Energiatehokkuus Verotus MRL Liikennepoliittinen selonteko 2012 Tilaajavastuu Asuntopoliittinen toimenpideohjelma Klinikat
MARKKINATIETOA RAKLI edustaa vastuullisia ammattilaisia RAKLI teetti vuonna 2012 markkinatunnuslukuselvityksen, jonka tarkoituksena oli määrittää kiinteistöalan keskeiset volyymitunnusluvut (mm. kokonaisvarallisuus, työllistävyys) eri toimijasegmenttien näkökulmasta, tuottaa selkeä perusinformaatiopaketti kiinteistö- ja rakennusalan toimintalogiikasta ja kansantaloudellisesta merkityksestä sekä määrittää RAKLIn jäsenistön markkinapeiton mittaamiseen soveltuvat mittarit. Selvityksen teki KTI Kiinteistötieto Oy. Rakennukset ja tontit muodostavat 60 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta. Loma- ja matkailualueet; 12 Koneet, laitteet, kuljetusvälineet; 69 Muut varat; 8 Maatalouden maa; 22 Liikenne ja muut yhdyskuntatekniset alueet; 9 Metsätalouden maa; 80 Asuinrakennukset; 220 Muut rakennelmat; 77 Asuinrakennusten tontit; 104 Muut talonrakennukset; 130 Varastot; 28 Muiden talonrakennusten tontit; 19 Kiinteistö- ja rakennusala työllistää yli puoli miljoonaa suomalaista Toimiala Henkilötyövuosia Toiminnot Kiinteistöala 160000 Kiinteistöjen ylläpito, palvelut käyttäjille Talonrakentaminen 145000 Rakennuttaminen, korjausrakentaminen, uudistuotanto Alaan liittyvät palvelut 90000 Suunnittelu, kauppa ja kuljetukset, viranomaisohjaus Rakennustuoteteollisuus 80000 Rakennejärjestelmät, betoni- ja kivituotteet, metalli- ja muovituotteet, puutuotteet Infra-ala 45000 Väylärakentaminen, verkostorakentaminen, yllä- ja kunnossapito, talojen infratyöt, kaivosavaukset Kaikki yllä olevat yhteensä 520000-2 -
MARKKINATIETOA RAKLIn jäsenkuntaan kuuluvat Suomen merkittävimmät kiinteistönomistajat. Yritysten liikevaihdolla mitattuna kaikki kymmenen suurinta institutionaalista sijoittajaa ovat RAKLIn jäseniä. Lähes kaikki kymmenen kärjen kaupungit, tilojen käyttäjäyritykset sekä kotimaiset kiinteistösijoitusyhtiöt ja rahastot ovat myös mukana RAKLIn toiminnassa. Kaikista Suomen suorista kiinteistösijoituksista yli 60 prosenttia on RAKLIn jäsenten omistuksessa. Raklin jäsenet Muut Institutionaaliset sijoittajat Top 10 suorien kiinteistösijoitusten markkina-arvojen perusteella Varma Ilmarinen LähiTapiola-ryhmä Keva OP-Pohjola-ryhmä Eläke-Fennia Etera Nordea Henkivakuutus Fennia ja Henki-Fennia Eläke-Veritas Kotimaiset kiinteistösijoitusyhtiöt ja -rahastot Top 10 suorien kiinteistösijoitusten markkina-arvojen perusteella Sponda CapMan Real Estate VVO Forum Fastighets Kb SATO Citycon Avara Suomi Technopolis Aberdeen Asset Managementin Suomessa hallinnoitavat rahastot (APFF, AREFF ja FEA) NV Property Fund I Ky Ulkomaiset kiinteistösijoittajat Top 10 suorien kiinteistösijoitusten markkina-arvojen perusteella Wereldhave Finland RBS Nordisk Renting Sveafastigheter Niam Genesta Property Nordic Cornerstone Real Estate Advisers Aberdeen Asset Managementin ulkomaiset rahastot CBRE Global Investors I/S EjendomsInvest IVG Immobilien AG + IVG Polar - 3 -
MARKKINATIETOA Raklin jäsenet Kaupallinen asuntosektori *) VVO Muut YH Kodit Sato Avara ICECAPITALin rahastot Kaupungit TOP 10 kunnat asukasluvun perusteella Helsinki Oulu Espoo Kouvola Tampere Vantaa Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Tilankäyttäjäyritykset TOP 10 yritysten liikevaihdon perusteella Nokia Neste Oil SOK Stora Enso UPM-Kymmene Kesko Metso Fortum OP-Pohjola-ryhmä Sampo Lähde: Kiinteistöalan markkinatiedot -perusselvitys, KTI Kiinteistötieto Oy *) Selvityksessä tarkasteltiin kaupallista asuntomarkkinaa. Lisäksi RAKLI edustaa kunnallisia vuokrataloyhtiöitä, asumisoikeusyhtiöitä ja Suomen opiskelija-asunnot SOA:a. - 4 -
SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo RAKLI edustaa vastuullisia ammattilaisia 2 RAKLI uudistuu entistä vaikuttavammaksi 6 Kasvua odotellessa 7 Energia ja verotus puhuttivat 8 Osaava veroryhmä tukena RAKLIn vaikuttamistyössä 8 Liikennepoliittinen selonteko: rahoitusratkaisuja kehitettävä 9 Asuntopoliittinen toimenpideohjelma: konkreettisia toimia kaivataan 10 MRL:n toimivuus: RAKLI toivoo innovaatioita ja kustannustehokkaita ratkaisuja 11 Tilaajavastuu 11 Kuntavaaliteemat 12 Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus 12 KIRA-yhteistyötä ja kestävän kehityksen verkostoja 13 Lausunnot 13 Yhdyskuntien kehittäminen klinikoiden teemana 14 Työtä rakentamisen laadun takaamiseksi 15 Yhteiset pelisäännöt helpottavat alan toimintaa 15 Toimialat 16 Toimikunnat 17 Tapahtumat 19 Toimisto ja talous 20 Luottamushenkilöt 2012 21 Teksti ja taitto: Kuvat: RAKLI Futureimagebank, Mikko Käkelä ja RAKLI - 5 -
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS RAKLI uudistuu entistä vaikuttavammaksi Kuva: Mikko Käkelä Vuonna 2012 RAKLIssa panostettiin aiemmin toteutetun mainekyselyn siivittäminä vaikuttavuus- ja brändityöhön. Työtä on tehty yhdessä hallituksen ja jäsenten kanssa. Tavoitteena on vahvistaa RAKLIn profiilia, tehdä RAKLIsta entistä merkittävämpi vaikuttaja ja yhteiskunnallinen keskustelija sekä kirkastaa ja terävöittää viestejä. Työ jatkuu ja toivomme, että tehdyn työn lopputuloksena on jäseniään entistäkin paremmin palveleva ja enemmän lisäarvoa tarjoava järjestö. Jäsenkyselymme osoitti jälleen, että jäsenemme pitävät RAKLIa tärkeänä ja tyytyväisyys toimintaamme on hyvällä tasolla. Jäsenpalveluista vaikuttaminen nousee selkeästi merkityksellisimmäksi ja nimenomaan lainsäädäntövaikuttamiseen toivotaan panostusta. Voimme palvella jäseniämme ainoastaan hyvän henkilöstön avulla. Jäsenistö onkin koko ajan arvostanut toimiston henkilökunnan osaamista, palveluhalukkuutta ja tavoitettavuutta erittäin korkealle. Tänä vuonna tyytyväisyys oli jopa entisestään noussut. Tästä kiitokset koko henkilökunnan puolesta! RAKLIn toimikunnat ja johtoryhmät tuovat arvokkaita näkemyksiä toimintaamme ja auttavat samalla painopisteiden suuntaamisessa ajankohtaisiin ja jäsenillemme tärkeisiin kokonaisuuksiin. Uudet toimikunnan ja johtoryhmät aloittivat kaksivuotisen toimikautensa vuoden 2012 alussa ja kaikkien toiminta on päässyt kiitettävällä tavalla vauhtiin. Kiinteistö- ja rakentamisalan asioita viedään yhdessä eteenpäin. Erityinen kiitos kuuluu kaikille toimikuntien ja johtoryhmien jäsenille ja näiden ryhmien puheenjohtajille, jotka antavat arvokkaan panoksensa alan kehittämiseen ja asioiden edistämiseen. Helena Kinnunen toimitusjohtaja - 6 -
PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Kasvua odotellessa Alkuvuodesta 2012 RAKLI ennusti suhdannekatsauksessaan ilmassa olevan varovaisia markkinatilanteen elpymisen merkkejä. Kulunutta vuotta leimasi kuitenkin epävarmuus, mikä heijastui niin rakentamiseen kuin kiinteistösijoittamiseenkin. Asuntojen rakentaminen, myynti ja vuokraus sujuivat lähes entiseen tahtiin, toimitilapuolella taloudellisen tilanteen vaikutukset näkyivät selvemmin. Rahoitusmarkkinoiden sääntely on kiristymässä ja pankkien lisääntynyt varovaisuus lainanannossa vaikutti muiden rahoituslähteiden käytön lisääntymiseen. Asuntojen ja toimitilojen parhaiden prime-kohteiden markkina-arvot kehittyivät myönteisesti. Kesän aikana nähtiin pientä piristymistä toimitilasijoitusmarkkinoilla, kun ulkomaiset toimijatkin pitkästä aikaa tekivät merkittäviä kauppoja. RAKLIn vuokra-asuntobarometrin tulokset kertoivat, että suurimpien asuntosijoittajien ja -rakennuttajien investointihalukkuus olisi kasvussa. Toivon mukaan tämä enteilee vuokra-asuntojen aloitusten lisääntymistä pääkaupunkiseudulla, jossa kohtuuhintaisten asuntojen puute on esteenä elinkeinoelämän kehittymiselle ja alueen kasvulle. Merkittävään vuokra-asuntotuotannon lisäykseen päästään kuitenkin vain ARAtuotantoon liittyvien yleishyödyllisyyssäännösten lieventämisellä ja uusilla valtion tukitoimilla, joihin ei liity yleishyödyllisyysrajoituksia. Investointipäätösten tueksi tarvitaan myös nopeampaa ja vähemmän yksityiskohtiin menevää kaavoitusta ja rakentamismääräysten kehittämistä. Toimikauteni RAKLIn puheenjohtajana on päättymässä vuoden 2013 vuosikokouksessa. Olen kiitollinen saamastani tilaisuudesta olla näköalapaikalla merkittävän toimialan järjestössä ja olen omalta osaltani saanut vaikuttaa alan toimintaedellytysten parantamiseen. Kiitän RAKLIn osaavaa henkilöstöä, sen hallitusta ja jäseniä aktiivisesta otteesta rakennus- ja kiinteistötoimialan tunnettuuden lisäämisessä ja kehittämisessä. Erkka Valkila hallituksen puheenjohtaja Kuva: Sato Oyj - 7 -
VAIKUTTAMINEN Energia ja verotus puhuttivat Uutta, kiinteistöalaa koskevaa sääntelyä valmisteltiin vuonna 2012 erityisesti energiatehokkuuteen ja verotukseen liittyen. Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset valmisteltiin ja energiatodistuslainsäädäntö uudistettiin. Verotusta kiristettiin varainsiirtoveron osalta ja etuyhteyslainojen korkovähennysoikeutta rajoitettiin. Ympäristöministeriön kanssa järjestettiin vuoden aikana useita keskustelutilaisuuksia korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräyksistä ja energiatodistuksesta. Molempien valmistelussa tehtiin yhteistyötä useiden järjestöjen kesken, jotta alan näkökanta olisi mahdollisimman yhdenmukainen ja selkeä. Ala halusi varmistaa, että työkaluista tulisi käytännössä järkeviä ja kustannustehokkaita käyttää. Maankäyttö- ja rakennuslakia täydentäviä korjausrakentamisen säädöksiä koskeva asetus saatiin vuonna 2012 lähes valmiiksi. Asian valmistelu eteni hyvässä vuorovaikutuksessa ympäristöministeriön ja kiinteistöalan toimijoiden kesken. Osaava veroryhmä tukena RAKLIn vaikuttamistyössä Verotusta koskevien asioiden käsittelyyn RAKLIin on perustettu veroryhmä, jossa on jäsentemme lisäksi mukana verotuksen huippuammattilaisia asianajo-, liikkeenjohdonkonsultointi- ja tilintarkastustoimistoista. Kiinteistöihin kohdistuva verotus nousi kevään kehysriihen jälkeen vahvasti esille vaikuttamisessa. Varainsiirtoveroprosentin korotus ja veropohjan laajennus eteni eduskuntaan. Esitimme omia näkemyksiämme esimerkiksi veropohjan laskemiseen liittyen. Muutoksen vaikutukset jäävät nähtäviksi, mutta erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen osalta ne voivat olla dramaattisia. Etuyhteyslainojen korkojen vähennysoikeutta koskeva laki tuli eduskunnan hyväksyttäväksi sellaisessa muodossa, ettei se vaikuta kaikkiin kiinteistöalan toimijoihin. Tämä olisi vaikeuttanut muun muassa vuokra-asuntotuotannon rahoitusta, eläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaa, kuntien kehityshankkeita ja väylähankkeiden toteuttamista budjetin ulkopuolisin varoin sekä lisännyt paineita asuntojen vuokrien nostamiseen. Näihin epäkohtiin puututtiin prosessin aikana ja ehdotus parantui, kun edellä esitetyt skenaariot saatiin ehkäistyä. Verotukseen liittyviä kysymyksiä käsiteltiin vuoden mittaan myös Toimitilat-johtoryhmässä ja Sijoittaminen ja rahoitus toimikunnassa. - 8 -
VAIKUTTAMINEN Liikennepoliittinen selonteko: rahoitusratkaisuja kehitettävä RAKLI seurasi aktiivisesti Liikennepoliittisen selonteon valmistelua ja antoi näkemyksensä siitä valmistelijoiden käyttöön. Hyvänä pidettiin sitä, että selonteko tukee kestävää ja pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa. Selonteossa otetaan kantaa järjestelmätason haasteisiin ja siinä on tunnistettu esimerkiksi liikennejärjestelmien solmukohtien rooli. Myös keskeinen haasteemme, liikenneinfrastruktuurin rapistuminen, on otettu todesta ja sen torjumiseen ohjattiin lisää määrärahoja. Suurten kaupunkiseutujen kestävää yhdyskuntarakennetta ja elinkeinorakenteen muutosta tukevat niin sanotut MAL-hankkeet olivat myös hyvin esillä. Nämä kaikki ovat asioita, joita RAKLI jäsenineen on pitänyt tärkeinä jo vuosien ajan. Tehtävää kuitenkin edelleen on. Osana selonteon laatimista valmisteltiin rahoitusmalliuudistusta valtiovarainministeriön johdolla. Selonteossa mainitaan valtion budjettikäytännön kehittäminen ja liikenneinvestointien pitkäjänteisyys, mikä mahdollistaa liikenneinvestointien vaalikautta pidemmän suunnittelujakson. RAKLI muistutti, että näiden lisäksi tarvitaan uusia, innovatiivisiakin rahoitusmalleja. RAKLI haluaa kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä esimerkillisen avoimesta ja osallisuuteen kannustavasta selonteon valmistelutyöstä. - 9 -
VAIKUTTAMINEN Asuntopoliittinen toimenpideohjelma: konkreettisia toimia kaivataan Aija Tasa edusti RAKLIa asuntopoliittista toimenpideohjelmaa valmistelleessa työryhmässä. Toimenpideohjelmasta annettiin lausunto tammikuussa. Se luovutettiin ministerille helmikuussa ja toukokuussa valtioneuvosto teki ohjelmasta periaatepäätöksen. Ohjelma sisälsi lukuisia toimenpide-ehdotuksia ja tehtäviä selvityksiä, joita heti vuoden loppupuoliskolla toteutettiin. Näitä olivat selvitys ARAn organisaatiosta ja kohtuuhintaisuudesta ARA-tuotannossa, selvitys opiskelija-asumisesta sekä Ikä-ASKE, eli ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. RAKLIn edustajat olivat mukana Ikä-AS- KEn laatineessa työryhmässä ja sen alatyöryhmässä sekä opiskelija-asumisselvityksen ohjausryhmässä. Asuntopoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät selvitykset antoivat hyvän pohjan asuntopolitiikan kehittämiselle. Seuraavaksi tarvitaan konkreettisia toimia ja rohkeita avauksia, jotta asuntotarjonta vastaisi paremmin tarpeita. Uutta ideoidessa on tärkeää, että suunnitelmien taloudelliset reunaehdot ja toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus arvioidaan ennen toteutukseen siirtymistä. - 10 -
VAIKUTTAMINEN MRL:n toimivuus: RAKLI toivoo innovaatioita ja kustannustehokkaita ratkaisuja RAKLI osallistui ympäristöministeriön nimeämään Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin seurantaryhmään. Arviointi liittyy seuraaviin tavoitteisiin: Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen toimii nykyistä paremmin. Kaavoitukseen liittyviä menettelyjä ja kumppanuushankkeita kehitetään kysyntää vastaavan asuntotuotannon turvaamiseksi. Kilpailun edistämisvelvoite nostetaan yhdeksi näkökulmaksi maankäyttö- ja rakennuslakiin. Toimivuusarvioinnin pohjaksi on tehty lukuisia selvityksiä ja tutkimushankkeita. Näissä on käsitelty kolmea painopistettä: alueiden käytön ohjausjärjestelmän toimivuutta, lieverakentamisen ohjausta erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla sekä kaavojen toteuttamista ja maapoliittisten välineiden toimivuutta. Sen lisäksi huomiota kiinnitettiin rakentamisen vastuisiin, ohjaukseen ja laatuun. Myös kuntauudistuksen vaikutukset kaavajärjestelmän kehittämistarpeisiin arvioidaan. Ryhmän työ jatkuu vuoden 2013 loppuun. Tilaajavastuu Vuoden 2012 aikana toteutettiin tilaajavastuulain osittaisuudistus ja laki veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä tuli voimaan syyskuussa. RAKLI antoi näihin lausuntonsa ja oli eduskunnan kuultavana. Elokuun lopulla järjestettiin jäsenille seminaaritilaisuus talousrikollisuuden torjunnasta. RAKLI päivitti suosituksensa talousrikollisuuden torjunnasta vastamaan uudistunutta lakia. - 11 -
VAIKUTTAMINEN Kuntavaaliteemat Kuntavaalit pidettiin lokakuussa. RAKLI nosti omissa kannanotoissaan esiin kiinteistöverokysymyksen sekä maankäytön näkökulman. RAKLI toi esiin huolensa siitä, että kiinteistöjen ylläpitokustannukset ja niiden seurauksena vuokrat kasvavat elinkustannusindeksiä nopeammin. Tämän vuoksi kiinteistöveron korottaminen ei saa olla itsestään selvä ratkaisu kuntien veropohjan laajentamiseen. Kaavoitusprosessiin RAKLI toivoi tulevan vauhtia kiinteistön- ja maanomistajien sekä viranomaisten tiiviimmän yhteistyön myötä. Tämä lisäisi kaavoituksen ennakoitavuutta ja joustavuutta. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Vuonna 2010 solmittua kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta toteutetaan kahden toimenpideohjelman puitteissa. Nämä ovat osoitus kiinteistöalan aktiivisuudesta energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. Ohjelmat on kehitetty tiiviissä yhteistyössä ympäristö- sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja Motivan kanssa. VAETSja TETS-yhteisöille järjestettiin omat ajankohtaistilaisuudet. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma VAETS Vuokra-asuntoyhteisöille suunnattuun VAETS-toimenpideohjelmaan on liittynyt 26 yhteisöä, jotka kattavat pääosan RAKLIn asuntoja omistavista jäsenistä. Toimintavuoden aikana toteutettiin toimenpideohjelman toinen vuosiraportointi vuoden 2011 energiatiedoista. Vuosina 2010 ja 2011 toteutettujen toimenpiteiden kumulatiivinen säästö 104 GWh/a on noin neljä prosenttia liittymisvaiheen kokonaisenergiamäärästä. Kumulatiivinen säästö kattaa jo 49 prosenttia vuodelle 2015 asetetusta kokonaissäästötavoitteesta. Toimitilojen energiatehokkuuden toimenpideohjelma TETS Vuonna 2011 käynnistettyyn toimitilojen toimenpideohjelmaan oli liittynyt vuoden 2012 loppuun mennessä 21 yhteisöä. Nämä kattavat yli 80 prosenttia RAKLIn toimitilajäsenistä. Sopimuksen toisen toimintavuoden aikana toteutettiin vuoden 2011 energiatiedoista ensimmäinen vuosiraportointi, jonka tuloksista Motiva koosti vuosiraportin. Säästöä on saavutettu erityisesti lämmityksessä. Merkittävin säästön tuoja oli ilmanvaihtojärjestelmät. TETS-organisaatiot investoivat vuonna 2012 energiatehokkuustoimenpiteisiin 3,5 miljoonaa euroa. - 12 -
VAIKUTTAMINEN KIRA-yhteistyötä ja kestävän kehityksen verkostoja Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeiset järjestöt tekivät yhteistyötä KIRA-foorumin puitteissa. Vuoden aikana järjestettiin Finlandia-talon ajankohtaisseminaari, päättäjille ja vaikuttajille suunnattu kutsuvierastilaisuus Talkoot keskeisille sidosryhmille sekä mediatapaaminen alasta kiinnostuneille toimittajille. Energia- ja ekotehokkuuteen liittyen yhteistyötä tiivistettiin Green Building Council Finlandin kanssa muun muassa rakennusten elinkaaren tunnuslukuja määritelleen Värkki-hankkeen merkeissä. Energiaviisas rakennettu ympäristö on tavoitteena myös ERA17-toimenpideohjelmassa, jonka toimeenpanossa RAKLI oli aktiivinen. Liiton edustajat olivat mukana seuranta- ja viestintäryhmissä sekä ohjelman vuosipäivän valmistelussa. Vuosipäivässä RAKLIn toimitusjohtaja Helena Kinnunen vastaanotti puheenjohtajuuden vuodeksi 2013 ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteriltä. Ministeriöiden edustajien kanssa ajatuksia vaihdettiin pienimuotoisissa tapaamisissa sekä laajemmissa keskustelutilaisuuksissa, kuten ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston ja RAKLIn hallituksen tapaamisessa helmikuussa 2012. Lausunnot RAKLI antoi vuonna 2012 yhteensä 38 lausuntoa. Ne ovat luettavissa RAKLIn internetsivuilla. Lausunnot annettiin seuraaville tahoille: Ympäristöministeriö 13 Valtiovarainministeriö 6 Oikeusministeriö 3 Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Sisäasiainministeriö 1 Eduskunta/valtiovarainvaliokunta 4 Eduskunta/ympäristövaliokunta 2 Eduskunta/tarkastusvaliokunta 2 Rakennustieto 4 Sähkötieto 1 Lausuntoja yhteensä 38-13 -
KEHITTÄMINEN Yhdyskuntien kehittäminen klinikoiden teemana RAKLI käynnisti vuonna 2010 yhdyskuntaklinikkaohjelman, jonka etenemistä arvioitiin yhdyskuntaklinikkaohjelma 2.0:n käynnistystilaisuudessa joulukuussa 2012. Tilaisuudessa käytiin läpi toteutettujen klinikoiden tuloksia ja linjattiin tulevien klinikoiden aihioita. Yhdyskuntaklinikat on toteutettu yhteistyössä kaupunkien ja Liikenneviraston kanssa. Jatkossa erityisen tarpeelliseksi koettiin keskustelun lisääminen yksityisen ja julkisen sektorin välillä, uudenlaisten ratkaisumallien etsiminen muun muassa pysäköintiin sekä käyttötarkoituksenmuutosten ja täydennysrakentamisen tarkastelu. Alueelliset energiaratkaisut ja Östersundom -klinikat RAKLI toteutti Espoon kaupungin toimeksiannosta Alueelliset energiaratkaisut klinikan, joka päättyi elokuussa 2012. Klinikka tuotti kuvauksia lähienergiaan liittyvistä näkökulmista, lähienergian tekniikka- ja palvelukonsepteista, mahdollisuuksista omistus-, hallinta- ja palvelujen järjestämiseen, lähienergian liiketoiminnan reunaehdoista sekä mahdollisista liiketoimintamalleista. Alueelliset energiaratkaisut olivat ensimmäinen osa uusiutuvan energian hyödyntämistä kartoittavaa klinikkasarjaa. Östersundom-klinikalla selvitettiin Lahden tiede- ja yrityspuiston ja Helsingin kaupungin toimeksiannosta aurinkoenergian hyödyntämistä sekä uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä. Lisäksi klinikalla täsmennettiin yritysten, Helsingin kaupungin ja Helsingin Energian näkemyksiä klinikan jälkeen tehtävästä laajemmasta tutkimuksesta. Klinikka tuotti kaavoituksen ja suunnittelun tueksi konsepteja, näkemyksiä ja ideoita aurinkoenergian hyödyntämisestä Östersundomin alueella. Lisäksi klinikka tuotti yleisiä ja Östersundomin alueen energiaratkaisuja koskevia kuvauksia ja suosituksia. Muut klinikat 2012 Onnelanpolku: energiatehokkaan palveluasumiskiinteistön rakennuttaminen, tarkastelussa koko elinkaari Pisara-rata: infrahankkeen suunnittelun ja rakentamisen organisoiminen, toteutusmallit ja riskien hallinta Lahden monitoimitalot -klinikka: kahden koulurakennuksen rakennuttaminen SRurakkamuodolla kilpailullisena neuvottelumenettelynä - 14 -
KEHITTÄMINEN Työtä rakentamisen laadun takaamiseksi RAKLI kehitti yhdessä muiden alan liittojen ja RALAn kanssa Luotettava laatutyömaa-konseptia, jota alettiin pilotoida vuoden 2012 loppupuolella. Hankkeen tavoitteena on talousrikollisuuden kitkeminen työmailta ja eettisesti kestävien toimintatapojen levittäminen laajasti alan käyttöön. Huomiota kiinnitettiin myös rakentamisen laatuun ja työturvallisuuteen. Helsingin kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa käynnistettiin loppuvuonna Kuivat rakennukset ja rakenteet -klinikan valmistelu. Tavoitteena on etsiä yhdessä keinoja, joiden avulla tilaaja voi varmistua rakentamisen korkeasta laadusta ja vähentää kosteus- ja homeongelmia rakennuksissa. Yhteiset pelisäännöt helpottavat alan toimintaa Rakennushankkeen suunnittelun ja johtamisen tehtäväluettelot -julkaisuseminaari pidettiin kesäkuussa ja luetteloihin liittyvien RT-korttien laatiminen käynnistettiin. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto yhdenmukaistaa alan kielenkäyttöä ja helpottaa asioista sopimista. Ensimmäistä kertaa sanasto julkaistiin vuonna 2001. Kymmenessä vuodessa käyttöön oli tullut niin paljon uutta, muun muassa energiatehokkuuteen ja kiinteistöpalveluihin liittyvää sanastoa, että sanasto päätettiin uudistaa. Päivitetty Kiinteistöliiketoiminnan sanasto julkistettiin marraskuussa 2012. Toimitilamarkkinoiden tunnusluvut -hanke vastasi tarpeeseen muodostaa kokonaiskuva kiinteistömarkkinoista, kiinteistöjen markkina-arvoista luokittain sekä alan toimijoista. Hankkeen toteutti RAKLIn kumppanina KTI Kiinteistötieto. - 15 -
RAKLI YHDISTÄÄ Toimialat Asunnot-toimiala pohti keinoja tuotannon lisäämiseen Vuoden alussa toimintansa aloitti uusi johtoryhmä, joka kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Johtoryhmä laati vaikuttamis- ja viestintäsuunnitelman, ja syksyllä julkiseen keskusteluun nousikin voimakkaasti kohtuuhintainen vuokra-asuminen. RAKLI otti osaa keskusteluun useiden tiedotteiden muodossa. Johtoryhmä sai joulukuussa vieraakseen asuntoministerin erityisavustajan Jouni Parkkosen, jonka kanssa myös keskusteltiin valtion tukeman vuokraasuntotuotannon ehtojen toimivuudesta. Toukokuussa julkistettiin valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma, jonka pohjalta käynnistyi useita selvityksiä ARAtuotantoon sekä opiskelija- ja ikääntyvien asumiseen liittyen. RAKLI oli mukana näiden valmistelussa ja antoi lausuntonsa niiden sisällöstä. Selvitykset ovat hyvä lähtökohta tulevalle työlle, mutta ne vaativat vielä konkretisointia muuttuakseen aidoiksi, vuokra-asuntotilannetta parantaviksi teoiksi. Toimitilat-toimiala paneutui alan muutokseen Toimitilat-toimialalla kartoitettiin vuoden aikana alan muutostrendejä. Käyttäjien tarpeiden muutosta käytiin läpi kolmessa työryhmätapaamisessa. Aihetta pohdittiin myös siitä näkökulmasta, millaisia palveluita RAKLIn tulisi tarjota käyttäjäorganisaatiojäsenilleen. Johtoryhmä oli mukana KTI Kiinteistötiedon kanssa yhteistyössä toteutetun markkinatietohankkeen valmistelussa. Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta oli toinen vuoden pääteemoista. Sen todettiin sisältävän muun muassa seuraavia näkökulmia: tilojen ja alueiden optimaalinen käyttö, tilojen monikäyttöisyys, eko- ja energiatehokkuus sekä vastuullinen vuokranvälitys. Infra-toimiala laajeni yhdyskuntanäkökulmalla Infra- ja yhdyskunta -toimiala aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Laajentuneen näkökulman johdosta alkuvuosi käytettiin yhteisten painopisteiden tunnistamiseen ja tavoitteiden määrittelemiseen. Kuusi kertaa vuoden aikana kokoontuneen johtoryhmän kokouksissa käsiteltiin muun muassa alue- ja väylärakentamisteemoja. Vuoden keskeisiä vaikuttamisen kohteita olivat liikennepoliittinen selonteko ja elinkaarihankkeiden verokohtelun kehittäminen niin, että niiden laajempi hyödyntäminen olisi mahdollista. Keskustelua käytiin myös alan osaamisesta ja työvoiman saatavuudesta. - 16 -
RAKLI YHDISTÄÄ RAKLI ja KTI julkaisivat yhteisen toimitilabarometrinsa touko- ja marraskuussa. Kevään kyselyyn vastanneista lähes puolet odotti aktiviteetin kiinteistösijoitusmarkkinoilla vilkastuvan vuoden 2012 aikana. Riskitietoisuus kuitenkin leimasi sijoittajien käytöstä markkinoilla ja suurin kiinnostus olisi kohdistunut vakaan vuokrakassavirran kohteisiin, joita harvoin on tarjolla. Vuokramarkkinoille leimallista olivat Helsingin keskustan muita alueita selkeästi korkeammat toimisto- ja liiketilavuokrat. Heikommilla alueilla jatkui kamppailu vajaakäyttöasteiden kanssa. Loppuvuoden barometri osoitti, että markkinatilanteen käännettä saadaan yhä odottaa. - 17 -
RAKLI YHDISTÄÄ Toimikunnat Sijoittaminen ja rahoitus toimikunta Kuva: Mikko Käkelä Uusi sijoittaminen ja rahoitus toimikunta aloitti toimintansa tammikuussa. Toimikunnan toimintasuunnitelmassa säädösympäristön muutosten seuraaminen ja niihin vaikuttaminen nähtiin tärkeäksi. Toimikunnan kokouksissa seurattiin sekä rahoituksen että verotuksen muutoksia, ja niistä oli toimikunnassa kertomassa muun muassa Ilkka Harju valtiovarainministeriöstä. Toimikunnan kokouksissa kuultiin esityksiä läpinäkyvyyden lisäämisestä ja likviditeetin kasvuedellytysten parantamisesta sekä uusista kiinteistörahoituksen muodoista. Rakennuttaminen ja hankinta -toimikunta Rakennuttamisessa ja hankinnassa ajankohtaisia teemoja olivat korjausrakentamisen energiamääräykset, uusiutuvat energiaratkaisut, uudet tehtäväluettelot, yhdyskuntavastuuraportointi ja tilaajan menettelytavat sekä allianssimallit. Neuvotteluita KSE 2012 päivittämisestä käytiin ja ne jatkuivat vuoden 2013 puolelle. Käyttö ja omistus -toimikunta Käyttö- ja omistus -toimikunta kokoontui vuoden 2012 aikana viisi kertaa. Kehittämiseen liittyen toimikunnassa keskusteltiin muun muassa ympäristöluokituksista, ekotehokkaista sopimuskäytännöistä, talousrikollisuuden torjunnasta, kiinteistön ylläpidon kustannustiedosta ja kiinteistöliiketoiminnan sanaston päivittämisestä. Vaikuttamisessa pääpaino oli kuntavaaleissa, joissa RAKLIn kannalta merkittävimmiksi asioiksi tunnistettiin kiinteistöveron korotusten hillitseminen, kuntien välinen yhteistyö kaavoituksessa ja rakennusvalvonnan kannustaminen muita viranomaisia ohjaavan rooliin. KKY, RTL ja SOA asiamiestoiminnot Juha Tiuraniemi, Johanna Aho ja Aija Tasa toimivat Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n, Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL ry:n ja Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n asiamiehinä. Liitot hoitivat jäsentensä edunvalvontaa ja yhteistoimintaa. Vuoden aikana pidettiin muun muassa KKY:n vuosiseminaari sekä SOA:n asiakkuus-, talous- ja kiinteistöpäivät. RTL valitsi vuoden 2012 rakennuttajakonsultiksi Erkki Savolaisen. - 18 -
RAKLI YHDISTÄÄ Tapahtumat Tammikuussa järjestettyjen Rakennuttajapäivien teemoina olivat muun muassa vastuullisuus, tilaajan toimet talousrikollisuuden torjunnassa, energiatehokas korjausrakentaminen ja kiinteistökehittäminen sekä aluekehityshankkeet. Tapahtumassa oli yli 200 osallistujaa. Vuoden 2012 rakennuttaja oli Helsingin yliopisto. Helmikuussa pidettiin senioriasumisen teematilaisuus. Aiheena oli hyvä seniorielämä ja sen puitteet, haasteet ja mahdollisuudet, kaupungin näkökulma, vuokraasunto-omistajan näkökulma, Ikä-aske sekä seniorit voimavarana. Mukana oli noin kolmekymmentä aiheesta kiinnostunutta. Coresma järjestettiin yhteistyössä Wanhan Sataman kanssa. Päivän teemana oli Luovia ihmisiä luovissa tiloissa hyvinvointia ja kilpailukykyä talouden myllerryksessä. Tapahtumapäivässä ja sen iltajuhlassa vieraili yhteensä noin 800 kiinteistöalan ammattilaista. Sijoittajapäivää vietettiin syyskuussa. Aiheina olivat markkinatilanne, Suomen ja Ruotsin markkinoiden erot sekä vastuullisuus kiinteistösijoittamisessa. Aihe kiinnosti noin 50 osallistujaa. Markkinatilannetta peilattiin myös Kiinteistöliiketoiminnan Vuosiseminaarissa marraskuussa. Lisäksi esityksiä kuultiin muun muassa käyttäjätarpeista ja niiden muutoksesta. Aulangolle kokoontui yli 500 kiinteistöliiketoiminnan ammattilaista. Kuva: Mikko Käkelä - 19 -
TOIMISTO JA TALOUS Toimisto ja talous RAKLIn henkilöstön määrä oli loppuvuonna 15, joista kaksi henkilöä tuntipalkkaisena työntekijänä. Uutena Infra- ja yhdyskunta -toimialan johtajana aloitti marraskuussa DI Mikko Nousiainen TkT Matti Kurosen siirryttyä pois RAKLIn palveluksesta elokuun lopussa. Viestintäpäällikkö Johanna Kaalikoski palasi äitiyslomalta elokuussa sijaisena toimineen viestintäpäällikkö Satu Juvosen siirtyessä pois RAKLIn palveluksesta. RAKLI omisti vuoden 2012 lopussa kiinteistöosakkeidensa ja sijoitussalkkujensa lisäksi 35 prosenttia KTI Kiinteistötieto Oy:n osakkeista, 4 prosenttia Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinko Oy:stä sekä 2,4 prosenttia Suomen Talokeskus Oy:stä. RAKLIn talous on vakaalla pohjalla. Aiempina vuosina on toteutettu sijoitusomaisuuden uudelleen järjestelyjä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että tulos on ollut erittäin positiivinen. Nyt tilanne on tasaantunut. Takarivissä vasemmalta: Erkki Aalto, Juho Kess, Aija Tasa, Mikko Nousiainen, Mikko Östring, Ilpo Peltonen, Juha Tiuraniemi, Tuomas Lesonen, Merja Mantere, Maritta Lindqvist, Pirjo Kosunen ja Iina Pitkänen. Eturivissä vasemmalta: Johanna Kaalikoski, Johanna Aho ja Helena Kinnunen. - 20 -
LUOTTAMUSHENKILÖT Luottamushenkilöt 2012 Hallitus (varajäsenet suluissa) Toimitusjohtaja Erkka Valkila, SATO Oyj, hallituksen puheenjohtaja Asunnot Toimitusjohtaja Jani Nieminen, VVO-yhtymä Oyj (Toimitusjohtaja Antti Mäntynen, Avara Oy) Toimitusjohtaja Risto Korpi, Sivakka-yhtymä Oy (Toimitusjohtaja Juhani Jokelainen, Lahden Talot Oy) Toimitusjohtaja Eero Maijala, Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu (Toimitusjohtaja Tuomo Väänänen, Wartalo Kodit Oy) Toimitilat Real estate manager Esa-Pekka Timonen, Rautaruukki Oyj (Johtaja Samuli Eerolainen, UPM-Kymmene Oyj) Toimitusjohtaja Kari Kontturi, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy (Toimitusjohtaja Jari Sarjo, Senaatti-kiinteistöt) Kiinteistöjohtaja Janne Rytkönen, SOK Kiinteistötoiminnot (Johtaja Kari J. Heiskanen, Ruokakesko Oy) Infra Ylijohtaja Kari Ruohonen, Liikennevirasto (Johtaja Jukka Karjalainen, Liikennevirasto) Kaupungit ja kunnat Tulosryhmän johtaja Olavi Tikka, Helsingin kaupunki (Liikelaitosjohtaja Jouko Turto, Turun kaupunki) Sijoittaminen Toimitusjohtaja Markku Mäkiaho, Pohjola Kiinteistösijoitus Oy (Toimitusjohtaja Petri Rignell, IVG Polar Oy Talousjohtaja, varatoimitusjohtaja Eero Sihvonen, Citycon Oyj (Liiketoimintajohtaja Ossi Hynynen, Sponda Oyj) Aluepäällikkö Aarne Markkula, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (Kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera) Rakennuttamis- ja toimitilajohdonpalvelut Toimitusjohtaja Juhani Reen, Newsec Advice Oy (Toimitusjohtaja Jyrki Keinänen, Sweco PM Oy) Hallituksen sihteereinä RAKLIn toimitusjohtaja Helena Kinnunen ja Asunnot-toimialan johtaja Aija Tasa Työvaliokunta Toimitusjohtaja Erkka Valkila, SATO Oyj, hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja Markku Mäkiaho, Pohjola Kiinteistösijoitus Oy (Sijoittaminen), varapuheenjohtaja Kiinteistöjohtaja Janne Rytkönen, SOK Kiinteistötoiminnot (Toimitilat) Toimitusjohtaja Risto Korpi, Sivakka-yhtymä Oy (Asunnot) Ylijohtaja Kari Ruohonen, Liikennevirasto (Infra) Tulosryhmän johtaja Olavi Tikka, Helsingin kaupunki (Kaupungit ja kunnat) Toimitusjohtaja Juhani Reen, Newsec Advice Oy (Rakennuttamis- ja toimitilajohdon palvelut) Toimitusjohtaja Helena Kinnunen, RAKLI Työvaliokunnan sihteerinä RAKLIn Asunnot-toimialan johtaja Aija Tasa - 21 -