Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu Porin, Ulvilan, Merikarvian ja Pomarkun hakemus kuntakokeiluun
1 1. Tausta Hallitusohjelman keskeiset tavoitteet liittyvät julkisen talouden vakauttamiseen ja kestävään talouskasvuun sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävä rahoitus edellyttää korkeaa työllisyysastetta ja matalaa työttömyysastetta. Hallitusohjelmaan sisältyvä Pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu on kuntien aktiivisen, aloitteellisen ja omaehtoisen työllistämisen kannalta sekä olemassa olevan työvoimapotentiaalin saamiseksi työmarkkinoille erinomainen rakenteellinen avaus. Kuntakokeilun tavoitteena on alentaa rakennetyöttömyyttä lisäämällä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta, työllisyystoimijoiden moniammatillisuutta ja tukea työllistymistä uusilla palveluilla. Tavoitteet ovat kestäviä periaatteita kuntien työllisyydenhoidon näkökulmasta. Kunnan koordinointivastuun lisääminen pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisen ja työllistymisen osalta on niin ikään vahvasti perusteltua niin kokemus- kuin tutkimusperäisen tiedon näkökulmasta, jos valtion keskeiset työllisyystoimijat sitoutuvat omilla toimenpiteillään ja määrärahoillaan kuntakokeilun tavoitteiden toteuttamiseen. Kunta on aktiivisen työvoimapolitiikan näkökulmasta keskeinen työllisyydenhoidon toimija. Kuntakokeilu täydentää johdonmukaisesti aikaisemmin toteutettuja kunnan työllisyyden aktivointia tukevia ja lisääviä toimenpiteitä. Hyvä esimerkki kunnan työllistämisen aktivoinnin tukemisesta on työmarkkinatukilain uudistus vuonna 2006, jolloin kunnat ja valtio sopivat yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden kustannukset jaosta puoliksi kuntien ja valtion välillä. Kuntataloudelle siirretty kustannus kompensoitiin toimeentulotuen valtionosuuksina. Uudistus oli eräänlainen oppikirjaesimerkki niin sanotusta keppi- ja porkkanasovelluksesta, kun passiiviset kunnat joutuivat entistä suoremmin maksajiksi haluttomuudesta työllistää ja aktiivisia kuntia palkittiin. Kunnat maksavat vuosittain valtiolle arviolta noin 100 miljoonaa euroa siitä, etteivät kykene järjestämään työtä tai aktivointimahdollisuuksia yli 500 päivää työttömänä olleille. Passiivisuuden hintalappu tulee parhaiten esiin varsinkin suurten kaupunkien kohdalla. Kaksikymmentä suurinta kaupunkia maksoivat sakkomaksuja valtiolle 86,7 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja summa nousi edelleen 93,4 miljoonaan euroon vuonna 2010. Kuntien sadan miljoonan sakkomaksukakusta huolimatta vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistusta voidaan pitää varsin onnistuneena. Työmarkkinatukiuudistuksen ansiosta työttömyyden kustannuksista tuli kunnille tuli entistä avoimimpia ja läpinäkyvämpiä. Panostukset omaehtoiseen aktiiviseen työvoimapolitiikkaan voidaan uudistuksen ansiosta nähdä myös kannustimena korkeaan aktivointiasteeseen. Työmarkkinatukilainuudistus korosti ja palkitsi aikaisempaa enemmän Porin kaltaisia kuntia, jotka olivat toteuttaneet pitkäjännitteisesti aktiivista ja laaja-alaista työvoimapolitiikka. Kuntien vastuu työllistämisestä tullee oletettavasti korostumaan entisestään jatkossa. Mitä suurempia tulevat olemaan kuntatalouden sopeuttamiseen liittyvät haasteet, sitä tärkeämpi merkitys tulee aktivointiasteen nostamisessa kunnan työllistämisroolilla. Pitkäaikaistyöttömyys on kunnan näkökulmasta malliesimerkki sellaisesta ilkeästä yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka syy- ja seuraussuhteet tulevat parhaiten ymmärretyksi, kun ilmiö muunnetaan taloudellisiksi käsitteiksi ja talouden kielelle eli euroiksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei pidä kysyä mitä työllistäminen maksaa kunnalle, vaan mitkä ovat passiivisuuden kustannukset, ellei tehdä mitään. Tämä tarkoittaa edelleen sitä, ettei pidä myöskään yksipuolisesti keskustella kunnan työttömien tai pitkäaikaistyöttömien määrästä, vaan millaisia taloudellisia hyötyjä kertyy kunnalle työttömän aktivoinnista, työllistämisestä ja työllisyysasteen noususta. Jokaisen kunnan intressinä on oltava koosta riippumatta, pyrkiä mahdollisimman vähäiseen määrään työttömiä ja sitä kautta mahdollisimman korkeaan työllisyysasteeseen. Erityisenä intressinä on oltava vaikeammin työllistettävät. Yhdenkin euron panos aktivointiin tuo keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä moninkertaisen taloudellisen hyödyn puhumattakaan muista kerrannaisvaikutuksista pitkään työttömänä olleiden näkökulmasta.
2 2. Porin seudun kuntien rooli aktiivisessa työvoimapolitiikassa Porin kaupunki on seudun suurimpana kuntana panostanut työllisyydenhoitoon johdonmukaisesti jo 1980-luvulta lähtien. Aktivoinnin merkitys on korostunut pitkän teolliseen rakennemuutokseen seurauksena. Porin kaupunki on tietoisesti halunnut profiloitua pioneerina ja edelläkävijänä kunnallisessa työllisyydenhoidossa. Pori onkin yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon organisaatioiden ja seudun muiden kuntien kanssa osallistunut aktiivisesti moninaisiin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtääviin pilotti- ja kokeiluhankkeisiin. Hyviä näyttöön perustuvia esimerkkejä ovat mm. Rinteen malli (1983 1986) velvoitetyöllistämisessä, työvoiman palvelukeskuksen (TYP) toimintamalliin liittyvä kehitystyö 2000-luvun vaihteessa, useat kansallisella ja EUrahoituksella toteutetut projektit. Viimeisimpänä esimerkkinä on vaikeasti työllistyville asiakkaille räätälöidyt selvitysprojektit seudun kuntien ja työhallinnon kesken (KAHA-projekti). Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuosi vuodelta 2000-luvulla (pois lukien vuosi 2009) Porin seudun kunnissa. Pitkäaikaistyöttömien määrä puolittui 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta on noussut vähitellen uudelleen 2010-luvun vaihteen taantuman jälkeen. Pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut voimakasta kasvuaan loppuvuodesta 2009 lähtien (kasvu yli 50 %). Laaja pitkäaikaistyöttömyys on tällä hetkellä noin 2 500 henkilöä. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden kokonaismäärä on noin 1 500 henkilöä. Helmikuun lopussa oli Porissa yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömiä yhteensä 1 405 henkilöä, Merikarvialla 106 henkilöä, Pomarkussa 44 henkilöä ja Ulvilassa 188 henkilöä. Esimerkiksi Porin kaupungin osalta pitkäaikaistyöttömien määrä on viimeksi ollut yhtä korkealla tasolla vuonna 2006. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää edelleen jatkuvan. Porin kaupunki on alueen keskuskaupunkina panostanut runsaasti resursseja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Työllisyydenhoitoon on budjetoitu viime vuosien aikana noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa eli noin 78 euroa asukasta kohden. Porin kaupungin työllisyyspanosten mittakaavasta suhteessa muihin alueen kuntiin kertoo paljon se, että Porin kaupungin työllisyysbudjetti on noin kolme kertaa suurempi kuin muiden satakuntalaisten kuntien työllisyysbudjetti yhteensä. Aktivointiaste on ollut varsin korkea. Yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden kohdalla aktivointiaste nousi 41 %:iin vuonna 2010. Aktivointiaste oli korkein suurten kaupunkien joukossa. Lisäksi Pori on kyennyt muista suurista kaupungeista poiketen vähentämään järjestelmällisesti niin sanottuja KELA:n sakkomaksuja. Esimerkiksi kolmen vuoden seurantakaudella (2007 2009) sakkomaksut olivat asukasta kohden 27,50 euroa. Luku on toiseksi alhaisin luku Espoon jälkeen 15 suurimman kaupungin joukossa. Satakunnan maakunnan pitkäaikaistyöttömistä noin 60 % on Porin seudun TE-toimiston alueella. Porin tekemät panostukset työllisyydenhoitoon heijastuvat seutukunnan muihin kuntiin ja koko maakuntaan. Myönteiset hyödyt ilmenevät välillisesti muiden kuntien työllisyyskehityksenä myös vaikeasti työllistettävien kohderyhmien osalta. Porin seudun kunnilla on vahva kuntataloudellinen ja sosiaalinen intressi hyödyntää täysimääräisesti alueella oleva työvoimapotentiaalia, nostaa työllisyysastetta ja edesauttaa aktiivisilla toimenpiteillä pitkäaikaistyöttömiä palaamaan välityömarkkinoiden tai muiden aktivointitoimenpiteiden kautta avoimille työmarkkinoille. Kokonaisvaltainen työllisyyspalveluiden kehittäminen edellyttää sitä, että työllisyydenhoidon palveluiden pitää kunnassa ylittää kriittinen massa asiakkaita, toimenpiteitä ja tuloksia. Palvelut eivät voi olla vain harvojen ja valittujen yksinoikeus. Palveluiden pitää olla prosessimaisia ja niiden tulee tähdätä todellisiin virtasuureisiin: muutoksiin työttömässä itsessään. Merkittäviä yksilöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia saadaan vain silloin, kun työtön pääsee irti palveluista joko töihin tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. Aktivoimalla omia työttömiään Porin seudun kunnat voivat saavuttaa merkittäviä hyödyllisiä vaikutuksia.
3 Hyvä esimerkki on aikaisemmin kuvattu työmarkkinatuen kuntaosuuden säästö. Toinen merkittävä taloudellinen vaikutus tulee työttömien tuottamasta työpanoksesta. Työpanokselle voidaan laskea arvo aina kuntouttavaan työtoimintaan aktivoitavasta henkilöstä palkkatukityöllistettävään saakka. Kysymys on siitä mitä tällä työpanoksella tehdään. Sekä työttömälle itselleen että työn järjestäjälle on mielekästä, että työ kohdentuu hyödylliseen tarkoitukseen. Kolmas sektori ylläpitää merkittävää osaa suomalaisista hyvinvointipalveluista. Lisäksi kunnissa jää jatkuvasti töitä tekemättä mm. ympäristöhoidossa ja vanhuspalveluissa. Työttömien panos on tämän kuilun kiinni kuromisessa erittäin merkittävä. Esimerkiksi suuri osa kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista henkilöistä voidaan nähdä tämän vuoksi myös työvoimaresurssina eikä yksinomaan palveluiden kohteena. Porin seutu on ollut edelläkävijä työllisyyteen liittyvässä kehitys- ja kokeilutyössä, ja haluaa olla sitä myös jatkossa. Porin seudun neljän kunnan hakemus hallitusohjelman mukaiseen kuntakokeiluun pääsemiseksi on johdonmukainen askel aikaisemmalle toiminnalle. Pori, Merikarvia, Pomarkku ja Ulvila esittävät kuntakokeiluun innovatiivista hanketta, joka perustuu syvennettyyn yhteispalveluun ja yhden luukun toimintaperiaatteen tarjoamiseen pitkäaikaistyöttömille. 3. Kuntakokeilun tavoitteet 3.1 Ammatillisen osaamisen lisääminen erilaiset kouluttautumismahdollisuudet pitkäaikaistyöttömille Pitkäaikaistyöttömillä on usein pitkä työkokemus yhdeltä tai useammalta alalta ja työkokemusta tukevaa ammatillista koulutusta. Haasteena on kuitenkin usein, että koulutus on vanhentunut tai työkokemus sekä koulutus on sellaiselta toimi- ja ammattialalta, joka tarjoaa t vähän aitoja työllistymismahdollisuuksia. Osalla pitkäaikaistyöttömistä taas ei ole mitään ammatillista koulutusta ja heidän työkokemuksensa on hyvin rikkonaista. Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet päästä työvoimakoulutukseen ovat viime vuosina vähentyneet. Omaehtoinen koulutus on ollut voimakkaassa kasvussa, mutta se ei kiinnosta työmarkkinatuelle siirtyneitä samassa määrin kuin ansiopäivärahaan oikeutettuja. Kokeiluhankkeen keskeinen tavoite on lisätä pitkäaikaistyöttömien mahdollisuutta hankkia ammatillista koulutusta hyödyntäen vaihtoehtoisia kouluttautumismahdollisuuksia. Erityisesti tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa koulutusta tarjoamalla kuntien ja välityömarkkinatoimijoiden tehtävissä tuettua oppisopimusta ja TOPPIS-koulutusmallia. Koulutukset ja palkkatuki räätälöidään yksilöllisesti mm. osaamiskartoitusten perusteella. Koulutustarjonnassa huomioidaan ammattialat, joissa on kysyntää sekä yrityksissä, että kuntasektorilla. (mm. hoiva-ala, puhtaanapito, ruokahuolto, kiinteistönhoito, rakentaminen) Kokeilussa hyödynnetään eri koulutusmahdollisuuksia, mutta kohderyhmä huomioiden, on todennäköistä, että monen asiakkaan kohdalla on tarve aloittaa koulutusprosessi ohjaavalla/valmentavalla työvoimakoulutuksella. Kokeilun aikana suoritetaan sekä uusia tutkintoja (myös osatutkinnot) että viedään loppuun keskeytyneitä opintoja. Kokeilussa huolehditaan myös, että asiakkailla on ajantasaiset eri tehtävissä vaadittavat kortit ja passit. Kokeilussa on varattu määrärahaa ao. korttien suorittamiseen. Kokeiluhankkeeseen palkataan koulutusvalmentaja. Lisäksi hyödynnetään oppisopimustoimiston tarjoamia opiskelun tukipalveluja ja hankitaan tarvittaessa tukihenkilöpalveluja ostopalveluina.
4 3.2 Palkkatukityöllistämisen monipuolistaminen Kehitetään seudullista työpankkimallia ja edelleensijoitusta yrityksiin.työpankeilta edellytetään tiettyä omavaraisuutta työpaikkojen suhteen, mikä on rajoittanut työpankkiin sijoitettavien määrää. Kokeilun aikana kehitetään työpankin (työpankkien) sekä kuntien ja joidenkin 3. sektorin toimijoiden yhteistyötä niin, että työpankki voi hyödyntää sekä kuntien, että järjestöjen työpaikkoja pankkipaikkoina. Työpankeille tai sosiaalisille yrityksille kehitetään myös uusia tehtäväalueita, esim. vanhusten kotona asumisen tukemiseen liittyvät palvelut, (mm. siivous-, ja talkkaritehtävät) Kokeilun aikana etsitään palkkatuelle sijoitetuille pitkäaikaistyöttömille jatkotyöllistymismahdollisuuksia ja tuetaan työnhakua tarjoamalla heille palkkatukijakson aikana työvalmentajapalveluja. Yritykset voivat tutustua työntekijöihin lyhyiden edelleensijoitusjaksojen aikana. Kaupungin työllistämispalvelua kehitetään aikuisten työpajana, jossa yksilö- ja työvalmennuksen keinoin voidaan ohjataan pitkäaikaistyöttömien siirtymistä ammatilliseen koulutukseen tai siirtymistä avoimille työmarkkinoille. 3.3 Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Porissa on järjestetty kuntouttavaa työtoimintaa vuodesta 2001 alkaen. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen myötä kuntouttavaa työtoimintaa on ulotettu myös seudun muihin kuntiin. Työtoimintapaikat ovat pääsääntöisesti kaupungin eri hallintokunnissa ja sen lisäksi seurakunnalla, järjestöissä ja työllistämisprojekteissa. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ei ole ostettu palveluntuottajilta, eikä paikan järjestämisestä ole korvattu työnantajalle mitään. Kehittämistarve on järjestöjen keskinäisessä yhteistyössä sekä yhteistyössä suhteessa kaupunkiin. Suuremmat toiminnalliset kokonaisuudet turvaavat paremmin mm. monipuolisia työtehtäviä sekä lähiesimies- ja ohjausresurssia. Kokonaisuuden mallintaminen ja sisäisen yhteistyön parantaminen tehostavat toimintaa ja tuovat uudenlaisia toimintatapoja ja palveluita. Kuntouttavaa työtoimintaa tullaan vaiheistamaan ja luomaan uusia rakenteita vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita ja parantamaan heidän työmarkkinoille kuntoutumistaan seuraavalla tavalla: 1. Arvioiva kuntouttava työtoiminta - Kaikille kuntouttavaan työtoimintaan ensimmäistä kertaa tuleville 1-3 kk jakso. Jakson aikana arvioidaan työkykyä, osaamista ja tehdään jatkosuunnitelma kuntouttavan työtoiminnan osalta. Jakso voi olla myös pidempiaikainen asiakkaan tarpeen mukaisesti. - Työpajoina esimerkiksi Porin Diakonialaitoksen Kätevä paja ja Porin kaupungin työllistämispalvelut. - Sisältää myös elämänhallintaa tukevaa ryhmätoimintaa työtoiminnan lisäksi. - Yhteistyössä päihdepalveluiden kanssa järjestetään oma ryhmä päihdeongelmaisille. Ryhmällä on oma ohjaaja ja tiivis yhteistyö eri tuettujen asumispalveluiden kanssa. Yhdistetään terapia ja työtoiminta ryhmälle räätälöitynä. Työtehtävät järjestetään pajalla sekä kiertävänä kiinteistönhoidon avustavana ryhmänä. 2. Kuntouttava työtoiminta - Tuettua kuntouttavaa työtoimintaa kaupungin hallintokunnissa ja järjestösektorilla.
5 - Työt helpohkoja ja yhteistyö asiakkaan verkoston kanssa tiivistä. Työtoiminta-aika vielä alle 5pv/vko. - Myös kuntouttavaa ryhmätoimintaa voidaan jatkaa tässä vaiheessa sekä hyödyntää vertaistukea ja ns. kokemusasiantuntijuutta. - Tavoitteena on lisätä yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan ja vammaispalveluiden ja mielenterveyskuntoutujien työtoimintojen kanssa. Yhdistetään arviointi- ja ohjausresursseja sekä fyysisiä tiloja ja välineitä. 3. Valmentava kuntouttava työtoiminta - Koulutuksellista kuntouttavaa työtoimintaa niille asiakkaille, joilla ei ole sopivaa ammatillista koulutusta. - Järjestäjänä esimerkiksi Varikko / Winnova. Taattava laajasti eri alojen valmentavat koulutukset ja jatkopolut. Osaamiskartoituksia, lyhyitä koulutuksia, näyttökokeita. 4. Työelämään suuntautuva kuntouttava työtoiminta - Työtoimintapaikat aikaisempaa vaativampia ja työtehtävät lähellä avoimien työmarkkinoiden vastaavia. Työtoiminta-aika 4-5 pv/vko. - TYP mukana työhönvalmentajan roolissa, jotta jatkopolku turvataan. Mahdollisia jatkoja ovat esimerkiksi TE-hallinnon toimenpiteet, palkkatuki ja avoimet työmarkkinat. 4. Laaja-alainen kumppanuus Kokeiluhanketta on valmisteltu laajassa kumppanuudessa Porin seudulla. Kokeiluhankkeen valmistelun tueksi on perustettu erikseen valmisteluryhmä ja laajempi seurantaryhmä. Valmisteluryhmässä ovat olleet mukana olleet TE-toimiston, kuntien, Kelan ja välityömarkkinoiden alueellisesta koordinoinnista vastaavan Välkky-projektin edustajat. Seurantaryhmässä on ollut laajempi edustus mm. Porin kaupungin hallintokunnista ja koulutusorganisaatioista. Kuntakokeilun hankesuunnitelma on esitelty tuleville yhteistyökumppaneille ja saatu heiltä yhteistyösuostumus. Työvoiman palvelukeskuksen, Kelan ja kuntien hallintokuntien osalta on erikseen sovittu kuntakokeiluun liittyvästä yhteistyöstä ja rooleista. Koulutusorganisaatioiden roolina on vastata koulutusneuvonnasta ja tarjonnasta. Satakunnan Yrittäjät ry:n, Satakunnan kauppakamarin ja paikallisten yrittäjäjärjestöjen kohdalla korostuu yhteistyöhön ja tiedotukseen liittyvät asiat. Yritysten kanssa toteutetaan yhteistyössä valmennukseen, koulutukseen, työllistymiseen, edelleensijoitukseen ja työpankkiin liittyviä toimenpiteitä. Työllistävien järjestöjen ja säätiöiden kanssa toteutetaan kokeiluja, valmennuksia, palkkatukityötä, koulutusta, tukihenkilö- ja työpankkitoimenpiteitä. 4.1 Yhteistyö TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa Kuntakokeiluhanketta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston ja TYP:n välillä. Kuntakokeilun valmistelun yhteydessä on otettu huomioon muut kehittämishankkeet ja - avaukset, jotka liittyvät TYP:in toimintamallin kehittämiseen. Esimerkiksi TYP:n vertailukehittämisen avulla pyritään vastaamaan työllisyyden hoidon tuleviin haasteisiin hyödyntäen saatu 10 vuoden kokemus yhteistyöverkostojen rakentamisesta ja seudun palveluntuottajista.toimintamallia halutaan edelleen kehittää kuntakokeilun avulla seuraavalla osaamis- ja tietotaitotasolle panostamalla mm. syvennettyyn yhteispalveluun yhden luukun periaatteella.
6 Osana työvoiman palvelukeskusten toiminnan kehittämistä Satakunnan ELY-keskuksen Välkky-projekti (ESR) käynnistää sisäisen vertailukehittämisen prosessin Porin seudun ja Rauman työvoiman palvelukeskusten kanssa syksyllä 2012. Tavoitteena on löytää vertailun kohteeksi parhaimmat sellaiset toiminnot, toimintamallit ja menettelytavat, joiden vertailukehittämisestä on hyötyä työvoiman palvelukeskusten toiminnan kehittämisen ja suorituskyvyn parantamisen kannalta. Myös muiden Suomessa toimivien työvoiman palvelukeskusten kokemuksia ja onnistuneita menetelmiä tarkastellaan ja hyödynnetään. Tavoitteena on luoda konkreettinen kehittämissuunnitelma Porin ja Rauman työvoiman palvelukeskuksille sekä ehdotus prosessin aikana syntyneiden hyvien käytäntöjen levittämisestä. Konsultoinnilta odotetaan vastauksia erityisesti sen suhteen, mihin suuntaan TYP-toimintaa tulisi tulevaisuudessa kehittää ottaen huomioon TE-toimistoja koskeva hallinnollinen uudistus ja kuntauudistus Satakunnassa. Tästä näkökulmasta Porin seudun ja Rauman työvoiman palvelukeskusten sisäisen vertailukehittämisen prosessi tarjoaa työkaluja myös Porin kaupungin kuntakokeiluhankkeen suuntaan. 4.2 Yhteistyö välityömarkkinoita koordinoivan Välkky-projektin ja keskeisten välityömarkkinatoimijoiden kanssa Satakunnan ELY-keskuksen Välkky-projekti toimii välityömarkkinoiden koordinointiprojektina Satakunnan alueella. Välkyn rooli korostuu kuntakokeiluun liittyvässä kumppanuudessa projektille asetettujen tavoitteiden ja toiminnan luonne huomioiden. Välkky (www.valkky.fi) on Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima, osittain Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama projekti, jonka ensisijaisena kohderyhmänä ovat satakuntalaiset välityömarkkinoiden palveluntuottajat (yhdistykset, säätiöt, työpajat, työllistämishankkeet, sosiaaliset yritykset, koulutusorganisaatiot jne.), työ- ja elinkeinohallinnon ja muut viranomaiset sekä yritykset. Välkky on kokonaisvaltainen kehittämisprojekti, joka koordinoi alueen välityömarkkinoiden toimintaa. Tavoitteena on saada edellä mainitut tahot toimimaan yhteistyössä siten, että työnhakija-asiakkaiden työllistyminen välityömarkkinoiden kautta avoimille työmarkkinoille tehostuisi. Projektin puitteissa kehitetään uusia toimintatapoja työllistymisen tukemiseksi, vahvistetaan välityömarkkinoilla toimivien palveluntuottajien keskinäistä roolia, työnjakoa ja osaamisalueita sekä kehitetään uudenlaisia toimintamalleja. Välkky-projekti on Satakunnan keskeisimpiä välityömarkkinoiden palveluntuottajia edustavan maakunnallisen koordinaatiohankkeen roolissa osallistunut Porin seudun kuntakokeiluhankkeen suunnitteluun. Välkky-projektin näkemyksen mukaan Porin seudun kuntien kuntakokeiluhakemuksessa korostuvat pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuuden lisääminen ja työllistymisen tukeminen. Hakemuksessa on Välkkyprojektin mukaan huomioitu paikallinen kumppanuus: hakemuksen valmisteluvaiheessa on varmistettu kokeilun toteutuksen kannalta keskeisten tahojen yhteistyö ja sitoutuminen kokeiluun. Kokeilun tarkoituksena on kehittää uusia työllistymistä tukevia palveluja ja toimintamalleja, mikä edesauttaa myös Välkky-projektin tavoitteiden toteutumista. Välkky-projekti on ilmoittanut olevansa sitoutunut tekemään yhteistyötä Porin seudun kuntien kuntakokeiluhankkeen kanssa. Kuntakokeiluhanke voi hyödyntää toiminnassaan Välkyssä aikaansaatuja verkostoja ja asiantuntemusta. Tämän lisäksi Välkky-projekti on ilmaissut halunsa välittää tietoa kuntakokeiluhankkeesta alueen välityömarkkinoiden palveluntuottajille ja vastaavasti tuo esille välityömarkkinoiden odotuksia ja kehittämisehdotuksia. Myös Välkyn keskeisiltä kehittämiskumppaneilta on pyydetty sitoumukset toimia Porin kaupungin kuntakokeiluhankkeen tukena ja yhteistyökumppanina. Kehittämiskumppaneista ovat sitoutuneet yhteistyöhön mm. Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, Porin Kiinteistönomistajain Keskusjärjestö ry, Pormestarinluodon Asukasyhdistys ry, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry ja SPR Kontti Pori. 4.3 Yhteistyö KELA:n kanssa Kelassa on otettu käyttöön sairauspäiväraha-asiakkaille kohdennettu työkykyneuvonta. Työkykyneuvonnan tavoitteena on edistää asiakkaan työhön paluuta, ehkäistä työelämästä syrjäytymistä ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Työkykyneuvojan tukena on vahva paikallinen yhteistyöverkosto. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
7 toimijoiden, TE-toimistojen työeläkevakuutuslaitosten ja kuntoutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyöllä pyritään siihen, että asiakkaan palvelu olisi mahdollisimman joustavaa ja tukisi hänen paluutaan työelämään. Kunta-hanke tukee Kelan ja paikallisten toimijoiden verkostoitumista ja asiakkaiden palvelun joustavuutta. 5. Vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmä Työvoiman palvelukeskuksessa on alustavasti kehitetty asiakasprosessin vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmää, joka otettaisiin käyttöön kuntakokeilussa. Jokaisen kohderyhmän asiakkaan osalta kerättäisiin sekä määrällistä että laadullista tietoa asiakasprosessin jokaisessa vaiheessa (asiakkuuden aloitus, palvelutarpeen kartoitus, selvittely, työhön kuntoutus, valmennus ja työllistyminen). Asiakkaat ohjautuvat palvelutarpeen kartoituksessa määriteltyyn vaiheeseen ja vaiheen mukaisiin palveluihin. Asiakkuuksia myös päättyy eri vaiheissa. Määrällistä ja laadullista tietoa yhdistämällä on tavoitteena saada arvokasta tietoa esim. palvelujen toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja uusien palvelujen tarpeesta. Vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmä on kuvattu kuviossa 1. Kuvio 1. Kuntakokeiluun tulevien asiakkaiden vaikuttavuus- ja seurantajärjestelmä Pitkäaikaistyöttömät ovat työvoimapotentiaali, jolla jo on osaamista ja kykyä myös kehittää tai kohdentaa sitä kokonaan uudelle ammattialalle eri toimenpiteiden avulla. Satakunnassa on alkanut kevään 2012 aikana kaksi ennakointihanketta. ENSA ennakointiyhteistyö aikuiskoulutuksessa hankkeessa keskitytään valtakunnallisen aikuiskoulutuksen ennakointimallin kehittämiseen. Alueellisessa SataViisari hankkeessa keskitytään puolestaan erityisesti määrälliseen ennakointiin sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa. Molemmat hankkeet ovat ESR-osarahoitteisia ja sisältävät säännöllisesti kokoontuvia alueellisia ja valtakunnallisia asiantuntijafoorumeja, joissa on mahdollista seurata kuntakokeiluhankkeen vaikutuksia osaavan työvoiman saatavuudessa työelämän näkökulmasta.
8 6. Resurssitarve 6.1 Henkilöstö Hankekoordinaattori 2 Kuntakoordinaattoria Koulutusvalmentaja (yhdyshenkilö kouluttajiin, asiakkaiden tukeminen ja opastaminen opiskeluun liittyvä asioissa) 4 Työ-/yksilövalmentajaa/yhteyshenkilöä (edelleensijoitus, yritysyhteistyö, työpajatyöt, työhön kuntotus ryhmät) Projektiassistentti (tiedotus, tilastointi, taloushallinto) Henkilöstökulut vuonna 2013 yhteensä 470 000 6.2 Palvelujen hankinta -koulutuspalvelut 265 000 -kehittämispalvelut 110 000 -työvalmennuspalvelut 105 000 -ryhmäpalvelut 72 000 -atk-palvelut 9 000 -posti- ja puhelinkulut 4 000 -matkustus- ja kuljetuspalvelut 7 000 Palvelujen hankinta vuonna 2013 572 000 6.3 Muut kustannukset -kiinteistökulut (vuokra, siivous, sähkö) 34 000 -toimistotarvikkeet 2 500 -kalusto 2 000 -leasingvuokrat 7 000 -muut menot 2 500 Muut kustannukset vuonna 2013 48 000
9 Kokonaiskustannukset vuonna 2013 1 090 000 Hankesuunnitelma ja kustannusarvio on laadittu keskimäärin 600 asiakkaan palvelujen mukaan.