Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (43) Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 15:20-17:20 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Iris Asikainen, puheenjohtaja Keijo Voutilainen, varapuheenjohtaja Paavo Kankkunen Jaakko Kosunen Isto Huttunen, varajäsen Leila Saramäki, varajäsen Pekka Pollari Varpu Puskala, klo 16.30 saakka, asiat 1-2, 7-9 Maija Svärd Markku Söderström Eero Wetzell Muut saapuvilla olleet Ilkka Raninen Jarmo Pirhonen Terhi Leppänen Anne Simonen-Ruuskanen Tapio Räsänen Ismo Heikkinen Mika Mäkäräinen kaupunginhallituksen edustaja, klo 16.35 saakka, asiat 1-2, 7-9 palvelualuejohtaja, esittelijä tiedottaja henkilöstö- ja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä suunnittelujohtaja kaupungininsinööri lakimies, klo 15.40 saakka, asiat 1-2, 7-9 Päivi Rissanen vesihuoltoinsinööri, klo 15.40 16.20, asia 7 Asiat 72-81
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 2 (43) Allekirjoitukset Iris Asikainen puheenjohtaja Anne Simonen-Ruuskanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), 24. huhtikuuta 2013 Keijo Voutilainen Jaakko Kosunen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), 29. huhtikuuta 2013 Anne Simonen-Ruuskanen Pöytäkirjanpitäjä
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 3 (43) Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 72 73, 75, 77-78, 81 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään valitusosoitus :ien 79 80 osalta liite B seuraava valitusosoitus :n 74 osalta liite C ja seuraava valitusosoitus :n 74 osalta liite D ja seuraava valitusosoitus :n 76 osalta liite F
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 4 (43) Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 72 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 2 73 Pöytäkirjantarkastajat 6 3 74 1-3 Kuopion läntisen alueurakan kilpailutus, urakoitsijan valinta 7 4 75 * Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus / Siikalahden liikennealueet ja korttelin 8-66 osa 5 76 4-8 Puijonkadun (välillä Asemakatu-Maljalahdenkatu) katusuunnitelman hyväksyminen 6 77 * Ranta-asemakaavan muutosehdotus / Nilsiä / Lastuvirta, pienet vesistöt ja Vuotjärvi 7 78 * Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 20 8 79 Vahingonkorvaushakemus / takin hihan repeytyminen / Kröger Sari / oikaisuvaatimus 9 80 Vahingonkorvaushakemus / terassin vaurioituminen / Iskanius Leila / oikaisuvaatimus 10 81 Kymp tiedonannot 2013 33 Sivu 9 12 16 29 31 Muutoksenhaku 79-80 Liite B / kuntalain mukainen valitusosoitus 74 Liite C / hankintaoikaisuohje 39 74 Liite D kaupunkirakennelautakunta / valitusosoitus markkinaoikeudelle 76 Liite F kaupunkirakennelautakunta / hallintovalitus 42 37 40
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 5 (43) 72 72 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 6 (43) 73 73 Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat lautakunnan jäsenet Keijo Voutilainen ja Paavo Kankkunen. Päätös Valittiin Keijo Voutilainen ja Jaakko Kosunen. Merkitään, että tämän asian käsittelyn jälkeen käsiteltiin asiat nro 8, 9 ja 7.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 7 (43) 74 74 Asianro 1336/10.03.06/2013 Kuopion läntisen alueurakan kilpailutus, urakoitsijan valinta Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen kunnossapito, hyvinvoinnin edistämisen palvelualue sekä tilakeskus ovat pyytäneet tarjousta läntisen alueen (Neulamäki, Särkiniemi, Särkilahti, Levänen, Neulalampi, Jynkkä) katu- ja viheralueiden hoidosta, liikuntapaikkojen sekä tilakeskuksen kiinteistöjen ulkoalueiden kesä- ja talvihoidosta. Urakka sisältää katu- ja viheralueiden, muiden yleisten alueiden, liikuntapaikkojen sekä pihojen hoitoon sekä kunnossa- ja puhtaanapitoon kuuluvat työt. Urakkaan kuuluu myös kaikki näiden töiden tekemiseksi tarvittavat valmistelevat, apu-, liikenteenohjaus-, yms. työt sekä työssä syntyvien jätteiden kuljetus ja hävittäminen, ellei asiasta ole erikseen muuta mainittu. Urakan hankintamuotona on ollut kilpailullinen neuvottelumenettely. Tässä hankintamuodossa tilaaja valitsee osallistumishakemuksen jättäneistä ehdokkaista varsinaiset tarjoajat. valitsi kokouksessaan 27.2.2013 36 tarjoajiksi osallistumishakemuspyynnön perusteella kolme eniten pisteitä saanutta hakemuksen jättänyttä eli Destia Oy, Savon Kuljetus Oy ja ISS Palvelut Oy. Tarjoajien valinnan jälkeen on tarjoajille lähetetty neuvottelukutsut sekä alustava tarjouspyyntö. Tarjoajien kanssa on pidetty hankintaan kuuluvat neuvottelut viikkojen 11 ja 12 aikana, jonka jälkeen neuvottelujen pohjalta on viimeistelty tarjouspyyntö ja lähetetty se tarjoajille 22.3.2013. Tarjousmenettelyn aikana on laadittu yksi lisäkirje tilaajalle esitettyihin kysymyksiin 9.4.2013. Tarjoukset on pyydetty palauttamaan 17.4.2013 kello 15 mennessä. Tämän jälkeen tarjoukset avataan ja suoritetaan vertailu (laatupisteytys ja hintavertailu) tarjouspyynnössä määrätyllä tavalla. Lopullisen päätöksen asiassa tekee Kuopion kaupungin kaupunkirakennelautakunta rakentamisen ja kunnossapidon palveluiden laatiman esityksen pohjalta. Esitys laaditaan yhteistyössä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ja tilakeskuksen kanssa. Vaikutusten arviointi Esitys Valintamenettelyllä on pyritty edistämään vuoropuhelua tarjoavien yritysten ja kaupungin kesken. Esitys urakoitsijan valinnaksi perusteluineen tehdään lautakunnan kokouksessa.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 8 (43) 74 Liitteet 1 1336/2013 Lopullinen tarjouspyyntö 2 1336/2013 Urakkaohjelma 3 1336/2013 Urakoitsijan valinta Valmistelija Mauri Pesonen puh. +358 017 18 5674 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Päätösehdotus kokouksessa. Päätös Merkitään, että tämä asia käsiteltiin asian nro 7 käsittelyn jälkeen. Merkitään, että pöydälle jaettiin kaupungininsinöörin esitys 23.4.2013 Liite 3 Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja lautakunta valitsi läntisen alueurakan urakoitsijaksi Savon Kuljetus Oy:n.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 9 (43) 75 75 Asianro 1621/10.02.03/2012 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus / Siikalahden liikennealueet ja korttelin 8-66 osa Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Tiivistelmä: Kaavatyössä kaavoitetaan pääosin asemakaavoittamattomat liikenneväylä- ja muut alueet olevan käytön mukaisiksi sekä mahdollistetaan uuden toimistorakennuksen rakentaminen korttelin 8-66 länsiosaan. Lisäksi kaavaan liittyy kiinteistöteknisiä toimenpiteitä. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy ehdotuksen ja siihen liittyvät sitovat tonttijaot nähtäville asetettavaksi. Kaava-alue Suunnittelualue sijaitsee Niiralan, Haapaniemen, Särkiniemen, Leväsen, Kolmisopen ja Savilahden kaupunginosien välisellä alueella Särkilahden ja Siikalahden tuntumassa, noin 2 3 kilometriä kaupungin ydinkeskustasta lounaaseen. Laadintaperusteet, päätökset ja suunnitelmat Asemakaavoittamattomien liikennealueiden asemakaavoitus on tullut esille kaupungin ja ELY-keskuksen liikennevastuualueen välissä neuvotteluissa. Tontin 8-66-6 osalta aloitteen asemakaavan muutostyöhön on tehnyt 4.7.2012 alueen omistaja. Kaavatyö sisältyy vuosien 2012 ja 2013 kaavoituskatsauksiin ja asemakaavoitusohjelmiin. Kaavoituksen käynnistämissopimus on allekirjoitettu 12.12.2012. Kaavoitustilanne Nykyinen tilanne Suunnittelualueella olevat liikenneväyläalueet ovat lähes kokonaan asemakaavoittamattomia. Niiralan omakotialueen länsipuoleinen alue on osin asemakaavoittamatonta ja osin kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Volttikadun ja Kolmisopentien välisellä alueella katualue sijoittuu maisematyölupaan perustuen asemakaavan mukaiselle lähivirkistysalueelle (VL). Kortteli 8-66 on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T¹), korttelin länsiosassa on maisematyöluvalla toteutettu katualueen osa. Suunnittelualueella on pääosin olevia liikenneväyliä eli osuudet raideliikenteen pääradasta (Savon rata) Haapaniemelle johtavine teollisuusraiteineen ja moottoritiestä ramppeineen, katumaisina toimivat osuudet Leväsentiestä, Tasavallankadusta ja Volttikatu Kolmisopentiestä sekä kevyen liikenteen yhteydet. Moottoritien ja Niiralan omakotialueen välinen alue on suurimmalta osaltaan luonnontilaista lehto- ja kangasmetsää, jossa on laadittujen selvitysten mukaan liito-oravahavaintoja. Maankäytöllisesti alueen moottoritien puoleisella osuudella on Haapaniemelle johtava teollisuusraide ja kevyen liikenteen pääyhteysväylä.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 10 (43) 75 Korttelin 8-66 länsiosaan on toteutettu katualue, Teollisuuskadun liittymä Tasavallankatuun. Tontilla 66-6 on teollisuuden tuotantorakennus. Lisäksi korttelin 8-66 pohjoisreunalla on pysäköintikäytössä oleva alue, joka on vuokrattu tontin 66-8 käyttöön. Maanomistus Rautatien, moottoritien ja Leväsentien alueet ovat lähes kokonaan valtion omistuksessa. Kuopion kaupunki omistaa pieniä osia moottoritien ja Leväsentien alueesta, moottoritien ja Niiralan omakotialueen välisen osuuden sekä Tasavallankadun alueet. Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus Suunnittelualueella olevat liikenneväylien alueet kaavoitetaan kyseisiin liikennemuototarkoituksiin. Liikenneväyläalueiden (moottoritie-, rautatie- ja katualueet) väliset rajat muodostetaan tilantarpeiden mukaisesti ja liikenneväyläalueisiin liitetään tarvittavat maankäytölliset merkinnät (alitus- ja ylitysvaraukset, liittymäkiellot). Kaavassa ei merkitä liikennealueille erityisiä meluestemerkintöjä, vaan meluselvitysten ja tarvittavien meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelu kytketään velvoittavasti tie- ja katusuunnitelmien laadinnan yhteyteen. Asemakaavoittamaton ja jo asemakaavaan sisältyvä osuus Niiralan omakotialueen ja moottoritien välisestä alueesta kaavoitetaan pääosin virkistysalueeksi tarpeellisine lisämääräyksineen (liito-orava- ja kevyen liikenteen väylämerkinnät). Tontti 8-66-6 ja siihen liitettävä lisämaa-alue kaavoitetaan siten, että kaavassa sitovalla tonttijaolla muodostettavalle uudelle tontille 66-9 on mahdollista rakentaa nykyaikainen toimistorakennus; tontin rakennusoikeus vastaa alueen tehokkuuslukua e=1.0. Pysäköintikäytössä oleva alue korttelin 8-66 pohjoisosalla kaavoitetaan pysäköintikäyttöön (LPA) ja siitä muodostetaan sitovalla tonttijaolla tontti 66-10. Lisäksi korttelin 8-66 alueelle toteutettu katuosuus kaavoitetaan katualueeksi. Käsittelyvaiheet Asemakaavan vireilletuloaineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 26.9.2012. Aineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävänäolon yhteydessä 1. 31.10.2012. Aineistosta ei jätetty mielipiteitä. Kaavoituksen aloituskokous pidettiin 9.3.2012. Kaavoituksen käynnistämissopimus on laadittu 12.12.2012. Valmisteluvaiheen aineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 6.2.2013. Valmisteluaineisto on ollut nähtävänä 11.2. 13.3.2013. Valmisteluaineistosta ei jätetty mielipiteitä. Valmisteluvaiheen lausuntokokous on pidetty 13.3.2013. Ehdotusaineisto on laadittu yhteistyössä eri liikenneväyläasiantuntijoiden kanssa ja siinä on huomioitu lausuntokokouksessa saadut kannanotot. Jatkotoimenpiteet Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus ja sitovat tonttijaot asetetaan julkisesti nähtäville. Kaavamuutoksen hakijan kanssa laaditaan sopimus MRL 12 a luvun mukaisesti yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvauksesta.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 11 (43) 75 Hyväksyvä viranomainen Kaupunginvaltuusto Vaikutusten arviointi Kaavahankkeen ilmastopoliittiset vaikutukset ovat neutraaleja, koska kaavatyö on pääosin olevan tilanteen toteava. Yritysvaikutuksiltaan kaava on muutoin neutraali, mutta korttelin 8-66 osan liikerakentamisen myötä kaavalla on positiivisia yritysvaikutuksia. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Samalla asetetaan nähtäväksi asemakaavan muutosehdotuksen yhteydessä sitovalla tonttijaolla muodostuvat, Kuopion kaupungin 8. kaupunginosan (Haapaniemi) korttelin 66 tonttien 9 ja 10 tonttijaot. Mikäli ehdotukseen ei muistutuksissa tai lausunnoissa esitetä muutoksia, kaavanmuutosehdotus esitetään edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotusaineisto toimitetaan tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristöja rakennuslautakunnalle, Liikennevirastolle sekä Pohjois-Savon ELYkeskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueelle ja ympäristövastuualueelle. Viiteaineisto 1 1621/2012 pienennös kaavakartasta merkintöineen ja määräyksineen 2 1621/2012 selostus ilman liitteitä 3 1621/2012 selostuksen liitteet (ei jaeta, julkaistaan internetissä) 4 1621/2012 kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen (ei jaeta, julkaistaan internetissä) 5 1621/2012 tonttijako ja tonttijaon muutos (ei jaeta, julkaistaan internerissä) Asiakirjoissa: selostus liitteineen, kaavakartta 1:2500, ote ajantasakaavasta ja poistokartta, tonttijako ja tonttijaon muutos. Valmistelija Anne Turkia puh. +358 044 718 5415 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 12 (43) 76 76 Asianro 3674/10.03.01/2012 Puijonkadun (välillä Asemakatu-Maljalahdenkatu) katusuunnitelman hyväksyminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut hyväksyi Puijonkadun katusuunnitelman nähtäville 27.2.2013. Nähtävillä oloaikana suunnitelmaan jätettiin kolme muistutusta. Jorma Marjokiven (kaksi muistutusta) ja Ari Paanalan tekemät muistutukset ovat liitteenä. Muistutukset Marjokiven muistutuksissa otetaan kantaa Puijonkatu 30 autohallin sisäänajon ja Puijonkadun sekä Hapelähteenkadun liittymän toimivuuteen. Autohallin sisäänajon edestä vaaditaan poistettavaksi kaikki reunakiven korotukset ja puuistutukset koko Puijonkadun läntiseltä puolelta Puijonkatu 30 kohdalta. Puijonkadun ja Hapelähteenkadun liittymästä vaaditaan poistettavaksi reunakiven korotukset ja risteystä avarammaksi (puiden poisto), jotta huoltoja tavaraliikenne pääsee täysin esteettä kääntymään liittymässä. Lisäksi muistutuksessa otetaan kantaa Asemakadun ja Myllykadun liittymän järjestelyihin. Paanalan muistutuksessa otetaan kantaa polkupyörätien sijoitukseen jalkakäytävän ja pysäköintipaikkojen väliin. Muistutuksen mukaan jalankulkijat päätyvät kävelemään pyörätien puolelle johtuen jalkakäytävän kapeudesta ja pysäköidyistä autoista. Tämän lisäksi Paanalan muistutuksessa otetaan kantaa polkupyöräpysäköintipaikkojen puutteeseen, Paanalan mukaan polkupyörille pitäisi olla oma pysäköintipaikka jokaisella katuvälillä risteysalueen tuntumassa. Teknisenä yksityiskohtana Paanala kehottaa miettimään kiinteistöjen rännivesien johtamista hallitusti hulevesiviemäriin, jotta vältytään talvisin pyörätien ylittäviltä railoilta. Suunnitelmassa pitäisi Paanalan mielestä huomioida paremmin myös näkemäalueet risteysalueilla. Hapelähteenkadun ja Suokadun liittymissä on katupuita haitaten kevyen liikenteen näkyvyyttä ajoradalle. Muistutuksessa esitetään puiden poistamista em. kohdista. Lisäksi Suokadun ja Maljalahdenkadun liittymien pohjoispuolelta esitetään poistettavaksi ennen liittymää sijaitsevat pysäköintipaikat näkyvyyden parantamiseksi. Lisäksi Paanala esittää katujen ylittävien polkupyöräsuojateiden leventämistä siten, että vastakkaiset ajavat polkupyörät mahtuvat paremmin kohtaamaan rinnakkain. Paanalan muistutuksessa otetaan lisäksi kantaa laajemman keskusta-alueen liikennesuunnitteluratkaisuihin ja kevyen liikenteen reittien kehittämiseen. Yleisesti Paanala kehottaa harkitsemaan Puijonkadun länsipuolen jättämistä autopaikattomaksi ja pitää kaupunkirakennelautakunnassa esillä ollutta (27.2.2013) suunnitelmavaihtoehtoa kaksi (VE2) parempana vaihtoehtona selkeämmän kevyen liikenteen (kävely/pyöräily) erottelun sekä helpomman talvikunnossapidon takia.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 13 (43) 76 Vastineet Marjokiven muistutukset Puijonkatu 30 autohallin sisäänajoluiskan kohdalle asennetaan madallettu reunatuki, joka mahdollistaa liikennöinnin autohalliin Puijonkadun ajoradoilta molemmista suunnista saavuttaessa. Reunakiveä ei voida kokonaisuudessa poistaa kiinteistön kohdalta, jotta kadun liikenneturvallisuus ei merkittävästi huononnu. Puijonkadulla on myös nykyisin reunakivet kadun molemmin puolin, eikä nykytilanne ajoluiskan kohdalla merkittävästi muutu. Puijonkatu 30 edustalle sijoitettava katupuu on parkkihallin ajoluiskasta noin 12 metrin etäisyydellä, eikä näin ollen juurikaan haittaa näkyvyyttä etelän suuntaan. Puijonkadun ja Hapelähteenkadun liittymästä on poistettu näkyvyyttä ja kääntymistä haittaava katupuu. Lisäksi liittymää on avarrettu siirtämällä pohjoisen puoleista pysäköintitaskua Asemakadun suuntaan ja poistettu etelänpuoleinen pysäköintitasku muuttamalla se polkupyöräpysäköintitilaksi. Liikennöinti Hapelähteenkadun suuntaan tapahtuu suojatien kohdalla olevan madalletun reunakiven/asfalttiviisteen ylitse. Reunakiveä ei voida kokonaisuudessaan poistaa liittymästä, jotta kadun liikenneturvallisuus ei merkittävästi huononnu. Puijonkadulla on myös nykyisin reunakivet kadun molemmin puolin, eikä nykytilanne liittymän kohdalla merkittävästi muutu. Marjokiven muistutuksessa esitetyt Asemakadun ja Myllykadun liittymän järjestelyt ovat Puijonkadun katusuunnitelman vahvistusrajan ulkopuolisia asioita. Paanalan muistutus hyväksyi kokouksessaan 27.2.2013 vaihtoehto 1 (VE1) mukaisen katusuunnitelman nähtäville, jossa vaihtoehdosta 2 (VE2) poiketen kadunvarsipysäköinti säilytetään Puijonkadun varrella. Pysäköinnin ja polkupyörätien väliin on jätetty 1.00 metrin levyinen erotuskaista, joka ehkäisee vaaratilanteita polkupyöräilijöiden ja pysäköityjen autojen välillä (ovien aukaisu). Katusuunnitelmaan on lisätty kaksi polkupyörien pysäköintipaikkaa Hapelähteenkadun ja Maljalahdenkadun liittymiin, jonka seurauksena kadun varresta on poistettu kolme autopaikkaa verrattuna nähtävillä olleeseen katusuunnitelmaan. Puijonkadun kiinteistöille lähetettiin joulukuussa 2012 tiedote kadun saneerauksesta, jossa esitettiin mahdollisuus liittää kadulle tulevat rännivedet hallitusti omalla kustannuksellaan yleiseen hulevesiviemäriin kadun rakennustöiden aikana. Tiedotteessa ilmoitettiin, että rännivesiasiasta on teknisen lautakunnan periaatepäätös 16.1.2008 20, jossa katu- ja vesihuoltosaneerauskohteissa kiinteistöt velvoitetaan hoitamaan kattovesien johtaminen asianmukaisesti kustannuksellaan. Kaupunki voi harkintansa mukaan vaatia vahinkotapauksissa (liukastuminen tms.) korvauksia kiinteistöltä, joka johtaa katusaneerauksen jälkeen kattovedet kadulle. Hapelähteenkadun liittymästä on poistettu näkyvyyttä haittaava katupuu. Suokadun liittymän pohjoispuolella sijaitsevia autopaikkoja ja liittymän katupuuta ei ole poistettu suunnitelmasta, kuten Paanalan muistutuksessa on esitetty. Autopaikkoja ja katupuita on siirretty (välillä Suokatu - Hapelähteenkatu) kohti Asemakatua, jonka myötä Suokadun liittymään on saatu lisää näkyvyyttä kääntyville ajoneuvoille. Autoilijoiden ja polkupyöräilijöiden on sovitettava oma ajonopeutensa katuliittymässä keskusta-alueella vallitsevien liikennöintiolosuhteiden mukaiseksi.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 14 (43) 76 Risteävien katujen ylittävien polkupyöräteiden kohdalla ei käytetä reunatukea. Ko. kohdissa käytetään reunatuen sijaan asfalttiviistettä, jotta risteysalueella mahdollistetaan sujuva ja turvallinen ajo polkupyörällä. Lisäksi risteysalueiden polkupyörätiet on levennetty 2,50 metrin levyisiksi, jotta kaksi vastakkain ajavaa polkupyörää mahtuu kohtaamaan rinnakkain. Paanalan muut esittämät kehittämisehdotukset ovat pääosin Puijonkadun katusuunnitelman vahvistusrajan ulkopuolisia asioita. Pyörätien reitti Asemakadun ylitse on pääosin nykyisellä paikallaan. Suojatie on sijoitettu ko. kohtaan mahdollisimman lyhyen ylitysmatkan (Asemakadun yli) saavuttamiseksi. Mikäli suojatietä siirretään kohti rautatieasemaa, lisää siirto Asemakadun ylitysmatkaa ja kasvattaa kevyelle liikenteelle tarvittavan vihreän suojatievalon aikaa. Näin ollen Asemakadulla ja Puijonkadulla liikennöivät ajoneuvot joutuisivat seisomaan punaisissa valoissa pidemmän aikaa, joka aiheuttaa ruuhkautumista huippuliikennevirtojen aikana. Polkupyörätien reittiä rautatieaseman suuntaan pohditaan myöhemmässä suunnitteluvaiheessa. Samassa yhteydessä pohditaan Puijonkadun keskisaarekkeen leventämistä ja kaistajärjestelyjä Asemakadun liittymän pohjoispuolella. Tässä vaiheessa paras reitti siirtyä polkupyörällä Puijonkadulta rautatieasemalle, on käyttää Hapelähteenkatu-Käsityökatu reittiä. Vaikutusten arviointi Arvio ilmastovaikutuksista Yrityspoliittinen lausunto Hanke on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan positiivinen, koska katuosuuden rakentaminen parantaa keskustan kevyen liikenteen verkostoa Hanke on yritysvaikutuksiltaan positiivinen, koska se työllistää rakennusalaa, parantaa Kuopion liikekeskustan yleisilmettä ja tukee kaupallisen keskustan laajenemista matkakeskuksen suuntaan. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy vaihtoehto 1 (VE1) mukaisen Puijonkadun katusuunnitelman edellä mainituin muutoksin. Liitteet 4 3674_2012 Muistutus/ Puijonkatu 30 / Marjokivi 5 3674_2012 Muistutus / Hapelähteenkatu 33 / Marjokivi 6 3674_2012 Muistutus / Ari Paanala 7 3674_2012 yleiskartta 8 3674_2012 Pienennös Puijonkatu ks VE1 väli Asemakatu-Suokatu_ Asiakirjoissa - suunnitelma Valmistelija Mikko Niskanen puh. +358 044 718 5336 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 15 (43) 76 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 16 (43) 77 77 Asianro 3029/10.02.04/2013 Ranta-asemakaavan muutosehdotus / Nilsiä / Lastuvirta, pienet vesistöt ja Vuotjärvi Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Tiivistelmä: Ranta-asemakaavan tavoitteena on tutkia alueen rantarakennusoikeuden määrä sekä pyrkiä keskittämään sitä mahdollisimman paljon Lastuvirran ja Vuotjärven rantaalueelle sekä muutoinkin isoimmille järville. Lastuvirran ranta-alueelle tutkitaan myös asuinrakentamisen mahdollisuutta. Järville ja lammille osoitetaan lomarakennuspaikkoja. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy laatii kaavaa UPM-Kymmene Oyj:n toimeksiannosta. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy ehdotuksen nähtäville asetettavaksi. Kaava-alue Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia tiloja 421-53-81, 534-421-9-165 ja 534-420-10-13. Kaava-alueeseen kuuluu yhtiön omistamat ranta-alueen Lastuvirralla ja Vuotjärven Talvilahdesta ja Tervaniemestä sekä Keyrityn pohjoispuolelta Suuri-Kankaisen, Niittyjärven, Ylimmäisen, Kolmisoppi, Tahvanaisenlammen ja Lautalammen ranta-alueita. Laadintaperusteet, päätökset ja suunnitelmat Kaavamuutos on tullut vireille Nilsiän kaupungissa toukokuussa 2010 maanomistajan hakemuksesta. Ranta-asemakaavan luonnokset valmistuivat lokakuussa 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto ovat olleet nähtävillä 14.5. 28.5.2012. Kaavaehdotus valmistui tammikuussa 2013. Kaavoitustilanne Pohjois-Savon maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 7.12.2011. Lastukosken alue sijoittuu vesimatkailun kehittämisvyöhykkeeseen ja Lastukosken läheiset pienvedet virkistys- ja matkailuvyöhykkeeseen. Lastuvirran alueella on voimassa Syvärin rantaosayleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt 11.10.1994 ja Ympäristökeskus vahvistanut 1.12.1995. Syvärin rantayleiskaavassa alueelle on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisia ja virkistysmetsä-alueita. Muilla alueilla ei ole yleiskaavaa. Vuotjärven rantayleiskaava on vahvistettu 12.07.1994. Yleiskaavassa asemakaava-alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Kaavasta on laadittu luonto- ja maisemaselvitys. Pohjois-Savon ELY on laadituttanut Kuusitie 75 Lastukosken kohdan aluevaraussuunnitelmat (2011).
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 17 (43) 77 Nykyinen tilanne Kaupungin pohjoisosan pienet vesistöt: UPM-Kymmene Oyj:n omistamat alueet ovat kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä. Puustoltaan alue on hyvin vaihtelevaa. Alue on muutoinkin hyvin harvaan asuttua aluetta. Alueella on melko kattava metsätieverkosto. Asutusta on Niittyjärven rannalla ja loma-asutusta Tahvanaisenlammen rannalla. Lastuvirran alue: Lastuvirran alue sijoittuu kantatien ja virran väliin melko kapeana metsäalueena. Alueen ympäristössä on asutusta ja loma-asutusta. Vuotjärvi: Kaavan osa-alue on kokonaisuudessaan metsätalousaluetta. Loma-asutus rajoittuu kaava-alueeseen. Kaavan laatimisen yhteydessä on laadittu luonto- ja maisemaselvitys maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 54 ). Maanomistus Tilat omistaa UPM-Kymmene Oyj. Asemakaavan muutosehdotus Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu 20 lomarakennuspaikkaa ja neljä asuinrakennuspaikkaa. Rakennuspaikkoja on siirretty Lastuvirralle ja Vuotjärven ranta-alueelle sekä muutoin osoitettu ryhmiin parhaiten rakentamiseen soveltuville alueille tiestön läheisyyteen. Luonnonympäristön ja maiseman puolesta arvokkaimmat ranta-alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Täysin rakentamattomaksi lammeksi jää Kolmisoppi. Jokaiselle rakennuspaikalle on mahdollista rakentaa tieyhteys. UPM:n omistuksessa olevia ranta-alueita on seuraavasti: Kolmisoppi 12 ha 1550 m 940 m (muun.) Ylimmäinen 20 ha 2300 m 1500 m Niittyjärvi 23 ha 1600 m 1050 m Tahvanaisenlampi 25 ha 850 m 635 m Lauttalampi 14 ha 2050 m 1080 m Syvä-Kankainen 700 m 650 m Yht: 9050 m 5855 m Kun mitoitusperusteena on käytetty 3 rakennuspaikka / ha alle 20 ha lammilla ja 4 tai 5 rakennuspaikkaa mitoitusrantaviivaa kohden yli 20 ha lammilla ja järvillä, muodostuu laskennalliseksi rakennusoikeudeksi: Kolmisoppi 3 3 Ylimmäinen 7,5 6 Niittyjärvi 5,25 4
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 18 (43) 77 Tahvanaisenlampi 3,2 3 Lauttalampi 4 4 Syvä-Kankainen 3,25 3 Yht: 26,23 Mitoitusluvuiksi muodostuu 24 rakennuspaikalla 2,6 rakennuspaikkaa todellista rantaviivaa kohden ja 4,09 mitoitusrantaviivaa kohden. Eri maankäyttömuotojen pinta-alat ovat: AO-1 1,69 ha RA-1 8,38 ha RA-2 2,74 ha M-1 166,40 ha Käsittelyvaiheet Kaavamuutos on tullut vireille Nilsiässä toukokuussa 2010 maanomistajan hakemuksesta. Ranta-asemakaavan luonnokset valmistuivat lokakuussa 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto ovat olleet nähtävillä 14.5. 28.5.2012. Kaavaluonnoksesta saatiin neljä muistutusta. Kaavaa ei ole muutettu muistutusten perusteella. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.11.2010. Kaavaluonnoksesta on saatu Pohjois-Savon ELY-keskuksen (ympäristövastuu-alue) lausunto. Lausunnon perusteella kaavakarttaa ja selostusta on tarkennettu ja korjattu. Kaavaehdotus valmistui tammikuussa 2013. Jatkotoimenpiteet Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Hyväksyvä viranomainen Kaupunginvaltuusto Vaikutusten arviointi Esitys Rakennuspaikat on sijoitettu siten, ettei kaavaratkaisu vaaranna arvokkaiden luontokohteiden olemassa oloa. Yli puolet rantaviivasta jää rakentamisen ulkopuolelle ja yleisen virkistyskäytön piiriin. Rakennuspaikat on sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin siten, että kulkuyhteydet jokaiselle korttelialueelle on mahdollista järjestää olemassa olevia tie-yhteyksiä pitkin ja tukeutuen olemassa olevaan rakenteeseen. Uusien rakennuspaikkojen ja niihin liittyvän liikenteen vaikutukset luontoon ja ilmastoon ovat haitallisia vähäisesti, sillä tuleva rakentaminen ja käyttö ei ole merkittävää. Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy ranta-asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Mikäli ehdotukseen ei muistutuksissa tai lausunnoissa esitetä muutoksia, kaavanmuutosehdotus esitetään edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotusaineisto toimitetaan tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristöja aluepelastuslautakunnille sekä alueelliselle rakennuslautakunnalle. Lisäksi aineisto lähetetään tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 19 (43) 77 Viiteaineisto 6 3029/2013 Ranta-asemakaavakartta ja kaavamerkinnät ja määräykset 7 3029/2013 Kaavaselostus 8 3029/2013 Vastineet luonnosvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin 9 3029/2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (ei jaeta, julkaistaan internetissä) Asiakirjoissa: Ranta-asemakaavakartta ja kaavamerkinnät ja määräykset, kaavaselostus, vastineet luonnosvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmistelija Iivo Vänskä puh. +358 044 7185414 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 20 (43) 78 78 Asianro 565/10.00/2012 Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Tiivistelmä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Yhtenä keinona toteuttaa tätä vastuutaan on kunnan tehtävänä yhdessä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata kuntalaisille hyvät vesihuoltopalvelut, jotka on tuotettu ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. Kuntalaisen kannalta vesihuollon kehittämissuunnitelma kertoo suuntaa antavasti kannattaako kiinteistölle asentaa tai saneerata oma vedenhankinta- tai jätevedenkäsittelyjärjestelmä vai onko tulevaisuudessa mahdollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Kuopion vesihuollon kehittämisen painopistealueet ovat keskeisen kaupunkialueen asunto- ja teollisuusalueiden kasvualueiden ohella haja-asutuksen viemäröintihankkeet, harvaanasuttujen alueiden vesijohtohankkeet, vedenhankinnan turvaaminen eli varayhteyksien rakentamishankkeet sekä vesihuoltolaitosten yhteistyön tiivistäminen ja yhdistymishankkeiden tukeminen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma sisältää selvityksen Kuopion vesihuollon nykytilasta Nilsiän alueita lukuunottamatta, keskeisimmistä kehittämistarpeista ja -tavoitteista sekä kehittämistoimenpiteistä vuoteen 2020. Luonteeltaan kehittämissuunnitelma on ohjeellinen, eikä suunnitelma sido oikeudellisesti kuntaa eikä sen alueella toimivia vesihuoltolaitoksia. Kehittämissuunnitelman hyväksyy Kuopion kaupunginvaltuusto. Kehittämissuunnitelmaa tarkistetaan neljän vuoden välein ja suunnitelman toimenpideohjelmaa päivitetään lisäksi vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Taustaa Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen ja ajan tasalla pitäminen vesihuoltolain (119/2001) mukaan on kunnan vastuulla. Muita kunnan vastuulla olevia lakisääteisiä tehtäviä ovat mm. vesihuollon yleinen kehittäminen alueellaan, osallistuminen alueelliseen yleissuunnitteluun ja tarvittavien vesihuoltopalvelujen järjestäminen tietyin perustein. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu joustavaksi kunnan vesihuoltosuunnittelun välineeksi, jonka sisältö ja tarkkuus riippuvat kunnan tarpeista. Kehittämissuunnitelmaa ei ole tarkoitettu kuntaa sitovaksi oikeusvaikutteiseksi suunnitteluvälineeksi. Se on luonteeltaan tavoitteellinen asiakirja, joka osoittaa, millä tavoin kunnan alueen vesihuolto aiotaan järjestää. Suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät syrjäytä laissa kunnalle asetettuja vesihuollon järjestämisvelvoitteita, joita tulee arvioida itsenäisesti. Vuonna 2001 voimaan tulleen vesihuoltolain myötä vesiosuuskunnat ja kunnalliset vesihuoltolaitokset on tulkittu lain näkökulmasta itsenäisiksi vesi-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 21 (43) 78 huoltopalveluita myyviksi laitoksiksi. Näin ollen kunnalle kuuluvat vesihuollon järjestämis- ja kehittämistehtävät ovat osittain siirtyneet Kuopion Vedeltä tekniseen virastoon vuonna 2008 ja sittemmin vuoden 2011 alusta alkaen kaupunkiympäristön palvelualueelle. Tätä ennen Kuopion Vesi toimi ns. kaksoisroolissa hoitamalla mm. kunnalle kuuluvia vesihuollon järjestämis- ja kehittämistehtäviä sekä olemalla samalla vesihuoltopalveluiden tuottaja. Kaupungin sisäisten vastuujakojen muuttuessa ja palvelualueuudistuksen myötä on kunnalle kuuluvien vesihuoltotehtävien hoitaminen organisoitu kaupunkiympäristön kunnallistekniselle suunnittelulle, jonka vetovastuulla on ollut vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys aloitettiin keväällä 2010. Henkilöresurssivajeen vuoksi työ on viivästynyt ja saatu valmiiksi vasta nyt. Kehittämissuunnitelman sisältöä ja rakennetta on muutettu vastaamaan paremmin suunnitelmalle asetettuja vaatimuksia. Kehittämissuunnitelman laatimisessa on noudatettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen vuonna 2008 laatimaa Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma hyviä suunnittelukäytäntöjä - opasta. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet sitä varten perustetut työ- ja ohjausryhmät. Ohjausryhmässä on ollut edustajia mm. luottamushenkilöistä, viranhaltijoista ja vesihuoltolaitoksista. Laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma on jatkoa vuonna 2004 valmistuneelle Kuopion kaupungin ja Vehmersalmen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmalle. Tätä ennen valmistui vuonna 2003 Kuopion seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossa tarkasteltiin Kuopion, Siilinjärven, Karttulan ja Maaningan vesihuoltoa. Nilsiän vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2011. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja sen tarkoitus Vesihuollon kehittämissuunnitelma kattaa koko Kuopion kaupungin alueen entisen Nilsiän kaupungin aluetta lukuun ottamatta. Vesihuollon kehittämissuunnittelulla on kytkentä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen suunnittelujärjestelmään, jonka mukaista alueiden käytön suunnittelua se hyödyntää ja täydentää. Kehittämissuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joita koskevat kunnan ympäristönsuojelulain nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräyksillä on mm. annettu paikallisia määräyksiä jätevesien käsittelystä ja johtamisesta. Kehittämissuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon alueelliset tai seudulliset vesihuollon yleis- ja kehittämissuunnitelmat, Kuopion kaupungin ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset, Kuopion kaupungin rakennusjärjestys, vesihuoltolaitosten nykyiset toiminta-alueet ja kaupungin kaavaalueet. Kehittämissuunnitelmaan on koottu selvitys Kuopion kaupungin alueen vesihuollon nykytilasta (ei Nilsiä), kehittämistavoitteista ja -tarpeista sekä suunnitelmat tulevaisuudessa toteutettavista vesihuollon kehittämistoimenpiteistä vuoteen 2020 mennessä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata kuntalaisille hyvät vesihuoltopalvelut, jotka on tuotettu ympäristön kannalta kestävällä tavalla, asianmukaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Kehittämissuunnitelma viestii nykyisille ja tuleville asukkaille, miten kunnassa suhtaudutaan vesihuollon kehittämiseen ja hoidetaan vesihuoltoasioita. Kuntalaisen kannalta vesihuollon kehittämissuunnitelma kertoo suuntaa antavasti, kannattaako kiinteistölle asentaa tai saneerata oma vedenhankinta-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 22 (43) 78 Vesihuollon nykytila lyhyesti tai jätevedenkäsittelyjärjestelmä vai onko tulevaisuudessa mahdollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet ja niiden kiireellisyysjärjestykset sekä suuntaa-antavat aikataulut kertovat vesijohdon tai viemäröinninselvitysalueen asukkaille vesihuollon tulevasta kehittymisestä ja näin kiinteistönomistajien päätöksenteko valittavien vesihuoltoratkaisujen välillä helpottuu sekä vältytään mahdollisilta turhilta investoinneilta. Vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien on täytettävä 15.3.2016 mennessä ns. haja-jätevesisasetuksen mukaiset vaatimukset, jotka luovat osaltaan paineita viemäriverkostojen rakentamiseksi haja-asutusalueille. Myös kuntaliitokset tuovat haasteita vesihuoltoon. Kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu vesihuoltolaitosten toimintaalueiden ulkopuolelle todennäköisesti jäävien haja-asutusalueiden vesihuollon ongelmia ja kehittämistarpeita. Näillä alueilla vaihtoehdoiksi jäävät usean kiinteistön yhteiset tai kiinteistökohtaiset vesihuoltoratkaisut. Suunnitelma-alueen 97 427 asukkaasta keskitetyn vedenhankinnan piirissä on noin 89 400. Kuopiossa vedenhankinta perustuu rantaimeytetyn pohjaveden ja pohjaveden käyttöön. Kuopion alueella (pois lukien Nilsiä) toimii tällä hetkellä 22 itsenäistä vesihuoltolaitosta ja kaksi vesiyhtymää. Kuopion alueella toimivista vesihuoltolaitoksesta suurin on Kuopion kaupungin omistama Kuopion Vesi Liikelaitos, joka toimii pääsääntöisesti asemakaavoitetuilla alueilla eli keskeisellä kaupunkialueella, Melalahden, Kurkimäen, Vehmersalmen ja Karttulan taajamissa. Muut vesihuoltolaitokset, lähinnä osuuskunnat, toimivat pääsääntöisesti haja-asutusalueilla ja huolehtivat toiminta-alueillaan vedenjakelusta. Suurin osa vesiosuuskunnista ostaa talousveden Kuopion Vesi Liikelaitokselta. Neljällä vesiosuuskunnalla on oma ottamo. Kuopion alueella on vesijohtoverkostoa yhteensä noin 2 000 kilometriä, joista osuuskunnilla on 1 400 km. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla vesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisin järjestelmin tai taloryhmittäin. Keskitetyn jätevesiviemäröinnin piirissä noin 84 000 asukasta. Kuopion alueella toimivista vesihuoltolaitoksista seitsemällä on myös jätevesiviemäriverkostoa. Lisäksi Kuopion Vedellä on huolehdittavana jätevedenpuhdistamoja. Kuopion Vesi vastaa myös sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotosta. Kuopion keskeisen kaupunkialueen jätevedet käsitellään Lehtoniemen keskuspuhdistamolla. Melalahdessa, Kurkimäessä, Vehmersalmella ja Karttulassa on lisäksi paikalliset jätevedenpuhdistamot. Kurkiharjussa on Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin jätevedenpuhdistamo, jonne otetaan vastaan myös lähialueen jätevesiä. Jätevesiviemäriverkostojen pituus Kuopiossa on noin 500 kilometriä, joista osuuskunnilla on noin 70 kilometriä. Hajaasutusalueella jätevesihuollosta vastaavat kiinteistöt pääosin itse. Hulevesiviemäriverkostoa on ainoastaan Kuopion Vesi Liikelaitoksella ja verkostopituus on noin 270 kilometriä. Vesihuollon tulevaisuuden haasteet ja kehittämistavoitteet Vesihuollon tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen edellyttää monien teknisten, taloudellisten ja palvelua koskevien kriteerien täyttämistä. Vesihuoltopalveluiden tulee olla toimivia ja kestävällä pohjalla, jolloin niiden on oltava mm. turvallisia, toimintavarmoja, ympäristöystävällisiä,
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 23 (43) 78 taloudellisesti tehokkaita, hyvin resursoituja ja tulevaisuutta ennakoivia. Vesihuoltoon kohdistuu ulkoisia muutospaineita kuten aluerakenteen ja väestön kehittyminen, sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistyminen, asiakkaiden vaatimusten lisääntyminen, onnettomuusriskien kasvaminen, kansainvälistyminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Lisäksi vesihuoltoon kohdistuu sisäisiä muutospaineita kuten henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen sekä taloudelliseen ja tekniseen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Muutospaineita kohdistuu myös laitosten käytön ja kunnossapidon toimintavarmuuden kehittämiseen. Jotta pystytään vastaamaan vesihuollon tulevaisuuden haasteisiin, on vesihuoltolaitosten nykypalvelutaso arvioitava ja tunnistettava kehittämistarpeet. Tämä tehtiin vesihuoltolaitoksille tehdyllä vapaamuotoisella kyselyllä ja käyttämällä valtakunnallisesta vesihuoltolaitosten tilan itsearviointimittaristoa. Mittarit pyrkivät kuvaamaan tyypillisen laitoksen tilannetta. Näiden tarpeiden pohjalta voidaan Kuopion vesihuollon kehittämiselle asettaa keskeisiksi tavoitteiksi vuoteen 2020 saakka seuraavaa: 1) Talousveden hankinnan ja jakelun turvaaminen 2) Jätevesihuollon kehittäminen 3) Vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten turvaaminen 4) Erityistilanteisiin varautuminen 5) Yhteistyön edistäminen Alla on esitetty tavoitteisiin liittyvää tarpeita ja taustaa yleisperusteluineen. Vesihuoltoon liittyvien osapuolten kehittämistarpeet ja kehittämistoimenpiteet suuntaa-antavine aikatauluineen on esitetty tarkemmin Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuoteen 2020. 1. Vedenhankinnan ja -jakelun turvaaminen Talousveden hankinnan turvaaminen edellyttää pohjavesivarojen suojelua eli pohjaveden määrän ja laadun turvaamista myös tulevaisuuden vedenhankintatarpeita varten. Raakaveden määrään ja laatuun kohdistuvien riskien hallintaa ja tunnistamista kehitetään ja alueiden käyttöä ohjataan siten, että pohjavesiin kohdistuvat riskit minimoituvat. Vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesivarat suojellaan vedenhankintatarkoitukseen maankäytön suunnittelun ja kunnallisten määräysten avulla sekä tarvittaessa pohjavesialuekohtaisin suojelusuunnitelmin. Eräs keskeisimmistä toimintavarmuuden parantamistavoitteista kohdistuu vesihuoltolaitosten vedenhankinnan varmistamiseen siten, että kaikkien Kuopion vesihuoltolaitosten vedenhankinta perustuu vähintään kahteen vesilähteeseen. Useimpien Kuopion vesihuoltolaitosten vedenhankinta on tällä hetkellä yhden vedenottamon varassa. Vedenhankinnan osalta keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä on suunnitella ja rakentaa veden hankintaa turvaavat yhdysvesijohdot. Kurkimäen vedenjakelun turvaamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto keskeiseltä kaupunkialueelta Kurkimäkeen. Melalahden vedenhankinnan turvaamiselle on tarpeita. Vehmersalmen vedenhankinnan turvaamiseksi selvitetään mahdollisuudet yhdysvesijohtojen rakentamiseen Vehmersalmen vesilaitoksen ja alueen vesiosuuskuntien verkostojen välille. Koska talousvesi kuuluu välttämättömyyspalveluihin, on tavoitteena laajentaa talousveden jakelua siten, että mahdollisimman monella kiinteistöllä on mahdollisuus liittyä keskitetyn vedenhankinnan piiriin. Tällöin voidaan taata, että kaikilla keskitetyn vedenhankinnan piirissä olevalla on saatavilla hyvälaatuis-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 24 (43) 78 ta vettä riittävästi ja riittävällä paineella. Vesijohdot rakennetaan kaikille niille alueille, joiden liittäminen keskitetyn vedenhankinnan piiriin on teknisesti ja taloudellisesti tai terveydellisten syiden vuoksi perusteltua. Talousveden laadun varmistaminen myös vesijohtoverkoston latva-alueen kulutuspaikoissa on tärkeää. Tämä edellyttää vesihuoltolaitosten talousveden laadun ja hävikin sekä laitteistojen kunnon seurannan kehittämistä ja vuotovesimäärän vähentämistä. Vesijohtoverkostojen huono kunto kasvattaa vesihuollon terveysriskejä ja voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia vahinkoja. Vuotovesimäärä onkin saneeraustarpeen hyvä indikaattori, jonka tavoitetasoksi on määritelty 10 % tai alle. 2. Jätevesihuollon kehittäminen Jätevesihuoltoa kehitetään ja tehostetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kustannustehokkaasti, jotta erityisesti vesistöön kohdistuvaa kuormitusta pienennetään. Pyrkimyksenä on vähentää rehevöitymistä, joka on sisävesien pahin ongelma. Jäteveden puhdistamoiden toimintaa tehostetaan vähintään ympäristölupien edellyttämillä tavoilla. Lehtoniemen keskuspuhdistamoa laajennetaan vuosina 2013-2014. Puhdistamon mitoituksessa otetaan huomioon viemäröitävien alueiden lisääntyminen ja jätevesien määrän kasvu. Melalahden ja Vehmersalmen puhdistamoiden saneeraustarve selvitetään ympäristölupien yhteydessä. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä tehostetaan, koska viemäriverkoston ulkopuolinen asukas kuormittaa jätevesillään keskimäärin yhtä paljon kuin 6-8 viemäriverkoston piirissä asuvaa. Haja-asutusalueilla sijaitsevilla rakentamisen painealueilla ja herkillä alueilla (mm. pohjavesialueilla) selvitetään mahdollisuudet keskitettyyn viemäröintiin. Jätevesiviemäröinnin toteuttamista edistetään niille alueille, joilta jätevedet on tarkoituksenmukaista ja teknistaloudellisesti edullista johtaa jo viemäröidylle alueelle tai jätevedenpuhdistamolle. Niille alueille, joille ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa keskitettyä jätevesiviemäriä, suositellaan kiinteistökohtaisia vaihtoehtoisia jätevesijärjestelmävaihtoehtoja. Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevesien käsittelyä ohjaa ympäristönsuojelulaki ja uusi hajajätevesiasetus (209/2011) sekä kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Asetus edellyttää kiinteistökohtaisten järjestelmien saattamista vaatimusten mukaisiksi 15.3.2016 mennessä ellei alue sijaitse vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisella viemäröintialueella. Lietteen käsittelyä ylläpidetään sekä jätevesiviemäriverkostojen ja niihin liittyvien laitteistojen kuntoa ylläpidetään ja seurantaa kehitetään. Viemäriverkostoon pääsevien hulevesien (sade- ja sulamisvesien) määrää vähennetään, jolloin jätevedenpuhdistamot eivät ylikuormitu ja toimivat tehokkaasti. Viemäriverkostojen toimintavarmuutta parannetaan vuotovesiselvityksellä ja laatimalla priorisoitu saneerausohjelma, jonka perustella jätevesiverkostoa saneerataan. Vuotovesien määrän tarkkailua kehitetään ja vuotovesien määrää vähennetään tavoitetasoon 20 % tai alle. 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-edellytysten turvaaminen Vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten turvaamiseksi Kuopion kaupungin vesihuoltoa kehitetään ja toteutetaan kokonaistaloudellisesti edullisin kus-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 25 (43) 78 tannuksin, mahdollisimman tasapuolisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet laajenevat Kuopion Veden osalta asemakaavoituksen myötä. Lähivuosina uusien vesihuoltoverkostojen rakentaminen keskittyy Saaristokaupungin alueelle. Lisäksi rakennettavaksi tulee osittain Hiltulanlahti. Osuuskuntien toiminta-alueet puolestaan laajenevat, kun uusia vesihuoltoverkostoja rakennetaan selvitysalueille. Vesihuoltolaitosten toiminnan taloudellisuuden ja kehittämismahdollisuuksien parantamiseksi on tärkeää, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla sijaitsevat kiinteistöt liitetään vesihuoltoverkostoihin. Tavoitteena tulisi olla 100 % liittymisaste. Vesihuoltolaitoksilla tulee olla asianmukaisesti hoidettu talous. Taksojen läpinäkyvyyden parantamiseksi ja kustannusten kohdentumiseksi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vesihuoltolaitokset tekevät taksarakenneselvitykset. Lisäksi lainsäädännön muutospaine aiheuttaa Kuopion Veden osalta tarvetta tarkastella taksoja. Lainsäädännössä on ehdotettu, että mahdollinen hulevesien hallinta siirtyisi kokonaan kunnan vastuulle. Myös vesihuoltolaitosten henkilöstön saatavuutta pyritään turvaamaan ja henkilöstön ammattiosaamista pyritään parantamaan entisestään. Suuri henkilöstöpoistuma ja koveneva kilpailu työvoimasta vaikuttaa osaavan henkilöstön saatavuuteen. Vesihuoltoa ohjataan systemaattisesti suurempiin yksiöihin mm. avustusten ja toiminta-aluemenettelyjen kautta. Tavoitteena on, että kehittämissuunnitelma-alueella toimii nykyisten 22 vesihuoltolaitosten sijaan enintään 3-4 vesihuoltolaitosta. Vesihuoltolaitosten ja -yhtymien organisaatioita tulisi kehittää mm. yhdistämällä pieniä yksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotta vesihuoltolaitosten toiminta voidaan turvata sekä toiminnallisella että taloudellisella tasolla. Erityistilanteisiin varautuminen Lainsäädännön muutokset tuovat paineita mm. erityistilanteisin varautumisen osalta. Hyvälaatuisen veden, energian, vedenkäsittelykemikaalien, vedenjakelukaluston ja henkilöstön saatavuutta sekä automaatiojärjestelmien toimivuutta vesihuollon erityistilanteissa tulisikin kehittää kokonaisvaltaisesti mukaan lukien tiedottaminen. Erityistilanteisin varautuminen edellyttää toimenpiteitä sekä vesihuoltolaitosten, kuntien että valtionhallinnon tasolla. Vesihuoltolaitosten on entistä paremmin varauduttava poikkeustilanteisiin laatimalla selkeät varautumissuunnitelmat, joiden mukaan toimimista on myös harjoiteltava. Vesihuoltolaitosten varautumissuunnitelmat on otettava huomioon kaupungin valmiussuunnittelussa. Lisäksi kaupunki varautuu vesihuollon turvaamiseen erityistilanteissa vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolella. 4. Yhteistyön edistäminen Yhteistyötä jatketaan ja kehitetään sekä Kuopion kaupungin, Kuopion Veden ja vesiosuuskuntien välillä että osuuskuntien kesken. Myös kaupungin sisäistä yhteistyötä kehitetään ja sovitaan yhteiset toimintamallit. Osuuskuntien keskinäisen yhteistyön lisääminen on osuuskuntien toimintaedellytysten turvaamiseksi tärkeää. Lainsäädännön muutosten vuoksi hulevesien kokonaishallintaa on tarve kehittää ja vastuujakoa selkiinnytettävä. Hulevesitulvariskejä tulee minimoida ja edistää pienvesien tai vesistöjen (erityisesti lahtien) hyvään tilaan pääsemistä. Hulevesien osalta Kuopion kaupungille laaditaan ohjelma, jossa määritellään
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 26 (43) 78 Osallistuminen ja vuorovaikutus hulevesien hallinnan vaatimustasot eri alueille. Hulevesien hallinnassa hyödynnetään lisäksi paikallisen käsittelyn koealueista saatavaa kokemusta ja tietoa. Sammutusvesihuollon hoitaminen edellyttää kaupungin, alueellisen pelastuslaitoksen ja vesihuoltolaitosten kanssa sopimista lainsäädäntöä vastaavaksi. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa on tehty virkamiestyönä kiinteässä yhteistyössä kunnallisteknisen suunnittelun, Kuopion Veden, rakennus- ja ympäristönsuojelupalveluiden ja strategisen maankäytön kanssa. Ohjausryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet em. tahojen lisäksi talous- ja strategiapalvelun, vesiosuuskuntien yhteinen, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen, kaupunginhallituksen ja kaupunkirakennelautakunnan ja Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunnan edustajat. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnosta on esitelty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 22.3.2012 ja kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 14.3.2012. Lisäksi suunnitelmaa on esitelty valtuustovirastotalolla 17.4.2012 pidetyssä yleisötilaisuudessa. Kehittämissuunnitelmaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 2.4.-18.5.2012 välisenä aikana kaupungintalolla, valtuustovirastotalolla sekä Melalahden, Kurkimäen, Vehmersalmen ja Karttulan kirjastoissa. Lisäksi aineisto on esillä kaupungin internet-sivuilla. Kehittämissuunnitelmasta on pyydetty nähtävilläoloaikana lausunnot Kuopiossa toimivilta vesihuoltolaitoksilta (Kuopion Vesi Liikelaitos, Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta, Ryönän vesihuoltoosuuskunta, Leppärannan vesihuolto-osuuskunta, Pieksänkosken vesiosuuskunta, Jännevirran vesihuolto-osuuskunta, Itä-Kallaveden vesiosuuskunta, Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärvi vesihuolto-osuuskunta, Pellesmäen Vesihuolto Oy, Haminalahden vesihuolto-osuuskunta, Haminamäen vesiosuuskunta, Karttulan vesiosuuskunta, Kotasalmen vesiosuuskunta, Lehtoniemi- Rautaniemi-Pölläkkä vesihuolto-osuuskunta, Melaniemen vesiosuuskunta, Puutossalmen vesiosuuskunta, Etelä-Kuopion Vesiosuuskunta, Pohjois- Tuuusniemen vesiosuuskunta, Pohjois-Soisalon vesiosuuskunta, Lievontien vesiosuuskunta ja Vanuvuoren vesihuolto-osuuskunta), Kuopion kaupungin ympäristönsuojelutoimistolta, Kuopion kaupungin ympäristöterveystoimistolta, Kuopion kaupungin rakennusvalvonnalta, Kuopion kaupungin strategisen maankäytön suunnittelulta, Kuopion kaupungin omistajaohjausjaostolta ja Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Lisäksi lausunnot pyydettiin naapurikunnilta (Siilinjärven, Maaningan, Leppävirran, Tuusniemen ja Tervon kunnat sekä Nilsiän Juankosken, Suonenjoen kaupungit). Myös Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle varattiin myös tilaisuus antaa suunnitelmasta lausunto. Kehittämissuunnitelmasta on ollut mahdollisuus jättää muistutus nähtävillä olon kuluessa kirjallisesti. Vesihuoltosuunnitelmasta saatiin kaikkiaan 12 lausuntoa ja 1 muistutus. Lausunnon antoivat Pohjois-Savon ELY-keskus, Kuopion kaupungin ympäristölautakunta, Kuopion kaupungin strategisen maankäytön suunnittelu, Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunta, Etelä-Kuopion vesiosuuskunta, Hirvilahti- Lamperila-Niemisjärven vesiosuuskunta, Karttulan Vesiosuuskunta, Pohjois- Tuusniemen vesiosuuskunta, Leppävirran kunta, Maaningan kunta, Siilinjärven kunta ja Suonenjoen kaupunki. Lisäksi muistutuksen jätti Hannu Tervo. Lausunnot ja muistutukset vastineineen ovat liitteenä.