esko/joku muu), ulkopuoliset ilmoittavat toimistolle. Myös patologi voi ilmoittaa tapauksia meetingiin. Eräät meetingit muodostuvat automaattisesti (esim. kaikki OYS:aan vastatut munuaisbiopsiat), tämän voisi tietojärjestelmäkin tehdä. Näin muodostuu alustava meetinglista. Meetingistä riippuen meetinglistalta varsinaisesti katsottavat näytteet valitsee patologi tai toimisto (siirtymäajan jälkeen tämä ei ole enää tarpeellista, kun kaikki tarvittava materiaali on skannattu, eli näihin on suora pääsy omalta koneelta). Nykyisellään tätä varten tulostetaan paperilista, mutta tämä on syytä onnistua sähköisesti suoraan tietojärjestelmässä. Jos tietojärjestelmä näkee, että tapaus on ilmoitettu meetingiin, mutta vastaus ei ole valmis, lähtee tästä ilmoitus tutkijaksi nimetylle patologille. Valitut lasit haetaan (ja tarvittaessa skannataan). Patologi pääsee käsiksi skannattuun materiaaliin koneeltaan (ja myöhemmin meetingtilan koneelta). Meetingin jälkeen patologi voi tehdä merkintöjä kyseisestä tapauksesta esim. M-lausuntoon. 10
11. Arkistointi ja lainaus Blokit ja lasit siirretään fyysisesti omiin arkistointipaikkoihinsa. Nämä voidaan ottaa esim. viivakoodilla massalistalle, ja merkitä tietojärjestelmään sijoituspaikka. Kun tapauksia lähetetään/lainataan, merkitään aikaleima ja lähetyspaikka, mahdollisesti sisäisissä tapauksissa projektinumero. Mikäli ollaan lainaamassa laajempia aineistoja, voidaan tehdä hakuja joko järjestelmässä tai ulkopuolella (biopankkiohjelmisto). Ulkopuolinen haku voidaan tuoda lainauslistalle, jonka avulla käydään hakemassa halutut fyysiset näytteet. Nämä voidaan merkitä kerralla lainaan tiettyyn paikkaan/projektiin joko päätteellä tai mobiililaitteella. Kun ko. projektin tapaukset palautetaan, voidaan tuoda tapaukset takaisin sisään viivakoodilla, tai hakea ko. lainauksen koko lista, jonka voi (mahdollisen muokkauksen jälkeen) merkitä palautetuksi. On huomioitavaa, että Oulun biopankkiin täytyy jatkossa luoda arkisto patologian näytteistä, tällöin identifikaatiotiedot täytyy poistaa näkyvistä. Pakastettujen näytteiden arkistointi tehdään nestetyppipakastimissa tai syväjääpakastimissa. Kummallekin pakastintyypille pitää olla tietokannassa oma arkisto. Järjestelmän tulee pitää kirjaa paikoista sekä ehdottaa käyttäjälle seuraavaa vapaata paikkaa pakastimesta. Nestetyppipakastimessa säilytystieto on paikkakohtainen. Syväjääpakastimessa säilytystieto on laatikkokohtainen. Järjestelmään voidaan syöttää järjestelmän rakenne, jolloin järjestelmä voi pitää kirjaa vapaana olevista paikoista. 12. Laskutus Näytteen kuittauksen yhteydessä järjestelmään tallentuu laskutustieto. Varsinainen laskutusajo voidaan ajaa esim. kerran kuussa. Laskutukseen tarvittavat tiedot ovat maksaja ja tutkimus (tutkimuskoodien lukumäärä), kiireysluokka, erikois- ja immunovärjäysten lukumäärä. Hinnat voidaan määritellä myös asiakaskohtaisesti. 11
13. Sytologia Sytologian osalta järjestelmä toimii pääasiassa kuten histologiassa, tosin omine työlistoineen. Osa materiaalista otetaan usein ns. sytoblokkiin, joka käsitellään histologisena näytteenä ja siten tältä osin siirtyy histologiseen työkulkuun. Lisänä on usein esitarkastusvaihe, jossa esitarkastaja täyttää taulukkomuotoisen vastauksen ja asettaa ehdottamansa diagnoosin. Taulukko ja diagnoosi siirretään sittemmin patologille vastauspohjaksi. Mikäli diagnoosiin tulee muutoksia, lähtee automaattisesti esitarkastajalle ilmoitus muuttuneesta diagnoosista. Sytologian näytteille tarvitaan työlistoiksi esitarkastuslista ja patologin työlista. Teknisten rajoitteiden vuoksi sytologisen materiaalin laajempi skannaaminen ei ole lähivuosina näköpiirissä. 14. Obduktiotoiminta Vainajan säilytys tilataan samaan tapaan kuin muut näytteet (näytetyyppi A). Vainaja siirtyy säilytyslistalle. Kun vainaja luovutetaan eteenpäin, merkitään järjestelmään luovutusaika ja kenelle on luovutettu (tätä varten voidaan luoda oma tietokanta hautaustoimistoista). Jos tehdään lääketieteellinen ruumiinavaus, avataan tätä varten uusi näyte (näytetyyppi O), jossa näytekulku on histologian mukainen. 15. Laiteliitynnät Tarratulostimet (PAPA-lasit, purkit) Kasettitulostin Lasitulostin (Primera) Lasitulostin (Leica) Värjäysautomaatit o DAKO coverstain HE-värjäysautomaatti o Bond immunoautomaatti o Artisan erikoisvärjäysautomaatti o Ventana Kamerat o Optofidelity makroleikkelykamera o Leica, Olympus, Zeiss mikroskooppikamerat 12
16. Muuta Tuotannonohjausjärjestelmän tulisi olla selainpohjainen tai keskitetysti asennettavissa ja ylläpidettävissä. Kudosprosesseja on siis käytössä useita, ja ne ovat luonteeltaan erilaisia. Niiden hallinnointi täytyy olla mahdollista käyttäjälle, samoin uusien prosessien luominen järjestelmään (esim. molekyylipatologian tulevat prosessit). Kaikkien tietojen migraatio käytössä olevasta järjestelmästä kuuluu asennustyöhön. Vanhojen tietojen kategorisointi täytyy säilyä, jotta tietokantahaut ovat edelleen mahdollisia. Tietojärjestelmän sisäinen postitusjärjestelmä on tarpeellinen (henk. koht. postit/käyttäjäryhmät). Eri käyttäjäryhmille voidaan asettaa rajoituksia, mihin osiin ohjelmistosta on pääsy. Syntyneistä tietokannoista voidaan tehdä hakuja monipuolisilla työkaluilla. Tietokantahakuja on mahdollista rajata käyttäjäryhmien mukaan. Eduksi katsotaan, että uusi järjestelmä on graafisesti/visuaalisesti toimiva esim. helpottaen näytteen valmistumisen kokonaistilanteen hahmottamista. Käyttäjän täytyy pystyä asettamaan hälytyksiä eri prosessin vaiheisiin (esim. jossakin työvaiheessa on näytteitä, joilla on mennyt liian kauan näytteen saapumisesta laboratorioon). Liitäntä KanTa-arkistoon täytyy olla mahdollinen. LIS-järjestelmän tulee olla skaalautuva eli siinä täytyy olla mahdollisuus alueelliseen toimintaan. Järjestelmän tulee tukea usean organisaation ja patologian yksikön rakennetta ja niiden välistä toimintaa. Digitaalipatologian toiminnallisuudet Toiminnan tavoitetaso 20 sanelupistettä/työasemaa 2-3 skanneria 1 ison kapasiteetin skanneri pienille laseille 1 skanneri, jolla onnistuvat fluoresenssinäytteet ja isot lasit 126228 histologista näytelasia 2012 2159 isoa näytelasia 2012 n. 2000 fluoresenssilasia 2012 13
Todennäköisesti 20x-40x-tasoinen skannaus suurimmasta osasta tiedostot keskimäärin arviolta 500-1000 megatavua. Tulee olla mahdollisuus skaalata arkistoa tarvittaessa alueelliseen toimintaan PPSHP:n yhteisrekisterin alueella sekä OYS ERVA-alueen patologian yksiköiden välillä. Arkistosovellus Laboratorion tuotannonohjausjärjestelmä vie brokerille tarvittavat indeksointitiedot (sisältäen mm. topografian, diagnoosin). Broker välittää indeksointitiedot edustapalvelimelle, joka verifioi saapuneen skannauksen työlistoja vastaan ja arkistoi tiedoston (konversio DICOM-muotoon ilmeisimmin tässä vaiheessa). Jos käytössä on skanneritoimittajan katselin/työasemaohjelmisto, pitää tiedostot pystyä palauttamaan PACSista analysoitavaan muotoon. Makrokuvat ovat tavanomaisia jpg-pakattuja digitaalikuvia, joita tuotetaan kookkaampien leikkausresekaattien dokumentoimiseksi. Näistä osa halutaan tuoda tuotannonohjausjärjestelmästä saman tutkimusnumeron alle PACS-järjestelmään. Pyrkimys on saumattomaan integraatioon hankittavaan tuotannonohjausjärjestelmään. Työnohjausjärjestelmän ja kuvankatseluohjelman välillä tulee olla vähintään yhdensuuntainen, mielellään kaksisuuntainen synkronointi. Skannerilla tuotettu data pitää olla konvertoitavissa DICOM-muotoon. Tutkimusnumero, blokkinumero ja värjäystieto luetaan lasilta 2D-koodista, jonka perusteella tapahtuu skannaustiedoston identifiointi brokerilla. Tapauksia täytyy pystyä hakemaan arkistosta monipuolisesti eri parametreillä (esim. henkilötunnus, skannauspäivämäärä, värjäys jne.) Katselinsovellus Tuotannonohjausjärjestelmästä käynnistetään haluttu tapaus katselinsovellukseen. Tarvittaessa samalla voidaan katsoa aiempia potilaan skannauksia katselinsovelluksessa. Tapauksen kaikki lasit ja makrokuvat tulee saada kerralla näkyviin thumbnail-muodossa blokki- ja värjäysjärjestyksessä. 14
Etiketti saadaan haluttaessa koko ajan taustalla näkyviin ja skannatun lasin thumbnail on koko ajan taustalla näkyvissä. Thumbnailissa näkyy värikoodattuna, mitkä alueet on ohjelmalla katsottu (ns. tracking). Digitaalisten kuvien mittakaavan tulee säilyä koko ajan siten, että mittatyökalut ovat käytettävissä. Avatusta kuvasta olisi hyvä saada myös suora linkki lisätilauksen tekemiseen kyseisestä blokista. Näytölle voi avata useita kuvia rinnakkain (lähinnä saman blokin eri värjäykset) ja niitä voi liikutella synkronoidusti. Annotointimahdollisuuksien täytyy olla monipuoliset. Kliinikolla on mahdollisuus avata kuvia vain katselua varten. Katselinohjelmassa tulee olla mahdollisuus erilaisiin ohjaustapoihin: hiiri, näppäimistö, trackball, ohjainlevy, slidedriver, joista ainakin joku pitäisi voida määritellä liikuttamaan suoraan katseltavaa kuvaa ilman, että täytyisi koko ajan pitää painiketta pohjassa. Katselinsovellukseen rakennettavat kuva-analysointityökalut poistaisivat edestakaisen konversion tarpeen. Tällä hetkellä tarvittavia työkaluja ovat immunovärjäyksien positiivisten tumien ja membraanipositiivisuuden laskenta valituilta alueilta sekä mahdollisesti FISH-signaalianalytiikka. 15